Sukunimen käyttöönotto

[mwallen3]

- Gustaf Tobiasson on muuttanut Somerniemeltä Helsinkiin (ei tiedossa muuttoilmoitusta)
- 16.12.1883 Gustaf Tobiasson ja Maria Johansdotter vihitään (merkintä Helsingin kirkonkirjassa)
- Helsingissä muuttoilmoitus 4.3.1885: postiljoni Gustaf Tobiasson Wallenius muuttaa Hankoniemeen

Saiko ottaa tuolloin minkä sukunimen itse kukin keksi, vai olisiko jostain selvitettävissä, miksi Gustaf on ottanut itselleen Wallenius-nimen ja milloin.

[Olarra]

Muutto maalta kaupunkiin ja kaupungissa valtion virkaan postimieheksi on varmaan taustalla sukunimen ottamisessa. Posti saattoi asiaa edellyttää tai sitten pappi sitä ehdottaa kaupunkiin kirjautuessa. Asiaa voisi lähestyä esim. selvittämällä muiden postimiesten osalta asiaa. Postiin vertautuva laitos on rautatiet.

Muilta osin kommenttini ovat yleisluonteisia. Helsingin kaltaiseen kaupunkiin tultaessa olivat ruotsi-latina-kreikka-kieliset sukunimet tavallisia. Päätyminen juuri tiettyyn nimeen voi tulla montaa eri kautta: pappi saattoi ehdottaa sopivaa nimeä tai postissa esimies. Pomot jakelivat nimiä myös armeijassa ja tehtaissa työntekijöilleen 1800-luvulla. Nimi saattoi tulla myös jonkun sukulaisen (tai vaimon sukulaisen) käyttämästä sukunimestä tai vaikkapa naapurin nimestä. Nimiä johdettiin myös kotipaikkakunnan ja talon perusteella vieraskieliseksi värittäen. Papin vaikutus saattoi joskus olla myös päinvastainen, mieleistään nimeä ei saanutkaan valita. 1880-luvulla alettiin jo suosia suomenkielisiäkin sukunimiä, mutta kenties postilaitoksessa Helsingissä näin ei vielä ollut asian laita. Nimikäytäntöihin liittyvää tutkimuskirjallisuutta on julkaistu melko paljon.

Kannattaa tutkia henkilön taustoja tarkemmin ja asia saattaa sitä kautta selvitä tai sitten ei.
t. olavi A.

[Tapani Kovalaine]

Kysyjää ei auta seuraava juttu yhtään, mutta kerron sen silti:
Eilen Kuopion sukututkijain huoneessa kirjaston alakerrassa löysin hyllystä kahden vuoden ikäisen opuksen nimeltään Pohjois-Savon Heikkiset. Sattui silmään tuon sukunimen kantajiin liittynyt erikoistapaus:

Lappeenrannan läheltä muutti Savoon, oliko se nyt Juvalle tai jonnekin, Heikkilä nimeä käyttänyt mies. Pappi kieltäytyi moista nimeä laittamasta kirkonkirjaan, jossa oli ennestään paljon Heikkisiä. Kun Heikkilä tätä alkoi ihmetellä ja kysyi miksi hänet on kirjattu Heikkiseksi, niin siihen pappi:

"Mikä on kelevannu muille, suap kelevata sullennii..."

[Juha]

Onko sinulla tiedossasi Gustafin vanhemmat?

Ehkä sukulaisista löytyisi Wallenius -nimen käyttäjiä, heitä oli ainakin Somerniemen lähialueella eli Sammatissa ja nykyisessä Nummi-Pusulassa.


Toki hän on voinut vain yksinkertaisesti ottaa tuon sukunimen ilman sen kummempaa syytä.

Minulla on noita Walleniuksia jonkin verran koossa, joten jos annat Gustaf Tobiassonin syntymäajan, voisin yrittää etsiä yhteistä tekijää.

