Carlman, Kokkola

[Jouni Kaleva]

Luutnantti Isak Carlman kuoli Iissä 26.6.1762. Hänellä oli takanaan pitkä ja kunniakas sotilasura.

Genos-lehti antaa hänen taustastaan hieman lisätietoa:

3917 VIII Isak Carlman dog 26. 6. 1762. Han var brorson och enda arvinge till fänriken Gabriel Josefsson Carlman, som var hemma från Gamlakarleby och dött i september 1710. Isak Carlman var gift med fältväbeln Barthold Malmstens änka. Malmsten stupade vid Napue 19. 2.1714 och efterlämnade en dotter Anna Margareta (SRA. Riksens ständers kontor, inlösta fordringar, vol. 102; SKrA: Likvidationer, Österbottens regemente) (Sursillin suku Tillägg och rättelser Jur.pol.mag. LEO NYHOLM, Stockholm Genos 50(1979), s. 21-27)Tuo Isakin setä, vänrikki, lopulta luutnantti Gabriel Josefsson Carlman esiintyy esim. Iin henkikirjoissa vuosina 1695-1698, joissa mainitaan myös hänen vaimonsa Catharina Dietrich. Gabriel näkyy myös Iin rippikirjassa 1700-06 merkinnät 1703-06.

Isak Carlman on jossakin vaiheessa (viim. 1724) solminut toisen avion Maria Erikintr. Tarvoniuksen kanssa, tällä parilla ainakin 4 lasta
1. Isak. "Yo Uppsalassa 4.12.1745 Isak Carlman U761. * noin 1725. Vht: luutnantti Pohjanmaan jalkaväkirykmentissä Isak Carlman (k. 1762) ja luultavasti Maria Tarvonius. Ylioppilas Uppsalassa 4.12.1745 Isaacus Carlman [Ostrobotnienses]. Kauppias Kokkolassa (1760). Raatimies 1776. k. Kokkolassa 13.3.1804. Pso: 1760 Maria Carlbohm tämän 3. avioliitossa (k. 1791). "(HY Ylioppilasmatrikkeli)
2. Maria s. 12.5.1727 Fredrikshamn (Hamina), isä palveli tuolloin Haminan ja Lappeenrannan varuskunnissa vääpelin virassa.
3. Hedvig s. 1729
4. Erik. S. 1.10.1735 Siikajoki.

Lisäksi tiedämme, että em. vänrikki Gabriel Carlmanilla oli Kokkolasta kotoisin oleva sisarenpoika: Iin haudatuissa 1.7.1697 "Fändrichens: Manhaftig Gabriel Carllmans drg. poicke o. syster son Elias Hansson Fisker från G.Carleby, i kyrickia uti sahl. Maj: Lepses graf S. på gången 15 åhr 8 månader och 3 vijckor och 3 dagar gammal"

Kaiken kaikkiaan Carlman-suku näyttää olevan tiukasti Kokkolassa. Tunnetaanko suku siellä hyvinkin? Kuka on luutnanttimme Isakin isä?

[r-l.huuki]

Hj. Björkman, Bouppteckningar i Gamlakarleby stad 1697–1800 . SSJ 11 (1935)
lainasin em. kirjan perukirjoista otteita, joissa Carlman-nimi esiintyy.

"161. S v e d j e l I n Johan, Kantor o. klockare i Gamlakarleby, död 14.6.1750, bouppt. 7/8 s. å.
Hustrun Elisabeth Kort, död 29.6.1749, utan barn:
arvingar: Svedjelins moder Magdalena Carlman och Elisabeth Korts moder Malin Sigfridsdotter"…

"258. C a l a n d e r (Carlman) Magdalena, änka i Gamlakarleby; död 1.8.1762; bouppt. 25/11 s. å.
Mannen, handelsmannen Lars Calander;
arvingar: sondottern, jungfru Susanna Margareta Svedjelin 14 år och avlidne brorsonen, handelsmannen Isac Carlman med dess käresta Maria Carlbom, som i förra giftet haft till man den avlidnas son Isac Svedjelin.
Tillgångar" …
"bl. a. gården på 1 ¼ tomt vid Norra Tullportsgatan mellan kassören Joh. Carlenii och madame Forsells gårdar, varav madame Carlman endast tillhör 5/12"
Lisätietoina oli:
"C a l a n d e r (Carlman) Magdalena: F. i Gby 19.7.1682
Lars Calander: F. i Kalix 15.8.1682 (9.10.1685?), gift i Gby 20.11.1732, bgr. där 1.4.1748"

"705. C a r l m a n (Carlbohm) Maria, hustru i Gamlakarleby, död 6.8.1791; bouppt. 22.12. s. å.
Änklingen, rådmannen Isac Carlman: inga barn: hustrun tidigare gift med rådmannen Isac Svedjelin; dottern Susanna Margareta, gift med handl. Jacob Wevilius.
Tillgångar" ….
"bl. a. gården N:o 76 på 1 19/32 tomt i 8:de kv. vid Norra Tullportsgatan mellan Nils Rahms och Carl Henric Lithens gårdar; i vilken efter sin farmoder, Lars Calanders änka Magdalena Carlman ärvt 5/12 och rådmannen Carlman av Brita Forsell år 1765 köpt 13/32 dels tomt"...

"783. W e v i l i u s Jacob, handelsman i Gamlakarleby, död 3/7 1796; bouppt. 27/8 s. å.
Änkan Susanna Margareta Svedjelin död 7/7 s. å.; barnen Johan Jacob 23 och Isaac 10 år; förmyndare handelsmannen Jacob Lithen, deras n’rmaste skyldeman.
Tillgångar" ….
"bl. a. gården i 8:de kv. på samfäld tomt med rådmannen Isac Carlman, mellan Nils Rahms och Carl Henr. Lithens gårdar"…

Jos tähän patronyymiin on uskominen ja perukirjan lisätietona mainittuun Malinin syntymäaikaan ja -paikkaan
- Kokkola - Gamlakarleby – vihityt HisKi (http://hiski.genealogia.fi/hiski?fi+t3459537)
17.1.1711 Henrich Svedielijn jgfru Malin Nielsdr
niin vanhemmat voisivat olla nämä:
Kokkolan kaupungin historia I osa, 1620-1713, sivulla 214 on Kokkolan kaupungin henkilöluettelo v:lta 1676 ja siellä:
“Nils Olofsson
Hust. Brijta Olofsdotter………………. 2”

Kokkola - Gamlakarleby – vihityt HisKi (http://hiski.genealogia.fi/hiski?fi+t3459140)
20.2.1673 Nils Olåfss. Skräddare dotter... (sahl. Olåf Christopherssons dotter) Brijta Olåfsdr.
lapsia kastettu Kokkolassa mm.:
1673 30.6.1673 Nills Olåfsson Anders
1674 28.6.1674 Skräddare Nils Olåfsson Karin
…
1682 16.8.1682 Nils Olsson Malin
…
1689 13.4.1689 Eskill Olofsson Isack
1690 9.9.1690 Nils Olofsson Ericus

Kokkola – Gamlakarleby HisKi (http://hiski.genealogia.fi/hiski?fi+t3440712)
Kuollut / Haudattu 0.0.1697 28.6.1697
Vainaja Nils Olsson Skräddare
Kuolinsyy / Ikä 48 v. 9 kk

Kokkola – Gamlakarleby HisKi (http://hiski.genealogia.fi/hiski?fi+t3441307)
Kuollut / Haudattu 0.0.1709 8.12.1709
Vainaja enckia Britha
Ikä 61 v. 9 kk
Alkup. komm. PIK: Niels Ohlssons enck.


C a l a n d e r (Carlman) Magdalenan veljenpoika on perukirjan mukaan kauppias Isak Carlman. Siitä seuraa, että kauppias Isakin isä luutnantti Isak Carlman (k. 26.6.1762 Ii) olisi Nils Olofsson Skräddaren poika. Jospa Eskil-nimi on virhe ja Isak on tuo 13.4.1689 kastettu?

Mutta mistä nimi Carlman? Onko näillä Kokkolan Carlmaneilla sukusiteitä Uudenkaarlepyyn Carlman-sukuun?

- Raija-Leena H

[r-l.huuki]

Jos tähän patronyymiin on uskominen ja perukirjan lisätietona mainittuun Malinin syntymäaikaan ja -paikkaan
- Kokkola - Gamlakarleby – vihityt HisKi (http://hiski.genealogia.fi/hiski?fi+t3459537)
17.1.1711 Henrich Svedielijn jgfru Malin Nielsdr
niin vanhemmat voisivat olla nämä:
Kokkolan kaupungin historia I osa, 1620-1713, sivulla 214 on Kokkolan kaupungin henkilöluettelo v:lta 1676 ja siellä:
“Nils Olofsson
Hust. Brijta Olofsdotter………………. 2”

[COLOR="Navy"]Kokkola - Gamlakarleby – vihityt HisKi (http://hiski.genealogia.fi/hiski?fi+t3459140)
20.2.1673 Nils Olåfss. Skräddare dotter... (sahl. Olåf Christopherssons dotter) Brijta Olåfsdr.
lapsia kastettu Kokkolassa mm.:
...
1682 16.8.1682 Nils Olsson Malin
…
1689 13.4.1689 Eskill Olofsson Isack]
Patronyymit ei kyllä täsmää: Vänrikki Gabriel Josefsson Carlmanin veli ei oikein voisi olla Nils Olofsson...

- Raija-Leena H

[Tapani Kovalaine]

Kytkentöjä Carlman'eista kokkolalaiseen Carlenius-sukuun saattaa löytyä. Varsinkin Brita Olofsdotterin kautta.

Lainaus edell. viesteistä:
Kokkola - Gamlakarleby – vihityt HisKi (http://hiski.genealogia.fi/hiski?fi+t3459140)
20.2.1673 Nils Olåfss. Skräddare dotter... (sahl. Olåf Christopherssons dotter) Brijta Olåfsdr.

http://www.genealogia.fi/genos/36/36_91.htm

Pentti J. Voipion esivanhemmista löytyy mm. Christoffer Kultaseppä, joka on Carlenius-suvun eräänlainen kantaisä.
Hänellä oli poika Olof 1616-1669, joka oli Anna Luukkaantyttären kanssa aviossa.

[Jouni Kaleva]

C a l a n d e r (Carlman) Magdalenan veljenpoika on perukirjan mukaan kauppias Isak Carlman. Siitä seuraa, että kauppias Isakin isä luutnantti Isak Carlman (k. 26.6.1762 Ii) olisi Nils Olofsson Skräddaren poika. Jospa Eskil-nimi on virhe ja Isak on tuo 13.4.1689 kastettu?

Mutta mistä nimi Carlman? Onko näillä Kokkolan Carlmaneilla sukusiteitä Uudenkaarlepyyn Carlman-sukuun?

- Raija-Leena H
Hei

Kiitos kovasti näistä jäljityksistä! Erään tiedon mukaan luutnantti Isaac Carlman oli syntynyt porvarin poikana Kokkolassa 12.4.1689. Siihen täsmäisi varsin hyvin tuo 13.4.1689 synt.merkintä Hiskissä. Isä-Eskil voi hyvinkin olla kopiointivirhe, kuka voisi tarkistaa originaalin, kun sitä ei ole vielä netissä?

Kuinka sitten Nils Olofsson Skräddare ja vänrikki Gabriel Josefsson Carlman voisivat olla veljekset? Siinä taas epäselvä solmukohta, jota pitää tutkailla. Entäs jos olivat velipuolet???

Entä saadaanko mitään irti siitä vänrikki Gabriel Carlmanin Iissä kuolleesta sisarenpojasta, Elias Hansson Fisker s.n. 1681?

[tellervoranta]

Minäkin yritin vähän hutkia :D:, vaikka en pysty Kokkolasta kommentoimaan. Äsken kyllä katsoin aiempaa viestiketjua Haukiputaan Torvela suvusta, mihin Raija-Leena löysi lähtöpaikan ja esivanhemmat.

IGI näytti haulla Isak Carlman syntymäajaksi n.1675 ja kuolinajaksi 26.6.1762. Kun sitten hakee Iin kuolleista tuon Isacin, näkyy hänen ikänsä kuollessa olevan 74v1kk, mistä laskien syntymäaika 26.5.1688, jos nyt osasin laskea????

Ihmeen paljon samaa sukua Iissä; olisiko tässä mitään vinkkiä.

[Jouni Kaleva]

IGI näytti haulla Isak Carlman syntymäajaksi n.1675 ja kuolinajaksi 26.6.1762. Kun sitten hakee Iin kuolleista tuon Isacin, näkyy hänen ikänsä kuollessa olevan 74v1kk, mistä laskien syntymäaika 26.5.1688, jos nyt osasin laskea????

Ihmeen paljon samaa sukua Iissä; olisiko tässä mitään vinkkiä.
IGI:n arvioihin on vaikea luottaa, siellä ei liene mitään lähdetietoja. Varmasti kuolinmerkinnän ikä on lähempänä oikeaa, joskin niissä on heittoja todellisuudesta melkoisen paljon. Luulen, että pappeja ei ole kauhesti kiinnostanut saada täsmälleen tarkkaa ikää, vaan vähän sinnepäin. Esim. tässä tapauksessa ei Iin papillla liene edes ollut käytettävissä Isakin synt.aikaa, mistä laskea kuolinikä, ehkäpä tuo arvio on saatu lapsilta hautajaisissa...

[tellervoranta]

Tuossa kai on tytär Hedvig Carlman k.20.2.1789 Etelä-Ii 59vuotiaana ja Johan Juneliuksen leskenä. :cool:. Juneliuksistahan olen aiemmin kysellyt Kiimingin rp:n takia.

http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/ii/rippikirja_1785-1798_ik251/62.htm

[Jouni Kaleva]

Tuossa kai on tytär Hedvig Carlman k.20.2.1789 Etelä-Ii 59vuotiaana ja Johan Juneliuksen leskenä. :cool:. Juneliuksistahan olen aiemmin kysellyt Kiimingin rp:n takia.

http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/ii/rippikirja_1785-1798_ik251/62.htm

Kyllä on sama henkilö. Tässä puolisot kuolivat 3pv välein.

