Janakkalan srk hautausmaa

[HilkkaSinikka]

Hei!

Etsin netissä Janakkalan hautausmaan sankarihautoja. Löysin kartan, mutta löysin muutakin, eli sivuilla oli myös kertomuksia sinne haudatuista elämän sankareista. Sukutietoa voi löytyä siis ihan mistä vain.

Hilkka

http://www.ecredo.fi/janakkalanseurakunta/data/liitteet/sc65009052707441.pdf

[Seppo Niinioja]

Hei!

Etsin netissä Janakkalan hautausmaan sankarihautoja. Löysin kartan, mutta löysin muutakin, eli sivuilla oli myös kertomuksia sinne haudatuista elämän sankareista. Sukutietoa voi löytyä siis ihan mistä vain.

Hilkka

http://www.ecredo.fi/janakkalanseurakunta/data/liitteet/sc65009052707441.pdf

Liisa Krupininin kanssa olenkin käynyt kirjeenvaihtoa. Kustaa Jalmari Anttila (s. 13.10.1875, k. 28.08.1959) oli äidinäitini veli ja lienen hänet tavannut kesällä 1953, kun olimme laajalla sukukierroksella. Muistikuvani mukaan vanhukset asuivat nätissä punaisessa pihamökissä.

Janakkala-Seura on julkaissut vuodesta 1951 kerran vuodessa kotiseutulehdeä Janakkala ennen ja nyt. Huomenna on tämänvuotinen Janakkala-juhla. Ks esim.
http://www.janakkala.fi/fi/?id=31&selService=512 (http://www.janakkala.fi/fi/?id=31&selService=512)
http://www.linnaseutu.fi/kylahanke/paikallistoimijat.htm (http://www.linnaseutu.fi/kylahanke/paikallistoimijat.htm)
Jälkimmäisessä on monia muitakin Hämeenlinnan seudun paikallistoimijoita.

Seppo Niinioja

[Sami Lehtonen]

Liisa Krupininin kanssa olenkin käynyt kirjeenvaihtoa. Kustaa Jalmari Anttila (s. 13.10.1875, k. 28.08.1959) oli äidinäitini veli ja lienen hänet tavannut kesällä 1953, kun olimme laajalla sukukierroksella. Muistikuvani mukaan vanhukset asuivat nätissä punaisessa pihamökissä.

Janakkala-Seura on julkaissut vuodesta 1951 kerran vuodessa kotiseutulehdeä Janakkala ennen ja nyt. Huomenna on tämänvuotinen Janakkala-juhla. Ks esim.
http://www.janakkala.fi/fi/?id=31&selService=512 (http://www.janakkala.fi/fi/?id=31&selService=512)
http://www.linnaseutu.fi/kylahanke/paikallistoimijat.htm (http://www.linnaseutu.fi/kylahanke/paikallistoimijat.htm)
Jälkimmäisessä on monia muitakin Hämeenlinnan seudun paikallistoimijoita.

Seppo Niinioja

Muistaisin lukeneeni tuon hautausmaan esittelytekstin jossakin muuallakin, mutta en nyt tarkkaan muista lähdettä - kenties joku vanha Janakkala ennen ja nyt -lehti tai sitten Näköaloja Laurinmäeltä. Paljonpa siinä jää esittelemättäkin. Viimeksi tiistaina kävin katsomassa sukulaisten hautoja - muutama uudempikin hauta, joita en ollut vielä ehtinyt katsomaan.

Seppo, oliko Anttilalla syytinkimökki itse talon pihapiirissä ja jos oli niin missä? Vanha Anttilan päärakennus oli melko vaikuttava. Nykyäänhän sitä(kään) ei enää ole.

[Seppo Niinioja]

Seppo, oliko Anttilalla syytinkimökki itse talon pihapiirissä ja jos oli niin missä? Vanha Anttilan päärakennus oli melko vaikuttava. Nykyäänhän sitä(kään) ei enää ole.

