Creutzman

[Janne Asplund]

Sukuforumin Savon maakunnan keskustelualueella on Frilander-Fridlander-Fredlander -keskustelun yhteydessä esiintynyt myös kysymys Creutzman-suvun alkuperästä.

Pieksämäen kappalainen Nils Nilsson Fridlanderin vaimo oli Anna Catharina Creutzman (s. n. 1665 Pieksämäki, k. Pieksämäki). Anna Catharina Creutzmanin vanhemmat olivat kapteeni Philip / Filip Creutzman (k. ennen 1679 Joroinen) ja Ursilia Margareta Brennerfelt (s. 1643, k. 1737 Joroinen?). Ursilian vanhemmat olivat everstiluutnantti Mårten Brennerfelt (ent. Brenner / Brennare) ja Elisabet von Göben.

Varsinainen kysymys kuuluukin: Osaako joku antaa täydentäviä tietoja kapteeni Filip Creutzmanista tai hänen esipolvistaan?

Terveisin Janne Asplund

[Movitz]

nuo Creutzmanit ovat kyllä hieman outoja, heitä kun ei tunne Elgenstierna eikä Ramsay. Grotenfelt sanoo pari sanaa Joroisten historiassa:

"Filip Creutzman oli 1653 vänrikkinä Viipurin jalkaväkieskadroonassa, sittemmin kapteenina ja kuoli ennen vuotta 1679. Hän oli naimisissa Järvikylän omistajan, kapteeni M. Brennerfeltin tyttären Ursilian kanssa (s. 1643, k. 1737), joka 1679 anoi veronhuojennusta, koska 'hän jo sotavuosina on asettanut 3 rakuunaa Viroon ja neljännen Skåneen' ja koska hän nyt oli aivan varaton. Maaherra suostui anomukseen Joroisten nimismieskartanossa 30.1.1679, koska rouvalla oli monta alaikäistä lasta sekä oli aivan köyhä".

[Janne Asplund]

nuo Creutzmanit ovat kyllä hieman outoja, heitä kun ei tunne Elgenstierna eikä Ramsay. Grotenfelt sanoo pari sanaa Joroisten historiassa:

"Filip Creutzman oli 1653 vänrikkinä Viipurin jalkaväkieskadroonassa, sittemmin kapteenina ja kuoli ennen vuotta 1679. Hän oli naimisissa Järvikylän omistajan, kapteeni M. Brennerfeltin tyttären Ursilian kanssa (s. 1643, k. 1737), joka 1679 anoi veronhuojennusta, koska 'hän jo sotavuosina on asettanut 3 rakuunaa Viroon ja neljännen Skåneen' ja koska hän nyt oli aivan varaton. Maaherra suostui anomukseen Joroisten nimismieskartanossa 30.1.1679, koska rouvalla oli monta alaikäistä lasta sekä oli aivan köyhä".

Hei!
Ja kiitos viestistäsi. Joroisten historiaa en ollut vielä tarkistanutkaan. Creutzman-suku vaikuttaa tosiaan mielenkiintoiselle, sillä kyseisellä sukunimellä varustettuja henkilöitä ei kai kovin monia ollut 1600-luvulla. Jos jollakin näin ollen on yleensäkin havaintoja Creutzman-sukunimestä 1600-luvulla, olisi niistä varmaan hyvä mainita tässä ketjussa. Liekö upseeri Creutzman sitten saapunut ulkomailta?

[Janne Asplund]

Sukuforumin Savon maakunnan keskustelualueella on Frilander-Fridlander-Fredlander -keskustelun yhteydessä esiintynyt myös kysymys Creutzman-suvun alkuperästä.

Pieksämäen kappalainen Nils Nilsson Fridlanderin vaimo oli Anna Catharina Creutzman (s. n. 1665 Pieksämäki, k. Pieksämäki). Anna Catharina Creutzmanin vanhemmat olivat kapteeni Philip / Filip Creutzman (k. ennen 1679 Joroinen) ja Ursilia Margareta Brennerfelt (s. 1643, k. 1737 Joroinen?). Ursilian vanhemmat olivat everstiluutnantti Mårten Brennerfelt (ent. Brenner / Brennare) ja Elisabet von Göben.