Tuon Johan Juneliuksen veli on Gabriel. Jatkanpa siitä asiasta ao. ketjussa.

[Jouni Kaleva]

IGI:n arvioihin on vaikea luottaa, siellä ei liene mitään lähdetietoja. Varmasti kuolinmerkinnän ikä on lähempänä oikeaa, joskin niissä on heittoja todellisuudesta melkoisen paljon. Luulen, että pappeja ei ole kauhesti kiinnostanut saada täsmälleen tarkkaa ikää, vaan vähän sinnepäin. Esim. tässä tapauksessa ei Iin papillla liene edes ollut käytettävissä Isakin synt.aikaa, mistä laskea kuolinikä, ehkäpä tuo arvio on saatu lapsilta hautajaisissa...
Korjaanpa hajamielisyyteni: Luutnantti Carlmanin tarkka synt.aika 12.4.1689 on mainittu Iin rippikirjoissa, esim. täällä:
http://www.digiarkisto.org/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/ii/rippikirja_1753-1766_ik251/43.htm

[tellervoranta]

Siis minähän olen tehnyt tiedoston sergeant, sågbokhållaren Johan Henrik Junnelius (Jurvell):sesta, koska se juonto menee sukuumme.Johanin isä Henrik s.1745 ja isoisä Johan Junnelius k.15.5.1766 Oulu, kirkkoherra.

Joloskirjassa on myös Loukkojärven talon omistajaksi v.1811-1812 merkitty henkikirjaan kappalainen Johan Junnelius.

Mietiskelin sitä, että onko Hedvigin aviomies samaa Junneliussukua.

(Näyttipä tuossa sinun edelläolevassa linkissä mainittu Pecklin..yksi esivanhempanihan vihittiin Pecklinius-nimisenä )
Katson vielä tuota toista viestiketjua.

[Jouni Kaleva]

Palatakseni luutnantti Isak Carlmaniin:

Isak Carlman var gift med fältväbeln Barthold Malmstens änka. Malmsten stupade vid Napue 19. 2.1714 och efterlämnade en dotter Anna Margareta (SRA. Riksens ständers kontor, inlösta fordringar, vol. 102; SKrA: Likvidationer, Österbottens regemente) . Tuo Isakin tytärpuoli Anna Margareta Malmsteen näkyy myös Iin rippikirjoissa.

Kuka oli vääpeli Barthold Malmsteenin leski? Milloin vihittiin Isak Carlmanin kanssa?

Tämä on melkoista hakuammuntaa, mutta kuitenkin:
Laihian vihityissä näkyy 4.12.1717 Isaac Eskilsson Ilmolasta ja leski Anna Rabbe.

Isak Carlman nimitettiin vuonna 1723 vääpeliksi ÖBR:n Ilmajoen (Ilmolan) komppaniaan. -- Ei savua ilman tulta?? Kenen leski oli Anna Rabbe?

[Matti Lund]

Palatakseni luutnantti Isak Carlmaniin:

Isak Carlman var gift med fältväbeln Barthold Malmstens änka. Malmsten stupade vid Napue 19. 2.1714 och efterlämnade en dotter Anna Margareta (SRA. Riksens ständers kontor, inlösta fordringar, vol. 102; SKrA: Likvidationer, Österbottens regemente) . Tuo Isakin tytärpuoli Anna Margareta Malmsteen näkyy myös Iin rippikirjoissa.

Kuka oli vääpeli Barthold Malmsteenin leski? Milloin vihittiin Isak Carlmanin kanssa?

Tämä on melkoista hakuammuntaa, mutta kuitenkin:
Laihian vihityissä näkyy 4.12.1717 Isaac Eskilsson Ilmolasta ja leski Anna Rabbe.

Isak Carlman nimitettiin vuonna 1723 vääpeliksi ÖBR:n Ilmajoen (Ilmolan) komppaniaan. -- Ei savua ilman tulta?? Kenen leski oli Anna Rabbe?

Tässä on kyllä harvinaisen monta yhteensattumaa.

Anna "Rabbe" oli Anna Rapi, Laihian Kupparlankylän vanhaa Rapin sukua ja hänen edesmennyt miehensä oli Rapilan vävy Tuomas Tuomaanpoika Tyyki. Annan uusi mies Iisakki Eskonpoika oli sekä Peltoniemen että Ilkan sukua Ilmajoelta ja paitsi että seurasi Tuomas Rapia emännän uutena miehenä, "peri" myös samalla tyhjäksi jääneen lautamiehen tuolin. Iisakki ehti olla monessa mukana, mutta lesken ollessa suhteellisen iäkäs ei lapsia aviosta siunaantunut ja siksi esim. joihinkin em. sukuihin liittyviin matrikkeleihin ei Iisakkia ole viitsitty kirjata ja hän on jäänyt sitä kautta tuntemattomaksi.

Jossain viesteissä mainittu Moskan talo, josta siis tuli puustelli isonvihan jälkeen ja siksi sen haltijoina esiintyy muutamia historiasta tunnettuja ja sangen mainittavia sukuja, liittyy olennaisesti myös vanhaan Rapin sukuun: talon aloitti 1500 -luvulla jo mainitun Rabben eli Rapin toinen poika Niiles ja Matti Moska, joka joutui luovuttamaan talonsa kruununpuustelliksi, oli edellä mainitsemasi Anna Rapin isän siskon poika.

Ruotsinkielisellä Pohjanmaalla on myös muutama / useampi Rabben talo ja siis lisänimenä pesunkestävä Rabbe. Kuitenkin Laihiankin nimi tulee Rabbe -etunimisestä isännästä, jonka isännyysjakson loppupuoli näkyy voudintilien alkupäässä. Lisäksi sekä Koivulahden Rabben talosta että Kupparlan Rabben talosta ryhtyi miehiä porvareiksi Vaasaan ja molemmilla on käytössä Rabbe -lisänimi siellä.

Sattumoisin mainitun Iisakki Eskonpojan kotikylässä Ilmajoella asui myös Malmsteneja.

terv Matti Lund

[Jouni Kaleva]

Tässä on kyllä harvinaisen monta yhteensattumaa.

Anna "Rabbe" oli Anna Rapi, Laihian Kupparlankylän vanhaa Rapin sukua ja hänen edesmennyt miehensä oli Rapilan vävy Tuomas Tuomaanpoika Tyyki. Annan uusi mies Iisakki Eskonpoika oli sekä Peltoniemen että Ilkan sukua Ilmajoelta ja paitsi että seurasi Tuomas Rapia emännän uutena miehenä, "peri" myös samalla tyhjäksi jääneen lautamiehen tuolin.
terv Matti Lund

Kiitos Matti

Ei siis hakuammunta tuottanut tulosta, yksi spekulaatio poissuljettu.

[r-l.huuki]

Erään tiedon mukaan luutnantti Isaac Carlman oli syntynyt porvarin poikana Kokkolassa 12.4.1689. Siihen täsmäisi varsin hyvin tuo 13.4.1689 synt.merkintä Hiskissä. Isä-Eskil voi hyvinkin olla kopiointivirhe, kuka voisi tarkistaa originaalin, kun sitä ei ole vielä netissä?
Luutnantti Carlmanin tarkka synt.aika 12.4.1689 on mainittu Iin rippikirjoissa, esim. täällä:
http://www.digiarkisto.org/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/ii/rippikirja_1753-1766_ik251/43.htm
Kokkola – Gamlakarleby - HisKi (http://hiski.genealogia.fi/hiski?fi+t3450099)
Syntynyt / Kastettu 0.0.1689 13.4.1689
Isä Eskill Olofsson
Lapsi Isack

Katsoinpa uteliaisuuttani alkuperäisen merkinnän Kokkolan kasteista (mk 495) ja mielestäni Eskill on selvä tulkintavirhe. Isakin isä on Nils Olofsson.
15.7.1689 kastetulla Erich Thomasson Tast´in Johan-pojalla oli kummina Nils Nilsson, johon oli hyvä verrata N-kirjainta.

- Raija-Leena H

[Jouni Kaleva]

Kokkola – Gamlakarleby - HisKi (http://hiski.genealogia.fi/hiski?fi+t3450099)
Syntynyt / Kastettu 0.0.1689 13.4.1689
Isä Eskill Olofsson
Lapsi Isack

Katsoinpa uteliaisuuttani alkuperäisen merkinnän Kokkolan kasteista (mk 495) ja mielestäni Eskill on selvä tulkintavirhe. Isakin isä on Nils Olofsson.
15.7.1689 kastetulla Erich Thomasson Tast´in Johan-pojalla oli kummina Nils Nilsson, johon oli hyvä verrata N-kirjainta.

- Raija-Leena H
Lämmin kiitokseni!

Tässä saatiin yksi solmu avatuksi. Nyt sitten pohtimaan, kuinka Nils Olofssonin veli saattaa olla Gabriel Josefsson.

Isak Carlman dog 26. 6. 1762. Han var brorson och enda arvinge till fänriken Gabriel Josefsson Carlman, som var hemma från Gamlakarleby och dött i september 1710.
http://www.genealogia.fi/genos/50/50_21.htm

Tuossa ym. jutussa on tällainen lähdemerkintä:
SRA. Riksens ständers kontor, inlösta fordringar, vol. 102;

Ellei ole mitään banaalia tulkintavirhettä, niin ehkäpä Nils ja Josef olivat velipuolet.

[r-l.huuki]

Tuo Isakin setä, vänrikki, lopulta luutnantti Gabriel Josefsson Carlman esiintyy esim. Iin henkikirjoissa vuosina 1695-1698, joissa mainitaan myös hänen vaimonsa Catharina Dietrich. Gabriel näkyy myös Iin rippikirjassa 1700-06 merkinnät 1703-06.
Joko Catharina Dietrich´in suku on selvillä?
Voi olla, ettei tällä ole mitään tekemistä Catharinan suvun kanssa mutta Ylivetelin kappalaisen Erik Raumannuksen vävy oli nimeltään Anders Didrich.
Anders Didrich´in leski Maria, s. 1648, ja tytär Anna, s. 1684, haudattiin samana päivänä 7.4.1729 Vetelissä: SSHY:n sivulla tässä (http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/veteli/syntyneet-vihityt-kuolleet_1673-1771_uk551/177.htm) Omaiseksi on merkitty hofslagaren Anders Didrich, joka oli kuollut jo aiemmin jossain muualla.
Anders Didrich´illä ja Maria Raumannuksella oli Anna-tyttären lisäksi ainakin tyttäret Lisbeth ja Margeta, jotka kappalainen Elias Forselius mainitsee sisarentyttärikseen:
- Veteli - Vetil – vihityt - HisKi
11.3.1706 Sarijerfvi S:n Eric Peers. Kurckilajnen Pig. Lisbeth Andersdr., min Systers D:r http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/veteli/syntyneet-vihityt-kuolleet_1673-1771_uk551/37.htm
11.11.1706 Johan Johss. Tårpp Pig. Margeta Andersd:r, min Syster d:r http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/veteli/syntyneet-vihityt-kuolleet_1673-1771_uk551/37.htm
16.6.1717 Johan Gabriels. Tårpp H:u, Sal Eric KurkisE:a Lisbeth Andersd:r http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/veteli/syntyneet-vihityt-kuolleet_1673-1771_uk551/40.htm

Isä ja poika Torpan avioitumisesta Didrich-sisarusten kanssa kertoo myös Marjatta Pulkkinen artikkelissaan TORP-FOLK I VETIL täällä (http://users.abo.fi/hkrokfor/caino_torp/artiklar/i%20Vetil.htm)

Onko Gabriel Carlmanin patronyymi miten varmasta lähteestä? Olofsson voisi aika helposti tulla tulkituksi Josefssoniksi.


Isak Carlman on jossakin vaiheessa (viim. 1724) solminut toisen avion Maria Erikintr. Tarvoniuksen kanssa, tällä parilla ainakin 4 lasta
1. Isak. "Yo Uppsalassa 4.12.1745 Isak Carlman U761. * noin 1725. Vht: luutnantti Pohjanmaan jalkaväkirykmentissä Isak Carlman (k. 1762) ja luultavasti Maria Tarvonius. Ylioppilas Uppsalassa 4.12.1745 Isaacus Carlman [Ostrobotnienses]. Kauppias Kokkolassa (1760). Raatimies 1776. k. Kokkolassa 13.3.1804. Pso: 1760 Maria Carlbohm tämän 3. avioliitossa (k. 1791). "(HY Ylioppilasmatrikkeli)
2. Maria s. 12.5.1727 Fredrikshamn (Hamina), isä palveli tuolloin Haminan ja Lappeenrannan varuskunnissa vääpelin virassa.
3. Hedvig s. 1729
4. Erik. S. 1.10.1735 Siikajoki.
Maria, s. 12.5.1727, taitaa näkyä veljensä Isakin perheen luona Kokkolan rk:ssa 1761-1767 (http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/kokkola/rippikirja_1761-1767_mko19-23/40.htm) ja vihittiin avioonkin Kokkolassa.
- Kokkola - Gamlakarleby – vihityt - HisKi (http://hiski.genealogia.fi/hiski?fi+t3460090)
7.1.1773 Serg. Berndt Wilh. Wunsch jgfru Maria Carlman

ja Salon tuomiokunnan perukirjoista Ilpo Kojolan sivuilta täältä (http://kotinetti.suomi.net/kojola/Perukirjat/pk_pyhajoki_aika.pdf) löytyy Maria Carlman:
"Pecklin o.s. Malmsten Margaretha, siltavoudin leski," k. 17.5.1786, jolla omaisina: ”sisarpuoli Maria Wunsch o.s. Carlman, lanko B.W. Wunsch, pataljoonan adjutantti”.

- Raija-Leena H

[Jouni Kaleva]

Joko Catharina Dietrich´in suku on selvillä?
Voi olla, ettei tällä ole mitään tekemistä Catharinan suvun kanssa mutta Ylivetelin kappalaisen Erik Raumannuksen vävy oli nimeltään Anders Didrich.