Muistot ovat vähän haalistuneet, mutta kyllä se pihapiirissä oli, porstuan puolella n. 20 m talosta. Sarkan kuvassa pihakeinusta vasemmalle kuvan ulkopuolella. Äidinäitini Hilma Loviisa Anttila oli myös syntynyt siellä. Sarjassamme Pitäisi tehdä sukulaisretkiä useammin, ettei ehditä taloja purkaa.

t. Seppo

[HilkkaSinikka]

Liisa Krupininin kanssa olenkin käynyt kirjeenvaihtoa. Kustaa Jalmari Anttila (s. 13.10.1875, k. 28.08.1959) oli äidinäitini veli ja lienen hänet tavannut kesällä 1953, kun olimme laajalla sukukierroksella. Muistikuvani mukaan vanhukset asuivat nätissä punaisessa pihamökissä.

Janakkala-Seura on julkaissut vuodesta 1951 kerran vuodessa kotiseutulehdeä Janakkala ennen ja nyt. Huomenna on tämänvuotinen Janakkala-juhla. Ks esim.
http://www.janakkala.fi/fi/?id=31&selService=512 (http://www.janakkala.fi/fi/?id=31&selService=512)
http://www.linnaseutu.fi/kylahanke/paikallistoimijat.htm (http://www.linnaseutu.fi/kylahanke/paikallistoimijat.htm)
Jälkimmäisessä on monia muitakin Hämeenlinnan seudun paikallistoimijoita.

Seppo Niinioja

Isoäitini Vilhelmiina Nikodemuksentyttären äiti oli Matilda Ryd, ja hänen tyttärensä Kustaava Eufrosyne os.Mäenpää Anttila s.31.1.1878 kuoli Janakkalassa 2.6.1949. Olisiko Kustaavan aviopuoliso samoja Anttiloita, kuin sinun Anttilasi?

Terveisin Hilkka

[Sami Lehtonen]

Isoäitini Vilhelmiina Nikodemuksentyttären äiti oli Matilda Ryd, ja hänen tyttärensä Kustaava Eufrosyne os.Mäenpää Anttila s.31.1.1878 kuoli Janakkalassa 2.6.1949. Olisiko Kustaavan aviopuoliso samoja Anttiloita, kuin sinun Anttilasi?

Terveisin Hilkka

Ainakaan minun tietokannassani ei näy tätä Viralan Onkion itsellisen tytärtä Vähikkälän Anttiloiden seassa. Sen sijaan, näyttäisi siltä, että loppilainen Kustaava Ryd (s.1835) avioitui Karl Viktor Suonpään kanssa, joka oli syntyjään Rengon Muurilan Anttilasta. Usein avioita solmittiin useampiakin samojen sukujen välille, joten ei olisi mitenkään mahdotonta, että jonkun Rydin tytär avioituisi jonkun toisen Muurilan Anttilan pojan kanssa.

[Sami Lehtonen]

Kun nuo Janakkalan kirjat ovat aika helposti saatavilla, niin tarkistinpa asian. Kustaava Eufrosyne muuttaa Viralan Onkiosta, jossa isää jo aletaan kutsua Mäenpääksi, Vähikkälän Pelto-Anttilaan, josta siirtyy Rehakkaan, jossa mm. ripitetään salavuoteudesta. Poika Otto syntyy vuosi ennen aviota 1899 Otto Erkinpoika Anttilan kanssa, joka taas on Rehakan Anttilan torpan poika. Eri Anttila joka tapauksessa.

[Seppo Niinioja]

"Minun" Anttilani polveutuvat rusthollarinpoika Fabian Aataminpojasta Hattulan Tenhiälän Saaresta, s. 23.12.1800 Hattulassa, muutti Janakkalan Vähikkälän Anttilan isännäksi vastavihittyine vaimoineen 26.6.1826. Talollinen, kestikievarinpitäjä ja kuudennusmies. Kuoli rintatautiin 23.5.1867 Anttilassa. Hänen isänsä Aatami Matinpoika oli Saaren rusthollari, syntynyt 24.10.1764 Vanajan Kankaantaan Iso-Mattilan rusthollissa, jossa sukua on ollut ainakin pari polvea sitä ennen.

t. Seppo Niinioja

[Sami Lehtonen]

