Sofia Ignatius 1692-1768

[Movitz]

Sofia Ignatius, oli kihlakunnankirjuri Isak Björkellin puoliso. Mainitaan Lammilla muun muassa tässä:

http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/lammi/rippikirja_1755-1761_tk162/23.htm

nimensä puolesta Sofia ei voine kuulua muuhun kuin samannimiseen Suomessa vaikuttaneeseen pappissukuun.

Yrjö Blomstedt Burgman-artikkelissaan (Uusi sukukirja II, s. 315) mainitsee heidän tyttärekseen sen Sofia Björckellin, joka kuoli Pikkuvihaa paossa Tukholmassa 6.12.1742. Tähän lienee uskominen, koska yhtäältä Sofia on nimenä melko harvinainen, toisaalta Isak Björkellin perukirja tuntee hänelle vain tämän avioliiton. Kuoliniästä laskien Isakin syntymä ajoittuu 1670-luvun keskivaiheille, mikä näyttää uskottavalta tarkasteltaessa hänen synnyintalonsa, Sipoon kirkonkylän Bölen, vaiheita henkikirjoista.

Sofian ja tämän miehen esikoispoika Petter Burgman syntyy Helsingissä rippikirjojen mukaan 1730. Avioliitto lienee solmittu viimeistään tuolloin. Se tarkoittaa, että Sofia-tyttären on täytynyt syntyä viimeistään 1710-1713. Silloin hänen äitinsä olisi ollut kovin nuori tuolloin, kaksissakymmenissä. Tämä on tietysti aivan mahdollista. Ongelma on kuitenkin, että Ignatiusten sukujulkaisu, vuonna 1942 ilmestynyt "Ignatius-suku", joka täydentää 1893 ilmestynyttä vihkosta "Slägten Ignatius i Finland", ei tunne tällaista henkilöä ensinkään!

Ignatiusten kantaisä on Juvan kirkkoherraksi päätynyt viipurilainen Matthias Nicolauksenpoika Ignatius (k. 1680), jolta tunnetaan kaksi poikaa, molemmat papilliselle uralle ajautuneita. Sofian on oltava jomman kumman näistä tytär.

Vanhempi näistä oli Anders, lopulta Helsingin kirkkoherra. Hän sopisi monin tavoin Sofian isäksi. Isak Björckell oli kotoisin naapuripitäjästä Sipoosta, ja olisi luontevaa napata vaimo naapuripitäjän pappilasta. Anders-herralle syntyykin Helsingissä Sofia-tytär 12.9.1690, mutta: kukaan ei kiistäne, että tämä Sofia kuolee 5.1.1706. Tuossa vaiheessa sinänsä viriili kirkkoherra ei ehtine tekaista hänelle kaimaa, ja vaikka ehtisikin, tämä tyttö ei voisi solmi avioliittoa viisivuotiaana.

Nuorempi veli Sigfrid päätyi Keski-Suomeen Viitasaaren sielunpaimeneksi. Hän solmi avioliiton paikallisen kirkkoherran tyttären Brita Cunelian kanssa jo toimiessaan sotilaspappina, mikä varmastikin avasti hänelle virkatien Viitasaarelle. Brita syntyi n. 1659, kuoli 1719, ja vanhin tunnettu lapsi Bengt syntyy n. 1685. Kun Sigfrid vihittiin opintojensa päätteeksi papiksi 1683, lienee häitä vietetty melko pian sen jälkeen. Lapset lienevät syntyneet välillä 1685-1705. Heitä tunnetaan nyt kuusi kappaletta, ei kuitenkaan Sofiaa. Mahtuisiko Sofia tähän katraaseen? Esiintyyhän kyseinen nimi samassa suvussa. Aihetodisteena voisi käyttää sitä, ettei tunneta mitään syytä sille, että e.m. Petter Burgman s. 1730 katoaa Hämeestä 1780-luvun lopulla torppariksi juuri Viitasaarelle, jonne suvulla ei pitäisi olla mitään yhteyksiä.

Eli tietääkö joku enemmän kyseisestä Ignatiusten suvusta?

t. Jens

[Helena V.]

