Skriftscholan

[Sami Lehtonen]

Mitähän tuo skriftscholan tarkkaan ottaen tarkoittaa kun puhutaan 1700-luvun loppupuolesta. Ilmeisesti kyse on rippikoulusta, mutta mm. Vanajalla:
http://www.digiarkisto.org/sshy/kirjat/vanaja/rippikirja_1751-1762_tk23/150.htm
http://www.digiarkisto.org/sshy/kirjat/vanaja/rippikirja_1751-1762_tk23/151.htm
on nähtävästi ollut skriftscholan ja privat skriftscholan. Tunteeko joku paremmin tuonaikaista rippikoulujärjestelmää?

Pusulaa tutkiville tiedoksi, että rippikirjan 1770-1787 lopussa on vuosien 1769-1781 "matrikkelit"
alkaen:
http://www.digiarkisto.org/sshy/kirjat/pusula/rippikirja_1770-1787_tk710/380.htm
ja päättyy:
http://www.digiarkisto.org/sshy/kirjat/pusula/rippikirja_1770-1787_tk710/391.htm

[Seija Randell]

Todennäköisesti siihen aikaankin on ollut muutakin kuin kirkollista opetusta. Ainakin tehdaspaikkakunnilla ,esim. Perniön Teijolla, oli koulu lapsille ja siellä erikseen hankittu opettaja (Perniön historia-kirja). Myöhemmin tuolle koululle vahvistettiin jotkut säännötkin. (Lukutaito oli sittenkin aika yleinen, jopa puolet osasi lukea. Olen myös tajunnut, että ehkä ihmiset osasivat kirjoittaakin enemmän kuin puumerkkien käytön perusteella luulisi - menkääs itse kirjoittamaan vanhanaikaisella mustekynällä tärkeään paperiin !)

[Antti Järvenpää]

Kyllä kai noissa rippikirjoissa on kysymys jostakin kirjoituskoulusta. Lasten ikä näyttäää olevan noissa 15 vuodesta eteenpäin ja ainakin joissakin tapauksissa on ripilläkäynti merkintöjä koko vuoden ajalle.

Rippikoulusta ei ainakaan voi olla kyse tuossa Vanajan tapauksessa, sillä ripillä ei voinut käydä, ennen kuin rippikoulu oli käyty. Joten nämä oppilaat ovat jo rippikoulunsa käyneet.

Huomionarvoista näissä Vanajan merkinnöissä on, että ne ovat noin äkkilukemiselta valtaosaltaan nuoria tyttöjä, mutta olin katsovinani, että on siellä muutama poikakin, jollen väärin vilkaissut.

[Antti Järvenpää]

Asia jäi vielä sen verran vaivaamaan, että osoitteessa http://www.evl.fi/kkh/to/kkn/rippikoulu/historia.htm on ehkä paras kuvaus rippikoulun historiasta, minkä löysin googlettamalla. Vastaava ruotsinkielinen kuvaus "Skriftskola" oli huomattavasti suppeampi.

Itselleni ei ole aiemmin käynyt silmään tällaisia skriftskola luetteloja ja erityisesti privat skriftskola herättää ajatuksen, että kyse oli pikemminkin jonkinlaisesti lukkarin tai koulumestarin koulusta, jossa hankittiin lukutaito ennen varsinaista rippikoulua. Toisaalta tätäkin ajatusta vastaan käy se, että näillä Vanajan koululaisilla on rippikirja merkintöjä, joita ei pitäisi olla, mikäli rippikoulu ei ole jo takanapäin.

[Sami Lehtonen]

Kiitos Antti, linkistä. Artikkeli rippikoulun historiasta oli varsin valaiseva. Lutherin konfirmaation hylkääminen sakramenttina ja rippikoulujärjestelmän kehittyminen hitaasti nykymuotoon antanee meille viitteitä siitä, että 1700-luvulla eri seurakunnissa lienee ollut vielä hyvin kirjavia tapoja toteuttaa "rippikoulun oppimäärä". Samoin sisäluvun arvostuksen lisääntyminen ulkoluvun ohella lienee tosiaan johtanut siihen, että itse lukutaitoa on alettu enenevässä määrin opettaa. Noita Vanajan skriftscholanin osallistuneita ensinnäkin lienee aivan liian vähän (vuonna 1745 on kastetapahtumia 42, 1743-1747 joita osallistuneista suurin osa on - 192kpl), jotta kyse voisi olla yksinomaan rippikoulusta. Vielä, jos energiaa riittäisi tarkastella listalla mainittuja henkilöiden lukutaitoa myöhemmistä rippikirjoista.

Ehkäpä kyse onkin lähinnä juuri lukkarinkoulusta, joka olisi keskittynyt ennemminkin sisälukutaitoon.