"Minun" Anttilani polveutuvat rusthollarinpoika Fabian Aataminpojasta Hattulan Tenhiälän Saaresta, s. 23.12.1800 Hattulassa, muutti Janakkalan Vähikkälän Anttilan isännäksi vastavihittyine vaimoineen 26.6.1826. Talollinen, kestikievarinpitäjä ja kuudennusmies. Kuoli rintatautiin 23.5.1867 Anttilassa. Hänen isänsä Aatami Matinpoika oli Saaren rusthollari, syntynyt 24.10.1764 Vanajan Kankaantaan Iso-Mattilan rusthollissa, jossa sukua on ollut ainakin pari polvea sitä ennen.

t. Seppo Niinioja

Tuoreessa Vähikkälän kyläkirjassa kerrotaan, että Jalmari Anttilan vanhuudenkoti oli vanhan Kuossarin pihapiirissä. Kuossari ja Anttilahan olivat molemmin puolin tietä, Anttila aivan kiinni tiessä. Muistatko, kummalla puolen tietä Jalmarin mökki oli? Vanhempi väki tietää kertoa, että Jalmari Anttila olisi hoitanut Kuossarin leskiemännän asioita ja siten hankkinut Kuossarin maat itselleen - asianlaita on itseltäni vielä tarkistamatta.

Vuonna 1861 oli muuten pitäjänkokouksen asialistalla Hamppulan koulun perustaminen, jota nimenomaan Fabian Anttila vastusti jyrkästi. Hänen mukaansa kaikki valistus ja taito saattaa talonpoikia juoppouteen ja laiskuuteen joten koulu olisi hyödytön. Sauvalan kartanonomistaja Wilhelm Östbom komppasi. Valittivatpa jopa päätöksestä maaherralle. Valitus hylättiin, koska sitä ei tehty määräaikaan mennessä.

Vähikkälän kyläkirja sisältää paljon asiaa, etupäässä 1900-luvulta, ja tietääkseni niitä on painettu 1500 kappaletta. Kovakantiseksi se on jopa kohtuullisen edullinen.

[Sami Lehtonen]

Itse itseäni täydentäen. Seppä Daniel Juhonpoika Stålhammarin paja sijaitsi vanhan Kuossarin pihapiirissä, suunnilleen Jalmari Anttilan vanhuudenkodin paikalla. Vaarilan talonperustuksia kaivettaessa tuli esiin paljon pajankuonaa. Kyläkirjan s. 216.

[HilkkaSinikka]

Kun nuo Janakkalan kirjat ovat aika helposti saatavilla, niin tarkistinpa asian. Kustaava Eufrosyne muuttaa Viralan Onkiosta, jossa isää jo aletaan kutsua Mäenpääksi, Vähikkälän Pelto-Anttilaan, josta siirtyy Rehakkaan, jossa mm. ripitetään salavuoteudesta. Poika Otto syntyy vuosi ennen aviota 1899 Otto Erkinpoika Anttilan kanssa, joka taas on Rehakan Anttilan torpan poika. Eri Anttila joka tapauksessa.

Kiitos vastaajille! Kannatti taasen kysellä, kun sain puuttuvia tietoja.

Hilkka

[Seppo Niinioja]

Tuoreessa Vähikkälän kyläkirjassa kerrotaan, että Jalmari Anttilan vanhuudenkoti oli vanhan Kuossarin pihapiirissä. Kuossari ja Anttilahan olivat molemmin puolin tietä, Anttila aivan kiinni tiessä. Muistatko, kummalla puolen tietä Jalmarin mökki oli? Vanhempi väki tietää kertoa, että Jalmari Anttila olisi hoitanut Kuossarin leskiemännän asioita ja siten hankkinut Kuossarin maat itselleen - asianlaita on itseltäni vielä tarkistamatta.

Vuonna 1861 oli muuten pitäjänkokouksen asialistalla Hamppulan koulun perustaminen, jota nimenomaan Fabian Anttila vastusti jyrkästi. Hänen mukaansa kaikki valistus ja taito saattaa talonpoikia juoppouteen ja laiskuuteen joten koulu olisi hyödytön. Sauvalan kartanonomistaja Wilhelm Östbom komppasi. Valittivatpa jopa päätöksestä maaherralle. Valitus hylättiin, koska sitä ei tehty määräaikaan mennessä.