Hei Jens,

Enpä tiedä asiasta juurikaan, mutta Sofia saattaisi silti olla kh Anders Ignatiuksen tytär tämän ensimmäisestä avioista, Hiski:

7.3.1681 11.3.1681 Dn: M: Ignatius (HV:äidin paikka tyhjä) Anna Sofia Andersdr:

Lapsen nimi on kyllä merkitty aika erikoisesti, ettei vaan ole lipsahtanut väärään sarakkeeseen, kun äidin nimi oli Anna Andersdr Nycopensis.

Lisäksi joku lapsista kuolee:
1681 10.6.1681 barn
omainen: Don: M: And: Ignat:

Toisaalta kerrankos henkilön etunimi on iän mittaan vähän vaihdellut.:oo:

t. Helena V.

[Movitz]

koska Sofia Ignatius esiintyy aina nimellä Sofia, lienee uskottavaa, että se on ollut hänen puhuttelunimensä. Sitä ajatusta vastaan on hyvin epäuskottavaa, että kirkkoherra antaisi tyttärelleen nimeksi Sofia, jos vanhempi Sofia on vielä hengissä. Ainakin Ignatiusten sukukirja yhdistää 10.6.1681 haudatun lapsen tuohon Anna Sofiaan. Tämä on loogista myös siten, että kiitos säilyneiden historiakirjojen tunnemme kirkkoherran elämänvaiheet varsin tarkkaan:

- hänet vihitään 1. avioliittoon 19.8.1675
- puoliso Anna Nycopensis kuoli 1688
- hänet vihitään 2. avioliittoon 18.6.1689

tällä välillä hänelle syntyy 6 lasta

- Nils 1676-1677
- Katarina 1679-
- Anna Sofia 1681-
- Anders 1682-
- Johan 1684-
- Petrus 1687-

eli tähän sisarusparveen ei oikein mahdu useampia suita. On tietysti mahdollista, että 1681 kuollut tytär olisikin Katarina, mutta koska yhtäältä tiedämme, että kirkkoherralla oli tytär NN, jota tämä yritti estää avioitumasta kauppias Johan Sigfridssonin kanssa, ja toisaalta, että kirkkoherralle syntyy 1690 Sofiaksi kastettu tytär, ei voitane tulla muihin päätelmiin, kuin että Katarina jatkoi eloaan ja Sofia kamartui.

Muuten, joku noista Viitasaaren kirkkoherran pojista oleskeli setänsä pappilassa Helsingissä, joten on mahdollista, että hypoteettinen Viitasaaren-Sofia olisi myös lähtenyt vaikeina vuosina Helsinkiin veljensä ja setänsä perässä ja näin törmännyt Isak Björkelliin. Mutta se nyt on vain ajatusleikkiä ;)

[Tapani Kovalaine]

Sofia Björkell s. ? , kuoli Tukholmassa 1742
vihitty avioon ennen Helsingin rippikirjan 1730-1735 laatimista
puoliso oli porvari Torsten Burgman 1693-1761,
jonka serkku Torsten Burgman oli Sipoossa kihlakunnankirjurina.

Sofian ja Torstenin lapset?:
- Petter Burgman s. 1730 rippikirjan mukaan
- Johannes 1732
- Carl 1736
- Isak 1738
- Gabriel 1740

Mahtoiko Torsten Burgman sittemmin avioitua Helena Volterin kanssa?
Oliko niin, että veljekset Petter ja Gabriel asuivat Kärkölän Hovissa äitipuolensa (tai Petterin anopin?) Helena Volterin kanssa, jolloin Petter oli jo avioitunut Helena Volterin ensi aviosta olleen Helena Möllerin kanssa?

Nämä nyt olivat taas vain hyvää tarkoittavia kysymyksiä, joihin vastaamalla Burgmanin ja Björkellien väliset sukusiteet varmistuvat?

http://www.digiarkisto.org/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/helsinki/rippikirja_1730-1735_kk1/116.htm

http://www.digiarkisto.org/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/karkola/rippikirja_1756-1779_tk376-377/12.htm

http://hiski.genealogia.fi/historia/sl.gif (http://hiski.genealogia.fi/hiski/1u28b6?fi+0084+kastetut+3412)16.4.1732 17.4.1732 Borg: Torsten Bärgman Sophia Biörckell Joannes

[Helena V.]

Hei,

Tapani, mistä sinulla on tieto, että Helsingin Torsten Burgman ja Sipoon Torsten ovat serkkuja? Entä Sofia Björckellin kuolema Tukholmassa?

