Arkistonäkymässä ei tällä hetkellä lainaus erotu varsinaisesta viestistä. Suosittelemme että vilkaisette ns. täydellistä versiota: : Gudzeus
I Finland från Lappträsk utbredde prästsläkten Gudzeus (el. Gudseus) stamfader Jacob Johansson Gudzeus arvingar tvistade om arvet i tingsrätten i Pyttis sommaren 1689 (6-/8). Då fanns följande arvingar
- Borgmästerskan Catharina Gudzea. Gift med Borgmästaren i Veckelax Per Svensson Chromell.
- Kyrkoherde i Lappträsk Fabian Gudzeus.
- Ebba Gudzea. Gift med Michael Norring (Norringius).
- (då) fänriken Johan Gudzeus.
- N.N. Gudzea. Gift med arrendator Niclas Westman.
Vem denna sistnämnda dotter är? Är hon möjligen Margareta Gudzea, som sägs vid en annan tidpunkt ha varit gift med Gustaf Larsson Pampinaeus/Winblad? Hon torde vara den rätta personen eftersom hon dog först år 1739 och var således vid liv år 1689, då arvet delades.
I Finland från Lappträsk utbredde prästsläkten Gudzeus (el. Gudseus) stamfader Jacob Johansson Gudzeus arvingar tvistade om arvet i tingsrätten i Pyttis sommaren 1689 (6-/8). Då fanns följande arvingar
- Borgmästerskan Catharina Gudzea. Gift med Borgmästaren i Veckelax Per Svensson Chromell.
- Kyrkoherde i Lappträsk Fabian Gudzeus.
- Ebba Gudzea. Gift med Michael Norring (Norringius).
- (då) fänriken Johan Gudzeus.
- N.N. Gudzea. Gift med arrendator Niclas Westman.
Vem denna sistnämnda dotter är? Är hon möjligen Margareta Gudzea, som sägs vid en annan tidpunkt ha varit gift med Gustaf Larsson Pampinaeus/Winblad? Hon torde vara den rätta personen eftersom hon dog först år 1739 och var således vid liv år 1689, då arvet delades.
Johan,
Onnittelut löydöstä! Gudzeusten varhaispolvet ovatkin olleet pitkään
spekuloinnin aiheena, ilman varsinaisia todisteita.
Tässä listassa kiinnittää huomiota mm. se, ettei Lapinjärven kappalaista ja Hiitolan pastori Ernst Jacobi Gudzeusta mainita lainkaan. Kenen poika hän
sitten oli?
Borgmästarskan Catharina Gudzeus mainitaan Henricus Giöslingin kälynä tuomiokirjoissa 25/5/ 1705, kuten muistat.
Catharina ei siis olisikaan ylläolevan mukaan vaimon sisar, vaan vaimon täti.
Winbladin Margareta-puoliso voisi todella teoriassa olla ollut aviossa myös
Niclas Westmanin kanssa, koska häntä ei listassa muualla mainita.
Westmaneista voisi polveutua Lapinjärven samnniminen lukkarisuku.
Johanin viestin lykkimänä pohdin jälleen kerran Gudzeus-suvun juurta.
Tiedetään vain, että suku on Ruotsin Smoolannista lähtöisin ja se, että varhaisimman tunnetun kantaisän Jacobus Johanniksen poika, Fabian Gudzeus, nai Anna Gertrud Nilsdr Lindormian, jonka isä Nicolaus Lindormi oli syntynyt v. 1608 Obyssä, Blädingen pitäjässä Smoolannissa.
Sukunimi Gudzeus ei todennököisimmin ole valittu, kuten yleistä, kotipaikan mukaan, vaan puhtaasti sen “vaikuttavuuden” perusteella – yhtyväthän siinä (tahtoen, tai tahtomatta) kristittyjen ja antiikin jumalat todella kristikansaa hätkähdyttäneeseen nimikokonaisuuteen.
On mahdollista, että Lindormien Blädinge on lähellä Gudzeusten alkukotia, mutta sitä voisi, ainakin hypoteettisesti, hakea myös Smoolannin Barkerydistä, josta on lähtöisin pitkä linja Barck-sukuisia pappeja.
Mitäpä jos esim. Ludovicus Johannis Barckin (Järsnäsin kirkkoherra ja Barkerydin kirkkoherran vävy) lanko olisi opintielle lähtiessään tekaissut tuon komealtakalskahtavan “ukkosenjyrinän”.
Koska:
The administrator has specified that you can only edit messages for 10 minutes after you have posted. This limit has expired, so you must contact the administrator (http://suku.genealogia.fi/sendmessage.php) to make alterations on your message.
Kirjoitan annetun ohjeistuksen mukaisen korjausviestin. Se kuuluu
seuraavasti:
"nimikokokonaisuuteen" p.o. nimikokonaisuudeksi.
"Mitäpä jos" p.o. Mitäpä, jos..
Ja kysymysmerkki loppuun!
Nämä nyt päällimmäisinä.
Olen asunut ulkomailla jo yli 30-vuotta, suomenkieli ja sen kielioppi
alkavat vanhalta unohtua.
Olen pahoillani.
Listasta jäi harmillisesti pois Ernest Gudzeus, joka toki mainitaan käräjätekstissä perillisenä.
Johanin viestin lykkimänä pohdin jälleen kerran Gudzeus-suvun juurta.
Tiedetään vain, että suku on Ruotsin Smoolannista lähtöisin ja se, että varhaisimman tunnetun kantaisän Jacobus Johanniksen poika, Fabian Gudzeus, nai Anna Gertrud Nilsdr Lindormian, jonka isä Nicolaus Lindormi oli syntynyt v. 1608 Obyssä, Blädingen pitäjässä Smoolannissa.
Sukunimi Gudzeus ei todennököisimmin ole valittu, kuten yleistä, kotipaikan mukaan, vaan puhtaasti sen “vaikuttavuuden” perusteella – yhtyväthän siinä (tahtoen, tai tahtomatta) kristittyjen ja antiikin jumalat todella kristikansaa hätkähdyttäneeseen nimikokonaisuuteen.
On mahdollista, että Lindormien Blädinge on lähellä Gudzeusten alkukotia, mutta sitä voisi, ainakin hypoteettisesti, hakea myös Smoolannin Barkerydistä, josta on lähtöisin pitkä linja Barck-sukuisia pappeja.
Mitäpä jos esim. Ludovicus Johannis Barckin (Järsnäsin kirkkoherra ja Barkerydin kirkkoherran vävy) lanko olisi opintielle lähtiessään tekaissut tuon komealtakalskahtavan “ukkosenjyrinän”.
Muistin virkistämiseksi katsoin, mitä anbytarforumilla on asiasta kirjoitettu
jo seitsemisen vuotta sitten.
Mielestäni siellä on Annen viestissä ajattelemisenarvoista asiaa.
Hän sanoo mm.
Quote:
Wilstadius säger om fadern Nils Guse
(Guze) på följande: "Frestande vore emellertid att
identifiera honom med den Nicolaus Gudmundi,
bondson från Gårdsby, som 10 år gammal inskrevs i
Växjö skola 1652." Senare inskrevs han vid
akademien i Greifswald 1665 (med namnet Cuscius),
och Uppsala år 1666. I matrikeln (Uppsala) kallas
han Guzaeus eller Guze.
Unquote:
Olisiko Gudzeus nimi todella juonnettu nimestä Guse (Guze)?
Voisiko kotikylä olla Gårdsby, sama josta Nicolaus Gudmundi ponnistaa,
vai olisiko kysessä toisaalla, jonkun toisen Gudmundin jälkeläinen?
Gudmund-Guse-Guze-Gudzeus?
Matti Lund
25.08.09, 16:51
Muistin virkistämiseksi katsoin, mitä anbytarforumilla
.....
Olisiko Gudzeus nimi todella juonnettu nimestä Guse (Guze)?
Voisiko kotikylä olla Gårdsby, sama josta Nicolaus Gudmundi ponnistaa,
vai olisiko kysessä toisaalla, jonkun toisen Gudmundin jälkeläinen?
Gudmund-Guse-Guze-Gudzeus?
