Thomas Stenfeldt-Rautalampi

[K.Salminen]

Tästä Rautalammin nimismiehestä on ennenkin käyty keskustelua.

Hän oli Rautalammin kuolleiden luettelon mukaan syntynyt 1707, vaikka M. Wallan kirjassa (2005, 397) annetaan syntymävuosi 1710, kuten myös rk:ssa.

Toimi Rautalammin nimismiehenä 1745-1770, kuoli 22.11.1770 siellä. Tätä ennen tykistön konstaapeli.

Aviossa Maria E Sundvallin kanssa 19.1.1742 Hämeenlinna, jolloin nimekkeenä tuo konstaapeli.

Maria oli syntynyt RK:n mukaan 30.11.1718, ja kuoli v 1808 Rautalammilla, vävynsä Carl Forstenin (1746-1828), joka peri appensa viran, ja tyttärensä Catarina Elisabethin (1749-1835) luona Hinkkalassa.
Maria oli todennäköisesti Hollolassa kuolleen kersantti Erik Sun(d)vallin (1685-7.2.1767) tytär; Erikihän kuoli matkalla Kirkkonummelta Rautalammille Hollolassa.

Mutta kysymykseni on: mikä oli tämän nimismies Thomas Stenfeldtin tausta. Hän oli alunperin siis sotilasammatissa, joka viittaa sotilasisään.

Tähän hypoteesiin saamme varmistusta V.A. Saloheimon Rautalammin historiasta (1981, 165):

"Muutokset paikallishallinnossa

1700-luvulla ei nimismiehen virkaan enää nimitetty talonpoikaa, vaan kaikki viran haltijat olivat säätyläisiä. Viran 2. ensimmäistä haltijaa, Slottman ja Stenfeldt, olivat entistä sotilassukua, edellinen lippumies Jesper Slottmanin, Juurikkaniemen virkatalon haltijan poika. Nimismies Stenfeldt, jonka muistamme epäonnistuneen Laakkolan tilan uudelleenmuodostamisessa, perusti itselleen uudistilan Siikakosken Hautalahteen. Virka ja talo periytyivät vävylle Carl Forsténille, joka oli kaikkein pitkäaikaisempia rautalampilaisia virkamiehiä toimien aluksi nimismiehenä, sitten henkikirjoittajana ja lopuksi kruununvoutinakin."


Mutta tämäkään ote ei avaa Stenfeldtin taustaa täsmällisesti, niinpä pyydän militääreistä tietäviltä ja muiltakin tiedonmurusia tai ihan täsmällisiä tietoja, jos niitä löytyy?

T. Kari Salminen

[Julle]

< Tätä ennen tykistön konstaapeli. >

Mutta tämäkään ote ei avaa Stenfeldtin taustaa täsmällisesti, niinpä pyydän militääreistä tietäviltä ja muiltakin tiedonmurusia tai ihan täsmällisiä tietoja, jos niitä löytyy? >

Olikohan tykistö edes silloin? Tarkoitat varmaan linnanpällikköä tai linnanvoutia, joka toimi keskiajalla kuninkaallisen tai ylimystön talouden hoitajana, linnan tai linnoitetun kaupungin komentajana. Se sopisi asiayhteyteen Hämeenlinna?

Minusta nimismies tms. oli Rautalammilla Särkisalossa, vrt. Rautalampi 1. RK, s. 102, josta löytyy nimismiehen poika viimeiseltä riviltä.
http://www.genealogia.fi/jm/rautalampi/bia1/102.html selkona!

Muita murusia Vesannon ruoduista, jos apua:
Ruotu, Talot, Sotamies vuonna 1690:

85, Horontaipaleen Majo ja Lypsinaho, Antti Klemetinpoika Luukkainen
86, Kuuslahden Ritvala ja Horontaipaleen Vesijärvi, Risto Eeronpoika Kempas
87, Närhinsalo ja Särkisalon Kolari, Matti Laurinpoika Mässä
88, Vesamäen Säkkimäki ja Huttula, Iisakki Matinpoika Piispa
89, Vesamäen Pasla ja Tiitilä, Markku Antinpoika Hukkanen
103, Vesamäen Jauhiala, Juurikkaniemen Tuomaala ja 1 torppa, Matti Matinpoika Hänninen
107, Sonkarinsaaren Isokorhola Kerkonjoensuun Vesterilä ja Sorri, Iisakki Tuomaanpoika Niinilahti
108, Sonkarinsaaren Jokela, Ukkola ja Huuskola, Risto Laurinpoika Huuskonen

Mistähän nämäkin Rautalammin ruotutiedot löytyisivät kokonaisuudessaan?