Vähikkälän kyläkirja sisältää paljon asiaa, etupäässä 1900-luvulta, ja tietääkseni niitä on painettu 1500 kappaletta. Kovakantiseksi se on jopa kohtuullisen edullinen.

Vähikkälän kyläkirja pitänee hankkia. Anttilan rakennuksista en osaa enempää sanoa. Olin 12-vuotias, kun siellä kävimme yli 50 vuotta sitten ja teitäkin on voitu rakentaa sen jälkeen. Kuossari oli ihan tuntematon nimi. Mukavia ihmisiä he olivat ja äitini piti paljon yhteyttä serkkujensa ja pikkuserkkujensa kanssa.

Muitakin Hamppulan koulun vastustajia kyllä oli:
http://koti.mbnet.fi/rehakka/tarinat/koulu/hamppula.html (http://koti.mbnet.fi/rehakka/tarinat/koulu/hamppula.html)

Ehkä syynä oli se, että Fabian Anttilan juurissa oli useita rusthollarisukuja, jotka olivat pärjänneet hyvin ilman ihmeempiä koulujakin. Toisaalta hän oli tietysti vähän pudonnut statukseltaan. Happamia, sanoi kettu pihlajanmarjoista.

Merkittävin suku, joka kietoutui myös Anttiloihin, on varmaan Kerkkolan suku, josta kehittyi sivistyssuku jo 1800-luvulla. Kaarlo Kerkkosen pienessä sukuluettelossa "Janakkalan Kerkkolan suku", Hämeenlinna 1906 mainitaan, että ensimmäinen kansakoulun opettaja Janakkalassa Hamppulan koululla oli ylioppilas Karl Sohlman, s. 4/10 1836 Hauholla. Tämän 1. vaimo oli Kerkkolan sukuun kuulunut Hilda Fredriika Heikintytär, Brusila, s. 26/2 1841, k.13/11 1863 alle vuoden kestäneessä avioliitossa. Fabianin poika Kalle Vilhelmi Fabianinpoika Anttila, s 11/2 1830 ei ollut yhtä koulutusvihamielinen kuin isänsä.. Hän oli kunnallispiirikunnan esimiehenä ja lautakunnan jäsenenä yli 1/4 vuosisadan, kihlak. lautamiehenä 4 v., kansak. johtok. jäsenenä ja esimiehenä kymmenkunta vuotta.

t. Seppo N.

[Sami Lehtonen]

Vähikkälän kyläkirja pitänee hankkia. Anttilan rakennuksista en osaa enempää sanoa. Olin 12-vuotias, kun siellä kävimme yli 50 vuotta sitten ja teitäkin on voitu rakentaa sen jälkeen. Kuossari oli ihan tuntematon nimi. Mukavia ihmisiä he olivat ja äitini piti paljon yhteyttä serkkujensa ja pikkuserkkujensa kanssa.

Kyllä se vanha kylätie on sillä paikalla ollut äkkiarvaamalta ainakin parisataa vuotta. Sittemmin siitä notkosta sitä oikaistiin, kun vanha paloauton talli purettiin. Kuossarin talon lampuoti Juha Kustaanpoika Kyöstilä kuoli 1906, mutta leskiemäntä vasta 1938. Tuon jälkeen Kuossaria ei siis käytännössä ole enää talona ollut. Päärakennus oli pienen mäen päällä Anttilaa vastapäätä toisella puolella tietä. Vielä lapsuudessani siellä oli ainakin kivijalka tallella.

Muitakin Hamppulan koulun vastustajia kyllä oli:
http://koti.mbnet.fi/rehakka/tarinat/koulu/hamppula.html (http://koti.mbnet.fi/rehakka/tarinat/koulu/hamppula.html)

Ehkä syynä oli se, että Fabian Anttilan juurissa oli useita rusthollarisukuja, jotka olivat pärjänneet hyvin ilman ihmeempiä koulujakin. Toisaalta hän oli tietysti vähän pudonnut statukseltaan. Happamia, sanoi kettu pihlajanmarjoista.