Kysyn, kun minulla on vanhoja merkintöjä, joihin ei valitettavasti silloin aina tullut asiallisia lähdemerkintöjä :eek: - jossain vihkoissa taikka paperipinoissa voisi jotain olla, muttei koneella ainakaan... Mm. tällainen:

- Sophia Björckellin kuoleman olen merkinnyt marraskuu 1741?

Häkellyttävästi Wallan virkamiesmatrikkelissa (s. 192) on kaksi Torstenia jotakuinkin näin:

Hollolan ylisen henkikirjoittaja 1759-84 Petter Burgman (s. 1730 Hki, k. 1793 Mäntyharju)
vht: Torsten Burgman ja Sofia Biörckell
ja
Porvoon henkikirjoittaja 1722-26 Torsten Burgman (s. 1693 Hki)
pso 1716 Margareta Christofersdr Roos, k. 1745 Sipoo
vht: Raatimies Torsten Burgman ja Ebba Westman.

Toki Torsteneita hyvinkin on ollut enemmänkin, mutta näissä kahdessa minusta "haiskastaa".

Olisin taipuvainen tulkitsemaan, että "Helsingin" Torsten nai Sofian kuoleman jälkeen Vihdissä:

4.10.1743 Helsingfors Borgaren Torsten Burgman J:u Cathr:a Elisab. Procopaea Wanhala

Heille sitten edelleen Helsingissä lapset
1744 Maria Elisabet
1751 Christina Dorothea.

Mielestäni aivan selvästi tuossa linkittämässäsi Kärkölän RK:ssa Petter Burgmanin, pso Helena Sophia Möller, ANOPPI ("svärmor") on Helena Wolter. Möllereitä on useita sukuja, mutten ole vielä onnistunut löytämään Helena Sophialle vanhempia - enkä sen puoleen Helena Wolterillekaan.

Jenssille vielä:
Samat lapset minullakin Ignatiuksen 1. aviosta on ja samat lasten kuolemat. Ajatukseni ed. viestissä oli, että näitä samannimisiä lapsia kun vaan tuntuu olleen yhdessä ja samassa perheessäkin. Anna Sofiaa olisi voitu pienenä kutsua Annaksi ja kun perheeseen syntyy Sofia, joka kuolee, Anna Sofia olisi helposti kutsututtanut itseään aikuisena Sofiaksi? Siis ihan vaan mahdollista.
Toki loogisempaa näiden tietojen valossa on, että Sofia olisi Sigfrid Ignatiuksen tytär - taikka jonkun muun Viipurin Ignattalan jälkeläisen? Rippikirjatiedon ja kuolinikänsä perusteellahan hän olisi syntynyt n. 1692.

t. Helena V.

[Bodniemi37]

Näiden Jensin aloittamien Burgman-keskustelujen [vrt. myös Helena Sophia Möller s. 1740, kirjoittanut Movitz, http://suku.genealogia.fi/showpost.php?p=44375&postcount=1 (http://suku.genealogia.fi/showpost.php?p=44375&postcount=1) ja
Bur(g)man(n) & Ruuth, kirjoittanut Movitz, http://suku.genealogia.fi/showpost.php?p=42221&postcount=1 (http://suku.genealogia.fi/showpost.php?p=42221&postcount=1)] yhteydessä on mainittu Yrjö Blomstedtin sukuselvitys , muttei liene Folke Landgrénin Genos-artikkelia Rådmannen i Helsingfors Hans Burgman och bouppteckningen efter honom. Genos 20(1949), s. 36-38, http://www.genealogia.fi/genos/20/20_36.htm (http://www.genealogia.fi/genos/20/20_36.htm)? Kirjoituksessaan hän korjaa Åkermanin vuosikirja-artikkelissa [Åkerman, Birger. Bouppteckningar i Helsingfors stad 1679-1808 (GSS XIII)] Hans Burgmanin perikunnan kohdalla esiintyviä virhetulkintoja.

Myös Lagus ja Ruuth tuntevat suvun Länsi-Göötanmaalta kotoisin olleen viipurilaistuneen kantaisän Petter Torsteninpojan (Petraeus), jonka lapset alkoivat käyttää sukunimeä Burgman:

[B]Petter Torsteninpoika Petraeus, Viipurin kaupunginkasööri, raatimies, ajoittain kämnerinoikeuden puheenjohtaja, k. 1677. .

