Mats Matsinp Molander-nimismies

[K.Salminen]

Etsiskelen taustoja otsikossa mainitulle Hirvensalon nimismiehelle, virassa 1751-84. Kuolinvuosi tn tuo 1784. IGI antaa Mats Molanderille syntymävuodeksi noin 1725??? Omisti Hirvensalossa Kilkkilän tilan 1760-luvulla. Avioitui Kangasniemellä, sen nimismiehen Anders Montanin (1693-1759) ja Margareta Indreniuksen (1701-1772) tyttären Margareta Montanin kanssa 3.2.1751. Vihkitiedoissa ilmoitetaan Mats Matsson Molanderin olevan Österbottenista, Mustasaaresta. Jossain lähteessä hänen on todettu olleen armeijan palveluksessa Mustasaaressa.

Pariskunnan pojista ja pojanpojista useampi seurasi isäänsä nimismiehen toimessa (cf. Walta 2005, passim).

Vuonna 27.4. 1754 Hirvensalosssa syntynyt poika Carl Johan M, myöhempi kersantti, avioitui Heinolan mlk:ssa 29.6.1776 ltn Henrik Hoppendorfin (Hoppius?) k 1774 Tuusjärvi, ja Hedvig Bilangin k 1797 Tuusjärvi, Elimäellä 21.4.1760 syntyneen tyttären Hedvig Elisabet H:n kanssa. Pariskunta asui sitten Heinolan Uudella Tuusjärvellä, yhdessä ltn H:n lesken Bilangin kanssa. Hedvig Elisabeth Molander os Hoppendorf kuoli Tuusjärvellä vain 37-vuotiaana noin 3 kk äitinsä jälkeen v 1797. Krs Carl Molander kuoli samassa paikassa 50-v, leskenä 26.5.1804.

Carl Johanin nuorempi veli, v 1758 Hirvensalmella syntynyt Magnus Fredrik Matsinp Molander, toimi Heinolan nimismiehenä 1784-89. Hän avioitui v 1783 Heinolassa vrn Christoffer Volterinp Tauben ja Elsa Peterint Lampeelin vuonna 1762 Lammilla syntyneen tyttären Ebba Maria Tauben kanssa.

Ebbaa Matti Walta (2005, 70-71) sivuaa kirjoittaessaan virkamiesten sosiaalisesta statuksesta ja sen muutoksista:

"Säädyn merkityksen muutoksesta olkoon esimerkkinä erään nimismiehen syntyperältään aatelinen vaimo, Ebba Maria Taube, joka kuollessaan yli 60 vuotta miehensä jälkeen oli sosiaaliselta asemaltaan nimismiehen leski. Aateluus siis itsessään ei enää taannut etuoikeuttua asemaa. Paikallishallinnolle sääty merkitsi lähinnä privilegiota maaherran virkoihin."


Magnus F Molander ja Ebba Taube asuivat Heinolan Tuusjärvellä, missä veli krs Carl Johan M:kin. He kuitenkin muuttivat Heinolasta Sysmän Onkiniemeen, missä Magnus F Molander kuoli v 1791. Vrn Christoffer Taube ja 2. vaimonsa Anna Sofia Ållongren muuttivat 1791 Jämsästä tähän samaan Onkiniemen taloon, jossa vrn Taube kuoli 4.10.1795. Leskivaimo Ållongren muutti pois Onkiniemestä v 1799, ja leski Ebba Maria Taube, tyttärensä Maria Sofian ja tämän miehen, aliups. Gustav F Saveniuksen kanssa v 1812 takaisin Heinolaan.


Ebba Maria Taube kuoli Viipurin ruots. srk:ssa v 1855, 93-v, nimismiehen leskenä.

No, tämän narratiivin jälkeen, toivoisin tietoja, jos kellä on, Hirvensalmen nimismies Mats Matsinp Molanderin taustasta. Oliko hän Mustasaaresta lähtöisin? Irtoaako militääripuolen tiedoista mitään hänestä?


T. Kari Salminen

[Bodniemi37]

No, tämän narratiivin jälkeen, toivoisin tietoja, jos kellä on, Hirvensalmen nimismies Mats Matsinp Molanderin taustasta. Oliko hän Mustasaaresta lähtöisin? Irtoaako militääripuolen tiedoista mitään hänestä?


T. Kari Salminen

Huomasin taannoin selatessani Savon ja Savonlinnan läänin jalkaväkirykmentin (SVAR-yksikön skannaamia) pääkatselmusrullia, että Puumalan komppaniassa palveli 1721 tittelillä korpraali varustettuna eräs Matts Molander (Mikkeli, Kyyhkylänniemi, kotoisin Karjalasta, ikä 30, palveluvuosia 9). Liittyisiköhän hän mitenkään Hirvensalmen nimismiehen taustoihin?

