Sukututkimusjulkaisuja kirjastoissa

[Seppo Niinioja]

Eduskunnan kirjasto ei ehkä ole sukututkimuskirjastona kovin tunnettu. Ainakaan en ole itse siellä siinä tarkoituksessa käynyt. Allaolevan linkin alareunasta pitäisi päästä luetteloon Eduskunnan kirjaston sukututkimusjulkaisuja. 1998.
http://lib.eduskunta.fi/Resource.phx/kirjasto/organisaatio/julkaisut/muita-julkaisuja.htx (http://lib.eduskunta.fi/Resource.phx/kirjasto/organisaatio/julkaisut/muita-julkaisuja.htx)

Linkkejä on netti täynnä, mutta ajattelin, että voitaisiin kerätä tietoja kirjastoista ja myös niiden usein käsikirjoituksina säilytetyistä erikoiskokelmista.

Seppo Niinioja
.

[kkylakos]

usein käsikirjoituksina säilytetyistä erikoiskokelmista.

Tarkoititko käsikirjoituksina vai käsikirjastona?

[Seppo Niinioja]

Tarkoititko käsikirjoituksina vai käsikirjastona?

Vaikkapa lainattavinakin. Ajattelin lähinnä sellaisista kokoelmista tiedottamista, joita ei ainakaan helposti nettihaulla löydy. Esimerkkeinä
- Lopen kunnankirjaston Loppi-huone
- Vihdin museo (http://www.vihti.fi/palvelut/museo/historiaa (http://www.vihti.fi/palvelut/museo/historiaa) ), jossa muistaakseni on ainakin Jarl Pousarin jälkeenjääneitä papereita
- Nurmijärven kunnankirjaston Aleksis Kivi -huone

- Kirkonarkistoissa olevat alkuperäiset filmaamattomat asiakirjat, joita ei mainita VAKKA-tietokannassakaan. Näitä lienee runsaasti. Esim. VAKKA-tietokannassa mainitaan Vihdin kirkonarkiston sarjan I Hc rikosluettelot: arkistoyksikkö I Hc:1 Sakko- ja kirkkokurinalaisten luettelot 1827 - 1883, säilytyspaikka KA. Vihdissä oli ainakin muutama vuosi sitten myös alkuperäisiä kirkkokurinalaisten luetteloita. En nyt malta etsiä, miltä vuosilta. Seurakunnassa on myös käsikirjoituksena oma paimenmuisto, jonka kanslisti kävi hakemassa kirkkoherralta nähtäväksi.

Alahärmän kirkkoherranvirasto, kuten moni muukin säilytti kaikki alkuperäiset kirjat itse ainakin vielä pari vuotta sitten. Etsiskelin Vaasan sukututkimuspäivien yhteydessä Eero Kojosen Alahärmän historiassa viitteenä mainittuja kirkonkuulutuksia. Käytimme kirkkoherranvirastonkanslistin kanssa aikaa puolisen tuntia niiden löytämiseksi arkistoluettelosta, ja jollakin nimellä ne kyllä löytyivät, mutta ei kaipaamaani tietoa.

Sinullahan on se 1500 teoksen virtuaalikirjasto jossakin, mutta en nyt tähän hätään taas sattunut löytämään.

"Hvor dog verden (Internet) er stor!" sagde alle ungerne. For de havde nu meget bedre plads, end da de lå inde i ægget.
"Tror I, det er hele verden?" sagde moderen., "den strækker sig langt på den anden side (af) haven, lige ind på præstens mark; men der har jeg aldrig været."
- H.C. Andersen, Den grimme ælling.

Terv. Seppo N

[kkylakos]

Vaikkapa lainattavinakin. Ajattelin lähinnä sellaisista kokoelmista tiedottamista, joita ei ainakaan helposti nettihaulla löydy. Esimerkkeinä
- Lopen kunnankirjaston Loppi-huone
- Vihdin museo (http://www.vihti.fi/palvelut/museo/historiaa (http://www.vihti.fi/palvelut/museo/historiaa) ), jossa muistaakseni on ainakin Jarl Pousarin jälkeenjääneitä papereita
- Nurmijärven kunnankirjaston Aleksis Kivi -huone

Ahaa,

tämäntyyppisiä juttuja olisi voisi laittaa erillisen listauksen sijaan paikkakunnittain SSHY:n wikiin, joten länttäsin Vetelin kohdalle (http://www.sukuhistoria.fi/wiki/index.php/Veteli) lyhyen maininnan heidän kotiseutuhuoneestaan. Vaikka amerikkalaisista kolumneista olin lukenut monta juttua sukututkimusmatkalle valmistautumisesta oli ihan silkkaa tuuria, että paikan päällä kotiseutumuseossa kysyin valokuvakokoelmaa ja sain kuulla kirjaston tarjonnasta. Olisi pitänyt älytä kysyä/tarkastaa etukäteen.)

Kotiseutuarkistot ynnä muut sijainteineen pitäisi myös saada muistiin. Jossain oli yleinen systeemi arkoistoluetteloille, mutta ei ollut vielä kovin täydellinen.

(Virtuaalikirjastoni on vähän eri juttu, mutta laitan osoitteen tähän uudestaan http://www.google.com/books?uid=13576115599670477041 . Olen siis kerännyt Google Booksista (enimmäkseen) Suomen historiaa sivuavia kirjoja, joista on näkyvillä täysi teksti.)