Fabian Anttila on saanut valitukseen agiteerattua näemmä melkein koko Vähikkälän kylän - vain Riuttat ovat muualta. Se, mistä siinä lopulta oli kyse, jäänee historian hämärään. Voipi olla niinkin, että Hamppulan lampuoti tavalla tai toisella kuului Anttilan tai muiden vähikkäläläisten intressipiiriin - H.G. Boije hääti lampuodin piiritalosta kansakoulun tieltä. Tietysti maatkin tarvittiin kartanolle.

Tuosta juontuukin mieleeni, kun kotopuolessa eräs seurapiirirouva 60-luvulla hämmästeli maailman menoa: "jo on aikoihin eletty, kun piiat katsovat televisiota ja rengit ajelevat autoilla".

[Sami Lehtonen]

Tänään kotopuolessa käydessäni varmistin vanhemmalta väeltä ja todellakin Vaarila on edelleen pystyssä. Itse asiassa eräs kaverini perheineen asui siinä joskus 80-luvulla ja olen siellä käynytkin. Se on toisella puolella kylätietä eli Vanhan Kuossarin pihapiirissä, kuten aiemmin tiesin kertoa, vaikken tiennytkään puhuvani juuri siitä rakennuksesta. Talo on nykyisin kermanvalkoinen eikä siinä ole asuttu kai kohta kahteenkymmeneen vuoteen mikä näkyy aika lailla umpeen kasvaneesta pihapiiristäkin. Jos Seppo, aiot vielä käydä katsomassa sitä, niin ei kannattane lykätä turhan kauaksi.

[Seppo Niinioja]

Tänään kotopuolessa käydessäni varmistin vanhemmalta väeltä ja todellakin Vaarila on edelleen pystyssä. Itse asiassa eräs kaverini perheineen asui siinä joskus 80-luvulla ja olen siellä käynytkin. Se on toisella puolella kylätietä eli Vanhan Kuossarin pihapiirissä, kuten aiemmin tiesin kertoa, vaikken tiennytkään puhuvani juuri siitä rakennuksesta. Talo on nykyisin kermanvalkoinen eikä siinä ole asuttu kai kohta kahteenkymmeneen vuoteen mikä näkyy aika lailla umpeen kasvaneesta pihapiiristäkin. Jos Seppo, aiot vielä käydä katsomassa sitä, niin ei kannattane lykätä turhan kauaksi.

Ei me taideta tästä selvää saada. Kysyit, oliko Anttilalla syytinkimökki itse talon pihapiirissä ja jos oli niin missä? Se mökki tai ehkä pikemminkin talo, jonka olen nähnyt aikanaan oli tosiaankin päärakennuksen pihapiirissä. Minusta se oli kiva järjestely enkä ollut sellaista ennen nähnyt. Ehkä kyseessä olikin jokin muu sukulaistalo. Kun en ole siellä päin syntynyt enkä koskaan Hämeessä asunut, sikäläiset serkkuja kaukaisemmat sukulaiset ovat jääneet jokseenkin vieraiksi, eikäpähän kaikkien serkkujenkaan kanssa tule pidetyksi yhteyttä. Kuinkahan moni yleensä niin tekee? Sukuseuraihminen en ole, vaikka pariin olen tullut liittyneeksi.

Jalmari oli äidinäitini veli eikä hänen vanhuudenkotinsa sikäli ole erityisen kiinnostava, varsinkin kun se näyttää sijainneen muilla mailla.