Onko Gabriel Carlmanin patronyymi miten varmasta lähteestä? Olofsson voisi aika helposti tulla tulkituksi Josefssoniksi.

ja Salon tuomiokunnan perukirjoista Ilpo Kojolan sivuilta täältä (http://kotinetti.suomi.net/kojola/Perukirjat/pk_pyhajoki_aika.pdf) löytyy Maria Carlman:
"Pecklin o.s. Malmsten Margaretha, siltavoudin leski," k. 17.5.1786, jolla omaisina: ”sisarpuoli Maria Wunsch o.s. Carlman, lanko B.W. Wunsch, pataljoonan adjutantti”.

- Raija-Leena H

Hei

Kiitos taas ponnisteluistasi! Olen ollut tietoinen tuosta Vetelin Diedrich-suvusta, mutta en osaa tähän yhdistää. Catharina D. saattaisi hyvinkin olla tuon kenkäseppä Anders D:n sisar.

Gabrielin patronyymistä on todiste esim. täällä:
Iin kastetuissa 15.12.1689 kastettu Johan Andersson Waldarin Johannes-poika, jolloin kummina mm. Fendrichen Manhaftig Gabriel Josephsson Carllman ja myös fändriskan Charin.
http://www.digiarkisto.org/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/ii/syntyneet_1679-1701_ik255/24.htm
Muutenkin pariskunta oli yhdessä ja erikseen kummina Iissä lukuisia kertoja 1690-luvulla.
Lisäksi minulla on yksi sotilasasiakirjalähde, jossa Gabrielin patronyymi on sama Josefsson.

Tuo Maria Carlman liikkui edelleen sotilaspiireissä, kuten suku ympärillä. Kiitos kun paikallistit myös Margareta Malmstenin.

[khanhisalo]

Eipä ole tainnut Anders Didrichin suku selvitä, olisi mielenkiintoista jos löytyisi jotakin johtolankoja, Anders on minunkin esi-isiäni äitini puolelta, hänen tyttärensä Margetan kautta.

terv. Keijo H

[Pauli]

Kun spekulointi on ilmeisesti sallittua, kokeilisin Uudenkaarlepyyn Munseliusten kautta. Kuten tiedätte, Jakob Jakobinpoika Carlmanin ollessa kirkollisissa viroissa Uudessakaarlepyyssä kaupungin pormestarina toimi Josef Jakobinpoika Munselius, jonka poika Jakob Josefinpoika Munselius oli naimisissa Knut Jakobinpoika Carlmanin Pictorius-sukuisen vaimon sisaren kanssa. Munseliuksilla ja Carlmaneilla näyttää olleen muutenkin kanssakäymistä keskenään. Voisiko Gabriel Josefinpoika Carlmanin isä Josef liittyä jotenkin Munseliuksiin? Tämän sukupiirin jäseniä oli myös sotilasuralla.

Katsotaanpa faktoja:

1. Kokkolan raatimiehen Olavi Jöraninpojan (raatimiehenä 1649-55) vaimon äidin sisko oli Elisabet Sursill.[1]
2. Sama Elisabet Sursill oli naimisissa Kokkolan pormestari Knut Wittingin kanssa.
3. Kokkolan pormestarin Knut Wittingin tytär oli naimisissa Uudenkaarlepyyn pormestarin Josef Jakobinpoika Munseliuksen kanssa.

Kokkolan kastetuissa näkyy eräällä Olavi Jöraninpojalla lapsia vuosina 1657-64. Voisiko olla, että raatimies Olavi Jöraninpoika olisi myös Niilo Olavinpoika Skräddarin isä? Jos näin olisi, syntyisi yhteys Niilo Olavinpojan suvun ja Uudenkaarlepyyn Munseliusten ja sitä kautta ehkä Carlmanien välille.

[1] http://www.genealogia.fi/genos/50/50_21.htm

[Jouni Kaleva]

Kun spekulointi on ilmeisesti sallittua, kokeilisin Uudenkaarlepyyn Munseliusten kautta. Kuten tiedätte, Jakob Jakobinpoika Carlmanin ollessa kirkollisissa viroissa Uudessakaarlepyyssä kaupungin pormestarina toimi Josef Jakobinpoika Munselius, jonka poika Jakob Josefinpoika Munselius oli naimisissa Knut Jakobinpoika Carlmanin Pictorius-sukuisen vaimon sisaren kanssa. Munseliuksilla ja Carlmaneilla näyttää olleen muutenkin kanssakäymistä keskenään. Voisiko Gabriel Josefinpoika Carlmanin isä Josef liittyä jotenkin Munseliuksiin? Tämän sukupiirin jäseniä oli myös sotilasuralla.


Hei

Ilman muuta kaikki virkistävä spekulointi on tervetullutta.

Jos lähdetään oletuksesta, että Nils Olofsson Skräddare ja Gabriel Josefsson Carlman olivat velipuolet, niin äiti olisi yhteinen, jolla olisi miehet Olof ja Josef, mutta missä järjestyksessä?

Nils Olofsson Skräddare kuollessa 1697 ikä 48v9kk, siitä laskien synt. n.1648.

Gabriel Josefsson Carlmanin ikää en ole missään nähnyt. Hän oli vänrikki jo ainakin 1687 ja kaiketi siihen arvoon vaadittiin tuommoinen 25-30 vuoden ikä? (Tiedän kyllä, että aatelissuvuissa upseerin arvo saattoi olla jo lapselle hankittuna, mutta en usko tässä tapauksessa.) Olisi synt. 1760-luvun alussa?? Toisinpäin ajateltuna, jos Gabriel olisikin Nilsiä vanhempi, hän olisi ollut 1687 "edelleen" vänrikki, eikö sotilasura edennyt?

Summa summarum: kovasti spekuloiden Nils olisi vanhempi kuin Gabriel ja näin äidin miehet pantaisiin järjestykseen
1. Olof NN
2. Josef NN

[Jouni Kaleva]

Hei
Jos lähdetään oletuksesta, että Nils Olofsson Skräddare ja Gabriel Josefsson Carlman olivat velipuolet, niin äiti olisi yhteinen, jolla olisi miehet Olof ja Josef, mutta missä järjestyksessä?

Nils Olofsson Skräddare kuollessa 1697 ikä 48v9kk, siitä laskien synt. n.1648.

Gabriel Josefsson Carlmanin ikää en ole missään nähnyt. Hän oli vänrikki jo ainakin 1687

Toisaalta:
Kokkolassa haudattu 22.2.1672 Olåf Larsson Skräddare. Eikä tämä olisi hyvä tarjokas Nils Olofsson Skräddaren isäksi?
Ainakin joku Olof Larsson näkyisi saaneen lapsia
1658 Mats
1659 Göstaff.

Jos Olof on etsimmämme, niin Josef NN onkin kuollut jo ennen v.1648, jolloin Nils Olofsson syntyi. (jos olisi toisinpäin, niin Gabriel Josefson Carlman olisi synt. aik. 1673 ja ollut 14-vuotiaana vänrikki. Siihen en usko.)

[Jouni Kaleva]

Kokkolassa vihittiin 20.2.1673 Nils Olåfss. Skräddare sekä "dotter... (sahl. Olåf Christopherssons dotter) Brijta Olåfsdr" (Hiski). Tämä pariskunta on tässä puhutun luutnantti Isak Carlmanin (s.12.4.1689 Kokkola) vanhemmat.

En ole osannut sijoittaa Brita Olofsdotteria mihinkään sukuun.

Nyt satuin lukemaan Oulun Sukututkija 1/2004 Satu Materon juttua "Sotkamon Josanderit". Siinä taulussa 2 on Henrik Josanderin 2. p:o (vih. 29.4.1724) eräs Anna Carling "raahelaisten kauppiaiden Johan Randströmin ja Hans Kindmanin leski". Anna vanhemmat Nils Olofsson, räätäli Kokkolassa ja Brita Olofsdotter Carlenius.

Päästäänkö tästä eteenpäin Carlman-Carling-sukusikermässä?

[tellervoranta]

Oletko Jouni Sursillin suku-teoksesta etsinyt kaikki Carlen, Carleni, Carlenius, Carlin, Carling ja Carlman nimiset?

[Jouni Kaleva]

Oletko Jouni Sursillin suku-teoksesta etsinyt kaikki Carlen, Carleni, Carlenius, Carlin, Carling ja Carlman nimiset?
Taisikin olla hyvä vinkki, kiitos!

Sursillista löytyy eräs Elisabet Philipintr. Eichman, s. 1648 Turku, jonka puolisoksi mainitaan Carlenius, Mathias s. 06.08.1655 Kokkola, jonka isä Isä: Olof Christoffersson Raatimies Kokkola. (katsoin nämä Martti Strangin nettisivuilta, kun ei ole kirjaa hyllyssäni)

Tuohon nähden edellisen viestini Brita Olavintytär (Vihkimerkinnässä "dotter... (sahl. Olåf Christopherssons dotter) Brijta Olåfsdr" ) ja siis Nils Skräddaren vaimo, voisi olla tuon Matthias Carleniuksen sisar.

[tellervoranta]

Tutkailin Sursill-teosta ja sotkeennuin kuin Pakmanni puseroon ;)

Taisikin olla hyvä vinkki, kiitos!

Sursillista löytyy eräs Elisabet Philipintr. Eichman, s. 1648 Turku, jonka puolisoksi mainitaan Carlenius, Mathias s. 06.08.1655 Kokkola, jonka isä Isä: Olof Christoffersson Raatimies Kokkola. (katsoin nämä Martti Strangin nettisivuilta, kun ei ole kirjaa hyllyssäni)

Tuohon nähden edellisen viestini Brita Olavintytär (Vihkimerkinnässä "dotter... (sahl. Olåf Christopherssons dotter) Brijta Olåfsdr" ) ja siis Nils Skräddaren vaimo, voisi olla tuon Matthias Carleniuksen sisar.

Ensimmäisenä mainittu pariskunta löytyi ja niille lapsia, vaan ei sopivaa Britaa Olavintytärtä.

Josandereitakin tutkailin ja esim. Anna Christina Olofintr Carlenius, sittemmin Carleen 23.4.1711-20.3.1775 Raahe avoitui 1733 Johan Josanderin kanssa, jonka vanhemmat Henrik Josander ja Maria Prachius. (Tuo Anna Christiina taisi olla ens. pariskunnan pojan Olofin tytär ?)

[JiiPee72]

Tutkailin Sursill-teosta ja sotkeennuin kuin Pakmanni puseroon ;)



Ensimmäisenä mainittu pariskunta löytyi ja niille lapsia, vaan ei sopivaa Britaa Olavintytärtä.

Josandereitakin tutkailin ja esim. Anna Christina Olofintr Carlenius, sittemmin Carleen 23.4.1711-20.3.1775 Raahe avoitui 1733 Johan Josanderin kanssa, jonka vanhemmat Henrik Josander ja Maria Prachius. (Tuo Anna Christiina taisi olla ens. pariskunnan pojan Olofin tytär ?)
Pitänee itekin työntää nokkansa asiaan, vaikkei mitenkään omiin tutkimuksiini liitykään, kiinnostuin ihan muuten vaan aiheesta eilen näitä viestejä lukiessani.
Eihän tuota Brita Olavintytärtä kirjasta pitäne tuon perusteella löytyäkään, kun olettamus on että hän olisi kirjassa mainitun Mathias Carleniuksen sisar. Itse tuollaiseen ajatukseen kanssa päädyin kun noita aiempia viestejä ja linkkejä lueskelin, sekä selailin Sursill-teosta ja Bergholmin Sukukirjaa.
Bergholmin kirjasta löytyi Carleniusten suku, mutta siinä ei ollut Olof Carleniuksesta taaksepäin tietoa, ja hänestäkin vaan maininta että raatimies Kokkolassa ja lapsiksi mainittiin Erik, yliopp. Ob Turussa 1663, Kokkolan kappal. 1673, k.1680, Kristofer, yliop. Ob. Turussa 1670. Kokkolan kappal. 1670, k.1690 ja ? Matias, s.1655, k.1682. Vouti. Noista lapsista ainoastaan Matiaksesta oli tietoa eteenpäin.
Ja tuo Anna Christina Olofintr Carlenius oli tosiaan Bergholmin mukaan Olof Matiaksenpoika Carleniuksen/Carleenin tytär.

[r-l.huuki]

Kokkolassa vihittiin 20.2.1673 Nils Olåfss. Skräddare sekä "dotter... (sahl. Olåf Christopherssons dotter) Brijta Olåfsdr" (Hiski). Tämä pariskunta on tässä puhutun luutnantti Isak Carlmanin (s.12.4.1689 Kokkola) vanhemmat.

En ole osannut sijoittaa Brita Olofsdotteria mihinkään sukuun.

Nyt satuin lukemaan Oulun Sukututkija 1/2004 Satu Materon juttua "Sotkamon Josanderit". Siinä taulussa 2 on Henrik Josanderin 2. p:o (vih. 29.4.1724) eräs Anna Carling "raahelaisten kauppiaiden Johan Randströmin ja Hans Kindmanin leski". Anna vanhemmat Nils Olofsson, räätäli Kokkolassa ja Brita Olofsdotter Carlenius.

Päästäänkö tästä eteenpäin Carlman-Carling-sukusikermässä?
Suosittelisin tutustumista Kokkolan kaupungin historia-kirjoihin. Minulla on ruotsinkielinen Gamlakarleby stads historia, jossa osat I ja II ovat samojen kansien välissä. Siksi tykkään paremmin tästä kuin yksittäisistä suomenkielisistä, koska tässä on molempia osia koskeva ”Personregister”, joka helpottaa kovasti etsintää. Suomenkielisissä erillisissä kirjoissa ei ainakaan I-osassa ole henkilöhakemistoa.