Matts Molanderin appivanhemmat mainitaan myös Ristiinan rippikirjassa, http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/ristiina/rippikirja_1726-1729_va7-9/1.htm. Margareta Indrenia näyttäisi jostain syystä käyttäneen tuolloin äitinsä Majander-sukunimeä?

[K.Salminen]

Kiitos Ritva,

voipi olla tuo mainitsemasi sotilas Molander, vaikuttaa ehkä hieman liian iäkkäältä. Hypoteettisesti olin ajatellut että nimismies Matsin juuret löytyisivät Mustasaarelta päin, jollei Ruotsista?

Tuo Matsin anopin äitinsä sukunimen käyttö tuntuu oudolta, keksitkö selitystä sille, tai arvausta?

T. Kari

[karikukka]

Ehkä pappi merkitsi rippikirjaan vahingossa Margaretan äidin sukunimen.

Margaretan (s. 14.2.1706 Artjärvellä, k. 17.2.1772 Kangasniemellä) äiti oli Margareta Majander, aviossa Artjärven kappalaisen Erik Indreniuksen kanssa. Margaretalle en ole löytänyt ikätietoja, Erik on tässä:

http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=4279.

terv. Karikukka

[Seppo Niinioja]

Molander-nimiset uusaateliset lienevät kyllä tiedossa, mutta laitan silti tähän vähän tietoja. Vähän samoilla ilmansuunnilla liikutaan. En tiedä, ovatko puheena olevat henkilöt Molandereita aatelointia edeltäneistä polvista. Heitä ei näy Blomstedtin teoksessa Ättartavlor för de på Finlands riddarhus icke inskrivna efter 1809 i finskt adligt, friherrligt eller grevligt stånd upphöjda ätterna (1959). Se sisältää Uudenkirkon nimismiehenä 7.9.1575 mainitun Jakob Bertilssonin jälkeläiset pojasta poikaan 14.8.1830 isänsä, Porvoon piispa Johan Molanderin ansioiden perusteella aateloituun hovioikeudennotaariin Johan Fredrik Molanderiin (s. Kuopiossa 30.1.1793, k. naimattomana Vaasassa 3.2.1842). Tähän yhteen henkilöön tämä suku sammuikin. Suvun alkuperä on Blomstedtin mukaan tuntematon. Nimi on muodostettu Muolaan (Mola) pitäjän mukaan.

Johan Fredrik M:n isoisän, mm. Kesälahden ja Kiteen kirkkoherra Claës Johan Molanderin poika Abraham Joakim Molander (s. Kesälahdella 6.3.1771, k. 22.12.1847) aateloitiin 10.4.1833 nimellä Nordenheim, n:o 195 ja tämän veljen Adolf Molanderin poika Klas Herman Molander aateloitiin 19.9.1863, n:o 236 ja korotettiin vapaaherralliseksi suvuksi 17.4.1887 (n.o 58). Nämä ovat sammuneet 1800-luvun lopussa.

Seppo Niinioja

[Bodniemi37]

Ehkä pappi merkitsi rippikirjaan vahingossa Margaretan äidin sukunimen.

Ristiinan kirkkoherroina näyttävät rippikirjassa mainittuna ajanjaksona toimineen Matthias Jahnsonius (1722-27, alk. Båck, kotoisin Vehkalahdelta?) ja Thomas Licenius (1724-36), Vehkalahden Aholan rusthollarin veljenpoika ja Jahnsoniuksen vävy, http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=4891, http://www.genealogia.fi/genos/16/16_72a.htm. Thomas Licenius asui opiskelijaksi tituleerattuna Valkealassa ainakin vuosina 1708-09, jolloin hän toimi siellä kummina useita kertoja.

Kappalaisen virkoja hoitivat vuorostaan Henrik Lydenius (1715-27) ja Peter Michaelis Heintzius (1728-37). Viimeksi mainittu toimi Valkealan kirkkoherran apulaisena 1725. Hänen puolisonsa oli Beata Katarina Nigraea, jonka isänäidin isä oli Bartholdus Caroli Ithimaeus, Iitin kappalainen 1630-1640, Valkealan itsenäisen seurakunnan ensimmäinen kirkkoherra 1.5.1640-1645. - Henrik Lydeniuksen pso 1:o oli Peter Heintziuksen käly Brita Nigraea.