Varsinainen kysymys kuuluukin: Osaako joku antaa täydentäviä tietoja kapteeni Filip Creutzmanista tai hänen esipolvistaan?

Terveisin Janne Asplund

Kysytäänpä tässä samassa yhteydessä noista Ursilia Brennerfeltin vanhemmista (Mårten Brennerfelt (ent. Brenner / Brennare) ja Elisabet von Göben / Goeben). Onko jollakin valmiiksi esipolvia / sopivaa kirjallisuutta, mistä asia selviäisi. Netin lähdeviitteettömiin viritelmiin ei uskalla luottaa..

Terveisin
Janne Asplund

[Timo W]

Lainaus:

Turun Hovioikeus tuomitsi kapteeni Brennaren karkotettavaksi valtameren taakse Uuteen Ruotsiin. Hän pääsi kuitenkin karkaamaan ja hankkiutui Ranskan armeijaan. Vuonna 1650 hän matkusti kuningatar Kristiinan kruunajaisiin Tukholmaan, jossa hänet armahdettiin. Eikä sillä hyvä, sillä ennen vuoden 1650 loppua kuningatar aateloi tämän sotaisan tappelupukarin, joka otti nimekseen Brennerfelt. Maaliskuussa 1651 hän sai donatiokirjeen useille Rantasalmella sijainneille tiloille ja seuraavana vuonna uusia läänityksiä Pieksämäen ja Joroisten pitäjästä.
Brennare osallistui sittemmin Kaarle X Kustaan Puolan-sotaan, kohosi everstiluutnantiksi vuonna 1657 ja kuoli parisen vuotta myöhemmin vieraalla sotanäyttämöllä. Brennerfeltin leski Elisabet von Göben solmi avioliiton Niilo Grothin kanssa, joka aateloitiin nimellä Grotenfelt. Näin joutui Joroisten Järvikylä tämän tunnetun aatelis- ja sivistyssuvun omistukseen.

http://www.paltta.fi/suku/paltta/paltta-aa6.htm

http://matrikkeli.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=3085

[Janne Asplund]

Lainaus:

Turun Hovioikeus tuomitsi kapteeni Brennaren karkotettavaksi valtameren taakse Uuteen Ruotsiin. Hän pääsi kuitenkin karkaamaan ja hankkiutui Ranskan armeijaan. Vuonna 1650 hän matkusti kuningatar Kristiinan kruunajaisiin Tukholmaan, jossa hänet armahdettiin. Eikä sillä hyvä, sillä ennen vuoden 1650 loppua kuningatar aateloi tämän sotaisan tappelupukarin, joka otti nimekseen Brennerfelt. Maaliskuussa 1651 hän sai donatiokirjeen useille Rantasalmella sijainneille tiloille ja seuraavana vuonna uusia läänityksiä Pieksämäen ja Joroisten pitäjästä.
Brennare osallistui sittemmin Kaarle X Kustaan Puolan-sotaan, kohosi everstiluutnantiksi vuonna 1657 ja kuoli parisen vuotta myöhemmin vieraalla sotanäyttämöllä. Brennerfeltin leski Elisabet von Göben solmi avioliiton Niilo Grothin kanssa, joka aateloitiin nimellä Grotenfelt. Näin joutui Joroisten Järvikylä tämän tunnetun aatelis- ja sivistyssuvun omistukseen.

http://www.paltta.fi/suku/paltta/paltta-aa6.htm

http://matrikkeli.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=3085

Hei!
Nämä ovat tuttuja juttuja, mutta eivät oikein anna vastausta itse kysymykseen, eli noihin Brennerfeltin ja von Göbenin esipolviin.