En osaa ottaa itse Gudzeuksiin mitään kantaa (tietoni rajoittuvat vain muutamaan kanteeseen Pedersören, Kruunupyyn tai Vöyrin käräjiltä, joita ajoi Fabian Gudzeus, mutta kiinnostukseni kohteena niissäkin oli joku muu henkilö, joka sattui tulemaan esiin Fabianin kanteen myötä).
Mutta Gudzeus -nimikysymystä olen joutunut pohtimaan yleisessä yhteydessä sen liittymättä Gudzeuksiin.
Siis nimikysymys on yleensä ottaen mielenkiintoinen.
Ensimmäinen kosketuskohtani tähän nimeen on Närpiöstä, jossa Nämpnäsin kylässä eli talollinen Jop Gudze, joka oli vielä elossa ainakin vuonna 1442 esittämässä erästä anomusta käräjätuomarille Henrik Klaunpojalle (Fleming).
Edelleen pysyn nimiasiassa Närpiön pitäjässä, eli sen Yttermarkin ja Övermarkin kylissä tavataan veroluetteloista 1540 -luvulta alkaen Gudmund -nimisiksi kirjatut isännät. Toinen pysyy Gudmundina, mutta toinen kirjattiin silloin tällöin myös Gunnariksi. Aivan eri nimethän nämä ovat sillä ne ovat eri päivinä almanakoissa ja nimikirja sanoo edellisen johtuvan merkitysosista "jumala" ja "suojelija", ja jälkimmäisen merkityksestä "rohkea taistelija".
Ilmeisesti tämän Gudmund-Gunnarin oikea, aito etunimi oli jossain näiden kahden normalisointimuodon välimaastossa, ja kirjurin "mausta" riippui, kumpaan muotoon hän oli taipuvainen vääntämään sen 'ad-hoc' verokirjausta suorittaessaan. Ehkä Gudmund-Gunnar olikin Nämpnäsin Gudzen kaima? - Ei liene ihme, jos Uudeltamaaltakin löytyisi vastaavanlaista ja lisäksi keskiaikaiset Gundmund -nimiset isännät ovat jättäneet useita jälkiä myös suomenkielisille alueille Etelä-Hämeeseen ja Ala-Satakuntaan?
Edellisistä ilmiöistä ja esiintymistä johtuu mieleeni, että ainakin Pohjanmaan ruotsinkielisillä alueilla, joita on varhemmin keskiajalla ja myöhemminkin asutettu Trondheimin-Medelpadin-Uumajan linjaa pitkin, on esiintynyt norjalaisvaikutteinen etunimimuoto, joka on ollut Gudmund -nimen variantti ja josta johtunee ainakin Närpiössä keskiajalla tavattava lisä- ja talonnimi Gudze.
Näistä ei ole enää pitkä matka siihen, etteikö sama nimi olisi syntynyt erikseen muuallakin Ruotsissa tai täkäläisellä rannikkoalueella. Tietysti voisi myös ajatella, että suoraan saksalaisesta nimestä (esim. Götz) voitaisiin ruotsittaa runkonimi Gudzeuksille.
terv Matti L
Hei,
Kiitos Johan aloitusviestistäsi - ja Ernestuksen lisäyksestä (meinasi mennä aamukahvi väärään kurkkuun, kun häntä ei mainittu ensimmäisessä viestissäsi:eek:).
Minä luin puolestani äsken läpi, mitä mm. v. 2006 Sukulistalla Gudzaeuksista kirjoiteltiin (ovat näemmä jääneet postilaatikkooni arkistoon).
Myös silloin puhuttiin (luvallasi, Ritva?: Ritva Jurvanen) tästä HYO:n matrikkelissakin silloin ja edelleen Nils G:n kohdalla olevasta maininnasta Pyhtään ja Lapinjärven käräjillä 6.–8.8.1689 käsitellyistä Jacob Gudzeuksen perillisistä.
http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=1959
Puhuttiin paljon muutakin, mutta kukaan ei käräjäkirjaotetta tuolloin kaivanut esiin, joten kiitos Johan toistamiseen.
Kuten Juhanin, minutkin yllätti Jacobin tytär N.N., joka oli aviossa vuokraaja Niclas Westmanin kanssa - siis oli ainakin v. 1689. Aivan samaa arvelen, että ko. tytär hyvinkin saattaisi olla Catarina, joka olisi hyvin ehtinyt olla aviossa jo ennen kh Gustaf Winbladia.
- Aikaisin havainto Catarinasta minulla on anopin Agneta Johansdr Bröijerin ruumissaarnasta v. 1694, jolloin hän jo ainakin on Winbladin puoliso.
- Söderlund (Genos 56 (1985), s. 165-172) kertoo (patronyymi väärin?), että Gustafin pso oli "Margareta Gudseus, dotter till kyrkoherden i Lappträsk Fabian Gudseus och Gertrud Lindormi."
- Akianderin (II, s. 263) mainitsee vain, että Gustaf W:n pso oli Margareta.
- HYO:n matrikkeli (Yrjö Kotivuori) sitävastoin mainitsee Fabia Jacobsson G:n tiedoissa, että Gustaf Winblad on hänen lankonsa.
Niclas Westmanista pitäisi siis etsiä tietoja...
t. Helena V.
Yhdyn tuohon, että Niels Westmanista olisi etsittävä tietoja. Olen tosin jo lukenut tuomiokirjat vuodesta 1684 eteenpäin, joten joutunen niitä tämän löydön perusteella käymään uudelleen läpi.
Sukulaisuussuhteista - varsinkin Gudzeusten varhaisista --- vai olisiko tässä kysymys Lindormeista (ks. tekstin hustros ???) --- löysin myös seuraavan tuomiokirjatekstin, jonka alkua siteeraan tässä. Lopussa mainitsen myös myöhäisempiä arrendaattoreita, sillä heidän joukossaan on Niels Westman. Näin tiedämme myös, mitä hän vuokrasi.
Sommarting 1688 9-/7 p. 225-.
Förekom Kyrkioherden i Lapträsk Ehrewÿrdige och Wällärde H. Fabian Gudseus och förmedelst det att een ålderstigen Enkia Bratha Jöransdotter Hörk benembdh såsom warandhe kyrkioheerdens fräncka hustros TESTAMENTERAT henne all sin ägendom som sielfwa brefwet dat. Lapträsk Cappelbÿ d. 19. Januarij 686 uthwijsar, haar han antagit sigh att köra för henne för Lagh och Rätt utj fölliande, åhr 1673 d. 24 Martij haar Sahl. Niels Swahn, hwilken hans Excell Höghwälborne H. Claes Rolamb alle sine godz och gårdar här i Finlandh arrenderat, opdragit Arfwedh Jockimson Tikler som war hustro Brathas Man een Höghbem-dh hennes gårdh Cappelbÿ medh krogen där i byyn som undher i sielfwa CONTRACTET lyda och det för 15 Thr rågh oprågat åhrl. på 4 åhrs tijdh nembl. 673 till och medh 676 inclusive, sedan bem-de Swahn genom döden på des förste åhret afgick, skall Hans Johanson som kom till förwaltningen öfwer bem-de godz ökt till dhe 15 Thr 3 Thr och han Tikler således 18 Thr åhrl. för dhe förre seenare ARRENDEåhren näst betahla. Enär CONTRACTET exhpirerade skall Hans Johanson för krogen som Tickler bebodde och innehade allmed för än han Cappelbÿ gårdh af Swahn sigh till ARRENDERADE den han och äfwen sedan erhölt, åhrl. opburit af Tickler 4 Thr Spanmåhl ...
Arrendatorerne: 1683-1686 Bookhållaren Erich Orre (1688 som "Sahl.")
1687-... Niels Westman
Yhdyn tuohon, että Niels Westmanista olisi etsittävä tietoja. Olen tosin jo lukenut tuomiokirjat vuodesta 1684 eteenpäin, joten joutunen niitä tämän löydön perusteella käymään uudelleen läpi.