Joitain lainauksia Gamlakarleby stads historia I:stä:
s. 44: “Stadens rådmän under 1600-talet voro följande”
“C h r i s t o p h e r O l f s s o n G u l d s m e d 1635-46. [77] Av tysk härstamning. Stamfar till släkten Carlenius.”
[77] = “Geneal. Samf. Årskr. XI s. 429.”
s. 45: “O l o f C h r i s t o p h e r s s o n 1646-66. Son till den ovanomtalade guldsmeden. Huruvida han redan själv använder namnet Carlenius framgår ej av domböckerna.”
s. 52: ”Följande stadsskrivare äro kända”
”Olof Christophersson 1646. Var samtidigt rådman.”
s. 143: “1600-talet kyrkoherdar i Gamlakarleby voro följande.”
s. 144: “E r i c h C a r l e n i u s 1673-80. Stadsborna uttalade sig enhälligt till förmån för, att han skulle utses till kaplan, då företrädaren valdes till kyrkoherde.
Man hänvisade till att han var >>stadens barn>>, modern änka med många barn, och att han kunde såväl svenska som finska, vilka språk vardera behövdes i församlingen.”
s. 144: “C h r i s t o p h e r C a r l e n i u s 1687-90. Blev enhälligt föreslagen av borgetskapet.”[11] = “G:by D. 27 jan. 1687.”
s. 174: “En av de första borgare som gav sina barn högre skolbildning var rådman Olof Kristoffersson. Båda hans söner, Erik och Kristoffer Carlenius, verkade sedermera som kapellaner på sin födelseort.”


Kokkolan kaupungin 1600-luvun henkikirjoja on SSHY:n jäsensivuilla: läänintilejä, Länsipohjan lääni
Kokkolan kaupungin henkikirja 1655 tässä (http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=2594&pnum=61), hk 1657 tässä (http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=2596&pnum=288), hk 1658 tässä (http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=2597&pnum=225) ja hk 1671 tässä (http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=2403&pnum=109)


Lieneeköhän Olof Larsson Skräddare sukua Nils Olofsson Skräddarelle? Lieneeköhän Joseph Larsson sukua Gabriel Josefsson Carlmanille?
Gamlakarleby stads historia I:
s. 46: ”Joseph Larsson 1655. Vicerådman."
s. 112: “1647 uppger Olof Larsson Skräddare, ett Matts Hindersson skall vara hans mästersven.”
s. 126: "Dessa tullnärer spelade en betydande roll I stadens liv.”
"O l o f L a r s s o n 1658-60. Hans gård blev senare tagen i mät på grund av oredovisade tullmedel.”
s. 128-129: “Tullnären Olof Larsson anklagade 1660 de på >>Backan>> boende för att ha nedkastat staketet. Det talas t.o.m. lönnpårtar.”


Nyt satuin lukemaan Oulun Sukututkija 1/2004 Satu Materon juttua "Sotkamon Josanderit". Siinä taulussa 2 on Henrik Josanderin 2. p:o (vih. 29.4.1724) eräs Anna Carling "raahelaisten kauppiaiden Johan Randströmin ja Hans Kindmanin leski". Anna vanhemmat Nils Olofsson, räätäli Kokkolassa ja Brita Olofsdotter Carlenius.
Sama tieto jo aiemmin julkaistuna: Genos 59(1988), s. 60-63 http://www.genealogia.fi/genos/59/59_60.htm
Österbottniska nationens matrikel I
tillägg och rättelser
LEO NYHOLM, Malmö
“430 Henrik Josanders hustru Maria Brochius (ej Prochius) var dotter till befallningsmannen, mantalskommissarien och arendatoren i Pedersöre Sven Månsson Brochius och hand andra hustru Margareta Olofsdotter Thelin, även kallad Falck. - J. gifte sig 2:o i Brahestad 29.3.1724 med Anna Carling, dotter till skräddaren i Gamlakarleby Nils Olofsson och Brita Olofsdotter (Carlenius, GSÅ XI s. 430) samt änka efter handelsmännen i Brahestad Hans Persson Kinnunen/Kindman, död 1708, och Johan Randström, död 1711. - Barn i första giftet: Sven, född 1707, död 1 juni 1774, klockare i Siikajoki. - Johan, född 24.5.1702, död 28.7.1768, klockare, sedan handlande i Brahestad. - Margareta, född 1 aug. 1708, död 4.8.1775, gift 1:o med handlanden i Brahestad Henrik Kröger, 2:o med handlanden i Vasa Mikael Liljelund och 3:o med borgaren i Brahestad Johan Jurvelius. - Henrik, död i juli 1767, sjökapten i Stockholm.”

- Raija-Leena H

[Jouni Kaleva]

Suosittelisin tutustumista Kokkolan kaupungin historia-kirjoihin. Minulla on ruotsinkielinen Gamlakarleby stads historia, jossa osat I ja II ovat samojen kansien välissä. ...

- Raija-Leena H

Kiitos kovasti runsaista lainauksistasi ja viitteistäsi!
Uskaltaisiko yrittää perhetaulua:

Olof Christersson k.21.11.1669 Kokkola
kaupunginkirjuri, raatimies (oliko kultaseppä kuten isänsä?)
p:o Anna Luukkaantytär

Lapsia

-Erik Carlenius k. 28.3.1680 Kokkola
Kokkolan kappalainen
-Christoffer Carlenius k. 4.6.1690 Kokkola
Kokkolan kappalainen
-(?)Isak Carlingius/Carling k. 18.8.1672 Kokkola
Pien-Savon tuomiokunnan lainlukija 1672 (kuoli todennäköisesti ennen virkaan astumista) (HY: ylioppilasmatrikkeli)
-Matthias Carlenius, s. 06.08.1655 Kokkola. k.1682.
Pielisjärvi vouti.
-Brita Carlenius. P:o Nils Olofsson Skräddare.
-(?) Anna Olofsdr. Carlenius. 1. p:o Anders Tomasson, raatimies Raahessa, k.16.5.1693 Raahe, 2. p:o Hans Ohlsbo, vih. 7.4.1696 Raahe.

[Jouni Kaleva]

Lieneeköhän Olof Larsson Skräddare sukua Nils Olofsson Skräddarelle? Lieneeköhän Joseph Larsson sukua Gabriel Josefsson Carlmanille?
Gamlakarleby stads historia I:
s. 46: ”Joseph Larsson 1655. Vicerådman."
s. 112: “1647 uppger Olof Larsson Skräddare, ett Matts Hindersson skall vara hans mästersven.”
s. 126: "Dessa tullnärer spelade en betydande roll I stadens liv.”
"O l o f L a r s s o n 1658-60. Hans gård blev senare tagen i mät på grund av oredovisade tullmedel.”
s. 128-129: “Tullnären Olof Larsson anklagade 1660 de på >>Backan>> boende för att ha nedkastat staketet. Det talas t.o.m. lönnpårtar.”

- Raija-Leena H

Mielenkiintoisia kysymyksiä!

Entä onkohanOlof Larsson Skräddare sama kuin Tullnären Olof Larsson? Ainakin joku Olåf Larsson Skräddare kuoli Kokkolassa 22.2.1672 (Hiski)

Nils Olofsson Skräddare kuollessa 1697 ikä 48v9kk, siitä laskien synt. n.1648. Ainakin iän puolesta sopisi hyvin, että tuo 1672 kuollut Olåf Larsson Skräddare olisi Nilsin isä.

[Sinilakki]

Kuten ketjussa onkin jo todettu, luutnantti Isaac Carlmanin sisko oli kolmesti avioitunut Anna Carling tai Carlman, joka oli aviossa kauppias Hans Kindman-Kinnusen, kauppias Johan Randströmin ja kappalainen Henrik Josanderin kanssa.

Kaikissa sekundaarilähteissä Annaan tunnutaan viittavan nimellä Carling, mutta mielenkiintoisesti primäärilähteet antavat hänen nimekseen havaintojeni mukaan useammin nimen Carlman kuin Carling. Carlenius-Carlman-Carling-Carlingius -suvussa nimet toki vaihtelevat ja kaikkia tunnutaan käyttävän, mutta jo kauan aikaa sitten ihmettelin, miksi sisarukset Anna ja Isaac käyttivät eri variaatiota lisänimestään, kunnes havaitsin, että lähteissä Anna on itseasissa varsin usein nimellä Carlman.

Otetaanpa muutama esimerkki:

Anna Carlman tavataan Siikajoella rippikirjassa 1735-1740 yhdessä kolmannen puolisonsa Henrik Josanderin kanssa juuri ennen tämän kuolemaa. Kappalaisen taloa asuvat tässä vaiheessa myös Anna Carlmanin tytär toisesta avioliitostaan, Anna Randström ja tämän mies Johan Simelius, joka aloitti uransa Siikajoen kappalaisen apulaisena, oletettavasti juuri anoppinsa avittamana: http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=5805605

Ja nimi on muodossa Carlman, kuten myös edellisessä rippikirjassa: http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=5805602

Simelius ja Randström siirtyvät seuraavaksi Paavolan kautta Rantsilaan ja on oletettavaa, että Randströmin äiti Anna Carlman on siirtynyt Rantsilaan juuri tyttärensä mukana. Valitettavasti Rantsilan kirkonkirjat ovat sekavuudessaan ja puutteissaan hyvin hankalasti jäljitettävissä, mutta kappalaisen leski Anna Carlman kuolee Rantsilassa 17.7.1753 78 vuoden ja 2 kuukauden iässä ja hänet haudataan Rantsilan vanhaan kirkkoon: http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=5815706

Noh, varhaisimmissa lähteissä kyseinen Anna Carlman-Carling esiintyy nimellä Anna Nilsdotter ja Carling nimi mainitaan nähdäkseni vain hänen vihkimerkinnässään Raahessa Johan Randströmin kanssa 25.4.1709. Kolmanteen avioliittoon vihittäessä 29.5.1724 hänet mainitaan nimellä Anna Carlman. Tämän perusteella minun on kyseenalaistettava lähteissä usein käytetty Carling-nimi ja suosittelisin, että tästä lähtien pyrkisimme sukututkimuksen piirissä käyttämään nimeä Anna Carlman, mutta tietenkin myös nimi Carling on syytä mainita.

Anna Nilsdotter Carlingin ja Johan Randströmin vihkimerkintä: http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/raahe/syntyneet-vihityt-kuolleet_1690-1734_ik57/15.htm

Anna Carlmanin ja Henrik Josanderin vihkimerkintä: http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/raahe/syntyneet-vihityt-kuolleet_1690-1734_ik57/21.htm

[Sinilakki]

Mielenkiintoista on myös huomata, että Anna Carlmanin tyttären Anna Randströmin kautta suku liittyy myös vanhaan aateliseen Stierncreutzin sotilassukuun. Anna Randströmin ja Johan Simeliuksen kaksi tytärtä avioituivat aikanaan Stierncreutzien kanssa ja Annan kuoltua Johan Simelius avioitui itseasiassa tyttäriensä anopin, Hedvig Eleonora Lindegrenin kanssa. Lindgrenin ensimmäinen puoliso oli everstiluutnantti Anders Wilhelm Stierncreutz, joka kaatui Pommerissa 1758 ja parin lapsista poika Karl Magnus Stierncreutz (joka muistaakseni kohosi sotilasurallaan vänrikiksi asti) astui avioon Margareta Simelian kanssa, liittäen tämän Stierncreutz-haaran myös Simelius ja Carlenius-sukuihin.

Myös Karl Magnusin veli Georg Fredrik Stierncreutz (luutnantti Pohjanmaan jalkaväkirykmentissä) avioitui mainitun Margareta Simelian sisaren Catharinan kanssa, tehdän tästä Carlenius-Simelius-Randström-Stierncreutz jne. sukuryppäästä entistä tiiviimmän.

Lisäksi samaan ryppääseen liittyy myös tälläkin foorumilla pitkän kaavan mukaan puitu Rantsilan vääpeli Carl Ludvig Schmiedt ja hänen jälkipolvensa. Kuten kyseenomaisessa viestiketjussakin todettiin, C. L. Schmiedtilla oli tiiviit siteet Simelius ja Stierncreutz-sukuihin, joiden jäseniä esiintyy hänen lastensa kummeina vähän väliä. Mutta yksi seikka liittää vääpeli Schmiedtin suvun entistä tiiviimmin tähän sukuryppääseen, sillä Schmiedtin poika, kersantti Carl Georg Schmidt avioitui raahelaisen porvarintyttären Catharina Öhrnin kanssa, joka on itseasiassa aiemmin mainitun Anna Randströmin sisarpuolen tytär, tehden hänestä aiemmin mainittujen Catharina ja Margareta Simelian serkun.

Catharina Öhrnin äiti oli Anna Carlmanin ensimmäisestä avioliitosta Hans Kindmanin kanssa syntynyt Catharina Kindman, joka avioitui Raahessa porvari Gustaf Gustafsson Öhrnin nuorimman kanssa 1725. Heidän tyttärensä sitten liittää Schmiedt-suvun tähän monimutkaiseen ryppääseen, jossa on varmaankin vielä paljon selvitettävää.

[Sinilakki]

Simelius ja Randström siirtyvät seuraavaksi Paavolan kautta Rantsilaan ja on oletettavaa, että Randströmin äiti Anna Carlman on siirtynyt Rantsilaan juuri tyttärensä mukana. Valitettavasti Rantsilan kirkonkirjat ovat sekavuudessaan ja puutteissaan hyvin hankalasti jäljitettävissä, mutta kappalaisen leski Anna Carlman kuolee Rantsilassa 17.7.1753 78 vuoden ja 2 kuukauden iässä ja hänet haudataan Rantsilan vanhaan kirkkoon: http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=5815706

On muuten erikoista, että tämä tieto Anna Carlmanin kuolemasta tuntuu olevan sivuutettu useimmissa tutkimuksissa, joihin olen perehtynyt. Erikoiseksi tiedon kyllä tekee se, että Carlmanin sanotaan olleen 78 vuotta ja 2 kuukautta, ajoittaen hänen syntymänsä toukokuulla 1675 eikä lokakuulle tai syyskuulle 1675 kuten Kokkolan kastetuista voisi olettaa (Anna Carlmanhan siis kastettiin 1.11.1675 Kokkolassa).