[Bodniemi37]

Kesälahden ja Kiteen kirkkoherra Claës Johan Molanderin poika Abraham Joakim Molander (s. Kesälahdella 6.3.1771, k. 22.12.1847) aateloitiin 10.4.1833 nimellä Nordenheim, n:o 195 ja tämän veljen Adolf Molanderin poika Klas Herman Molander aateloitiin 19.9.1863, n:o 236 ja korotettiin vapaaherralliseksi suvuksi 17.4.1887 (n.o 58). Nämä ovat sammuneet 1800-luvun lopussa.


Sulkavalla 8.4.1724 syntyneen Claudius Johannes Aronis Molanderin äidinäidin, Säämingin kappalaisen Samuel Molleniuksen (1697-1714) ensimmäisen puolison Kristina (joskus myös Katarina) Molleran isä oli Mäntyharjun kirkkoherra Matthias Bartholdi Mollerus, vrt. Soininvaara, Heikki. Mollenius. Genos 44(1973), s. 69-85, http://www.genealogia.fi/genos/44/44_69.htm.

Soininvaaran lailla pidän Kristina Molleran äitinä Matthias Molleruksen ensimmäistä puolisoa Kristina Ithimaeaa, joka haudattiin Mäntyharjulla 7.2.1682. Georg Luther tosin näyttäisi pitävän mahdollisena [Luther, Georg Pieniä löytöjä - Små fynd - En fars besvikelser. Genos 53(1982), s. 68-69, htm, http://www.genealogia.fi/genos/53/53_68b.htm], että Kristina Molleran äiti oli Mäntyharjun kirkkoherran pso 2:o, Sigrid Arvidintytär Forstadia. Tämä vihittiin Molleruksen kanssa Viipurissa 9.5.1682 (Melander), joten mielestäni on mahdotonta, että hän olisi ollut Tohmajärven kirkkoherraksi päätyneen Aronus Andreae Molanderin (Tohmajärven rippikirjan mukaan, http://www.digiarkisto.org/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/tohmajarvi/rippikirja_1753-1763_tk2165/38.htm) vuonna 1694 syntyneen puolison Kristina Molleenin eli Mollenian isoäiti.

Aron Molanderilla ja Kristina Molleenilla oli tyttärensä Maria Elisabet Molanderin avioliiton kautta mm. Aminoff-, Cleve-, Fabritius-, Grotenfelt-, Järnefelt-, Tawast-, Wrede- ja Wright-nimisiä jälkeläisiä.

Claës Johan Molanderin ja Maria Wadstenin Anna Kristina -tytär oli aviossa Uukuniemen kirkkoherran Johan Schröderin (Schroeder) kanssa. Pari vuotta sitten havaitsin yllätyksekseni, että tämän avioparin Ruskealassa asunut pojanpoika, veronkantokirjuri ja jahtivouti Adolf Schröder avioitui Gabriel Sylanderin ja Karin Crohnsin kasvattityttären (ainakin jo 1812) Anna Lisa Bruslinin kanssa. Anna Lisan vanhemmat, aikaisemmin Johanneksen pitäjässä asuneet rajaratsastaja Peter Wilhelm Eberhard Bruslin (Brusslin, Bruus, Bruse) ja Johanna Katarina Wahl lienevät menehtyneet Suomen sodan aikana, sillä Ruskealan rippikirjoista en ole heitä vielä löytänyt. - Peter W. E. Bruslin oli esitätini Maria Kristina Strandmanin ja tämän jälkimmäisen puolison, pitäjänräätäli Hans Bruusin poika, Johanna Katarina Wahl polveutui Pyhtään Wahl-suvusta.

Adolf Schröderin ja Anna Lisa Bruslinin lapset lienevät kaikki kuolleet pieninä.

[Bodniemi37]

Kiitos Ritva,

voipi olla tuo mainitsemasi sotilas Molander, vaikuttaa ehkä hieman liian iäkkäältä. Hypoteettisesti olin ajatellut että nimismies Matsin juuret löytyisivät Mustasaarelta päin, jollei Ruotsista?

Tuo Matsin anopin äitinsä sukunimen käyttö tuntuu oudolta, keksitkö selitystä sille, tai arvausta?


Olisikohan korpraalimmme voinut olla nimismiehen isä?

Hirvensalmen nimismiespariskunnan pojantyttärellä Maria Sofialla oli Sysmän Onkiniemessä 27.6.1807 syntynyt avioton poika Adolf Fredrik, joka käytti isäpuolensa sukunimeä Savén. Liekö ollut aliupseerin poikakin?