Sukulaisuussuhteista - varsinkin Gudzeusten varhaisista --- vai olisiko tässä kysymys Lindormeista (ks. tekstin hustros ???) --- löysin myös seuraavan tuomiokirjatekstin, jonka alkua siteeraan tässä. Lopussa mainitsen myös myöhäisempiä arrendaattoreita, sillä heidän joukossaan on Niels Westman. Näin tiedämme myös, mitä hän vuokrasi.
Sommarting 1688 9-/7 p. 225-.
Förekom Kyrkioherden i Lapträsk Ehrewÿrdige och Wällärde H. Fabian Gudseus och förmedelst det att een ålderstigen Enkia Bratha Jöransdotter Hörk benembdh såsom warandhe kyrkioheerdens fräncka hustros TESTAMENTERAT henne all sin ägendom som sielfwa brefwet dat. Lapträsk Cappelbÿ d. 19. Januarij 686 uthwijsar, haar han antagit sigh att köra för henne för Lagh och Rätt utj fölliande, åhr 1673 d. 24 Martij haar Sahl. Niels Swahn, hwilken hans Excell Höghwälborne H. Claes Rolamb alle sine godz och gårdar här i Finlandh arrenderat, opdragit Arfwedh Jockimson Tikler som war hustro Brathas Man een Höghbem-dh hennes gårdh Cappelbÿ medh krogen där i byyn som undher i sielfwa CONTRACTET lyda och det för 15 Thr rågh oprågat åhrl. på 4 åhrs tijdh nembl. 673 till och medh 676 inclusive, sedan bem-de Swahn genom döden på des förste åhret afgick, skall Hans Johanson som kom till förwaltningen öfwer bem-de godz ökt till dhe 15 Thr 3 Thr och han Tikler således 18 Thr åhrl. för dhe förre seenare ARRENDEåhren näst betahla. Enär CONTRACTET exhpirerade skall Hans Johanson för krogen som Tickler bebodde och innehade allmed för än han Cappelbÿ gårdh af Swahn sigh till ARRENDERADE den han och äfwen sedan erhölt, åhrl. opburit af Tickler 4 Thr Spanmåhl ...
Arrendatorerne: 1683-1686 Bookhållaren Erich Orre (1688 som "Sahl.")
1687-... Niels Westman
Minusta tuo annettu kirjeen vuosi 1686 viitta Jacobus Johanniksen kuolinvuoteen ja edunsaajana olisi mieluumminkin ehka Fabianin toistaiseksi tuntemattoman äidin sukulainen?
Fabianin oma puolisohan oli , kuten tiedetään Gertrud Nilsdr Lindormia, jonka juuret on selvitetty edesmenneen Georg Lutherin toimesta.
Annetuista sukunimistä "Tickler" ei johda mihinkään. Lähimmäksi osuu eräs
Johan Joakim Tielcke, joka oli "syndicus i Stralsund" ja mm. Nikolaus Schinkelin appi.
Eräs "vahtimestari" Erik Swanhan oli muistaakseni Christina Giöslingin puoliso
1700-luvun alussa.
Arrendator Niels Westmans son kunde mycket väl vara klockaren Nils Westman i Kapellby. Han är född ca. 1697 och död 9.9.1764 enligt Lappträsk kb. Bl.a. på dessa sidor syns han med hustun Margareta Johansdotter, som tydligen är född 1.2.1702
http://www.digiarkisto.org/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/lapinjarvi/rippikirja_1732-1753_es339/71.htm
http://www.digiarkisto.org/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/lapinjarvi/rippikirja_1754-1761_es339/99.htm
http://www.digiarkisto.org/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/lapinjarvi/rippikirja_1762-1773_es339/89.htm
h. Greger
Bodniemi37
01.09.09, 19:13
Förekom Kyrkioherden i Lapträsk Ehrewÿrdige och Wällärde H. Fabian Gudseus och förmedelst det att een ålderstigen Enkia Bratha Jöransdotter Hörk benembdh såsom warandhe kyrkioheerdens fräncka hustros TESTAMENTERAT henne all sin ägendom som sielfwa brefwet dat. Lapträsk Cappelbÿ d. 19. Januarij 686 uthwijsar, haar han antagit sigh att köra för henne för Lagh och Rätt utj fölliande, åhr 1673 d. 24 Martij haar Sahl. Niels Swahn, hwilken hans Excell Höghwälborne H. Claes Rolamb alle sine godz och gårdar här i Finlandh arrenderat,
Olisikohan tässä kyse samasta Niels Swahnista, puolison nimikin on sama:
"Ylioppilasmatrikkeli 1640-1852 (http://matrikkeli.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=369)
Rykmentinkirjuri Nils Svahn asui vaimonsa Beata Jöransdotterin kanssa 1660-luvulla Bromarvin Brutubölessä, jonka tilan peri Tenholan käräjien 30.6.1684 f. ...
matrikkeli.helsinki.fi/.../henkilo.php?id=369"
Greger!
Den klockare som Du omnämner kunde även vara son till den olycklige Hans Westman som dödade en pojke av vådaskott. Härom berättas det i tingsrätten 5. maj 1690:
Den dödes fader Anders Henrichsson i Tesio som berättar att sedan hans son dödh bleff sigh hafwa angifwit saaken hoos H. Landzhöfdingen LINDEHIELM framsteegh och REFERERADE denne olyckan således sigh tilldragit, det förwaltaren WESTMAN på een efter Stundh kommit reesandes stoora landzwägen som löper hart in moth hans gårdh, då haar hans Son Mats Andersson huggit weedh inne på gården som medh taket inhägnat ähr. Då skall WESTMAN frågat Sonen hwar som rätta Landzwägen lopp fram, därpå Sonen icke straxt något swar gifwit och såsom WESTMANs häst i det samma wehlat taga een afwägh, så haar WESTMAN medh hårda ordh och SACRAMENTERING, annan gångh frågat honom om det samma, då sonen honom endtel. swarat och rätta wägen wijst, där medh WESTMAN reest sin koos, enär han kom förbi gården, något in på åkern, haar denne anklagares hundh fullfölgdt WESTMAN och bitit hans huudh, ändoch han inttet warit waan bijta någon menniska, som han sadhe, då haar WESTMAN stigit upp uhr sin släda, nappat till sin pistohl och skutit effter hunden...krutet haar brunnit aff, men Pistohlelåsen likwähl inttet. Enär några små gåssar som stodo på den sijdan om gården blefwo warse röken aff fänkrutet och att WESTMAN ricktade effter hunden, trodde dhe icke annars än att hunden blef sluten och dij ropade att hunden woro sluten, hwilket enär den dödhe som först tahlte medh WESTMAN, och däremellan gåth i stallet hörde, hadhe han lupit uthoch så snart han kom 1 ½ fiäth uthanför Porthen in på landzwägen, haar WESTMAN annan gångh skutit effter hunden, då skulan träffat honom på wänstra sijdan under axlbenet, stannat opp emoth axlan, där medh Sonen hastigt wändt sigh om och hadhe i det samma så när stupat, lopp så in i stugu ... wedh Skårsteen och loogh stilla, Modren som stodh wedh bordet hadhe frågat, hwadh som där uthe small, monne hunden blifwit skuthen, Matz haar altzinttet swarat, men een lithen gåsse Gustaf 9 åhre gammall, haar till swars gifwit, att hunden bleff frij, men han fruchtade om icke Brodren Matz fick skada, där medh Modren sprungit till sin Son Matz, och rifwit opp hans Jacka, finnandes att han skuten war, där medh modren fallit nedh och dånade, och Sonen än blifwit stående weedh Skårsteen. Frågades hwar förwaltaren togh wägen enär skadan skedd war. Anders swarade honom hafwa reest hijt till gästgifware gården, ty han wiste inttet sielf att han hadhe skutit den som dödh ähr. Tillspordes om någon ropat effter honom. Rl. det inttet skedd wara. Men sedan Modren sigh effterdånandet förekom, haar hon gåth uth, då WESTMAN allredo war bårtto öfwer åkern, därföre ropade och ingen effter honom. Anders frågades hwar som denne saakz sammanhangh för honom REFERERAT, ty han war då icke hemma, enär skadan skedde.som man aff hans egen uthsagu förmärker. Härpå gaf han till swars att Sonen som sedan in till sin dödhedagh wähl tahlt, för honom detta berättadt, så wähl som hans hustro om det samma bekandt war. Huru länge lefde Matz sedan han skuten bleff. Anders swarade, att på een fredag affton wart Sonen skuthenoch däreffter lefde han 16 3/4 fulle dygn. Huru gammall han war. Rl. 15 ½ åhre gammall. Den ankagade inlade sin skrifttelige förklaringh så lydande: ... (underskrift Hans Wästman).