[Seppo Niinioja]

Ahaa,

tämäntyyppisiä juttuja olisi voisi laittaa erillisen listauksen sijaan paikkakunnittain SSHY:n wikiin, joten länttäsin Vetelin kohdalle (http://www.sukuhistoria.fi/wiki/index.php/Veteli) lyhyen maininnan heidän kotiseutuhuoneestaan. Vaikka amerikkalaisista kolumneista olin lukenut monta juttua sukututkimusmatkalle valmistautumisesta oli ihan silkkaa tuuria, että paikan päällä kotiseutumuseossa kysyin valokuvakokoelmaa ja sain kuulla kirjaston tarjonnasta. Olisi pitänyt älytä kysyä/tarkastaa etukäteen.)

Kotiseutuarkistot ynnä muut sijainteineen pitäisi myös saada muistiin. Jossain oli yleinen systeemi arkoistoluetteloille, mutta ei ollut vielä kovin täydellinen.

(Virtuaalikirjastoni on vähän eri juttu, mutta laitan osoitteen tähän uudestaan http://www.google.com/books?uid=13576115599670477041 . Olen siis kerännyt Google Booksista (enimmäkseen) Suomen historiaa sivuavia kirjoja, joista on näkyvillä täysi teksti.)

Juu, tuota oikeastaan minäkin ajattelin, mutta en osannut ilmaista itseäni kunnolla. Olet nähtävästi lisännyt Veteliin kohdan Paikan päällä. Esim. Lopen kohdalla sellaista ei vielä ole ja pitäisi käydä inventoimassa ensin Loppi-huoneen sisältöä tarkemmin.

t. Seppo N.

[Seppo Niinioja]

(Virtuaalikirjastoni on vähän eri juttu, mutta laitan osoitteen tähän uudestaan http://www.google.com/books?uid=13576115599670477041 . Olen siis kerännyt Google Booksista (enimmäkseen) Suomen historiaa sivuavia kirjoja, joista on näkyvillä täysi teksti.)

Virtuaalikirjastossasi on tällainen american swedish '73 (http://www.google.com/books?id=a-J6j1uBiOoC&printsec=frontcover&dq=label:%22american+swedish%22&hl=fi#v=onepage&q=&f=false) -niminen julkaisu, jonka alussa todetaan, että "Two patriots of Swedish origin, John Morton and John Hanson had major roles in founding our Republic." John Mortonhan oli Yhdysvaltojen itsenäisyysjulistuksen allekirjoittajia ja joitakin vuosia sitten hänen jälkeläisensä etsi Finngen-postituslistalla nimenomaan suomalaisia sukujuuriaan. En tiedä/muista, millaista tietoa hän sai. Lähinnä tuossa askarruttaa se, olivatko Suomessa asuneet tuohon aikaan ruotsalaisia vai suomalaisia. Ruotsin kuningaskuntaanhan Suomi kuului, aikoinaan Österlandin nimisenä, mikä nimi ei tainnut olla enää John Mortonin aikoina käytössä. Ruotsi-Suomikaan ei enää ole käypä nimitys, mutta me kaiketi nimitämme silloisen valtakunnan itäisen osan asukkaita mieluummin suomalaisiksi kuin ruotsalaisiksi. (Tämä ei liity kieleen.)

Seppo Niinioja

[TimoT]

Rautalammin Marttisiahan ne tämän Mortonin esivanhemmat ilmeisesti olivat. Hänelle on vissiin pystytetty joku patsaskin lähtöseudulle. Marttiset lähtivät ensin Ruotsiin metsäsuomalaisiksi ja sieltä edelleen Amerikkaan Ruotsin siirtokuntaan Delawareen.
Kävimme Amerikan matkallamme Jamestownin siirtokunnassa Williamsburgin lähellä Virginiassa. Siellä oli tehty muistolaatat näille ensimmäisille siirtokunnille. Delawaren siirtokunta mainittiin ruotsalaisena siirtokuntana, ei puhuttu halaistua sanaa Suomesta, vaikka suomalaisiahan ne tuon siirtokunnan ensimmäiset asukkaat olivat.
Kyllä se taitaa olla niin, että vasta Aleksanteri I se Suomen kohotti kansakunnaksi kansakuntien joukkoon v. 1809. Sitä ennen taitaa meidän olla tyytyminen olemaan ruotsalaisia kansainvälisissä yhteyksissä. Itse olemme tietysti aina olleet suomalaisia. Tämä nyt oli tällainen maallikon käsitys asiasta. Mikä lienee historiantutkijoiden käsitys asiasta? Ja onko siitä yleensä kaikkialla yleispätevää käsitystä olemassa?

[Essimi]

Postilaisiin liittyvää arkistotietoa Postimuseon kirjastossa, osa tietokannassa, osa kortistoissa. Siellä on myös yksi maan parhaista valtiokalenterikokoelmista. Netistä löytyy toistaiseksi vain kirjakokoelma, arkistoaineistosta tehdään tietopalvelua ja saa asiakas paikan päälläkin, julkisessa kirjastossa, käydä itse tutkimassa http://www.posti.fi/postimuseo/index.html Museolla on myös yli 350 000 kuvan kuva-arkisto, johon kuuluu paljon henkilökuvia postissa ja postihallituksessa työskennelleistä.