Kotoisin Länsi-Göötanmaalta.

Puoliso: Vihitty 17.1.1660 Viipuri [B]Katarina Karlintytär Thiele, k. 166(9). .

Vanhemmat: Karl Kasparinpoika Thiele, Viipurilainen kauppias, muonitusmestari, rahastonhoitaja ja Anna Hansintytär Schmidt, k. 1672.

Lagus, s. 31 (suomennettu versio): ”[B]Kasparus Thiele. Mainitaan jo 1614, jolloin sai K. M:n vahvistuksen siihen suureen tonttiin, minkä oli ostanut linnan päällikön Arvid Tönnenp. Wildemanin perillisiltä ja joka kaupunginaseman järjestelyssä joutui toriksi. [5] V. 1626 hän oli paikkakunnalla Bogislaus Rosenin, Kaprion linnan päällikön, valtuusmiehenä tämän monissa asioissa Wiipurin kanssa. Porm. jo 1630, josta toimesta erosi 1647 tahi 48. Miten täysiverinen saksalainen hän oli, näkvv m.m. siitä, että hän vielä vuosikymmenen pormestariksi tultuaankin käytti saksan kieltä asiapapereissa, kun hänellä oli yksityisasioita oikeudessa. Poikansa Kaarlen naimisen kautta hän joutui sukulaisuussuhteihin useiden Wiipurin etevimpäin sukujen kanssa. Tätä poikaa sanotaan 1650 ent. rahastonhoitajaksi ja muonamestariksi ja hän oli, samaten kuin kaikki ylöskantomiehet siihen aikaan, tehnyt vaillingin. Avioliitostaan Anna Schmidtin, porm. Hannu S:n tyttären, kanssa hänellä oli tytär (Anna k. 1693), naitu raatim. Hannu Dav. Sesemanille, ja toinen tr (Katariina), jonka (1660) nai raatim. Pietari Torsteninpoika, sekä poika Hannu, kauppias Wiipurissa.”

[Movitz]

Tietoni Burgmaneista perustuu täysin Uuden sukukirjan artikkeliin paitsi niiltä osin, jotka liittyvät Sofian s. 1773 myöhempiin vaiheisiin.

Helena Sofia Möller, Petter Burgmanin s. 1730 puoliso, on edelleen minulla vailla isää. Helena Sofian äiti on siis tuo Helena Wolter s. 1708, ja olisi syytä tutkia, ettei olisi vain se turkulainen samanniminen ja -ikäinen porvarintytär, joka oli avioliitossa Hämeenlinnan koulun apologistan Gabriel Sahlbergin k. 1737 Turussa kanssa.

Sofia Björkell on taas tuon Petterin s. 1730 äiti ja Sofia Ignatia siis Petterin s. 1730 äidinäiti. Onpas vaikeaa löytää heistä mitään uutta ;(



Jens

[TerhiA]

Nuorempi veli Sigfrid päätyi Keski-Suomeen Viitasaaren sielunpaimeneksi. Hän solmi avioliiton paikallisen kirkkoherran tyttären Brita Cunelian kanssa jo toimiessaan sotilaspappina, mikä varmastikin avasti hänelle virkatien Viitasaarelle. Brita syntyi n. 1659, kuoli 1719, ja vanhin tunnettu lapsi Bengt syntyy n. 1685. Kun Sigfrid vihittiin opintojensa päätteeksi papiksi 1683, lienee häitä vietetty melko pian sen jälkeen. Lapset lienevät syntyneet välillä 1685-1705. Heitä tunnetaan nyt kuusi kappaletta, ei kuitenkaan Sofiaa. Mahtuisiko Sofia tähän katraaseen? Esiintyyhän kyseinen nimi samassa suvussa.