(Pojkens moder hette Margetha Peersdotter.)
Möjligen är Nils och Hans Westman bröder. I varje fall arbetade de ju på samma gård i Cappelby.
Mitä tulee Catharina Gudzeaan, niin hän otti asian esille uudelleen Pyhtään käräjillä 8. marraskuuta v. 1689. Käräjätekstin sanoista käy ilmi, että samaa asiaa oli jo pitkään käsitelty Pernajan käräjillä. Nils Westman puolustautui kirjeessä, jossa hän mm. sanoi "min Swägerskas hustro CATHARINA GUDZEÀ senast i den lofl. Rätten INSINUERADE ogrundade och opdichtade beskylningh, emoth migh och dhe andre sine Syskon" ja lisäksi "Min Swägerskas FABULERADE PRÀTENSION".
Tickler on mitä ilmeisimmin Gammelbyn Tyskas-ratsastilan haltijan Johan Tichlerin sukulaisia. Johan (Jakobsson/Jochimsson?) Tichlermainitaan Johan Hollender nimellä jo 1635 tilan haltijana. Tichler-nimi taas on myös muodossa Tekeller tai Thecklar. Johanin puoliso oli Apollonia (=Abluna) Michelsdotter. Ilmeisesti tilan myöhempi haltija? Lydick Rickhoff oli Johan Tichlerin vävy.
Perheeseen kuului ainakin Gustaf Tickler (nimi kirjoitettu juuri näin). Hänen nimensä mainitaan Pernajan käräjillä 4. maaliskuuta 1689 puolisonsa Maria Simonsdotterin jouduttua vastaamaan Gustafin veljen (nimeä ei mainita) puolisolle Christinalle. Arfwed (Tickler) on mainittu manttaaliluetteloissa poikana v:desta 1663.
Om vi går tillbaka till den ursprungliga frågan, så kan jag tillägga att Nils Westman åtminstone den 19. Juli 1693 står som fadder för ett barn i Lappträsk. Han tituleras då "Book" (=bokhållare).
Johan kirjoitti:
Om vi går tillbaka till den ursprungliga frågan, så kan jag tillägga att Nils Westman åtminstone den 19. Juli 1693 står som fadder för ett barn i Lappträsk. Han tituleras då "Book" (=bokhållare).
Siteeraan itseäni aiemmin ketjussa:
- Aikaisin havainto Catarinasta minulla on anopin Agneta Johansdr Bröijerin ruumissaarnasta v. 1694, jolloin hän jo ainakin on Winbladin puoliso.ja KORJAAN NIMILIPSAHDUKSENI: havainto koskee siis tietysti MARGARETAA!
Gustaf Winbladin äidin Agneta Johansdr Bröijerin, k. 21.2.1694 ruumissaarnan (Rv.Mf. 1413/1) surijalistassa ("Begrafning som skedde i Sibbo Sochnekyrkia på den tridie Söndagen effter Trinitatis Åhr 1694. då man och firade Festum Johannes Baptistæ"):
"Den Ehrewyrdige och Wällärde her Gustaf Wijnblad/ Wälmeriterad Capellan i Sibbo; och dess Dugdesamma käresta hustr: Margareta Gudsea."
Margaretalla olisi siis ollut n. puoli vuotta aikaa haudata Nils Westman ja naida Gustaf Winblad. Aika tiukille ottaa.
Toisaalta Jacob G:n perillisten joukossa mainitaan vain yksi nimeltä mainitsematon tytär. Ja mm. Söderlund (Genos 56:1985, s. 165-172, Kyrkoherden Laurentius Pampinaeus familjeförhållanden) kirjoittaa (lähteenä Akiander) Margaretan olleen Fabianintytär, mikä olisi (sittenkin) aivan mahdollista.
t. Helena V.
Niclas Westman var närvarande vid extraordinarieting i Pernå sommaren 1689, då han agerade som befullmäktigad. Vid sommartinget år 1691 fick Niclas Westman försvara sig emot beskyllningar om skada från en viss Brita Larsdotter ifrån Mörskom. Vid vintertinget följande år agerade han som befullmäktigad för prosten Johan Albogius, som ville upta ett ödes hemman i Gammelby. Detta hemman tycks vara detsamma ryttarehemman, som Johan Tichler eller Hollender innehade tidigare.
Bodniemi37
24.10.09, 10:15
...prosten Johan Albogius, som ville upta ett ödes hemman i Gammelby. Detta hemman tycks vara detsamma ryttarehemman, som Johan Tichler eller Hollender innehade tidigare.
Lisähavaintojani Albogius- ja Hollender-sukujen liepeiltä:
Johan Albogiuksen leski Anna Fychting (Feuchting), joka omisti Tyskas-nimisen ratsutilan Pernajan Gammelbyssä (viestissäsi mainittu ratsastila?), vihittiin noin 1708 volontääri Matthias Molleriuksen (Mollerus?) kanssa, vrt. Soininvaara, Heikki, Albogius - Ahlebom suku. Genos 57(1986), s. 76-80, Antell, Kurt. Pernå sockens historia I. Helsingfors 1956, s. 317, http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=4854 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=4854) ja http://www.genealogia.fi/genos/53/53_68b.htm (http://www.genealogia.fi/genos/53/53_68b.htm).
Johan Albogiuksen nimeltä tuntemattoman tyttären puoliso oli rykmentinvälskäri Melchior Friedeman Schuman, joka (puutteellisten lähdemerkintöjeni mukaan) leskeksi jäätyään meni uuteen avioon Margareta Ahlsbäckin kanssa, vrt. Johanna Aminoff-Winbergin pakolaisluettelot, Flyktingar i Västerbotten, http://www.genealogia.fi/hakem/flykting/flykting61.htm (http://www.genealogia.fi/hakem/flykting/flykting61.htm).
Kapteeni Sven Schalin osti viimeksi mainitun ilmeiseltä isältä, kapteeni Johan Ahlsbäckiltä vuonna 1703 Pyhtään Kuppiksen Myllykylässä sijainneen Öhmans-nimisen ratsutilan. Kapteeni Ahlsbäckin puoliso oli Gertrud Gottman [Släktbok. Ny följd. IV:1-2, p. 166, T2].
--------
25.10.1703 kastettiin Pyhtää Heinlahdessa vänrikki Johan Anders von Zweygbergin (Seigerg/HisKi) ja Christina Elisabeth Wasilintytär Kalitinin (Christian Elisabetha Calentius Wahl/HisKi) poika Carl Gustaf.
Kummit Praepositus, Arrend. Adam Wahl, Daniel Bengdtson (Halfbjörn;rj), ifr Cuupis, J. Maria Schalin, J. Marg. Alsbeck.
----------
Kymin kihlakunnan kruununvoudilla Hans Hollenderilla ja puolisollaan Eva Menschewerillä oli Jaakkiman kirkkoherraksi Fabian Isakinpoika Nirkon jälkeen 4.5.1703 päätynyt poika Adolf Hollender, joka meni naimisiin edeltäjänsä lesken Margareta Lindormian kanssa, vrt. http://www.genealogia.fi/genos/63/63_1.htm ja http://suku.genealogia.fi/showpost.php?p=50100&postcount=127.
Boken 'Borgå stads historia 1602-1809' berättar, att notaren Nils Westman valdes till rådman i Borgå stad år 1698. Han dog antagligen år 1706, då han fick en efterträdare som rådman.
Olav Panelius förträffliga bok "Gårdar och gårdägare i Borgå: 1600- och 1700-talen" nämner inte personligen Niclas Westman trots att han var rådman. Dock finns flera andra med namnet Westman nämnda.