Olisin kyllä kiinnostunut jatkamaan keskustelua privaatisti elossa olevistakin janakkalalaisista sukulaisistani, jotka varmaan tunnet paremmin kuin minä.

t. Seppo

[Sami Lehtonen]

Ei me taideta tästä selvää saada. Kysyit, oliko Anttilalla syytinkimökki itse talon pihapiirissä ja jos oli niin missä? Se mökki tai ehkä pikemminkin talo, jonka olen nähnyt aikanaan oli tosiaankin päärakennuksen pihapiirissä. Minusta se oli kiva järjestely enkä ollut sellaista ennen nähnyt. Ehkä kyseessä olikin jokin muu sukulaistalo. Kun en ole siellä päin syntynyt enkä koskaan Hämeessä asunut, sikäläiset serkkuja kaukaisemmat sukulaiset ovat jääneet jokseenkin vieraiksi, eikäpähän kaikkien serkkujenkaan kanssa tule pidetyksi yhteyttä. Kuinkahan moni yleensä niin tekee? Sukuseuraihminen en ole, vaikka pariin olen tullut liittyneeksi.

Jalmari oli äidinäitini veli eikä hänen vanhuudenkotinsa sikäli ole erityisen kiinnostava, varsinkin kun se näyttää sijainneen muilla mailla.

Otetaanpa tietotekniikka avuksi. Ohessa linkki karttapaikkaan, johon olen nuolella merkinnyt vanhan Kuossarin - nuolen kohdalla siis oli päärakennus:
http://kansalaisen.karttapaikka.fi/karttalinkki/karttalinkki.html?map.x=264&map.y=381&cx=2529398&cy=6741743&scale=2000&tool=siirra&styles=normal&lang=FI&mode=orto&tool=siirra&mode=orto

Aivan Kuossaria vastapäätä oli Anttilan vanha päärakennus - siis nykyisen päärakennuksen ja kylätien välissä. Nykyinen tie on melko leveä, mutta vielä lapsuudessani se oli kapeampi soratie.

Anttilan Vaarila on siis neljä-viisikymmentä metriä itään päin nuolesta oleva kuvan reunassa oleva pieni talo. Kulmastaan aivan tiessä kiinni oleva rakennus on Riukulan vanha päärakennus, joka monikulmaisine verantoineen on todella kaunis - valitettavasti se on pahasti rapistunut. Anttilan vanha päärakennus oli liki yhtä lähellä tietä kuin Riukula. Itse asiassa tietä oikaistaessa se siirtyi n. metrin verran kauemmaksi Anttilasta. Vasemmalla ylhäällä oleva pitkä lähes pohjois-eteläsuuntainen rakennus on Kylä-Kyöstilän kivinavetta, joka ainakin omasta mielestäni on aina ollut hyvin näyttävä. Navetan oikealla puolella sijaitsi Kylä-Kyöstilän päärakennus - taas on huomattava, että tien oikaisu on muuttanut reittiä - jonka paikka lienee puoliksi tien alla, Tuomolaa vastapäätä. Tuomolan itä-länsisuuntaiset uusi (pellon puolella) ja vanha (tien puolella) päärakennus ovat tien toisella puolella. Kyöstilä ja Tuomola olivat siis vastakkain ja kylätie kulki välistä.

Vähikkälä on siis klassinen ryhmäkylä. Tällä noin kolmensadan metrin matkalla sijaitsivat siis kaikki 1500-luvulta asti kylässä olleet kantatilat eli numeroiltaan 1. Kuossari 2. Kyöstilä 3. Riukula 4. Anttila 5. Tuomola - muut kolme taloa (Mäenpää, Toiva eli Vahteristo, Joensuu) ovat uudistiloja 1700-luvun lopulta ja sijaitsevat kaukana kylästä.

Olisin kyllä kiinnostunut jatkamaan keskustelua privaatisti elossa olevistakin janakkalalaisista sukulaisistani, jotka varmaan tunnet paremmin kuin minä.

t. Seppo

Voit koska tahansa pistää privaattiviestiä sukulaisista, jotka kiinnostavat. En ole kyllä itsekään vakituisesti asunut Vähikkälässä 13 vuoteen, mutta tietysti tunnen ihmisiä.

[Sami Lehtonen]

Kartan siirto näemmä hukkaa nuolen linkistä, vaikka se kuvassa näkyykin. Tässä siis nuoli paikallaan:
http://kansalaisen.karttapaikka.fi/linkki?scale=2000&text=Vanha+Kuossari&y=6741740&mode=orto&x=2529471&lang=FI