Tarkistin varmuuden vuoksi, näkyisikö Viitasaaren kastetodistajien joukossa ketään Sofia Ignatiaa, mutta eipä tärpännyt. Löytyivät vain Kristina, Elisabet ja Anna. Näistä Kristinahan avioitui 7.12.1711 Gabriel Tuderuksen kanssa. Jfru Elisabet (Sigfridsdr) näkyi k.todistajana vv 1712-13, mutta en tiedä hänen jatkostaan. Tuo kolmas oli hustru Anna Ignatia, näkyi k.todistajana ahkerasti 4.1714 - 11.1725, mutta kenenkähän vaimo hän oli? Häntä ei kertaakaan mainittu jonkun tietyn henkilön vaimona.
Näistä Viitasaaren varhaisista kasteluetteloista löytää usein sellaisia k.todistajia, joita jää sitten kummastelemaan - esimerkkinä tammikuussa 1713 Skreddaren ifrån Kexholm Mester Anders Båck.

[Tapani Kovalaine]

Helena kyseli viestissään oikeutetusti:
Tapani, mistä sinulla on tieto, että Helsingin Torsten Burgman ja Sipoon Torsten ovat serkkuja? Entä Sofia Björckellin kuolema Tukholmassa?

Kyllä tuo serkkujuttu taitaa olla hatusta vedetty, sillä Helsingissä syntyi kolme Torsten Burgmania, ensin 1693 Torsten Torsteninpoika, sitten 1700 syntyi Torsten Hansinpoika ja vuonna 1704 syntyi Torsten Petterinp Burgman, jota voi epäillä henkikirjoittaja Petter Burgmanin 1730-1793 isäksi.

Nettitietojen perusteella voi yhä kuvitella, että mainitut kaikki kolme Torstenia olivat pikkuserkkuja keskenään.

Sofia Björkellin kuolinvuotta 1742 koskevan "väitteeni" poimin edeltävästä Jensin viestistä, joka kertoi tiedon olevan peräisin Yrjö Blomstedtin tutkimuksesta ja löytyvän Uudesta Sukukirjasta, s. 315.

[Timo W]

29.7.1667 Anders Ignatius Andreas Matthiæ, Viburgensis 1904. Vht: Juvan kirkkoherra Matias Ignatius (Matthias Nicolai, † 1680) ja N.N. Ylioppilas Turussa 29.7.1667 Ignatius And. Matt:æ Vib _ 93. Nimi on kopioitu Albumista v. 1786 Viipurilaisen osakunnan matrikkeliin [1667 d. 29. Julii] Andreas Matthiae Ignatius. Alimman luokan stipendiaatti kl. 1670 – kl. 1671. Respondentti 15.12.1671, pr. Enevald Svenonius 132. Keskimmäisen luokan stipendiaatti sl. 1671 – sl. 1673. Respondentti 6.12.1673 pro gradu, pr. Anders Petraeus 540. FM 17.7.1677. — Helsingin triviaalikoulun rehtori 1673. Varrontavaltakirja Helsingin kirkkoherraksi 1686 (virkaan 1688). Rovasti (1693). † ruttoon, ‡ Helsingissä 19.10.1710.
Pso: 1:o 1675 Anna Andersdotter Nycopensis tämän 2. avioliitossa († 1688); 2:o 1689 Katarina Hansdotter Westman tämän 2. avioliitossa († 1692).

http://matrikkeli.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=1904

[Bodniemi37]

Helena Sofia Möller, Petter Burgmanin s. 1730 puoliso, on edelleen minulla vailla isää.


Entäpä, jos Helena Sofia Möllerin isä sittenkin oli joku Helsingin Möller-nimisistä käsityöläisistä, sillä olihan Petter Burgmanin Johan- eli Hans-velikin räätälimestari, vrt. vaikkapa Harmaja, Leo. Piirteitä Genetz-suvun esivanhemmista. Esitelmä, jonka Suomen Sukututkimusseuran kokouksessa toukok. 13 p:nä 1930, Genos 2(1931), s. 85-97, http://www.genealogia.fi/genos/2/2_85.htm:

"Carl Gustaf Ferrinin isä Jacob Ferrin oli vihitty papiksi vuonna 1768 ja mennyt naimisiin Kristina Burgmanin kanssa, jonka isän ilmoitetaan olleen läkkiseppänä Helsingissä. ......Burgmaneista taas voidaan todeta, että Helsingissä oli läkkiseppämestari Johannes Burgman, joka oli syntynyt vuonna 1732 ja jonka vaimo oli Kristina Berg, syntynyt vuonna 1731 (12.5.1731 Turussa;rj). Edellinen oli kauppias Torsten Burgmanin ja hänen vaimonsa Sophia Björckellin poika. Mutta missä sukulaisuussuhteessa nämä ovat äsken mainittuun Kristina Burgmaniin, ei ole voitu todeta; täällä Helsingissä näkyy Burgman-nimisiä perheitä olleen käsityöläis- ja kauppiaskunnassa muitakin, ja nimi Christina esiintyy siellä useammassa tapauksessa. Ohimennen voidaan mainita, että eräs näistä Burgmaneista oli Helsingin kaupungin edustajana valtiopäivillä Tukholmassa Kaarle XI:n aikana."