Bodniemi37
06.11.09, 09:51
Hiitolan kirkkoherran Ernst Jacobi Gudsaeuksen ilmeisesti Lapinjärvellä noin 1687 syntynyt poika Ernst Gudsaeus oli ylioppilasmatrikkelin verkkoversion (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=4878) mukaan Turun läänin jalkaväkirykmentin katselmuskirjuri, sitten kersantti 1713. Virolahden nimismiehenä hän toimi 1724–33. Hän asui Virolahdella vuoteen 1736. Hänen puolisonsa Katarina Ståhlbom avioitui uudelleen Pernajassa 1.12.1748 tykistön vääpeli Johan Henrik Nymanin kanssa, http://www.digiarkisto.org/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/pernaja/perukirjoja_1739-1775_es267-268/15.htm.
Keitä nämä Pernajan ja Loviisan suunnalla eläneet Ståhlbomit oikein olivat? Wilskmanin Släktbok I:n mukaan källarimestari (sitten polttimomestari) Gustaf Durchmanin ja Maria Margareta Willandtin poika, merikapteeni Johan Gustaf oli aviossa Maria Ulrika Ståhlbomin kanssa. Tämän syntymävuosi oli sukuselvityksen tehneen Osmo Durchmanin mukaan 1778, mutta syntymäpaikkaa hän ei ole tiennyt.
HisKin mukaan suutarimestari Gustaf Brandt avioitui 30.11.1809 Loviisassa jungfru Sara Elisabet Ståhlbomin kanssa. Pietarissa kultaseppänä toimineen esisetäni (isomummoni setä) Alexander Strandmanin jälkimmäinen puoliso, Pernajassa 17.1.1818 syntyneeksi ilmoitettu suutarimestari Alanderin leski Gustava Brandt olisi hyvinkin voinut olla Gustaf Brandtin ja Sara Elisabet Ståhlbomin sukulainen?
Hej!
Jag är inte släkt med dessa Brandtar.
Något om Sara Elisabeth Ståhlbom kan väl hittas genom att hon i kb. 1806-1816 för Lovisa på sidan 245 (6. Kvarteret Nr. 15) säges ha kommit från Östhammar med betyg 2.8.1806. Hon kunde då vara hemma ifrån Uppland.
Mvh. Johan
Bodniemi37
07.11.09, 09:27
Något om Sara Elisabeth Ståhlbom kan väl hittas genom att hon i kb. 1806-1816 för Lovisa på sidan 245 (6. Kvarteret Nr. 15) säges ha kommit från Östhammar med betyg 2.8.1806. Hon kunde då vara hemma ifrån Uppland.
Tack för tipsen, Johan!
Sara Elisabet ja Maria Ulrika Ståhlbom olivat sisaruksia. Heidän tätinsä oli Anna Margareta Walin, s. 1734, k. 4.9.1803.
Hiski: 4.9.1803 9.9.1803 Lovisa 4 qv. n:18 gästgifv. Ståhlbergs ea. Anna Marg. Valin vattus. 64
Onko tämä? 4.2.1799 8.2.1799 Lovisa gästgifv. And. Ståhlberg ålderd. 75
Ovatko nämä Pernajan vihityissä? 21.10.1779 fr. Lovisa stad Anders Ståhlberg An:a Greta Walin fr. Tervike
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/pernaja/rippikirja_1772-1777_es244-245/101.htm
ja http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/pernaja/rippikirja_1780-1786_es245/104.htm
gfru Anna Greta Valin s. 1740 gift till Lovisa
Loviisan haud:
15.9.1768 17.9.1768 Lovisa gästgifvaren Anders Ståhlbergs barn Hedwig Lungsot 3 år 8 m
27.6.1778 29.6.1778 Lowisa Stad Gästgif: Ståhlbergs hust: Catarina Boxström bränd af antänd sprit vid destillering 44
Anna Margareta löytyy Loviisan RK:sta:
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/loviisa/rippikirja_1800-1805_es359-360/69.htm
He tulivat sivulta 222 http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/loviisa/rippikirja_1800-1805_es359-360/130.htm
Mitä lukee M:U:Ståhlbomin (1777) edesä?
Seuraavassa rippikirjassa Maria Ulrika on naimisissa Durchmanin kanssa ja hänen luonaan on 'svägerska' Sara Elisabet s. 27.10.1787.
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/loviisa/rippikirja_1806-1816_es360/260.htm
Sara tuli Östhammarista 2.8.1806.
Östhammar sijaitsee Upsalan läänissä Norrtäljen pohjoispuolella.
Karikukka
Bodniemi37
07.11.09, 16:33
Kiitos runsaista lisätiedoista, Kari! Näissä minulle riittää pitkäksi aikaa pohdittavaa :).
Tuo kestikievarin isäntä Anders Ståhlberg olikin entuudestaan tietokannassamme. Olen näemmä arvellut, että hänen isänsä oli Nevanlinnasta Haminaan ja sieltä edelleen Loviisaan muuttanut samanniminen suutari, jonka Matts-niminen poika näyttää myöhemmin muuttaneen takaisin Haminaan (Haminan (konv. mikrokortti) rk/1770-1798):
Loviisa - Lovisa - haudatut
http://hiski.genealogia.fi/historia/sl.gif (http://hiski.genealogia.fi/hiski/1zav1u?fi+0306+haudatut+50)25.11.1751 27.11.1751 Degerby en gammal hederlig mäst: i skomakar-ämb: Anders Stålberg Ingen särdeles förgången siuka, trött af år o. ålder 61
alkup - TALLKOMM: och än nu af de forna Nyenska inwånarne
Ruotsinpyhtää - Strömfors - poismuuttaneet
Mistä Minne Lähtöpäivä Saapumispäivä Kylä Talo Henkilö Kohde
http://hiski.genealogia.fi/historia/sl.gif (http://hiski.genealogia.fi/hiski/1zaws6?fi+0459+umuutt+31)1748 Hand. m. hr. Christian Heide Degerby
alkup - ALKUPKOMM: Desse woro ock af de Friedrichhamska flyttlingar som muuttaja: Madame Hedvig Willström ( (flyttade til Degerby.))muuttaja: Skom. mäst. Anders Ståhlbergmuuttaja: H:ru Margaretha Caustemuuttaja: Sonen Anders Eric muuttaja: Michael muuttaja: Mats muuttaja: Carl http://hiski.genealogia.fi/historia/sl.gif (http://hiski.genealogia.fi/hiski/1zaws6?fi+0459+umuutt+40).5.1748 Skrädd. ges. Mats Öman Stockholm
alkup - LISÄ: gift alkup - IKÄ: f. i Klåsars muuttaja: h:ru Anna Dorothea Ståhlberg (f. i F.hamn) (d:o)
----------------------
Esisetäni Alexander Strandmanin etäsukulainen (isän 6. serkku, mikäli olemme Christiernus Olai Winterin ja Ithimaeustenkin jälkeläisiä, kuten itse edelleen uskon), Pietarissa jalokiviseppänä toiminut Georg Wilhelm Öhberg oli toisessa aviossaan 12.10.1804 (Bäcksbackan kultaseppämatrikkelissa nähdäkseni virheellisesti 1803) syntyneen Elisabet Ståhlbergin kanssa. Tämän isä näyttäisi olleen pitäjänsaarelainen merimies Johan Ståhlberg (?jonka vanhemmat vehkalahtelainen sorvari Erik Bertilinpoika S. ja Anna Maria Andersintytär Nybohm).
Elisabet Ståhlbergin vanhemmat vihittiin nähdäkseni vuonna 1790:
17.10.1790 Sochneholmen Siöm: Johan Erss: Ståhlberg Pig. Helena Henrs;d:r Wendelin Utom Staden.
Maria Ulrica Ståhlbomin edessä ylhäällä lukee "Syster dotter".
Tervijke gård 1780-
jfru Ana Marg. Vallin gift till Lovisa (f.) 1740 (abit) 1779. Viittaa siihen, että hän on tullut valtakunnan länsiosasta.