Kuinka hyvin tiedetään muiden Nils Olofsson Skräddaren ja Brita Olofsdotter Carleniuksen lasten kohtalot? Tietokantojeni mukaan lapsia oli kaikkiaan yhdeksän ja olen itse perehtynyt vain Annan, Iisacin ja Carinin vaiheisiin.

Unohdin myös mainita aiemmissa viesteissäni Hans Kindmanin ja Anna Nilsdotter Carlman-Carlingin vihkipäivän. Heidät siis vihittiin 4.1.1693 Kokkolassa.

[Jouni Kaleva]

Mielenkiintoista on myös huomata, että Anna Carlmanin tyttären Anna Randströmin kautta suku liittyy myös vanhaan aateliseen Stierncreutzin sotilassukuun. Anna Randströmin ja Johan Simeliuksen kaksi tytärtä avioituivat aikanaan Stierncreutzien kanssa ja Annan kuoltua Johan Simelius avioitui itseasiassa tyttäriensä anopin, Hedvig Eleonora Lindegrenin kanssa. Lindgrenin ensimmäinen puoliso oli everstiluutnantti Anders Wilhelm Stierncreutz, joka kaatui Pommerissa 1758 ja parin lapsista poika Karl Magnus Stierncreutz (joka muistaakseni kohosi sotilasurallaan vänrikiksi asti) astui avioon Margareta Simelian kanssa, liittäen tämän Stierncreutz-haaran myös Simelius ja Carlenius-sukuihin.

Myös Karl Magnusin veli Georg Fredrik Stierncreutz (luutnantti Pohjanmaan jalkaväkirykmentissä) avioitui mainitun Margareta Simelian sisaren Catharinan kanssa, tehdän tästä Carlenius-Simelius-Randström-Stierncreutz jne. sukuryppäästä entistä tiiviimmän.

Lisäksi samaan ryppääseen liittyy myös tälläkin foorumilla pitkän kaavan mukaan puitu Rantsilan vääpeli Carl Ludvig Schmiedt ja hänen jälkipolvensa. Kuten kyseenomaisessa viestiketjussakin todettiin, C. L. Schmiedtilla oli tiiviit siteet Simelius ja Stierncreutz-sukuihin, joiden jäseniä esiintyy hänen lastensa kummeina vähän väliä. Mutta yksi seikka liittää vääpeli Schmiedtin suvun entistä tiiviimmin tähän sukuryppääseen, sillä Schmiedtin poika, kersantti Carl Georg Schmidt avioitui raahelaisen porvarintyttären Catharina Öhrnin kanssa, joka on itseasiassa aiemmin mainitun Anna Randströmin sisarpuolen tytär, tehden hänestä aiemmin mainittujen Catharina ja Margareta Simelian serkun.

Catharina Öhrnin äiti oli Anna Carlmanin ensimmäisestä avioliitosta Hans Kindmanin kanssa syntynyt Catharina Kindman, joka avioitui Raahessa porvari Gustaf Gustafsson Öhrnin nuorimman kanssa 1725. Heidän tyttärensä sitten liittää Schmiedt-suvun tähän monimutkaiseen ryppääseen, jossa on varmaankin vielä paljon selvitettävää.

Häkellyttävän paljon lisätietoa, kiitokset! Pienet ja tiukat sukupiirit näkyvät olleen. Ketkä olivat mainitsemasi porvari Gustaf Gustafsson Öhrnin nuorimman vanhemmat?

[Sinilakki]

Häkellyttävän paljon lisätietoa, kiitokset! Pienet ja tiukat sukupiirit näkyvät olleen. Ketkä olivat mainitsemasi porvari Gustaf Gustafsson Öhrnin nuorimman vanhemmat?

Porvari Gustaf Gustafsson Öhrnin vanhemmat olivat raatimies Gustaf Gustafsson Öhrn vanhempi ja tämän vaimo Brita Johansdotter Wilm, jotka lienevätkin sinulle tuttuja, heitä kun aikanaan puitiin aikamoisella tarkkudeella Grooth/Groth/Groot keskustelussa liittyen Wilm-sukuun. Raatimies Gustaf Öhrn oli puolestaan räätälienvanhin ja raatimies Gustaf Simonsson Öhrnin ja tämän ensimmäisen vaimon poika, kuten Sinä Jouni itseasiassa minulle ennen forumin palvelinkatastrofia osoitit. Gustaf Simonsson Öhrnin toinen puoliso oli siis Brita Lithovia.

Porvari Gustaf Öhrn nuorin siis syntyi Raahessa 1698 ja kastetaan 8.4.1698: http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=5799032
Kummeissa nähdäänkin muutamia tuttuja nimiä, mm. Christina Lithovia.

Vanhempan Gustaf Öhrn vanhempi ja Brita Wilm kuolivat molemmat vuonna 1741, kuten onkin todettu. Heidän muista lapsistaan tytär Carin Öhrn (s. 1702 ja k. 1764) avioitui raahelaisen porvari Petter Juneliuksen kanssa, toinen tytär Clara vihittiin puolestaan porvari Michel Andersson Niskasen kanssa ja kolmas tytär Elisabeth päätyi avioon porvari Matts Nivanderin kanssa. Parilla oli myös toinen poika, porvari Johan Gustafsson Öhrn, joka avioitui ensiavioliitossaan serkkunsa Clara Johansdotter Wilmströmin kanssa (k. 1747 Raahe). Tämä avioliitto oli Clara Wilmströmin kolmas ja tietääkseni lapseton. Jo vuotta myöhemmin Johan Öhrn solmi avioliiton Christina Johansdotter Wathius (s. 1713) kanssa. Parille syntyi vain yksi lapsi, Johan Johansson Öhrn (s. 1748), joka avioitui puolestaan Anna Jacobsdotter Beckmanin kanssa.

Pahoittelen, etten voi nyt antaa tarkempia päivämääriä. Olen tietokantojeni ulottumattomissa ja en ennätä tarkistaa tietoja edes Hiskistä.

Mainittakoon vielä, että Catharina Kindmanin ja Gustaf Öhrn nuorimman avioliitosta syntyi kolme aikuisikään ehtinyttä lasta, joista vanhin oli poika, kauppias Johan Gustafsson Öhrn (s. 1732 ja k. 1805) oli kahdesti aviossa, ensin Elisabeth Ervastin kanssa, joka oli Raahen nimismiehen Daniel Ervastin ja tämän vaimon Elisabeth Floorin 1725 syntynyt tytär. Tästä avioliitosta syntyi vain yksi poika, merimies Gustaf Johansson Öhrn (s. 1756), joka oli myös kahdesti aviossa, en vain nyt muista puolisoiden nimiä.

Kauppias Johan Öhrnin toinen avioliitto oli Catharina Mattsdotter Hedmanin kanssa ja tästä avioliitosta syntyi lukuisia lapsia. Näistä tytär Catharina Maria (s. 1763) avioitui sorvarimestari Anders Höganderin kanssa ja heillä oli muutamia lapsia. Nuorin tytär Hedvig Christina Öhrn puolestaan solmi ensimmäisen avioliittonsa suutari Johan Petter Nordqvistin kanssa. Tästä liitosta syntynyt tytär oli Ulrica Lovisa Nordqvist joka nai oululaisen kellosepän Johan Anders Sundborgin. Hänestä aloitinkin viestiketjun eilen: http://suku.genealogia.fi/showthread.php?t=28525

Kauppias Öhrnillä oli myös muita lapsia, mutta tietääkseni hänen poikansa eivät jatkaneet sukua. Vanhin heistä oli lasimestari Matts Öhrn Raahessa, toinen aikuisikään ehtinyt poika Johan Öhrn vaikutti Tuhkolmassa, kolmas poika oli muistaakseni Nils Öhrn oli muistaakseni sorvari Oulussa ja neljäs poika värjäri Carl Öhrn oli kyllä naimisissa, mutta kuoli Oulussa lapsettomana 1835. Saatan muistaa väärin Tuhkolmassa vaikuttaneen Johan Öhrnin tiedot, mutta mielestäni hänellä ei ollut lapsia tai sitten tutkimukseni on niiltä osin kesken.

Noh, porvari Gustaf Öhrnin ja Catharina Kindmanin keskimmäinen aikuisiän saavuttanut lapsi oli jo mainittu tytär Catharina Öhrn (s. 1735 ja k. 1801 Rantsila), joka avioitui kersantti Carl Georg Schmidtin kanssa (tästä suvusta puhetta tässä viestiketjussa: http://suku.genealogia.fi/showthread.php?t=9208). Heillä oli kaksi lasta, joista tietääkseni vain tytär Clara Margareta Schmidt jatkoi sukuaan. Hän avioitui ruotusotamies Samuel Halmin kanssa ja heistä polveutuvat Pulkkilan Halmit ja Halmut, sekä myös Oulun Halm-suku.

Porvari G. Öhrnin nuorin aikuisiän saavuttanut lapsi oli naimaton ja lapseton Clara Öhrn (s. 1740 ja k. 1807 Rantsila), joka ilmeisimmin oleskeli viimeiset vuotensa Rantsilassa sisarensa Catharina Öhrnin luona.

Toivottavasti tämä nyt selvensi edes jotenkin Öhrn-suvun ja Carleniusten yhteyttä. Öhrn-suvun vanhemmassa juuressa on vielä paljon tutkittavaa, mutta jos jotakuta kiinnostaa, olen selvittänyt mainitun Gustaf Gustafsson Öhrn vanhemman jälkeläisjoukon jo varsin pitkälle. Vanhimmassa Gustaf Simonssonissa on vielä paljon tutkittavaa, etenkin kun hänen alkuperästään on ristiriitaista tietoa. Osa tutkimuksista väittää hänen olleen saksalaista alkuperää ja saapuneen Raaheen pormestari Henrik Corten henkilökohtaiseksi räätäliksi Lyypekistä 1640-luvun jälkeen. Toisaalta osa tutkimuksista mainitsee hänen isäkseen sotilas Simon Öhrnin - tästähän Jouni Kalevakin taisi aiemmin mainita. Osaatko tarkentaa, mistä tutkimuksesta tämä sotilas Simon Öhrn on löytynyt?

Gustaf Simonsson Öhrnin ensimmäisen vaimon patronyymiksi Ylioppilasmatrikkeli antaa Simonsdotterin: http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=3797

Saamani tiedon mukaan Alma Söderhjelm kirjoittaa teoksessaan vuodelta 1911 "Raahen kaupunki 1649-1899" seuraavaa:

Raahen ensimmäiset porvarit olivat enimmäkseen talonpoikia, jotka muuttivat kaupunkiin lahjotustiloilta, ja monelta tällaiselta tilalta polveutuu osa vieläkin eläviä raahelaissukuja. - Ylitalo - muuan näistä lahjotustiloista - oli ennen ollut Palon kylässä, mutta ennen kaupungin perustamista se oli muutettu sieltä lähelle merta, paikkaan missä eräällä lappalaisella, jonka sanotaan olleen nimeltään Sovio, ennen oli ollut torppa. Paikkaa nimitettiin Sovioksi ja Ylitaloa ruvettiin nyt nimittämään Sovion taloksi tahi tilaksi. Talonpoika muutti majaa, otti nimen talon mukaan, ja saman tekivät hänen kaksi poikaansa Michel ja Matts Sovio, jotka sittemmin jakoivat tilan keskenään. Näitten kahden veljen aikana perustettiin Saloisten kaupunki, ja he saivat nyt luvan muuttaa talonsa kaupunkiin, josta kirkkotarhan eteläpuoli ja toisen kortteerin tontit rakennettiin Sovion tilan peltomaalle. Tältä tilalta ja näistä molemmista veljistä polveutuu Sovion sittemmin Soveliukseksi nimitetty suku, jonka muutamat jäsenet viime aikoina ovat ottaneet vanhan nimensä takasin. Lankilasta, joka oli kaupungista etelään päin, lähti myöskin poika Hendrich Lankila vaimonsa Dordin kera kaupunkiin. Heistä polveutuu Langin suku, jolla nimellä on ollut suuri merkitys Raahen aikakirjoissa. Lankilan maat antoi kaupunki myöhemmin, 1700-luvulla, pormestari Kluvensichin aikana, pormestarien käytettäväksi ja heidän palkkansa enentämiseksi.

Uusien asukkaitten joukossa oli myöskin monta, jotka olivat tulleet Hendrich Corten mukana ja jotka sittemmin kaupunkia perustettaissa muuttivat sinne. Jonas Skytte oli Corten puuseppä, Anders Alfström oli hänen tynnyrintekijänsä, Gustaf Öhrn, joka sittemmin tuli neuvosmieheksi ja joka oli Raahessa kauan eläneen Öhrn-suvun kantaisä, tuli sinne Corten räätälinä. Pietari Brahe lähetti sinne myöhemminkin ruotsalaisia ja saksalaisia, jotka olivat taitavia käsityöläisiä ja osasivat opettaa asukkaille hyödyllisiä ammatteja, jollaista opetusta nämä kylläkin tarvitsivat. Kolmannen ryhmän muodostivat naapuripitäjistä muuttaneet, niinpä esim. muuan Kranck, Carlen Kokkolasta, Jurvelius Oulusta. Vanhimpia nimiä ovat myöskin Blackman, Niska, Houreen, Kindman, Valling, Sepelius y. m. Nimet Forbus, Freitag, Kröger, Skeper, jotka kaikki ovat saksalaista alkuperää, tavataan myöskin jo kaupungin alkuajoilta asti. Raahessa oli siten alusta aikain ryhmä ruotsalais-saksalaisia ja toinen ruotsalaisia.