[Seppo Niinioja]

Olavin mainitsemaa kirjallisuutta on esim. Pirjo Mikkosen ja Sirkka Paikkalan Sukunimet, jossa on johdanto-osan lisäksi käsitelty tuhansia suomenkielisiä sukunimiä. Seuran sivustolla osiossa http://www.genealogia.fi/nimet/ on paljon nimiartikkeleita, joista erityisesti Sirkka Paikkalan Sukunimet sukututkimuksessa ja vastaava ruotsinkielinen ovat valaisevia. Siellä on myös tietokanta Suomalaisia nimenmuutoksia, http://web.genealogia.fi/asp/nimihaku.asp?lang=fi , josta ei kyseessä olevaa Walleniusta löydy. Nämä ovatkin pääasiassa tapauksia, joissa henkilöllä oli jo ennestään sukunimi, mutta mukana on myös sukunimiehdotuksia. Sukunimen ottaminen näkyy ehkä useimmiten rippikirjassa siten, että se on kirjoitettu patronyymin päälle, myöhemmin normaalisti sukunimeksi.

Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksessa on etu- ja sukunimiluetteloita ( http://www.kotus.fi/index.phtml?s=548 ). Tilasin aikoinaan KELA:sta tuosta vuoden 1970 kortistosta poimitun luettelon oman sukunimeni kantajista eikä tainnut edes maksaa mitään. Ei ehkä enää onnistuisi. Muutamia kymmeniä meitä vain onkin ja silloin kolmea eri sukua, joista yksi lienee nyttemmin "sammunut" mieslinjalta.

Seppo Niinioja

[mwallen3]

Kiitos paljon vastauksista. Taidan tyytyä tietoon, että nimi on itse annettu, eikä sillä ole yhteyttä taustaan.
Olin aiemmin harhapoluilla selvityksissäni, mutta nyt lienen oikeilla jäljillä. Gustafin s.17.1.1854 tiedot Somerniemellä:
http://83.150.87.40/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/somerniemi/rippikirja_1847-1854_jk247-248/46.htm
Gustafin vaiheista vuodesta 1854 vuoteen 1879 ei saa tietoa, koska Somerniemen kirjat ovat tuhoutuneet. Gustafin isä Tobias on Tammelan suunnalta ja siitä tietoa on löytynyt. Äiti Eva Lovisa Carlsdr:n taustaa en ole saanut selville.
Gustaf muutti ilmeisesti Helsinkiin 1879. Maria Johansdotter s.3.3.1845 oli Halikon ruustinna Saxbeckin piika. Ruustinna muutti tyttärensä Elinin (s 1861) ja piika Marian kanssa Helsinkiin syksyllä 1880. Vuonna 1883 Gustaf ja Maria vihitään. Poika Gustaf Selim syntyy 31.1.1885. Syntymäpaikka ei ole Helsinki, vaan ilmeisesti Hanko. 4.3.1885 Gustaf tekee muuttoilmoituksen, että muuttaa Hankoniemelle. Mariasta en ole löytänyt muuttoilmoitusta. 6.9.1893 Gustaf muuttaa Wasasta Helsinkiin. Elin on ostanut hautapaikan Marialle, joten Maria on ollut varmaan ennen kuolemaansa v 1909 piikana Elin Saxbeckilla (ruustinna kuollut 1894).
Ajattelin alunperin vain selvittää, mistä tuo sukunimi on peräisin. Nyt minulla on noin 110 henkilön tiedot, kun olen kerännyt sekä isän että äidin tietoja. Kaikki on ollut kuitenkin tuota renki-piika-torppari-muonatorppari-talollinen linjaa ja lähes ainoa kysymyksiä herättävä on ollut tuo Gustaf. Jostakin haarasta olen päässyt 1700-luvun alkupuolelle, mutta joistakin on täytynyt tyytyä vähäiseen määrään. Yksi avioton lapsi nyt sentään on tullut vastaan.