[K.Salminen]

Julle, or what ever your real name is, ensin kiitos kommentista. Tykistössä oleviin olen törmännyt sen tuhannen kerran 1700-luvulla tässä Ruotsin itäisessä maakunnassa.

Thomas Stenfeldtin tiedot Matti Wallan (2005, 397) kirjasta Virkamiehiä. Lääninhallinnon virkamiehet 1721-1808.
Ovat seuraavat, joten huomaat etten ilmaistusta "tykistön konstaapeli" hatustani vetänyt, vaikka en käytäkään sellaista.

Matti Walta. Virkamiehiä 2005, 397
Steenfeldt, Thomas
Nimismies Rautalampi 1745-1770
Syntynyt 1710
Kuollut Rautalampi 1771
Pso Maria Elisabeth Sundvall
Syntynyt 1720
Lisätietoja: aikaisemmin tykistön konstaapeli

Yours faithfully

Kari Salminen

< Tätä ennen tykistön konstaapeli. >

Mutta tämäkään ote ei avaa Stenfeldtin taustaa täsmällisesti, niinpä pyydän militääreistä tietäviltä ja muiltakin tiedonmurusia tai ihan täsmällisiä tietoja, jos niitä löytyy? >

Olikohan tykistö edes silloin? Tarkoitat varmaan linnanpällikköä tai linnanvoutia, joka toimi keskiajalla kuninkaallisen tai ylimystön talouden hoitajana, linnan tai linnoitetun kaupungin komentajana. Se sopisi asiayhteyteen Hämeenlinna?

Minusta nimismies tms. oli Rautalammilla Särkisalossa, vrt. Rautalampi 1. RK, s. 102, josta löytyy nimismiehen poika viimeiseltä riviltä.
http://www.genealogia.fi/jm/rautalampi/bia1/102.html selkona!

Muita murusia Vesannon ruoduista, jos apua:
Ruotu, Talot, Sotamies vuonna 1690:

85, Horontaipaleen Majo ja Lypsinaho, Antti Klemetinpoika Luukkainen
86, Kuuslahden Ritvala ja Horontaipaleen Vesijärvi, Risto Eeronpoika Kempas
87, Närhinsalo ja Särkisalon Kolari, Matti Laurinpoika Mässä
88, Vesamäen Säkkimäki ja Huttula, Iisakki Matinpoika Piispa
89, Vesamäen Pasla ja Tiitilä, Markku Antinpoika Hukkanen
103, Vesamäen Jauhiala, Juurikkaniemen Tuomaala ja 1 torppa, Matti Matinpoika Hänninen
107, Sonkarinsaaren Isokorhola Kerkonjoensuun Vesterilä ja Sorri, Iisakki Tuomaanpoika Niinilahti
108, Sonkarinsaaren Jokela, Ukkola ja Huuskola, Risto Laurinpoika Huuskonen

Mistähän nämäkin Rautalammin ruotutiedot löytyisivät kokonaisuudessaan?

[Julle]

< Tykistössä oleviin olen törmännyt sen tuhannen kerran 1700-luvulla tässä Ruotsin itäisessä maakunnassa. >

That´s OK. Halusin vain kiinnittää entisenä kraanatinheitin koulutuksen saaneena miehenä termeihin, koska tykkimiehethän ovat yleensä sitä eturintaman ruokaa.
Ajattelin, että kyse on virkamiehestä (constable), joka oli eräänlainen vouti. Konstaapeli sana kehitettiin vasta paljon myöhemmin poliisivoimiin. Jos hän olisi ollut tykkimies (cannoneer), se olisi jo myöhempää keskiaikaa, koska joskus silloin savuton ruuti kehitettiin. 1700-luvun vaihteessa meiltä otettiin sotaan enimmäkseen ratsumiehiä, joilla ei ollut edes mörssäreitä, haupitseja tai kanuunoita, jotka olivat ennen tykkejä ja tykistöä. Tykki on pitemmän kantaman ase.