Itse porvaristo oli kuitenkin kokonaan suomalaista. Sitä todistaa epäilemättä se tosiasia, että maistraatin pöytäkirjoissa silloin tällöin mainitaan, että kaupungin oikeudet luettiin julki ja selitettiin suomeksi, niin esim. kesäkuun 5 p:nä 1667 varapäällysmiehen Långin ollessa saapuvilla. Se että tulkintaa suomenkielelle ollenkaan pidettiin tarpeellisena tähän aikaan, osottaa selvästi, kuinka suomalaisia sekä paikkakunta että tuo pieni kaupunki olivat. Raahen olemassaolon ensi aikoina oli kaupungin kirjurina Zacharias Ficke (1651- 1664), joka samalla oli postinhoitajana ja pitäjän kirjurina. Hänen kuolemansa jälkeen Pietari Brahe nimitti notarioksi, kaupungin ja pitäjän kirjuriksi Johan Jöranssonin. Tämä hoiti kuitenkin tointaan niin huonosti, että hän 1669 tai 1670 porvariston yksimielisestä pyynnöstä pantiin viralta. Kaupungin kirjuriksi tuli sen jälkeen Hendrich Hendrichson Corte, joka sai valtakirjan virkaansa vuonna 1672, tuli 1673 neuvosmieheksi ja aina toimi varapormestarina isän poissa ollessa ja joka nimitettiin pormestariksi hänen kuoltuansa. Neuvosmiehiä olivat tänä aikana: Matts Larsson 1651- 1658. Hendrich Hendersson Kaihoina 1651- 1658. Hans Forbus nimitettiin neuvosmieheksi 1651. Hän toimi aina alussa puheenjohtajana pormestarin poissa ollessa, pyysi ja sai eron korkean ikänsä tähden 1679. Philip Bertilson 1651- 1658. Johan Hinderson 1659 - 1667. Olof Michelson, hatuntekijä, nimitettiin neuvosmieheksi 1659, erotettiin väliaikaisesti 1663, koska hänestä kerrottiin, että hän Kokkolassa oli merkinnyt sian puremalla sen korvan poikki, palautettiin taas virkaansa 1667, kun hän ensin oli puhdistautunut tuosta parjauksesta, erotettiin vuonna 1670 syystä ettei hän koskaan ottanut osaa oikeuden istuntoihin. Jacob Letzle, rantalaivuri, neuvosmiehenä 1665 - 1670. Carl Kranck, tullinhoitaja, neuvosmiehenä 1668. Gustaf Simonsson Öhrn, räätäli, nimitettiin 1670 Olof Michelsonin sijalle, koska hän toimi tämän alituisena sijaisena ja oikeus katsoi, että hän yhtä hyvin voi saada paikan vakinaiseksi. Hän oli neuvosmiehenä aina vuoteen 1702, jolloinka kuoli. Mielisairaat saattoivat päästä Kruunupyyn sairaalaan, mutta siellä joko ei ollut tarpeeksi paikkoja tahi ei kaupunki tahtonut maksaa sairaittensa puolesta, sillä tavallisinta oli, että nämä saivat liikkua vapaasti kaupungissa, josta kylläkin usein oli pahoja seurauksia. Vaarallisimpia oli mielisairas urkuri Zachris Danielson, joka kerran pani toimeen "törkeän vallattomuuden" äkkiä pakottamalla kirkkoherran vaikenemaan keskellä saarnaa, syytäen mitä solvaisevimpia syytöksiä ja soimauksia sekä häntä että pormestaria vastaan. Tullinhoitaja Schough veti vuonna 1694 raatimies Gustaf Simonsson Öhrnin oikeuteen, koska tämä antoi sairaan poikansa kulkea ympäri riehuen ja meluten; m. m. hän oli eräänä päivänä tunkeutunut tullinhoitajan asuntoon ja rikkonut hänen akkunansa.

Tämä mainittu sairas poika lienee minunkin tutkimuksissani esiintyvä, vuonna 1697 kuollut Simon Öhrn. Mutta, tutkittavaa riittää, kuten tämäkin ulkomuistista rakennettu yhteenveto osoittaa. Södelhjelmin kirjan katkelma oli onneksi sähköpostissani, mutta sekin osoittaa, että eritoten Raahen vanhimmat suvut vaativat runsaasti tutkimusta. Myös Carlenius sukuun liittyvien Kindmanien alkuperää olisi mielenkiintoista tutkia. Anna Carlmanin ensimmäinen aviomies Hans Persson Kindman-Kinnunen on ainakin vanhempiensa puolesta minulle vieras. Tietääkö kukaan heistä enempää?

[Sinilakki]

Tuossa Clara Wilm & Johan Öhrn avioliitossa voi kyllä olla muistilepsus, koska serkusavioliittona se olisi aika erikoinen. Vaan, näin tiheässä sukuverkostossa kaikki tuntuu olevan mahdollista - ja varmaankin tämä verkosto vain tihenee, kunhan faktoja tarkistellaan ja uusia sukuja yhdistellään tutkinnan piiriin. Esimerkkeinä nyt vaikkapa nuo Raahen Ervastit ja Floorit.

Lisäksi Kälviän Johan Öhrnin jälkipolvet ovat ainakin tytärten osalta jääneet minulta vähälle tutkinnalle. Poikansa Johan Johansson Öhrn avioitui Margareta Strömin kanssa ja tyttärensä Maria Öhrn vihittiin furiiri Petter Starckin kanssa, mutta siihen se sitten minun tutkimusteni osalta jääkin.

[Jouni Kaleva]

Porvari Gustaf Gustafsson Öhrnin vanhemmat olivat raatimies Gustaf Gustafsson Öhrn vanhempi ja tämän vaimo Brita Johansdotter Wilm, jotka lienevätkin sinulle tuttuja, heitä kun aikanaan puitiin aikamoisella tarkkudeella Grooth/Groth/Groot keskustelussa liittyen Wilm-sukuun. Raatimies Gustaf Öhrn oli puolestaan räätälienvanhin ja raatimies Gustaf Simonsson Öhrnin ja tämän ensimmäisen vaimon poika, kuten Sinä Jouni itseasiassa minulle ennen forumin palvelinkatastrofia osoitit. Gustaf Simonsson Öhrnin toinen puoliso oli siis Brita Lithovia.

Porvari Gustaf Öhrn nuorin siis syntyi Raahessa 1698 ja kastetaan 8.4.1698: http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=5799032
Kummeissa nähdäänkin muutamia tuttuja nimiä, mm. Christina Lithovia.

Vanhempan Gustaf Öhrn vanhempi ja Brita Wilm kuolivat molemmat vuonna 1741, kuten onkin todettu. Heidän muista lapsistaan tytär Carin Öhrn (s. 1702 ja k. 1764) avioitui raahelaisen porvari Petter Juneliuksen kanssa, toinen tytär Clara vihittiin puolestaan porvari Michel Andersson Niskasen kanssa ja kolmas tytär Elisabeth päätyi avioon porvari Matts Nivanderin kanssa. Parilla oli myös toinen poika, porvari Johan Gustafsson Öhrn, joka avioitui ensiavioliitossaan serkkunsa Clara Johansdotter Wilmströmin kanssa (k. 1747 Raahe). Tämä avioliitto oli Clara Wilmströmin kolmas ja tietääkseni lapseton. Jo vuotta myöhemmin Johan Öhrn solmi avioliiton Christina Johansdotter Wathius (s. 1713) kanssa. Parille syntyi vain yksi lapsi, Johan Johansson Öhrn (s. 1748), joka avioitui puolestaan Anna Jacobsdotter Beckmanin kanssa.


Kiitos lisätiedoista! Nyt olen taas kartalla.

Mitä tulee Kustaa Simonpk. Öhrnin alkuperään, niin tässä vain lainaus toisen käden lähteestä (nettikeskustelusta Pohjalaiset-listalla), muuta en asiasta osaa sanoa:

Tuomas Stenbäck, joka oli Salon kirkkoherrana vuosina 1757-1773, laati ruotsinkielisen käsikirjoituksen silloisen Salon pitäjän oloista ja liitti mukaan sukutaulukoita Raahen vanhimmista suvuista. Hänen mukaansa
Johannes Örnin vanhemmat olivat Kustaa Simonpoika Örn ja äiti Brita Gabrelintytär Limingius. Stenbäck kertoo Kustaa Örnistä, että hän oli Raahen ensimmäisiä raatimiehiä (mahdollisesti räätäli ammatiltaan).Hän kuoli 27.02.1702 ja hänet haudattiin Raahen kirkon lattian alle muurattuun hautaan. Hänen isästään Simo Örnistä Stenbäck mainitsee, että tämä oli Pohjanmaan rykmentissä palvellut kapteeni.

Heikki Impivaaran (Genos-) teksti Eräs poisto Sursilianasta sanoo näin: Koska siis Kustaa Öhrn on mennyt naimisiin Brita Lithoviuksen kanssa varhaisintaan 1673, eivät hänen poikansa Kustaa, sittemmin Raahen porvari ja raatimies, ja Juhana, myöhemmin Kälviän kappalainen, voi olla tästä avioliitosta, kun edellisen ilmoitetaan olevan syntynyt 1665, jälkimmäisen 1669. ja koska edellisestä avioliitosta jäi 'monta alaikäistä lasta', lienevät Sursillianan mainitsemat Carin ja Maria niitä samaisia orpoja..."

[Sinilakki]

Kiitos lisätiedoista! Nyt olen taas kartalla.

Mitä tulee Kustaa Simonpk. Öhrnin alkuperään, niin tässä vain lainaus toisen käden lähteestä (nettikeskustelusta Pohjalaiset-listalla), muuta en asiasta osaa sanoa:

Tuomas Stenbäck, joka oli Salon kirkkoherrana vuosina 1757-1773, laati ruotsinkielisen käsikirjoituksen silloisen Salon pitäjän oloista ja liitti mukaan sukutaulukoita Raahen vanhimmista suvuista. Hänen mukaansa
Johannes Örnin vanhemmat olivat Kustaa Simonpoika Örn ja äiti Brita Gabrelintytär Limingius. Stenbäck kertoo Kustaa Örnistä, että hän oli Raahen ensimmäisiä raatimiehiä (mahdollisesti räätäli ammatiltaan).Hän kuoli 27.02.1702 ja hänet haudattiin Raahen kirkon lattian alle muurattuun hautaan. Hänen isästään Simo Örnistä Stenbäck mainitsee, että tämä oli Pohjanmaan rykmentissä palvellut kapteeni.

Heikki Impivaaran (Genos-) teksti Eräs poisto Sursilianasta sanoo näin: Koska siis Kustaa Öhrn on mennyt naimisiin Brita Lithoviuksen kanssa varhaisintaan 1673, eivät hänen poikansa Kustaa, sittemmin Raahen porvari ja raatimies, ja Juhana, myöhemmin Kälviän kappalainen, voi olla tästä avioliitosta, kun edellisen ilmoitetaan olevan syntynyt 1665, jälkimmäisen 1669. ja koska edellisestä avioliitosta jäi 'monta alaikäistä lasta', lienevät Sursillianan mainitsemat Carin ja Maria niitä samaisia orpoja..."

Noniin, tämäkin tieto on nyt kirjattu ylös. Todennäköistä varmaan onkin, että Öhrnin isä oli kapteeni Simon Öhrn - ainakin aikalaislähteiden kannalta se kuulostaa loogiselta. Olisi toki mielenkiintoista päästä tutustumaan tähän Stenbäckin sukutaulukkoon ja käsikirjoitukseen, ymmärtääkseni se on varmaankin hänen käsikirjoituksensa Beskrifning öfver Brahestad o. Salo Sockens historik, joka mainitaan muun muassa häneen liittyvässä Wikipedia artikkelissa: http://fi.wikipedia.org/wiki/Thomas_Stenb%C3%A4ck
Pitänee hankkia ainakin tämä Matti Levónin suomennos luettavaksi, ellei ruotsinkielistä ole tarjolla.

Jokatapauksessa Öhrnien polveutuminen Brita Lithoviasta on niin syvälle juurtunut virheellinen tieto, että sen korjaaminen vaatisi varmaankin oman artikkelin Öhrn-suvusta Genoksessa - eikä siinä mitään, kyllä sen artikkelin Öhrneistä kokoaisikin, suvussa kun on niin paljon mielenkiintoisia nimiä ja henkilöitä. Kuitenkin juuri vanhimmat polvet vaatisivat lisätutkimusta, johon minulla ei ainakaan tällä hetkellä ole aikaa. Vaan nimensä mukaisesti Örhnit olivat kotkia, jotka eivät koskaan oppineet lentämään, sen jos minkä huomaa suvun vaiheita tarkastellessa. Vaikka he selkeästi ovat liidelleet korkeissa piireissä ja suku liittyy monen montaa kautta mielenkiintoisiin henkilöihin, syystä tai toisesti Öhrnit itse tuntuvat aina tippuvan korkeimmilta jalustoilta. Alenevaa säätykiertoa varmaan, mutta kieltämättä se kuulostaisi komealta artikkelin nimenä: "Raahen Öhrnit - Kotkat, jotka eivät oppineet lentämään".

Mutta onhan se kovin kutkuttavaa tajuta, kuinka pienet nämä Raahen ja lähialuiden piirit oikeastaan ovat olleet. Varsinaista säätyläistöä on ollut niin vähän, että sen joukossa kaikki ovat olleet sukua keskenään, usein vielä moninkertaisesti. Näissä pienissä piireissä myös sellaiset pikkusäätyläiset kuin lukkarit ja urkurit ovat päässeet naimakauppoihin mukaan.

[Sinilakki]

Varhaisista Öhrneistä en ole itse koskaan nähnyt lähteitä, jotka viittaisivat mainittuun kapteeni Simon Öhrniin. Myöskään tuomiokirjakortisto ei näytä tuottavan tulosta, mutta siellä kyllä komeilee muutama varhainen Öhrn, jotka tosin kaikki ovat mielestäni mainitun raatimies Gustaf Simonsson Öhrnin poikia tai häneen itseensä liittyviä käräjämerkintöjä. Raahen käräjäkirjoista niitä varmasti löytyy lisää, mutta tuomiokirjakortisto ei tässä voi auttaa.