Adolf Fredrik Savén avioitui 25.3.1830 Luumäellä Kristina Charlotta Argillanderin kanssa, jonka vanhemmat olvat serkukset Henrik (Henrik Hermaninpoika) Argillander ja Eva Sofia (Petter Johanintytär) Strandman - Henrikin äiti oli Katarina Charlotta Sorén (vht. Kannuskosken sahan kirjuri Jakob Sorén ja Kristina Charlotta (Carlintytär) Nirkko); Eva Sofian äiti oli Katarina Charlotan sisar Kristina Elisabet Sorén (esiäitini).

Adolf Fredrik Savén ja Kristina Charlotta Argillander saivat Viipurin Pietarin esikaupungissa ainakin neljä lasta, joista kaksi kuoli pienenä ja kolmas nuorena. Poika Viktor Fredrik mainitaan henkikirjassa käräjäkirjurina.
------
Maria Sofia Molanderin ja Gustaf Fredrik Savénin tytär Serafina Wilhelmina näyttäisi aviotuneen maanmittarioppilaaksi tituleeratun Karl Gustaf Nymanin kanssa. Avioparin poika Axel Johan Nyman mainitaan Sirkka-Liisa Gröönin sukukirjassa Keski-Karjalan Gröönit, sillä hän avioitui 4.1.1880 Vpl Uudenkirkon pitäjässä Aline Wilhelmina Adéle Branderin kanssa. Viimeksi mainittu oli Gröön-suvun kantaisän Kasper Gröönin Maria-tyttären ja Brander-suvun kantaisän Joakim Bandemanin jälkeläinen [Luther, Georg. Pieniä löytöjä - Små fynd. Två Stammödrar. Genos 28(1957), s. 26, http://www.genealogia.fi/genos/28/28_26.htm].
--------
Mats Molanderin appi Anders Montan on voinut polvetua viipurilaisesta Berg-suvusta, sillä Harry W. Wallin mukaan [vrt. Montan-suvuista, Genos 29(1958), s. 85-101, http://www.genealogia.fi/genos/29/29_85.htm] Leppävirran kirkkoherralla Matthias Henrici Montanuksella oli Liperin kirkoherrana toiminut Laurentius Henrici Berg -niminen veli, mistä "ilmenee, että tämän Montanus-suvun nimi on johdettu Berg-nimestä." "Itä-Suomen sukujen tutkijat ovat lausuneet käsityksenään, että tämä suku olisi kotoisin Viipurista ja liittyisi sikäläisiin Berg-sukuihin."

[Seppo Niinioja]

Molander-nimiset uusaateliset lienevät kyllä tiedossa, mutta laitan silti tähän vähän tietoja. Vähän samoilla ilmansuunnilla liikutaan. En tiedä, ovatko puheena olevat henkilöt Molandereita aatelointia edeltäneistä polvista. Heitä ei näy Blomstedtin teoksessa Ättartavlor för de på Finlands riddarhus icke inskrivna efter 1809 i finskt adligt, friherrligt eller grevligt stånd upphöjda ätterna (1959). Se sisältää Uudenkirkon nimismiehenä 7.9.1575 mainitun Jakob Bertilssonin jälkeläiset pojasta poikaan 14.8.1830 isänsä, Porvoon piispa Johan Molanderin ansioiden perusteella aateloituun hovioikeudennotaariin Johan Fredrik Molanderiin (s. Kuopiossa 30.1.1793, k. naimattomana Vaasassa 3.2.1842). Tähän yhteen henkilöön tämä suku sammuikin. Suvun alkuperä on Blomstedtin mukaan tuntematon. Nimi on muodostettu Muolaan (Mola) pitäjän mukaan.

Johan Fredrik M:n isoisän, mm. Kesälahden ja Kiteen kirkkoherra Claës Johan Molanderin poika Abraham Joakim Molander (s. Kesälahdella 6.3.1771, k. 22.12.1847) aateloitiin 10.4.1833 nimellä Nordenheim, n:o 195 ja tämän veljen Adolf Molanderin poika Klas Herman Molander aateloitiin 19.9.1863, n:o 236 ja korotettiin vapaaherralliseksi suvuksi 17.4.1887 (n.o 58). Nämä ovat sammuneet 1800-luvun lopussa.

Seppo Niinioja

Yleisön pyynnöistä huolimatta mainitsen vielä, että ensimmäinen tässä suvussa Molander-nimeä käyttänyt oli Claudius Samuelis Molander, Muolan kappalainen 1648, Sulkavan kirkkoherra 1663, k. n. 1681. Puoliso Äyräpään kihlakunnan nimismiehen Anders Mattsonin tytär Elin Andersdotter. Hänen poikansa Anders Molander seurasi isäänsä Sulkavan kirkkoherrana vuodesta 1682.

Ritva Jurvanen näkyykin tässä välillä jo sukua sivunneen.