[Movitz]

ne on Elgenstiernassa, yritän muistaa laittaa ne huomenna forumille..

t. Jens

[Movitz]

von Göben (aat. suku nro 1962, aat. 1722, intr. 1756, sammunut 1794):

Elisabet von Göben, k. n. 1690

vht: Barthold von Göben, ltn, & Maria Brummer (k. Narvassa 1656)

vht: Jakob von Göben, Allwördenin herra & Elisabet Blancke (vht: Johan Petersson Blancke till Assel & Margareta Stefansdotter Drewes).

vht: Barthold von Göben, Bremenin Allwörden herra, & Birgitta Brummer (vht: Nicolaus Ottosson Brummer & Lucia Johansdotter Brummer)

vht: Augustin von Göben & Anna Rütou, oli elossa 1550, (vht: Claes Rütou & Christina von Göben av huset Catalonienburg)

vht: Basilius von Göben & Judit TAI Agnes von Gehren (vht. Friedrich von Gehren & Margareta von Welstorff)

vht: Daniel von Göben, oli elossa 1474, kun hän osti 8 maakappaletta Bremenin hiippakunnasta veljeksiltä Reiner ja Johann von der Brock. & Geseke Fredriksdotter von Bardenflete.

vht: Barthold Goebe, oli elossa 1440 Bremenin herttuakunnassa & Agnesa Petrusdotter von Indorff.

Tämän kertoi Elgenstierna, ja saksalaisista lähteistä luulisi löytyvän lisätietoa esillenousseista suvuista...

Jens

[Movitz]

Brennerfelt (aat. 1650, intr. 1652 nro 520, sammunut 1674)

Ursula Margareta Brennerfelt k. 1737

vht: Mårten Ingevaldinpoika Brennare, sitt. Brennerfelt, kapteeni, k. ennen 1660 arvatenkin Puolassa. & Elisabet von Göben.

vht: Ingevald Mårteninpoika, Lasse Nilssonin lippueen furiiri, tuli Tallinnasta Viipuriin 1608 käskynhaltija Anders Larssonin kirje muassaan ja palasi sitten takasin. Puoliso kaiketi tuntematon.

[Movitz]

nopealla vilkaisulla ainakin Brummer-suvusta on tietoa myös ruotsalaisissa lähteissä. Näkyvät muutenkin avioituvan niin, että kannattaa käydä vilkaisemassa teoksia Genealogisches Handbuch der livländischen Ritterschaft (vastaavia teoksia on Liivinmaan lisäksi Virosta, Kuurinmaasta ja Saarenmaasta). Joitakin juonteita voinee seurata varsin pitkällekin :)

löytyvät ainakin SSS:n kirjastosta

t. Jens

[Movitz]

Elgenstiernan supplementtiosa antaa Brennerfeltien kantaisälle yhteyden toiseen Brenner-sukuun:

Ingevald Mårteninpoika

isä:

Martinus Matthiaksenpoika Aboensis (turkulainen), syntynyt 1516 Närpiössä, otti nimen Brennerus, Mustasaaren lukkari 1557, kirkkoherra siellä 1567, Pohjanmaan eteläisen rovastikunnan rovasti, allekirjoitti Upsalan kokouksen päätöksen 1593, kuoli Mustasaaren pappilassa 1595.

isä: Matts, talonpoika Närpiössä. Hänestä ei näy tiedettävän mitään varmaa. Elgenstierna arvioi hänen vaikuttaneen 1480-1516. Elgenstiernan mukaan hän oli "oletettavasti Närpiön kylässä Nybyn pitäjässä", millä hän itse asiassa tarkoittanee Närpiön pitäjän Nybyn kylää...

Olisi kiva tietää, mihin lähteeseen perustuu tuo Martinuksen yhdistäminen Närpiöön ja miksi hän sitten kantaa epiteettiä "turkulainen".

[Janne Asplund]

Terve Jens!

Kiitos paljon vaivannäöstäsi! Tästä aukesikin melkoinen määrä uusia uria luettavaksi / tutkittavaksi, etenkin tuon von Göben-suvun kautta.

Terveisin Janne Asplund

[Movitz]

Jostain syystä Elgenstierna (1925) ei tunne Magnus Brennerin teosta 'Slägterna Brenner i Finland (1912)', sillä sieltä löytyy myös Ingevald sekä muutakin lisätietoa suvun varhaisvaiheista.

Tässä kuitenkin selitetään selvemmin suvun alkuperään liittyvä kysymys. Kantaisästä sanotaan:

Matts Brenner, bonde i Nerpis (sannolikt Nerpis by i Nyby (S:t Mårtens) socken) 1480-1516.