Mielenkiintoisesti Suomen alueella vaikutti kyllä 1600-luvun puolivälissä muuan kapteeni Lars Öhrn, joka tuomiokirjakortiston merkintöjen mukaan olisi ollut Sakkolan ja Raudun alueella 1660-luvulla. Kauashan se Pohjanmaalta menee, mutta ei silti pidä poissulkea mahdollista sukulaisuutta. Vaikka Öhrn (tai Örn) sotilasnimeni yleistyi 1700-luvun puolella ja suuri osa Örneistä ei enää liity tähän Raahen sukuun, ei 1600-luvulla nimi ollut vielä aivan niin yleinen ja teoreettisesti Öhrn sotilassukuna voisi olla hyväkin pohja. Miksei kapteeni Simon Öhrnillä olisi ollut toista, Lars-nimistä poikaa, joka olisi tehnyt uransa myös asevoimien palveluksessa? Aikaan suhteutettuna tämä ei olisi mitenkään tavatonta, vaan pikemminkin jopa erittäin todennäköistä. Palaan asiaan, kunhan saan käsiini tarvittavaa lähdeaineistoa.

[Sinilakki]

Kyllä, Stenbäck laati sukuluettelot noin vuonna 1759 täydentääkseen Sursillianaa jonka käsikirjoitukseen hän oli päässyt tutustumaan. Sen takia myös Öhrnit ovat päässeet mukaan, kun Stenbäck oletti näiden olevan Brita Limingiuksen jälkeläisiä. Noh, he eivät olleet, mutta mielenkiintoisia faktoja suvusta on kyllä sinne listattu.

Ja tosiaan, Gustaf Simonsson Öhrnin isäksi mainitaan kapteeni Simon Örn Pohjanmaan rykmentissä. Koska Gustaf oli syntynyt noin 1630-luvulla, pitäisi Simon Örn löytää kyseenomaisesta rykmentistä varmaankin aikavälillä 1620-50. Vaan onko hän kenellekkään asiakirjoista tuttu? Minä en ole häneen törmännyt, vaikka yritin käydä SSHY:n varhaisimpia sotilaslähteitä lävitse.

[Kimmo Kemppainen]

Ei, yritin itsekin etsiä tuota Simon Örniä ihan silkasta uteliaisuudesta. Stenbäck kyllä tarkasti ottaen kirjoittaa "Son af Simon örn i GCarleby Capitain vid öst. Reg:t".
Kimmo Kemppainen

Kyllä, Stenbäck laati sukuluettelot noin vuonna 1759 täydentääkseen Sursillianaa jonka käsikirjoitukseen hän oli päässyt tutustumaan. Sen takia myös Öhrnit ovat päässeet mukaan, kun Stenbäck oletti näiden olevan Brita Limingiuksen jälkeläisiä. Noh, he eivät olleet, mutta mielenkiintoisia faktoja suvusta on kyllä sinne listattu.

Ja tosiaan, Gustaf Simonsson Öhrnin isäksi mainitaan kapteeni Simon Örn Pohjanmaan rykmentissä. Koska Gustaf oli syntynyt noin 1630-luvulla, pitäisi Simon Örn löytää kyseenomaisesta rykmentistä varmaankin aikavälillä 1620-50. Vaan onko hän kenellekkään asiakirjoista tuttu? Minä en ole häneen törmännyt, vaikka yritin käydä SSHY:n varhaisimpia sotilaslähteitä lävitse.

[Sinilakki]

Ei, yritin itsekin etsiä tuota Simon Örniä ihan silkasta uteliaisuudesta. Stenbäck kyllä tarkasti ottaen kirjoittaa "Son af Simon örn i GCarleby Capitain vid öst. Reg:t".
Kimmo Kemppainen

En saanut ruotsinkielistä käsiini, mutta Levónin suomennos siis kirjoittaa tarkalleen näin: "Brita, Garb. Christ. Limingiuksen tyätr, puoliso Gustaf Örn, joka kuului Raahen ensimmäisiin raatimiehiin, k. 27.2.1702, Pohjanmaan rykmentissä palvelevan kapteeni Simon Örnin poika. " Ei siis mainita sanallakaan Gamlacarlebytä, joka on aika erikoista, mutta...

Kokkolassa näyttää olevan vain muuan Peer Mattssonin leski Maria Örn, joka vihitään 1694 Anders Hansson Röödhin kanssa. Ei muuta sen suhteen... Mutta haudataanhan Kälviällä jo 1697 97-vuotias Johan Joh Örn, liekö sukua? (tämä siis vain Hiskistä tulkiten)

Aika kummallista, jos Simosta on olemassa vain Stenbäckin epämääräinen (varmaankin Öhrneiltä kuulemaansa perustuva) mainitan kapteeni Öhrnistä, jota muut lähteet eivät tunne. Olisiko hän kuitenkin vaikuttanut jossakin muualla?

[Kimmo Kemppainen]

Vuoden 1697 vainaja Kälviällä oli itse asiassa Jöran Johansson Örn:
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=8259377

Kimmo Kemppainen

En saanut ruotsinkielistä käsiini, mutta Levónin suomennos siis kirjoittaa tarkalleen näin: "Brita, Garb. Christ. Limingiuksen tyätr, puoliso Gustaf Örn, joka kuului Raahen ensimmäisiin raatimiehiin, k. 27.2.1702, Pohjanmaan rykmentissä palvelevan kapteeni Simon Örnin poika. " Ei siis mainita sanallakaan Gamlacarlebytä, joka on aika erikoista, mutta...

Kokkolassa näyttää olevan vain muuan Peer Mattssonin leski Maria Örn, joka vihitään 1694 Anders Hansson Röödhin kanssa. Ei muuta sen suhteen... Mutta haudataanhan Kälviällä jo 1697 97-vuotias Johan Joh Örn, liekö sukua? (tämä siis vain Hiskistä tulkiten)

Aika kummallista, jos Simosta on olemassa vain Stenbäckin epämääräinen (varmaankin Öhrneiltä kuulemaansa perustuva) mainitan kapteeni Öhrnistä, jota muut lähteet eivät tunne. Olisiko hän kuitenkin vaikuttanut jossakin muualla?

[Sinilakki]

Vuoden 1697 vainaja Kälviällä oli itse asiassa Jöran Johansson Örn:
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=8259377

Kimmo Kemppainen

Ah, suurkiitokset tästä. Minulla on nyt niin järkyttävä niskasärky, ettei ajattelusta meinaa tulla mitään. Enkä jaksanut alkaa tutkia alkuperäislähteitä sen enempää, silmiin särkee jo muutenkin... Vaan voisihan tuo Jöran olla mahdollisesti jotakin sukua näille Raahen Öhrneille. 1700-luvulla nimi yleistyi ruotusotamiesten keskuudessa, mutta 1600-luvun puolella se oli vielä harvinainen tai ainakin vähemmän yleinen. Jos Jöranin ikä pitää paikkansa (tuskin pitää, mutta kuitenkin) hän sopisi hyvin vaikkapa Gustafin sedäksi tai miksei jopa serkuksi. Vaan mene ja tiedä.

Tuli vaan mieleen, että jos Simon Öhrn palveli 30-vuotisessa sodassa, hän voisi olla sodan sankareita (tai uhreja), miten vaan, kuitenkin ehkä jopa niin, että hän olisi kuollut Saksassa tai mahdollisesti oleskellut siellä pitkiä aikoja? Mainittaisiinko häntä Petanderin artikkeleissa Pohjanmaan rykmentin varhaisista vaiheista? Minulla on kirjahyllyssä vain Petanderin teokset rykmentistä Kaarle XII:n aikaan, Kustaa III:n aikaan ja aivan Ruotsin vallan lopuksi. Kokonaan hyllystä puuttuu 1700-luvun pääosaa käsittelevä teos ja kaikki Petanderin artikkelit. Onko kenelläkään niitä saatavilla?

Lähinnä mielenkiinnon herättävät Österbotten 1967 vuosikirjassa julkaistu artikkeli "Kungliga Österbotten infanteriregemente i trettioåriga kriget" ja Österbotten 1969 julkaistut artikkelit "Kungliga Österbottens infanteriregementes chefer 1629-1809" ja vielä Österbotten 1968:ssa julkaistu "Anteckningar om Kungliga Österbottens inftanteriregemente 1650-1660". Olisiko siellä mitään, esimerkiksi 30-vuotisen sodan aikana palvelleista kapteeneista ja muusta upseeristosta?

Minun lähikirjastoistani Österbotteneita ei löydy, mutta voisihan niitä kaukolainata tarvittaessa?

[Sinilakki]

Mitä sitten tulee raahelaiseen Kinnunen-Kindman-sukuun, johon kuuluivat Anna Carlmanin Hans-puolison lisäksi ainakin veljet Isaac ja Peer, sekä sisaret Elisabeth ja Catharina? Ainakaan minun silmiini ei ole osunut tietoa siitä, onko Kinnusten alkuperää tutkittu sen tarkemmin?

Isaac Kindman-Kinnunen oli aviossa Margareta Cajanuksen kanssa ja Catharina-sisko raahelaisen porvari Mickel Sovion kanssa. Sovio mainitaan Thomas Stenbäckin sukutauluissa seuraavan merkinnän kera:

"Mickel Mattsson Sovio, puoliso Raahen pormestarin tytär Catharina Hansdr."

Tämä merkintä on selvästi virheellinen, sillä 1) Raahessa ei ollut Hans-nimistä pormestaria ja 2) Catharina (eli Carin) mainitaan useissa yhteyksissä nimellä Carin Kinnunen tai Carin Peersdotter. Mutta miksi Stenbäckin selvästi muistitietoon perustuva merkintä heittää näin pahasti totuudesta, olisiko tässä kuitenkin jotakin perää Kinnusten alkuperää etsiessä? Raahea oli pitkälle 1700-luvulle johtanut Corten pormestaridynastia, johon Kindmanit tuskin liittyvät, muuten kun nyt eittämättömien avioyhteyksien kautta. Voisihan muistitieto pohjata kaukaisempiin esi-isiin, jotka olisivat toimineet esimerkiksi Oulun pormestareina? Esimerkiksi Kinnusten isoisä olisi voinut olla Hans-niminen.

Tämä nyt on pelkkää spekulaatiota virheellisen merkinnän pohjalta, mutta jokatapauksessa Kinnunen-Kindman-suvun syvin juuri lienee vielä selvittämättä. Pystyykö joku (Kemppaisen Kimmo esimerkiksi?) tarkastamaan Stenbäckin alkuperäisen ruotsinkielisen maininnan Mickel Sovion kohdalta? Onko sielläkin sama merkintä Catharina Hansdotterista?

Jokatapauksessa Anna Carlmanin ensimmäisen puolison, kauppias Hans Kinnusen hautausmerkinnän perusteella tammikuulta 1708 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=5799006) voimme todeta hänen kuolleen 38 ja ½ vuoden ikäisenä. Hän olisi siis syntynyt noin kesä-heinäkuussa 1668. Myös veljensä Peer Kinnusen hautausmerkintä vuodelta 1710 antaa hänen iäkseen 48-vuotta, joka sijoittiais Peerin syntymän 1660-luvulle. On myös oletettavaa, että muut sisarukset olivat Peeriä nuorempia ja siten syntyneet 1660 tai 1670-luvuilla. Näin ollen Kinnusten vanhempien on täytynyt syntyä viimeistää 1640-luvulla, todennäköisesti kyllä muutamia vuosia aiemmin, siis aikavälillä 1620-1645. Tiedämme, että sisarusten isä oli nimeltään Peer Kinnunen tai Kindman, mutta onko suvun vanhimmasta juuresta muuta tietoa?

Vielä Peer Peersson Kinnusen hautausmerkintä toukokuulta 1710: http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=5799107

Ja näyttää siltä, että kaikki suvun jäsenet adaptoivat nimen Kindman 1720-luvulla tai jo vähän ennen sitä. Pitäisikö se tulkita Kinnusen ruotsalaistamiseksi (kuten esimerkiksi Sovio-Sovenius tapauksessa) vai onko Kindmanin takana muutakin?

[JHissa]

Mitä sitten tulee raahelaiseen Kinnunen-Kindman-sukuun, johon kuuluivat Anna Carlmanin Hans-puolison lisäksi ainakin veljet Isaac ja Peer, sekä sisaret Elisabeth ja Catharina? Ainakaan minun silmiini ei ole osunut tietoa siitä, onko Kinnusten alkuperää tutkittu sen tarkemmin?

Isaac Kindman-Kinnunen oli aviossa Margareta Cajanuksen kanssa ja Catharina-sisko raahelaisen porvari Mickel Sovion kanssa. Sovio mainitaan Thomas Stenbäckin sukutauluissa seuraavan merkinnän kera:

"Mickel Mattsson Sovio, puoliso Raahen pormestarin tytär Catharina Hansdr."

Tämä merkintä on selvästi virheellinen, sillä 1) Raahessa ei ollut Hans-nimistä pormestaria ja 2) Catharina (eli Carin) mainitaan useissa yhteyksissä nimellä Carin Kinnunen tai Carin Peersdotter. Mutta miksi Stenbäckin selvästi muistitietoon perustuva merkintä heittää näin pahasti totuudesta, olisiko tässä kuitenkin jotakin perää Kinnusten alkuperää etsiessä? Raahea oli pitkälle 1700-luvulle johtanut Corten pormestaridynastia, johon Kindmanit tuskin liittyvät, muuten kun nyt eittämättömien avioyhteyksien kautta. Voisihan muistitieto pohjata kaukaisempiin esi-isiin, jotka olisivat toimineet esimerkiksi Oulun pormestareina? Esimerkiksi Kinnusten isoisä olisi voinut olla Hans-niminen.

Tämä nyt on pelkkää spekulaatiota virheellisen merkinnän pohjalta, mutta jokatapauksessa Kinnunen-Kindman-suvun syvin juuri lienee vielä selvittämättä. Pystyykö joku (Kemppaisen Kimmo esimerkiksi?) tarkastamaan Stenbäckin alkuperäisen ruotsinkielisen maininnan Mickel Sovion kohdalta? Onko sielläkin sama merkintä Catharina Hansdotterista?