[Giösling]

Ja lusikka tähänkin soppaan:

kovin yleisesti ei ole tiedossa se, että Anna Christina Isaksdr Biörkell avioitui Carl Henrik Giöslingin kanssa. Parin pojista vain Henrik Giösling jatkoi virallista sukua avioitumalla Maria Johansdr Skogin kanssa.

Henrikin ja Marian tytär Helena Sofia Giösling nai Pyhtään kappalaisen ja Uudenkirkon rovastin Samuel Nordströmin.

Heistä sitten aukeaakin linkistö Hornborg-, Krogius-. Storbom-, Ottelin-, Leistenius-, Wirenius- jne sukuihin

[Movitz]

jos Helena Sofia Möller olisi helsinkiläinen, herää suuri kysymys: miksi hänen vanhempiaan ei tavata Helsingin historiakirjoista?

[Bodniemi37]

jos Helena Sofia Möller olisi helsinkiläinen, herää suuri kysymys: miksi hänen vanhempiaan ei tavata Helsingin historiakirjoista?

Eihän Ferrinin puolisonkaan syntymätietoja ole löytynyt, vaikka hänen tiedetään olleen helsinkiläisen läkkiseppämestarin tytär...

Olet varmaankin jo tsekannut mahdolliset Möllerit Åkermanin perukirjakokoelmasta [Åkerman, Birger. Bouppteckningar i Helsingfors stad 1679-1808, SSJ XIII (Helsinki 1937)]? Tosin sekin sisältää virhetulkintoja. Itse lainasin kirjan aikoinani SSS:n kirjastosta.

[Movitz]

kävin läpi, eikä heitä monia ollut. Kiinnostavin oli Kristoffer Johan Möller k. 1758, mutta jos oikein muistan, ei läpikäymissäni perukirjoissa mainittu lapsia laisin!

[Movitz]

mutta tuota Turun puolta pitää yhtä lailla pitää silmällä. Sitä odottaisi löytävänsä jostain

- herra Möllerin ja Helena Wolterin vihkimerkinnän
- Sofia Helena Möllerin syntymämerkinnän

Woltereita ei taida Helsingin korvilla esiintyä, Turussa ja Käkisalmessa kylläkin. Mutta eipä taida tärpätä. Ihmetyttää sekin, että kun yritän tarkastaa tuota Gabriel Sahlbergin lesken Helena Wolterin vaiheita 1737-, ei ole helppoa häntäkään tavoittaa!

[Merja Ylismäki-N]

Ja lusikka tähänkin soppaan:

kovin yleisesti ei ole tiedossa se, että Anna Christina Isaksdr Biörkell avioitui Carl Henrik Giöslingin kanssa. Parin pojista vain Henrik Giösling jatkoi virallista sukua avioitumalla Maria Johansdr Skogin kanssa.

Henrikin ja Marian tytär Helena Sofia Giösling nai Pyhtään kappalaisen ja Uudenkirkon rovastin Samuel Nordströmin.

Heistä sitten aukeaakin linkistö Hornborg-, Krogius-. Storbom-, Ottelin-, Leistenius-, Wirenius- jne sukuihin

Hei
Laitanpa minäkin lusikkani soppaan ja kysyn,
että liittyykö, jos mitenkään,samaan sukuun
häradskrifvaren Jacob Björkell, s 1706 Böhle, k 3.6.1787
vih 24.10.1738 Anna maria Falk ( Falck) kanssa
isä Jacob Jönsson Falck
äiti Maria Gustafsdotter Bock

tytär Ulrika Björkell s 24.10.1753

[Movitz]