Tällaista talollista ei tietenkään voi löytyä mistään verotuslähteessä, joten kaikki on vain päättelyn varassa.

Mutta Nyby on tosiaan Marttilan vanha nimi, ja pitäjässä on tosiaan Närppi-niminen kylä, joten suku voi hyvinkin olla Marttilasta, ja se selittää, miksi Martinus on juuri 'Aboensis'. Martinuksesta sanotaan teoksessa (pikainen käännös):

Martti Matinpoika Brennerus, turkulainen, s. 1516 Närpissä, vuodesta 1557 viiden hlön talouden kanssa Mustasaaren lukkari asuen Mustasaaren kylässä (Kustaa Vaasan kirjeen 9.6.1558 mukaan nauttien palkkana puolet pitäjän suorittamasta lukkarinmaksusta), mainitaan lukkarina vielä 1564, vuodesta 1567 Mustasaaren kirkkoherra, viraltapantu joidenkin pitäjäläisten valheellisen ilmiantokirjelmän perusteella 5.7.1571, mutta Juhana III:n 8.11.1571 syyttömäksi julistama ja virkaan palauttama. Sai Juhana III:n kirjeellä 5.3.1569 ylöspidoksi viisi lästiä viljaa, joka 20.11.1571 vähennettiin 4 lästiin, allekirjoitti Upsalan kokouksen päätöksen 1593, eteläisten Pohjanmaan rovasti, kuoli Mustasaaressa 1595. P:so 1: Beata, Närpistä kotoisin, 2: Helga, nautti vielä 1598 lesken ylöspitoa.

Kirjassa on hyvä johdanto myös Brenner-suvun tutkimuksen historiaan. Magnus Brennerin isoisä B. Brenner oli jo 1815 vaiheilla kokoonpannut pienen esityksen suvun varhaisvaiheista, jossa kantaisäksi oletetaan virheellisesti "talonpoika Mårten Brenner Närpiön pitäjästä Pohjanmaalta". En kyllä vieläkään tiedä, mikä lähde yhdistää Brennerukset Marttilaan. Olisikohan suvun kuuluisalla historiografilla Elias Brennerillä näppinsä pelissä?

Jens

[Movitz]

vilkaisu Marttilan varhaisimpiin maakirjoihin ei valaise ongelmaa:

Närpissä on kolme taloa, joiden isäntinä mainitaan

Clemit Jopsson 1540-1545
Marcus Mortensson 1540-1545
Matz Marcusson 1540-1545

joten eipä siellä ole välittömästi saatavissa viitteitä Matti-isäntään, mutta senhän ei tietenkään tarvitse tarkoittaa mitään, taloahan voi viljellä jatkossa vaikkapa vävy. Olisi erittäin kiinnostavaa tietää, mistä tuo syntymävuosi 1516 on saatu. Ja tuo ura on hieman outo: miten lukkarista tulee yhtäkkiä kirkkoherra? Olisi ehkä uskottavampaa, että tuo "lukkari"-termi viittaisi tässä pikemminkin pitäjänapulaisen t. apupapin tehtävään, sillä herra Martti on varmaankin saanut opillista sivistystä Turun katedraalikoulussa. Tässä suhteessa Martinus Brenner sopisi hyvin ensimmäisen reformoidun pappissukupolven profilointiin, eli hän kuuluisi juuri Turkua ympäröivän maaseudun vauraaseen talonpoikaistoon. Oletettaessa, että monet vanhat katoliset instituutiot ovat olleet vielä voimissaan (ensimmäisen luterilaisen kirkkolainsäädännön Ruotsi saa vasta 1571), ei Martille liene myönnetty pappisvihkimystä ennen 25 vuoden ikää (jotain sellaista se oli kanonisessa oikeudessa, en nyt muista aivan tarkalleen). Silloin voisi olettaa, että hän olisi saanut opintonsa valmiiksi ja liperit niskaansa vuoden 1540 tietämillä, sillä ei ole erityisen uskottavaa, että hänet olisi laitettu koulun penkille vasta aikamiehenä eikä sekään, että hän olisi siellä vuosikymmeniä viihtynyt. Missä hän sitten kuluttaa ajanjakson 1540-1557, liki viisitoista vuotta. Ehkä sotilaspappina tai muissa vähempiarvoisissa papillisissa tehtävissä? Ehkä hän on kunnostautunut Suuren Venäjän sodan 1555-1557 melskeissä? Se voisi selittää sen, että hänelle luovutettiin varsin vauraan pohjalaisseurakunnan paimenvirka, vaikkei hänellä ollut ennestään, kaikesta päättäen, mitään suhdetta kyseiseen kaukaiseen seurakuntaan. Mutta Elias Brenner tallensi aika paljon materiaalia Pohjanmaalta sekä isänsä Isaacuksen jäämistöstä, joten luulisi, että juuri hänen papereistaan (niitä on muistaakseni Upsalassa) voisi löytyä varhaisia muistiinpanoja Brennerien vaiheista. Elias oli siis herra Martinuksen pojanpojan poika.