Jokatapauksessa Anna Carlmanin ensimmäisen puolison, kauppias Hans Kinnusen hautausmerkinnän perusteella tammikuulta 1708 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=5799006) voimme todeta hänen kuolleen 38 ja ½ vuoden ikäisenä. Hän olisi siis syntynyt noin kesä-heinäkuussa 1668. Myös veljensä Peer Kinnusen hautausmerkintä vuodelta 1710 antaa hänen iäkseen 48-vuotta, joka sijoittiais Peerin syntymän 1660-luvulle. On myös oletettavaa, että muut sisarukset olivat Peeriä nuorempia ja siten syntyneet 1660 tai 1670-luvuilla. Näin ollen Kinnusten vanhempien on täytynyt syntyä viimeistää 1640-luvulla, todennäköisesti kyllä muutamia vuosia aiemmin, siis aikavälillä 1620-1645. Tiedämme, että sisarusten isä oli nimeltään Peer Kinnunen tai Kindman, mutta onko suvun vanhimmasta juuresta muuta tietoa?

Vielä Peer Peersson Kinnusen hautausmerkintä toukokuulta 1710: http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=5799107

Ja näyttää siltä, että kaikki suvun jäsenet adaptoivat nimen Kindman 1720-luvulla tai jo vähän ennen sitä. Pitäisikö se tulkita Kinnusen ruotsalaistamiseksi (kuten esimerkiksi Sovio-Sovenius tapauksessa) vai onko Kindmanin takana muutakin?
Kindman kannattaa tulkita Kinnusen ruotsalastamiseksi, sillä Kindman-suvun kantaisä Pekka Pekanpoika Kinnunen, * n. 1618 Viitasaari, ‡ 20.3.1692 Raahe, ikä 74 v, oli alkuaan talollisen poika Viitasaaren Ilmolahdesta ja myöh. Porvari Raahessa, mutta kuka oli hänen vaimonsa Karin Tuomaantytär.

Minulla on Cajanus-kyhäelmässäni hänen Isak-poikansa perhe näin
Taulu 47 (http://www.student.oulu.fi/%7Ejhissa/Cajanus.htm#Taulu047).
Margareta Gustafintytär Cajana, * 1668, † 15.3.1744 Siikajoki, ikä 70 v. Vht: Taulu 9 (http://www.student.oulu.fi/%7Ejhissa/Cajanus.htm#Taulu009).
Pso: 1699 Isak Pehrinpoika Kinnunen eli Kindman, * n. 2.1675 Raahe, † 9.5.1734 Siikajoki, ikä 59 v 2 kk 14 p. Porvari Raahessa ja myöh. itsellinen Siikajoella. Asui ennen naimisiin menoa veljensä Hans Kinnusen (1668-1708) luona. Raahen hk 1672 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=13587870), 1673 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12628602), 1675 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12644392), 1679 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12646875), 1681 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12647426), 1683 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=13022191), kl 1686 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12669543), hk 1688 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12905152), 1689 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12677006), 1691 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12775922), 1692 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=10957115), 1692 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=10957116), 1695 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12986380), 1696 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12969379), 1697 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12769915), 1698 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12773978), 1699 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12776913), 1700 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12148134), 1701 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=10876563), 1702 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12163490), 1703 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=10561091), 1704 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=10699186), 1705 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=10887191), 1706 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=10845140), 1707 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12913202), 1708 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12167821), 1709 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11402092), 1710 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12923378), 1711 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12315566), 1712 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12213395), 1713 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12210907), Siikajoen rk 1730-35 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=5805579), 1735-40 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=5805639), 1741-47 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=5813092).
Vht: Talollisen poika Viitasaaren Ilmolahdesta ja myöh. Porvari Raahessa Pehr Pehrinpoika Kinnunen, * n. 1618 Viitasaari, ‡ 20.3.1692 Raahe, ikä 74 v. & Carin Tuomaksentytär, † .
Lapsia:
Gustaf Isakinpoika Kinnunen, * 12.4.1700 Raahe, ‡ 23.5.1700 Raahe, ikä 2 vko.
Pehr Isakinpoika Kinnunen eli Kindman, * 8.3.1701 Raahe, † .
Margareta Isakintytär Kinnunen, * 22.2.1703 Raahe, † .
Isak Isakinpoika Kinnunen eli Kindman, * 19.2.1705 Raahe, † 5.2.1759 Raahe. Taulu 152 (http://www.student.oulu.fi/%7Ejhissa/Cajanus.htm#Taulu152).
Karin Isakintytär Kinnunen, * 17.10.1707 Raahe, † .
Gustaf Isakinpoika Kinnunen, * 1.3.1710 Raahe, † .
Hans Isakinpoika Kinnunen eli Kindman, * 26.2.1713 Raahe, † n. 1760 Siikajoki. Taulu 153 (http://www.student.oulu.fi/%7Ejhissa/Cajanus.htm#Taulu153).

[Sinilakki]

Kindman kannattaa tulkita Kinnusen ruotsalastamiseksi, sillä Kindman-suvun kantaisä Pekka Pekanpoika Kinnunen, * n. 1618 Viitasaari, ‡ 20.3.1692 Raahe, ikä 74 v, oli alkuaan talollisen poika Viitasaaren Ilmolahdesta ja myöh. Porvari Raahessa, mutta kuka oli hänen vaimonsa Karin Tuomaantytär.

Minulla on Cajanus-kyhäelmässäni hänen Isak-poikansa perhe näin
Taulu 47 (http://www.student.oulu.fi/%7Ejhissa/Cajanus.htm#Taulu047).
Margareta Gustafintytär Cajana, * 1668, † 15.3.1744 Siikajoki, ikä 70 v. Vht: Taulu 9 (http://www.student.oulu.fi/%7Ejhissa/Cajanus.htm#Taulu009).
Pso: 1699 Isak Pehrinpoika Kinnunen eli Kindman, * n. 2.1675 Raahe, † 9.5.1734 Siikajoki, ikä 59 v 2 kk 14 p. Porvari Raahessa ja myöh. itsellinen Siikajoella. Asui ennen naimisiin menoa veljensä Hans Kinnusen (1668-1708) luona. Raahen hk 1672 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=13587870), 1673 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12628602), 1675 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12644392), 1679 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12646875), 1681 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12647426), 1683 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=13022191), kl 1686 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12669543), hk 1688 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12905152), 1689 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12677006), 1691 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12775922), 1692 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=10957115), 1692 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=10957116), 1695 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12986380), 1696 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12969379), 1697 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12769915), 1698 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12773978), 1699 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12776913), 1700 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12148134), 1701 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=10876563), 1702 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12163490), 1703 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=10561091), 1704 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=10699186), 1705 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=10887191), 1706 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=10845140), 1707 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12913202), 1708 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12167821), 1709 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11402092), 1710 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12923378), 1711 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12315566), 1712 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12213395), 1713 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12210907), Siikajoen rk 1730-35 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=5805579), 1735-40 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=5805639), 1741-47 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=5813092).
Vht: Talollisen poika Viitasaaren Ilmolahdesta ja myöh. Porvari Raahessa Pehr Pehrinpoika Kinnunen, * n. 1618 Viitasaari, ‡ 20.3.1692 Raahe, ikä 74 v. & Carin Tuomaksentytär, † .
Lapsia:
Gustaf Isakinpoika Kinnunen, * 12.4.1700 Raahe, ‡ 23.5.1700 Raahe, ikä 2 vko.
Pehr Isakinpoika Kinnunen eli Kindman, * 8.3.1701 Raahe, † .
Margareta Isakintytär Kinnunen, * 22.2.1703 Raahe, † .
Isak Isakinpoika Kinnunen eli Kindman, * 19.2.1705 Raahe, † 5.2.1759 Raahe. Taulu 152 (http://www.student.oulu.fi/%7Ejhissa/Cajanus.htm#Taulu152).
Karin Isakintytär Kinnunen, * 17.10.1707 Raahe, † .
Gustaf Isakinpoika Kinnunen, * 1.3.1710 Raahe, † .
Hans Isakinpoika Kinnunen eli Kindman, * 26.2.1713 Raahe, † n. 1760 Siikajoki. Taulu 153 (http://www.student.oulu.fi/%7Ejhissa/Cajanus.htm#Taulu153).

Kiitokset tiedoista!

Pohdin tässä tätä Stenbäckin mainitsemaa pormestari yhteyttä ja kävin läpi lähialueiden pormestareita. Raahen pormestareina olivat ennen Isoavihaa toimineet seuraavat henkilöt:

Henrik Corte 1649-1680
Henrik Corte nuorempi 1680-1706
Gabriel Corte 1706-1728

(Lähde: http://www.kirjastovirma.net/raahe/pormestarit)


Oulussa taasen olivat toimineet pormestareina seuraavat henkilöt:

Hannu Juhonpoika Fordell 1611, 1613-1619
Pietari Olavinpoika 1611, 1614
Gabriel Tuomaanpoika 1614
Yrjö Antinpoika Lyttraeus 1619-1632
Jaakko Antinpoika 1633-1640
Sakari Ficke 1641-1643
Johan Bochmöller 1643-1647
Daniel Pertunpoika Kröger 1647-1662
Antti Yrjönpoika Lyttraeus 1662-1676
Henrik Forbus 1676-1681
Jöran Zadler 1681-1689
Gabriel Gråå 1689-1715
Karl Backman 1715-1717
Esaias Groop 1717-1726

(Lähde: http://www.ouka.fi/oulu/oulu-tietoa/oulun-pormestarit-ja-kaupunginjohtajat)

Koska nyt ilmeni, että Kinnusten lasten äiti oli Karin Thomasdotter eikä esimerkiksi Hansdotter, on Stenbäckin patronyymi selvästi pelkkä sekaannus. Noh, eipä Hans-nimisiä pormestareita olisi ollutkaan kuin Hans Jönssinpoika Fordell Oulussa ja hän tuskin liittyy tähän sukuun.

Siltikin mietityttää, miksi Stenbäck (tai hänen haastattelemansa Sovio) olisi muistanut Catharina Kinnusen väärin pormestarin tyttäreksi. Syytä spekulaatiolle vai ei?

[Kimmo Kemppainen]

Alkuperäinen sanoo seuraavaa: Mickel Mattsson Sovio gift med Catharina [lisäys väliin: Hans dr] Kinunen [lisäys väliin: xxxxxx i Brahest].

Yksi sana, joka on tulkittu pormestariksi, on erittäin kuvassa epäselvä, jokseenkin lukukelvoton. Kovalla työllä saattaa pystyä lukemaan.

On kuitenkin melkein varmaa, ettei kyseinen sana ole Borgmästare, sillä a) ei näyttäisi sopivan b) Stenbäckin omassa Raahen pormestarien luettelossa ei mainita ketään sopivaa.

Saattaa olla borgare ja koskea Mickel Soviota itseään.

Kimmo Kemppainen



"Mickel Mattsson Sovio, puoliso Raahen pormestarin tytär Catharina Hansdr."

Tämä nyt on pelkkää spekulaatiota virheellisen merkinnän pohjalta, mutta jokatapauksessa Kinnunen-Kindman-suvun syvin juuri lienee vielä selvittämättä. Pystyykö joku (Kemppaisen Kimmo esimerkiksi?) tarkastamaan Stenbäckin alkuperäisen ruotsinkielisen maininnan Mickel Sovion kohdalta? Onko sielläkin sama merkintä Catharina Hansdotterista?

?

[Sinilakki]

Alkuperäinen sanoo seuraavaa: Mickel Mattsson Sovio gift med Catharina [lisäys väliin: Hans dr] Kinunen [lisäys väliin: xxxxxx i Brahest].

Yksi sana, joka on tulkittu pormestariksi, on erittäin kuvassa epäselvä, jokseenkin lukukelvoton. Kovalla työllä saattaa pystyä lukemaan.

On kuitenkin melkein varmaa, ettei kyseinen sana ole Borgmästare, sillä a) ei näyttäisi sopivan b) Stenbäckin omassa Raahen pormestarien luettelossa ei mainita ketään sopivaa.
Kimmo Kemppainen

Sana on todennäköisesti siis borgare tai ainakin borg-alkuinen, viitaten ehkä porvari Kinnuseen, muttei missään tapauksessa pormestari Kinnuseen. Suomennos on näköjään monilta osin todella epäluotettava ja muutenkin tässä siis ei ole aihetta spekulointiin. Tuo Hansdotter taas lienee vain väärää muistitietoa - Raahen kirkonkirjatkin jo kumoavat kyseisen tiedon. Ehkäpä muistissa on menneet sekaisin isä ja poika Kinnunen, niin, että kauppias Hans Kindmanista on tullut sisarensa isä muistelijan mielikuvissa? Hans oli kuitenkin ollut kuolleena jo noin 50 vuotta tekstin laatimisen aikoihin ja itse Carinkin vainaana jo useampia kymmeniä vuosia (kuollut 1715-1722).

Karin Thomadotterin taustat voisivat olla toki mielenkiintoista tukittavaa. Hänkin on tosin varmaan Viitasaaren suunnalta?

Pehr Pehrsson Kinnusen hautausmerkintä vuodelta 1692: http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=5799084

Siellähän lukee selvästi, että Pehr Pehrsson Kinnunen den äldre, haudattu 20.3.1692 Raahen kirkkoon.

[Sinilakki]

Lisäksi Asutuksen yleisluettelosta pikaisesti tarkastamalla huomaan, että Ilmolahden Peer Peersson Kinnusen vanhemmat olivat todennäköisesti Peer Peersson Kinnunen ja tämän vaimo Agneta Larsdotter. Peer mainitaan isäntänä aina vuoteen 1642 asti, jolloin ohjaksiin astuu poika Jöran Peersson.

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1297689

Tilan historiaa jäljittämällä ei pääse kovinkaan kauas. Patronyymien ketjulla Peer Peersson Kinnunen (vanhin) jää suvun kaukaisimmaksi esi-isäksi, vaikka ensimmäinen Ilmolahdessa mainittu Kinnunen onkin jopa SAY:n papereissa Oleff Kinnunen: http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1292825

SAY:ssa tämä Peer Peersson ilmestyy tämä Oleffin tilalle 1619, varmaankin ollessaan noin 20-30-vuotias: http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1294249
Olisiko hän tullut Kinnuselle vävyksi vai sopisiko hän veljenpojaksi yms.