Kun molemmat Björkellit kerta ovat kotoisin juuri Sipoon kirkonkylän Bölen rusthollista, voidaan jotain sukulaisuutta hakea.
Bölessä majailee nimiesmies Jakob Isakinpoika vuodesta 1703. Hänen isänsä oli ratsumies Isak Jakobinpoika (= Isak Biörckellin isä), joka mainitaan henkikirjoissa Bölen ratsutilalla 1664-1678. Isakin vaimo Anna mainitaan leskenä 1680, mutta jo 1682 tilalla mainitaan uusi isäntä Henrik Bertilinpoika ja tällä vaimo Anna - kaiketi siis Isak-vainaan leski on solminut uuden avioliiton. Isakin isä oli puolestaan ratsumies Jakob Jakobsson, joka mainitaan Bölessä vielä 1654, mutta oli sotakentällä 1656. Ruptuurisota näyttää vieneen miehen mennessään.
Talon varhaisemmat vaiheet näyttävät seuraavalta:
Isak Jakobsson, ratsumies, m. 1642
Jakob Jakobsson, ratsumies, m. 1648-1654 (1656)
p:so Brita (Beata?) Klemetsdotter, m. 1650-1670
Anders Mårtensson, renki 1642, vävy 1643-1655, lanko 1656, isäntä 1662-1666, lanko 1667-1670.
p:so (1) Karin Jakobsdotter 1643-1666
p:so (2) Lisbeta 1668-1670

varhaisimmat isännät:
Henrik Nilsson, kokoveron haltija Sipoon kirkonkylässä, 1540-1552
Jakob Jönsson, 1555-1564
Jakob Jakobsson, talollinen ja ratsumies, 1565-1616
Jakob Sigfridsson, ratsumies 1618-1637
1634-1639 henkikirjoissa mainitaan Jakob Nilsson, ryttarens bror, Gertrud Olsdotter, bondens hustru ja Margeta Sigfridsdr, ryttarens hustru.

mitenköhän nämä varhaisemmat sukulaisuudet menevät?

[Movitz]

ja Matti Wallan matrikkelin mukaan Jakob Björkellin vanhemmat ovat nimismies Jakob Isakinpoika ja Anna Johansdr.

[Movitz]

kronologiaa:

Isak Isaksson Björckell syntyi kuoliniästä päätellen 1676. Tämä lienee aika lähellä totuutta, koska hänen isänsä tosiaan näyttäisi kuolevan muutamaa vuotta myöhemmin.

Isänsä Isak Jakobsson ilmaantuu henkikirjoihin 1664. Hän lienee syntynyt vuoden 1650 vaiheilla, sillä hänen isänsä Jakob Jakobsson oli vaimotta vielä henkikirjassa 1648, mutta jo 1650 oli rinnallaan emäntä. Tuo 1648 henkikirja on myös ensimmäinen, jossa Jakob mainitaan, joten hän lienee syntynyt vuoden 1630 paikkeilla. Hänen isänsä on kai juuri mainittu ratsumies Jakob Sigfridinpoika (s.n. 1590-1600).

Maakirjoissa esiintyy Sigfrid Jakobsson 1618-1622. Olisiko edellisen isä vai kirjurin virhe? Jos olisi isä, olisi hän syntynyt joskus 1560-luvulla ja varmastikin edellisen isännän poika:

Jakob Jakobsson, m. 1565-1616 (s. 1530-1540?)
Jakob Jönsson, m. 1555-1564 (s. 1500-1510?)

Bölen ensimmäinen isäntä oli tosiaan nimeltään Henrik Nilsson (m. 1540-1552) ja hän on voinut olla vaikkapa Jakob Jönsinpojan appiukko tai olla olematta. Suurempaa selvyyttä Bölen suvun varhaispolviin ei pikaisesti saada.

[Movitz]

Tuo Isak Isakssonin syntymävuosi saattaakin olla jopa oikea, sillä Isak Jakobssonille on merkitty puoliso Anna ensimmäistä kertaa 1675! Mutta katsottaessa vanhempia henkikirjoja uudestaan, Anders Mårtensson on vielä 1668 onnellisesti naimisissa Karininsa kanssa ja Lisbet-vaimo näyttäisikin olevan Isak Jakobssonin ensimmäinen puoliso. Oli miten oli, Lisbet mainitaan viimeistä kertaa 1670 ja Isak on solminut toisen avioliittonsa 1674/1675, ja ainakin Isak lienee tästä avioliitosta.