Bodniemi37
07.11.09, 22:26
Tervijke gård 1780-
jfru Ana Marg. Vallin gift till Lovisa (f.) 1740 (abit) 1779. Viittaa siihen, että hän on tullut valtakunnan länsiosasta.
Pernajan Tervikin kartanosta (http://www.digiarkisto.org/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/pernaja/rippikirja_1766-1771_es244/114.htm) vihittiin 1.4.1766 myös kersantti Lorentz Asikaisen ja Eva Elisabet Hollenderin (vht Jaakkiman kirkkoherra Adolf Hollender ja Margareta Lindormia toisessa aviossaan) pojan, lääninkivalteri Lars Adolf Asikaisen, myöhemmin Aschan, puoliso Helena Katarina (tai Kristina) Arhusiander, jonka riikinruotsalaiset esipolvet löysin äskettäin Jan Eureniuksen verkkosivuilta (http://wc.rootsweb.ancestry.com/cgi-bin/igm.cgi?op=GET&db=janeur&id=I153341), vrt. viestini viestiketjussa Sockenholm (http://suku.genealogia.fi/showpost.php?p=50132&postcount=142).
Om man tar i beaktan att familjen De Geer bodde på Tervik, så kunde detta vara den rätta Anna Margareta Wallin:
Anna Greta Wallin f. 23.11.1740 i Vika, Kopparbergs län.
Fadern anges vara Petter Wallin, som även har dottern Christina Catharina. Mera om denna andra dotter har jag tyvärr inte hittat - om nu ens familjen är den rätta.
Före M.U. Ståhlbom på p. 222 läser vi "Slägt".
Bodniemi37
08.11.09, 09:48
Om man tar i beaktan att familjen De Geer...
Löysinköhän oikeat verkkosivut: http://www.vikabygden.nu/, http://www.genealogi.se/dalarna/falubygd.htm?
Pernajalainen seppä Erik Carell (aik. Carelius) ja puolisonsa Anna Ståhlbom vihittiin 24.6.1734 Mustion ruukilla. Ruukin varhaisimmasta rippikirjasta (http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/karjaa/rippikirja_1700-1757_mustio_kk109/19.htm) löytyi myös seppä Mårten Ståhlbom perheineen. Hänellä oli ilmeisesti Anna-niminen sisar ja samanniminen tytär.
Mustion ruukkia taisi noihin aikoihin isännöidä Henrik Johan Kreij, jonka puolison Anna Margareta Stålhammarin äiti Helena Margareta Thorwöst oli Elimäen kappalaisen Isaacus Isaaci Nirkon kanssa aviossa olleen Kristina Johanintytär Serlachian [vht Suomen vuorimestari, Pernajan Särkilahden omistaja Johan Danielinpoika (Serlachius) ja Anna Petterintytär Thorwöst] 1. serkku?
Bodniemi37
08.11.09, 17:22
...Pietarissa jalokiviseppänä toiminut Georg Wilhelm Öhberg oli toisessa aviossaan 12.10.1804 (Bäcksbackan kultaseppämatrikkelissa nähdäkseni virheellisesti 1803) syntyneen Elisabet Ståhlbergin kanssa. Tämän isä näyttäisi olleen pitäjänsaarelainen merimies Johan Ståhlberg (?jonka vanhemmat vehkalahtelainen sorvari Erik Bertilinpoika S. ja Anna Maria Andersintytär Nybohm).
Georg Wilhelm Öhbergin isän, Ruokolahden kruununnimismies Erik Öhbergin syntymäkoti löytyi tällä välin hieman yllättäen Porvoosta:
Taulu 1
1. Erik ?Johaninpoika Öberg, Puosu (laivamies), sitten timpuri, s. noin 1728, k. 22.2.1799 Porvoo, kotteli 1, n:o 70, ikä 70 v.
Puoliso: Vihitty 17.11.1752 Porvoo Caisa Johanintytär Hornborg, s. (?) 1736, , ikä 49 v.
Vanhemmat: Johan Hornborg, s. 1691, k. 18.11.1742 Porvoo ja N. N.
Lapset:
Maria s. 20.2.1756 Porvoo.
Muistiinpanot: HisKi
Katarina s. 22.7.1758 Porvoo. Tauluun 2.
Kristina s. 12.8.1760 Porvoo.
Muistiinpanot: HisKi
Erik s. 12.2.1768 Porvoo. Tauluun 3.
Taulu 2
2. Katarina Erikintytär Öberg, Taulusta 1, Porvoolaisen timpurin tytär, s. 22.7.1758 Porvoo, k. 19.9.1814 Porvoo.
Muistiinpanot: HisKi
Puoliso: Vihitty 2.5.1782 Porvoo Anders Jakobinpoika Lönfors, Porvoolainen pedelli, vahtimestari, kauppias ja porvari, s. noin 1759, k. 20.3.1797 Porvoo, kortteli 1, n:o 20, ikä 38 v.
Lapsia:
Anders Johan s. 27.11.1785 Porvoo.
Muistiinpanot: http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/ruokolahti/rippikirja_1801-1811_tk997/189.htm
Taulu 3
2. Erik Erikinpoika Öhberg (Öberg), Taulusta 1, Porvoonlaisen timpurin poika. Lappeenrannan kaupungin kirjanpitäjä(?), Ruokolahden kruununnimismies, komissaari, kollegireistraattori, s. 12.2.1768 Porvoo, k. 3.5.1808 Ruokolahti, ikä 39 v. [Lappeen (konv. mikrokortti) rk/1788-95 63 309 IAa6 LPR 302, s. 305].
Muistiinpanot: HisKi, http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/lappeenranta_ja_lappee/rippikirja_1788-1795_tk950/310.htm, http://www.digiarkisto.org/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/ruokolahti/rippikirja_1793-1800_tk997/37.htm,
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/ruokolahti/rippikirja_1801-1811_tk997/189.htm
Puoliso: Vihitty 13.9.1795 Taipalsaari Katarina Elisabet Jakobintytär Nybeck, s. (rippikirjatieto) 2.4.1777 Taipalsaari(?), k. 20.4.1814 Ruokolahti, Rahkola.
Vanhemmat: Jakob Johaninpoika Nybeck, Kirjuri, raatimies, s. (laskettu) noin 26.5.1743 Lappeenranta(?), k. 26.2.1790 Taipalsaari, Salonmaa, Talka, ikä 46 v 9 kk ja Lucia Maria Karlintytär Gröön (myös Groen), s. 3.9.1753 Lappee, Pappilanlahti, k. 27.6.1821 Taipalsaari, Salonmaa, Talka.
Muistiinpanot:
http://www.digiarkisto.org/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/taipalsaari/rippikirja_1784-1789_tk933/223.htm,
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/taipalsaari/rippikirja_1790-1796_tk933/232.htm,
http://www.digiarkisto.org/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/ruokolahti/rippikirja_1793-1800_tk997/37.htm,
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/ruokolahti/rippikirja_1801-1811_tk997/189.htm.
Lapset:
Karl Johan s. 30.6.1796 Ruokolahti, Hörkkölä.
Maria Katarina s. 8.12.1798 Ruokolahti, Härkölä, k. 30.12.1801 Ruokolahti, Rahkola.
Georg Wilhelm s. 29.12.1800 Ruokolahti, Rahkola. Tauluun 5.
Erik Alexander s. 17.5.1803 Ruokolahti, Rahkola.
Alexandra Elisabet s. 14.5.1806 Ruokolahti, Rahkola.
Karolina Wilhelmina s. 22.7.1807. - Pso (toinen esisetäni) Anders Emanuel Petterinpoika Strandman, s. 27.3.1808 Luumäki, k. 11.5.1878 Kivennapa, kersantti, (hovi)nimismies Kivennavalla, kuvernementinsihteerin arvo 15.12.1869.
>
1. Erik ?Johaninpoika Öberg, Puosu (laivamies), sitten timpuri, s. noin 1728, k. 22.2.1799 Porvoo, kotteli 1, n:o 70, ikä 70 v.
Puoliso: Vihitty 17.11.1752 Porvoo Caisa Johanintytär Hornborg, s. (?) 1736, , ikä 49 v.