Toisaalta tässä vaiheessa pappiskoulutus on Turussa aika järjestämättömässä, keskiaikaisessa muodossa, ja nuoret papit ovat hyvinkin voineet olla vielä erilaisissa vanhoissa pikkuviroissa tuomiokirkon liepeillä, eikä heistä ole asiakirjoissa mitään mainintaa (eikö heillä ollut verovapaus?), joten Martinuksesta ei saatane herkästi lisätietoa).

[Janne Asplund]

Kiitos vielä, Jens, erinomaisen paljon runsaasta paneutumisesta ja pohdinnasta koskien useampia ketjussa mainittuja sukuja! Tässä on nyt vähäksi aikaa pohdittavaa ja sulateltavaa minullekin.

Terveisin Janne Asplund

[Erkki A Tikkanen]

nopealla vilkaisulla ainakin Brummer-suvusta on tietoa myös ruotsalaisissa lähteissä. Näkyvät muutenkin avioituvan niin, että kannattaa käydä vilkaisemassa teoksia Genealogisches Handbuch der livländischen Ritterschaft (vastaavia teoksia on Liivinmaan lisäksi Virosta, Kuurinmaasta ja Saarenmaasta). Joitakin juonteita voinee seurata varsin pitkällekin :)

löytyvät ainakin SSS:n kirjastosta

t. Jens

Löytyvät myös netistä:

http://mdz1.bib-bvb.de/cocoon/baltlex/Band_bsb00000558.html

[Janne Asplund]

Löytyvät myös netistä:

http://mdz1.bib-bvb.de/cocoon/baltlex/Band_bsb00000558.html (http://mdz1.bib-bvb.de/cocoon/baltlex/Band_bsb00000558.html)

Kiitos herra Tikkaselle linkistä. Tuo linkki ei välillä toiminut, mutta näköjään nyt taas toimii. Ja hyvä niin. :)

[grevnäs]

Hej!
Har någon forskat i släkten Creutzman före år 1765, då en del av familjen anländer till Pyhäjärvi? Menar med dessa ättlingar till Philip och hans son Nils Creutzman.

[MattiM]

Hei,

Olen törmännyt Creutzmaneihin tutkiessa Pyhäjärven Ul (nyk. Karkkila) Haaviston kylän historiaa. 1760-luvulla muuttivat kylässä olevaan Uudentalon säterirustholliin luutnantti Samuel Enhjelm (1705-1775) ja vaimonsa Anna Katarina (os. Falck 1707-1784). Samassa yhteydessä taloon muutti myös leskirouva Anna Beata Wik, etunimi korjattiin myöhemmin Margarethaksi, (1722-1810) lastensa Anna Beata (1749), Hedvig Maria (1753) ja Samuel Fredrik (1756) Creutzmanin kanssa. Pyhäjärven kirkonkirjoista ei selviä kummankaan perheen lähtöpaikkaa. Itselleni on vielä toistaiseksi epäselvää mikä yhteys näiden kahden perheen välillä oli.
Anna Enehjelmin äidin toinen puoliso oli mainitsemasi kapteeni Nils Creutzman, heille syntyi 1725 poika Johan Fredrik. Olisiko kyseessä Johan Fredrikin leski lapsineen? Oletusta tukeei se, että SAY:ssa Creutzmanin lapset mainitaan Enehjelmin veljen lapsina http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=5369197 Onko jollain tarkempaa tietoa asiasta?
Lähteenä olen Pyhäjärven kirkonkirjojen lisäksi käyttänyt oheista Genos-artikkelia http://www.genealogia.fi/genos/48/48_114.htm