Toisaalta tuli mieleen Hämeenlinnasta näytelmä, jossa oli linnanherra, -päällikkö tai -vouti, joka oli hallinnollinen virkamies.

Stenfeldt on hyvinkin voinut olla Hämeenlinnan linnanpäällikkö, josta on siirtynyt tai siirretty nimismieheksi, jotka oikeastaan olivat nimetty miehiä (nämndeman), eräänlaisia vouteja, jotka saivat osan kansan maksamista veroista.

Stenfeldt nimenä voi myös muuten viitata Kivijärven kuntaan? Käännösvirheitä on paljon vanhoissa aineistossa, kuten minun sukuni ammateissa ja myös käännöskirjallisuudessa!

Onnea tutkimiselle

[Bodniemi37]

Lisätietoja: aikaisemmin tykistön konstaapeli


Konstaapeliksi Stenfeldtiä tituleerataan Hämeenlinnan vuosien 1740-1770 kastettujen luettelossakin, hänen etunimekseen on tällöin jostain syystä kirjattu Abraham, http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/hameenlinna/syntyneet-vihityt-kuolleet_1740-1770_ksrk_tk6/19.htm.

Tykistörykmentinkin pääkatselmusrullia voi nykyään syynätä myös Riksarkivetin SVAR-yksikön, http://www.svar.ra.se/, verkkosivustolle skannattuina kuvina. Palvelu on maksullinen, kuten täällä jo useasti on todettu, ja kuvat nähdäkseen pitää samalta sivustolta ladata ilmainen katseluohjelma.

Itse löysin aikoinani sivustolta mm. oletetun esi-isäni, kapteeni Sven Schalinin samannimisen pojan (esiäitini Maria Hedvig Schalinin velipuoli?), joka sattumalta palveli 1739 juuri tykistörykmentin Hämeenlinnan komppanian kersanttina eli tähän malliin: Arkiv, serie och volym: Generalmönsterrullor, Arkiv med löpande volymnumrering, SE/KrA/0023/0/1678 (1739) Bildid: A0029897_00331. [Samalla katselmusrullan sivulla mainitaan Sven Schalin nuoremman lanko Gustaf Adolf Wärnschöld, pso Sofia Elisabet Schalin].

Väinö Borg muuten mainitsee muutamia Stenfeltejäkin Genos-artikkelissaan, http://www.genealogia.fi/genos/6/6_1.htm, Kaarle Juhana Adlercreutzin äidinpuoleiset sukulaiset ja syntymäpaikka.

[Risto Toivonen]

Thomas Stenfeldt on astunut remmiin Hämeenlinnassa 27.6.1730, jolloin hän korvasi kuolleen edellisen 'handtlangaren'. Tässä kuva vuoden 1737 katselmuksesta, jossa on myös kirjoitettuna mistä hän tuli. En saa siitä selvää, mutta varmaan joku forumilainen sen tulkitsee.
Lähde SVAR vol 1675 artilleriregementet generalmönsterullor 1737 sisältää myös Hämeenlinnan tykkikomppanian. Katselmus on tehty Hämeenlinnassa 17.9.1737. Kuva on aukeamalta 156 (SVAR Bildid: A0029894_00249).
Stenfeldtin uraa voi seurata tästä eteenpäin ja ainakin vielä 1744 hän esiintyy katselmuksissa.

[Risto Toivonen]

Jos joku haluaa tutustua enemmänkin tykistöön Suomessa 1700-luvulla (ja 1800-luvun alkupuolta), on siitä olemassa oikein kirjoitettu historiakin.
Jonas Hedberg: Kungliga Finska Artilleriregementet, Svenska litteratursällskapet i Finland nr 404. Kirja on ainakin SSS:n kirjastossa.
(Thomas Stenfeldt ei kirjassa esiinny)

[Bodniemi37]

Tässä kuva vuoden 1737 katselmuksesta, jossa on myös kirjoitettuna mistä hän tuli.

Lukisikohan tuossa, jotta "hit transporterades ifrån Trumslagare uti Nr..."?

[K.Salminen]

Olen Ritvan kanssa samaa mieltä, kyse on trumslagare Stenfeldtista, joka siirretty No X:sta, viittaako numero sitten mihin, ruotuun, joukko-osastoon, ???

Kari

Lukisikohan tuossa, jotta "hit transporterades ifrån Trumslagare uti Nr..."?