Vanhemmat: Johan Hornborg, s. 1691, k. 18.11.1742 Porvoo ja N. N.
>>
Caisa ei ole tuon Johan Hornborgin tytär; vrt Porvoon perukirjat s. 13-14:
'26. Lindborg, Johan, borgare i Borgå; dött i juli 1757;
bouppt. 8/6 1758. Efterlämnade änka Catharina Harman och en
dotter Anna 7 år gammal. Änkan hade dessutom från sitt 1
gifte med smeden Johan Hornborg, vilken dött hösten 1742, 2
barn: sonen, betjänten Johan Hornborg, som vistades utrikes,
samt dottern Anna Catharina, gift med sämskmakaren Carl Weckman.
Bouppteckning efter 1:a mannen förrättades 14/7 1743 under
ryska överväldet och belöpte sig behållningen då till 585 dl. På
Johan Hornborgs vägnar närvar farbrodern Jacob Hornborg.
Tillgångar 2,969: 4 dl., bl. a. gårdstomt 1, 512 kv. alnar vid
ån jämte byggnader 1,200, åkrar 456, guld o. silver. 211: 16 dl.
Avkortning: gäld 1,127: 14 dl., däribl. lektor Kraftmans
fordran 150 dl. var den största.'
Löytyykö Caisa tuolta??:
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/porvoo/rippikirja_1749-1759_ruotksrk_es276/44.htm
Lampuoti Johan Bertilssonin ja Maria Johansdotterin perheestä poika Anders Hornberg oli ajurina kaupungissa.
Anna oli 14 ½ -vuotias vuonna 1749.
Sopisi sunnilleen Erik Öbergin vaimoksi
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/porvoo/rippikirja_1749-1769_ksrk_es425/58.htm
terv Karikukka
Bodniemi37
09.11.09, 22:51
>
Caisa ei ole tuon Johan Hornborgin tytär....
Kiitos korjauksesta! Ajuriveljen sukunimi on HisKin haudatuissa Hornborg:
30.1.1789 2.2.1789 Staden fohrmannen And. Hornborg rötfeber 68.
------------------------
Asian vierestä: Mainitaanko perukirjakokoelmassasi Johan Henrik Barck? Hänen ensimmäinen puolisonsa oli Helsingissä 25.10.1767 vihitty Brita Kristina Flygare, joka kuoli 1773 ilmeisesti Helsingissä. Pso 2:o oli (porvoolainen?) Ulrika Söderling, joka kuoli 10.7.1814 Porvoossa.
Johan Henrik Barckin tittelinä oli vihittäessä Helsingissä kanslisti, Porvoossa vihittäessä kaupunginviskaali:
16.5.1776 Stads Fisk. Johan Henrich Barck Jgf. Ulrica Söderling
Ylioppilasmatrikkelissa (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=8369) hänen väitetään toimineen lopulta Vpl Pyhäjärven koulumestarina. Sikäläisen koulumestarin Johan Henrik (tai Henrik Johan) Barckin vanhemmat oli mielestäni ensin Muolaan lukkarina ja sitten samassa virassa Pyhäjärvellä toiminut Mårten Barck ja Kristina Lind, vrt. http://www.digiarkisto.org/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/muolaa/rippikirja_1736-1740_uk688-689/111.htm, http://www.digiarkisto.org/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/pyhajarvi_vl/rippikirja_1775-1786_uk707/15.htm.
J.H.Barckin (s. 16.3.1745 Helsinki, k. e. 1791) vanhemmat olivat helsinkiläinen postihoitaja Johan Barck ja Maria Bergroth.
Hänen perukirjaansa ei löydy Porvoon kirjoista.
Hänen isänsä perukirjan mukaan Johan Henrik oli kuollut jo ennen 1790.
vrt Helsingin perukirjat n:o 848. Barck, Johan, postinspektör; död 9/6 1790; bouppt. 4/2 1791. Änkan Hedvig Maria Witting; barn: fältrevisorn Lars
Fredric 23, Alexander 20 och Hedvig Charlotta 17 år;
förmyndare: handelsmannen Carl Magnus Sunn. I 1:o g. avl.
sonens, stadsfiskalen i Borgå Johan Henric Barcks barn med
Ulrica Söderling: Maria Ulrica och Wendela Sophia. Ulrica
Söderling nu omgift med skräddarmästaren i Borgå Anders Eklund.
terv Karikukka
Bodniemi37
10.11.09, 15:02
J.H.Barckin (s. 16.3.1745 Helsinki, k. e. 1791) vanhemmat olivat helsinkiläinen postihoitaja Johan Barck ja Maria Bergroth.
Hänen perukirjaansa ei löydy Porvoon kirjoista.
Hänen isänsä perukirjan mukaan Johan Henrik oli kuollut jo ennen 1790.
vrt Helsingin perukirjat n:o 848. Barck, Johan, postinspektör; död 9/6 1790; bouppt. 4/2 1791. Änkan Hedvig Maria Witting; barn: fältrevisorn Lars
Fredric 23, Alexander 20 och Hedvig Charlotta 17 år;
förmyndare: handelsmannen Carl Magnus Sunn. I 1:o g. avl.
sonens, stadsfiskalen i Borgå Johan Henric Barcks barn med
Ulrica Söderling: Maria Ulrica och Wendela Sophia. Ulrica
Söderling nu omgift med skräddarmästaren i Borgå Anders Eklund.
terv Karikukka
Kiitokset tiedoista! Vpl Pyhäjärven vuonna 1744 syntynyt (rippikirjatieto, syntyi ilmeisesti 10.1.1743 Muolaassa/HisKi) koulumestari kuoli vasta vuonna 1811, http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/pyhajarvi_vl/rippikirja_1800-1812_uk708/4.htm. Hänen puolisonsa oli Sakkolassa 5.1.1786 vihitty Hedvig Helena Uhrväder, vrt. myös Pyhäjärven rippikirjat
(vuosilta 1747-1762 rippikirjaa ei ole)
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/pyhajarvi_vl/rippikirja_1763-1774_uk707/18.htm,
http://www.digiarkisto.org/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/pyhajarvi_vl/rippikirja_1775-1786_uk707/15.htm
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/pyhajarvi_vl/rippikirja_1787-1799_uk707-708/5.htm
Under den tid d.v.s. 1698 - 1706 som Niclas Westman var rådman i Borgå stad finns bevarat två mantalslängder - den första för år 1703. Enligt den heter Niclas hustru Margareta. I mantalslängden för år 1706 är Niclas Westman nämnd ensam.
Kiitos tiedosta Johan!
Alkaa näyttää siltä, että Gustaf Winbladin vaimo oli Fabianintytär.
t. Helena V.
Vems son var Niclas Westman? En mycket sannolik fader är stadsskrivaren i Borgå på 1660-talet Isak Westman. Niclas torde ha haft en bra förankrad plats i stadens borgarkretsar om han blev rådman. Dessutom stötte jag på en Hoseas Wästman (namnet skrivet så), som var rustmästare och på trumpetaren Hans Snacks wägnar anklagade bonden Erich Simonsson i Porlom för att ha kallat trumpetaren för hundsfott och tjuv. Om Hoseas tillhör släkten kunde han även mycket väl vara en bror, eftersom ovannämnda saken tas upp vid höstetinget 1694.
Tullskrivaren Petter Wästman/Westman nämns i mantalslängderna för Borgå stad år 1691 (utan datum) i hushållet för Jöran Öhman med hustru Beata (möjl. dotter till Jöran Öhman) och 1694 (utan datum) med hustru Beata. Likaså nämns han i följande bevarade mantalslängder år 1703 (daterad 9.2.) med Jöran (s.., möjligen svärfar eller son, tyvärr är denna mtl. till stora delar förstörd, så att stora delar fattas) och år 1706 (daterad 16.3.) även med hustrun Beata.
Hei,
Jungfru Catharina Westman on kummina Porlomissa 8.3.1699:
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=2151&pnum=34
t. Helena V.
Johan Gudzeus, som avancerade till löjtnant, var gift med Catharina Strömhöök. Domboken för Pernå vintertinget år 1687 (18. och 19. februari) känner till en Simon Bengtsson Strömhöök på Liljendal gård.