-Matti Mäki-

[grevnäs]

Hej!
Kiitos vastauksesta. Yritin seurata Samuel Enehjelmin Nils Creutzmanin Kirkkonummella tapahtuneen kuoleman jälkeisiä vaiheita, mutta Creutzmanin perhe ei mielestäni näy tässä yhteydessä missään ennen vuotta 1765.
Hedvig Maria Creutzmania nimitetään rippikirjassa ajoittain Johansdotteriksi, joten olen itsekin epäillyt häntä juuri tuon Johan Fredrik Creutzmanin tyttäreksi. Wik-puolisoa? nimitetään manttaaliluetteloissa sjömansenka ja rippikirjassa skeppareenka. Varmistusta vain olisi tarpeen saada. Missä ovat nämä Pyhäjärvellä mainitut lapset syntyneet ja ketkä ovat vanhemmat?

[Bodniemi37]

Hej!
Hedvig Maria Creutzmania nimitetään rippikirjassa ajoittain Johansdotteriksi, joten olen itsekin epäillyt häntä juuri tuon Johan Fredrik Creutzmanin tyttäreksi. Wik-puolisoa? nimitetään manttaaliluetteloissa sjömansenka ja rippikirjassa skeppareenka. Varmistusta vain olisi tarpeen saada. Missä ovat nämä Pyhäjärvellä mainitut lapset syntyneet ja ketkä ovat vanhemmat?

Johan Fredrik Creutzman, puolisonsa Beata Wijk ja tytär Anna Beata (1 v 3 kk) mainitaan Helsingin pitäjän vuosien 1745-1755 rippikirjassa samalla sivulla kuin luutnantti Samuel Enhjelm ja puolisonsa Anna Katarina Falck, http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/helsingin_pitaja/rippikirja_1745-1755_es231/32.htm (Bootby, Roons). Henrik Falckin mukaan "Den 23.4.1747 inköpte Samuel Enhjelm Råns hemman i Helsinge Botby av rådmannen i Helsingfors Georg Wilhelm Clayhills."

Saman sivun alalaidassa mainitaan Anna Katarina Falckin toisen velipuolen poika, 1724 Joroisissa syntynyt Claes Falck, jonka äidin Anna Hansintytär Dannenbergin vanhemmat olivat - Falckin artikkelista päätellen ja oman tutkimuksemme kannalta kiinnostavasti - armeijan torvensoittaja Hans Dannenberg ja Kristina Nilsintytär Hage, vrt. viestini http://suku.genealogia.fi/showpost.php?p=27417&postcount=1 ja viestiketju Kirstin ?dotter Biander (oli oik. Nilsintytär).

Terveisin,

[MattiM]

Tuhannet kiitokset selventävästä löydöstä Ritva! Palaset näyttävät loksahtavan kohdalleen.
Pyhäjärven Creutzmaneista vielä mainittakoon, että suku melko pian "vajosi rahvaaseen". Anna Beata eli ikänsä naimattomana, hänelle syntyi yksi tytär. Hedvig Mariasta tuli Uudentalon lampuodin vaimo, hänen jälkeläisiään elää Karkkilan seudulla edelleen runsaasti. Samuel Fredrik eli ruotusotilaana kotikylässään. Sukunimeä Kreutzman esiintyy Pyhäjärvellä vielä 1800-luvun puolivälin jälkeen, sillä Samuelin vaimon avioton poika otti käyttöön isäpuolensa sukunimen.

-Matti-

[grevnäs]

Kiitos, Ritva! Erityisen iloinen olen siitä, että voin joskus olla saaja puolella.
Selvyyden vuoksi: Nämä eivät ole omia esipolviani.

[Bodniemi37]

Kiitos kiitoksista! Creutzmaneista oli muuten puhetta myös foorumin taannoisen Fridlander-keskustelun yhteydessä.