[K.Salminen]

Jos tuo tulkinta Thomas Stenfeldtista rumpalina on validi, niin se merkitsee että hän ollut armeijan palveluksessa jo ennen tuota päivämäärää 27.6.1730. On voinut tulla remmiin jo 10-vuotiaana,allekin, kuten armeijan rumpalipojista tiedämme.

Mitä tulee noihin Ruotsin Svarin ym. maksullisuuteen, on tämä tälle "Pohjoismaiden Yhdysvalloille" tyypillistä kapitalisointia, millään ei enää saa olla pelkkää käyttöarvoa vaan kaikki on alistettava vaihtoarvolain alaiseksi, on sitten kyse tiedosta, ihmisistä tms.

Hyi helvetti!

Kari S

[Risto Toivonen]

Numero on siinä seuraavalla rivillä eli 26. Tarkoittaako 'ifrån Trumslagare', että hänet on sellaisten joukosta siirretty. Yleensä kyllä ilmoitetaan mistä yksiköstä mies siirretään.

[Rotta]

Jos tuo tulkinta Thomas Stenfeldtista rumpalina on validi, niin se merkitsee että hän ollut armeijan palveluksessa jo ennen tuota päivämäärää 27.6.1730. On voinut tulla remmiin jo 10-vuotiaana,allekin, kuten armeijan rumpalipojista tiedämme.

Mitä tulee noihin Ruotsin Svarin ym. maksullisuuteen, on tämä tälle "Pohjoismaiden Yhdysvalloille" tyypillistä kapitalisointia, millään ei enää saa olla pelkkää käyttöarvoa vaan kaikki on alistettava vaihtoarvolain alaiseksi, on sitten kyse tiedosta, ihmisistä tms.

Hyi helvetti!

Kari S

Veikkaisin, että oikealla olevat numerosarjat ovat hänen ikänsä ja palvelusvuotensa, joten hän olisi tullut palvelukseen 16-vuotiaana ja palvellut hieman yli kahdeksan vuotta ja jos oikein muistan konstaapeli oli alin aliupseeriarvo tykistössä, joten ylenemistä tuossa on tapahtunut.

Make

[Risto Toivonen]

Thomas Samuelsson Stenfeldt näyttää olevan samassa yksikössä ensin 'trumslagare'na, josta hänet siirretään sitten 'handtlangare'ksi.
Uran alku näyttää löytyvän Haminasta.
Vuoden 1729 pääkatselmusluettelossa hän on Haminassa, jossa hän astuu tykkikomppanian palvelukseen 29.12.1728 trumslagarena 'Thomas Samuelsson'-nimisenä. Ikää on katselmushetkellä 17 vuotta ja palvelusta takana 2/12 vuotta. Katselmuspöytäkirja on päivätty 17.2.1729. Ensimmäisessä katselmuksessa kirjoitettu ikä 17 näyttää muuntuvan myöhemmin 14 päätellen ikämerkinnöistä jatkossa.

[K.Salminen]

Thanks Risto,
Sinun ansiostasi ollaan päästy jo paljon eteenpäin tämän Rautalammen nimismiehen taustassa, mutkien kautta sukulainen, nyt tiedämme jo isän etunimen Samuel. Lieneekö Stenfeldt sotilaana otettu sukunimi. Ainakaan Lewenhauptin karooliniupseerimatrikkelista ei löydy ketään sopivaa Samuel Stenfeldtia, tai ei itse asiassa yhtään Samuel etunimistä.

T. Kari

Thomas Samuelsson Stenfeldt näyttää olevan samassa yksikössä ensin 'trumslagare'na, josta hänet siirretään sitten 'handtlangare'ksi.
Uran alku näyttää löytyvän Haminasta.
Vuoden 1729 pääkatselmusluettelossa hän on Haminassa, jossa hän astuu tykkikomppanian palvelukseen 29.12.1728 trumslagarena 'Thomas Samuelsson'-nimisenä. Ikää on katselmushetkellä 17 vuotta ja palvelusta takana 2/12 vuotta. Katselmuspöytäkirja on päivätty 17.2.1729. Ensimmäisessä katselmuksessa kirjoitettu ikä 17 näyttää muuntuvan myöhemmin 14 päätellen ikämerkinnöistä jatkossa.

[Jarih]

Suuret kiitokset myös minun puolestani Ristolle!