Löysinköhän oikeat verkkosivut: http://www.vikabygden.nu/, http://www.genealogi.se/dalarna/falubygd.htm?
Pernajalainen seppä Erik Carell (aik. Carelius) ja puolisonsa Anna Ståhlbom vihittiin 24.6.1734 Mustion ruukilla. Ruukin varhaisimmasta rippikirjasta (http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/karjaa/rippikirja_1700-1757_mustio_kk109/19.htm) löytyi myös seppä Mårten Ståhlbom perheineen. Hänellä oli ilmeisesti Anna-niminen sisar ja samanniminen tytär.
Mustion ruukkia taisi noihin aikoihin isännöidä Henrik Johan Kreij, jonka puolison Anna Margareta Stålhammarin äiti Helena Margareta Thorwöst oli Elimäen kappalaisen Isaacus Isaaci Nirkon kanssa aviossa olleen Kristina Johanintytär Serlachian [vht Suomen vuorimestari, Pernajan Särkilahden omistaja Johan Danielinpoika (Serlachius) ja Anna Petterintytär Thorwöst] 1. serkku?
Hei,
Vasta huomasin tämän... Olen arvellut, että Anna Ståhlbom ja Catharina Ståhlbom (nimismies Ernest Henrik Ernestinpoika Gudzaeuksen pso) olisivat mahdollisesti sisaruksia.
Arveluni perustuu Ernst Gudzaeuksen perunkirjoitukseen Pernajassa 24.10.1747, ennen lesken uutta avioitumista Gisslomista Johan Henrik Nymanin kanssa 1748. Ymmärtääkseni nuorempi poika jää mestari Erik Carellin oppipojaksi.
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/pernaja/perukirjoja_1739-1775_es267-268/15.htm
Johannes, s. n. 1735 kuitenkin kuolee 22.3.1752 Loviisan Degerbyssä, missä uusioperhe myöhemmin asustaa. Vanhemman n. 1726 syntyneen Ernest Gustavin myöhemmistä vaiheista en tiedä. Paitsi että hänet mahdollisesti mainitaan Gisslomin Ollaksessa 1748 syntyneen aviottoman lapsen isäksi.
t. Helena V.
Bodniemi37
09.01.10, 13:08
Hei,
Olen arvellut, että Anna Ståhlbom ja Catharina Ståhlbom (nimismies Ernest Henrik Ernestinpoika Gudzaeuksen pso) olisivat mahdollisesti sisaruksia.
Olet varmaankin oikeassa. Suomessa asui kyllä samoihin aikoihin toinenkin Ståhlbom-niminen perhe, nimittäin Föglön kirkkoherra Johannes Johannis Ståhlbom, jolla oli ainakin kolme tytärtä, http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=2879. Vaan tuskinpa kaakonkulmilla viihtynyt nimismiehemme olisi sieltä saakka puolisoaan noutanut :)?
Virolahdella 5.3.1726 syntynyt tygskrivare Ernst Gustaf Gudsaeus avioitui nähdäkseni Loviisassa 27.12.1753 Katarina Kaufmanin kanssa. Olen näemmä aikoinaan arvuutellut, että morsiamen vanhemmat olivat etunimetään ja ammatiltaan tuntematon, Lapinjärvellä asunut Kaufman ja Eva Maria Malm ensimmäisessä liitossaan. Jälkimmäinen solmi toisen avioliittonsa 21.5.1746 Hämeenlinnassa (IGI) Loviisassa 24.3.1766 menehtyneen pistooliseppä Hans Bosen kanssa. Olisikohan luutnantti Berndt (Bengt?) Kristoffer Södermarckin kanssa naimisissa ollut Maria Fredrika Gudsaeus voinut olla Ernst Gustaf G:n tytär?
Terveisin,
Ritva J.
Katarina Kaufman nai leskenä lasimestarin:
Loviisa vih. (Hiski)
24.10.1769 borg: och glasmästare Jacob Biörcklund tygskrifvaren Gutzeiänka Catharina Kauffman
Missä ja milloin tyykikirjuri kuoli?
Karikukka
Bodniemi37
11.01.10, 11:41
Katarina Kaufman nai leskenä lasimestarin:
Loviisa vih. (Hiski)
24.10.1769 borg: och glasmästare Jacob Biörcklund tygskrifvaren Gutzeiänka Catharina Kauffman
Missä ja milloin tyykikirjuri kuoli?
Karikukka
Tyykikirjurin kuolinmerkintää en ole valitettavasti onnistunut löytämään.
Vid vintertinget i Pernå år 1683, som hade sin början 20. mars, nämns i ett fordringsmål ombudsmannen (=fogden) på Tervik herrgård, herr Nicolai Westman.
Om familjen Strömhöök även följande domboksutdrag:
År 1686 vid sommartinget i Pernå drog länsmannen fram att Christina Strömhöök hade haft lömskaläge med föraren Axel Abrahamsson. Föraren själv var då ej tillstädes och Christina bodde i byn Sävträsk (=Liljendal).
Tillägger till denna tråd om Johan Tickler i Gammelby (se tidigare), att han fungerade som nämndeman i Pernå.
Nya uppgifter från Rådstuvurättens protokoll i Borgå stad förtäljer att rådman Nils Westman hade två styvsöner. Dessa var från hans - ännu till förnamnet okända - hustrus tidigare äktenskap med en Arvid Holm. Sönerna hette Simon och Petter Holm. Nils Westman hade med sin hustru en till myndiga år vuxet barn, nämligen en dotter Helena.
Dessa uppgifter finns i RR åren 1700 och 1703-1705.
Bodniemi37
22.07.15, 10:15
Edesmenneen kauppiaan Philip Giöslingin leski Brita Hopp ilmoitti 5.2.1706 Vehkalahden kaupungin raastuvanoikeudelle aikovansa solmia uuden avioliiton Lapinjärven kirkkoherran Fabian Gudsaeuksen kanssa, vrt. RO:n pöytäkirja http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11768840 ja ylioppilasmatrikkelin verkkoversio http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=1952.
Terveisin,
Kiitokset, Ritva!
Samaa on arvellut myös Greger Nyström aikoinaan Geneanetiin kirjoittamassaan viestissä:
"När Philip Giösling dog flyttade Birgitta till sin son Hindrichus i Lappträsk. Där fungerade hon bl.a. två gånger som barnfadder år 1706 med titeln "kyrkoherdska". Detta indikerar starkt att änkan Birgitta hade slutit ett andra giftermål med dåvarande kyrkoherden i Lappträsk Fabian Gudzeus."
Terveisin,
Helena Lagerstam-Keinonen
Bodniemi37
26.07.15, 09:42
Kiitokset, Ritva!
Samaa on arvellut myös Greger Nyström aikoinaan Geneanetiin kirjoittamassaan viestissä:
"När Philip Giösling dog flyttade Birgitta till sin son Hindrichus i Lappträsk. Där fungerade hon bl.a. två gånger som barnfadder år 1706 med titeln "kyrkoherdska". Detta indikerar starkt att änkan Birgitta hade slutit ett andra giftermål med dåvarande kyrkoherden i Lappträsk Fabian Gudzeus."
Kiitos kiitoksista, Helena!
Ylioppilas (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=4599) (17.6.1701) Henrik Hoppiuksen vanhemmat olivat matrikkelin mukaan luult. (tummennus allekirjoittaneen) Virolahden kirkkoherra Henrik Hoppius (Henricus Henrici) ja Gertrud Bengtsdotter. Epävarmuus muuttuu nyt varmuudeksi? Virolahden kirkkoherra Henrich Hoppius nimittäin ilmoitti 5.10.1703 kokoontuneelle Haminan raastuvanoikeudelle poikansa, Stud: Dn: Henric Hoppiuksen välityksellä "huruledes han för nån tijd sedan råkat gå i Caution för sin Svåger fordom Tullnähren här samma städes Sahl. Philip Gösling ..." (kuva), http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11768815.
Terveisin,
Ritva Jurvanen
vBulletin® v3.8.11, Copyright ©2000-2024, vBulletin Solutions Inc.