Terveisin,

[Julle]

< Pieksämäen kappalainen Nils Nilsson Fridlanderin vaimo oli Anna Catharina Creutzman (s. n. 1665 Pieksämäki, k. Pieksämäki). Anna Catharina Creutzmanin vanhemmat olivat kapteeni Philip / Filip Creutzman (k. ennen 1679 Joroinen) ja Ursilia Margareta Brennerfelt (s. 1643, k. 1737 Joroinen?). Ursilian vanhemmat olivat everstiluutnantti Mårten Brennerfelt (ent. Brenner / Brennare) ja Elisabet von Göben.

Varsinainen kysymys kuuluukin: Osaako joku antaa täydentäviä tietoja kapteeni Filip Creutzmanista tai hänen esipolvistaan? >

Palaan lähtötilanteeseen, koska
Joko minulla on väärin kirjattu tai lähtötiedot ovat virheelliset, koska minulla on
Anna Katariina Creutzman, s. 1679 Mikkeli Joroinen, k. 1.11.1743 Juva kirkonkylä, vihitty 6.8.1695 Niklas Frilander, s. 1662 Mäntyharju, k. 18.9.1737 Pieksämäki Pöyrylä
ja vanhemmat
Vilppu Creutzman, s. ?, k. 15.1.1744 Joroinen
Ursilia Brennenfelt, s. 1643 ja k. 1737 Joroinen

Anna Katariinalla myös veli Niilo Creutsman, s. 1670, k. 15.1.1744 Joroinen

Tarkastelemisiin

[Benedictus]

Laitoin Astrenius ketjuun selvitystä tässä ketjussa mainitusta Mårten Brennerfeltin suvusta, mikä juttu löytyy allaolevasta osoitteesta.

http://suku.genealogia.fi/showthread.php?p=104256#post104256

[Janne Asplund]

Uudesta Savon tuomiokirjatietokannasta löytyy ainakin yksi juttu, jossa Creutzman on mukana: "wällädle Capitain Niclas Creutzman", 17.8.1730.

[Janne Asplund]

Koska Creutzman-ketjustakin katosi iso osa viesteistä ”tietokadon vuoksi”, niin laitan tähän tiivistettynä Filip Creutzmanista:

- Nimi on saattanut esiintyä myös mm. muodossa Creitzman

- Fältväbel n. 1636- Johan Patkulls comp.

- ”Fullmakt att vara fänrik 1644 5/9”

- ”Fänrik vid Kinnemods skv., Viborgs län 1645-1659”

- ”Löjtnant vid Schultz’ skv., Viborgs län 1659-1661”

- ”Löjtnant vid B. von Gerttens reg., Savolaks 1661-1667”

- ”O.R. Taubes reg. 1667-1674” (löjtnant)

- ”Kapten 1675-1678”

- 1676 Capit. Philip Creuzmans compagnie

- ”Död 5.1.1678”



Creutzmanin syntyperä on yhä mysteeri. Lähtökohtien täytynee olla kuitenkin ”sopivat”, sillä 1600-luvulla oli käsittääkseni ”tavallisen”miehen vaikea edetä upseeriksi nimenomaan jalkaväessä. (?)

[Janne Asplund]

Kadonneissa viesteissä ei ollut tiedossa Philip Creutzmanin aikalaisia samalla sukunimellä. Tällaiset herrat kuitenkin löytyvät:

- Creutzmann, Peter: "Fänrik vid hertig August Fredriks af Holstein dragonregemente 1675"

- Kreutzman (Creutzman), Kaspar: "Löjtnant vid H. K. von Köningsmarcks kav. reg. 1655-56"

- Kriegsmann , Johan: "Löjtnant vid Nils Bielkes värv. inf. reg. 1688"

- Kriegsmann / Kreijssmann, Peter: "Kapten vid Joakim von Sydows dragonreg 1680-1683, Kapten vid K. J. Jordans värv. skvadron 1683-1687" (---> Voisikohan olla sama kuin edellä mainittu Peter Creutzman?)

- Kriegsman, Daniel: "Reg. kvartermästare vid Drottningens lifregemente 1658"

Voisivat hyvinkin olla sukua kapteeni Filip Creutzmanille.