Brakerad?

[lankinen]

Mitä tarkoittaa kyseinen sana? Mainittu kirkonkirjoissa sairautena.

[Gunnel]

Voisiko siinä lukea bracklig....raihnainen, sairaalloinen (bräcklig)

Gunnel

[lankinen]

Hiskissä oli seuraavanlaisesti.

Tallennettuja huomatuksia 1 kpl.
(1/1) SAIR sairaudet SAIR äidin rivin numero sulkeissa
Brakerad

Tarkoittaako tämä kyseistä ihmistä, kenen rippikirjasta kyse vai hänen äitiään?

[PVuorio]

Hiskissä oli seuraavanlaisesti.

Tallennettuja huomatuksia 1 kpl.
(1/1) SAIR sairaudet SAIR äidin rivin numero sulkeissa
Brakerad

Tarkoittaako tämä kyseistä ihmistä, kenen rippikirjasta kyse vai hänen äitiään?


Et siis ole katsonut mitä alkuperäisissä lukee. Muistathan, että ns mustista kirjoista tallennetut ovat tulkinnan tulkintoja. Ensin alkuperäsistä tiedoista siirrettiin käsin kopioimalla tiedot "mustiin kirjoihin" ja jäljentäjä tulkitsi sekä kirjaimia että asioita. Näistä käsialoista tiedot vietiin Hiskiin ja taas joutui tallentaja osin tulkitsemaan joskus vaikeitakin käsialoja pyrkien noudattamaan orjallisesti mitä mustiin oli kirjoitettu. On siis syytä aina varmistaa alkuperäisistä sekä kirjoitus että asia. Hiski ei ole lähde vaan hakemisto, apuväline tiedon löytämiseen.

Olisi paljon helpompaa myös auttaa, jos kertoisit missä sana Hiskissä esiintyy, seurakunta, aika, henkilä jne. Joku muu voisi verrata tietoja alkuperäiseen ellei Sinulla ole siihen mahdollisuutta.

t Pertti Vuorio

[Tapani Kovalaine]

Muotoilultaan tuo brakerad kommentti vaikuttaa löytyneen pikemminkin KATIHAsta eikä Hiskistä, jossa kommentit ovat hiukan toisentyyppisiä. Olisikohan Kurkijoen seurakunnan eräs syntymä kyseessä, muistelen...

[Seppo Niinioja]

Muotoilultaan tuo brakerad kommentti vaikuttaa löytyneen pikemminkin KATIHAsta eikä Hiskistä, jossa kommentit ovat hiukan toisentyyppisiä. Olisikohan Kurkijoen seurakunnan eräs syntymä kyseessä, muistelen...

Näin luulisin minäkin, vaikka vähän olen KATIHAa tarvinnut. Tässä on ainakin toinen kysely, jossa puhutaan jonkin henkilön rippikirjasta. Niistä tehdyt hakemistot KATIHAssa saattavat antaa aiheen tällaiseen väärinkäsitykseen. Yksittäisellä henkilöllähän ei ole rippikirjaa, vaan ne ovat seurakuntakohtaisia. Tietylle ajanjaksolle, esim. 10 vuodeksi kerrallaan tehdyissä rippikirjoissa seurakunnan asukkaat on luelteltu kylittäin ja taloittain, kaupungeissa kortteleittain. Kannattaa ehdottomasti lukea ensiapuna SSS:n kotisivulta www.genealogia.fi (http://www.genealogia.fi/) kohdasta Tutkimustyö osio Aloita sukututkimus, jossa on esimerkkejä erilaisista kirkonkirjoista, hankkia jokin sukututkimusopas, vaikka Suomen Sukututkimusseuran Sukututkimus askel askeleelta, sekä mennä mahdollisuuksien mukaan sukututkimuskurssille, joita taas ensi kuussa ilmeisesti alkaa monilla paikkakunnilla kansalaisopistoissa ynnä muissa. Oikeastaan tekee mieli sanoa, että on parasta opetella tekemään ensiksi sukututkimusta alkuperäisten rippikirjojen tai SSHY:n Digiarkistosssa olevien kuvien sekä HisKin ja tarvittaessa Mustien kirjojen tai alkuperäisten historiakirjojen avulla, ennen kuin rupeaa KATIHAa käyttämään. Se ei ole oikotie onneen, mikäli minulta kysytään.

Brakerad-sanaa tai oletettua perusmuotoa brakera (verbi) ei löydy edes Svenska Akademiens ordbokista eikä googlaamalla, joten luulen Gunnelin olevan oikeassa.

Seppo Niinioja

[Heikki Särkkä]

Ranskan sanakirja antaa verbin braquer, joka teoriassa voisi olla brakeran kantasana, mutta merkitys on ryöstää, joten uskon väärin lukemiseen.

[Sariainen]

Brakerad-sanaa tai oletettua perusmuotoa brakera (verbi) ei löydy edes Svenska Akademiens ordbokista eikä googlaamalla, joten luulen Gunnelin olevan oikeassa.

Seppo Niinioja

Ei aivan samaa muotoa, mutta (Sukututkmussanasto, sukuviesti 1)
BRAKARE = köyhä mies

....ja toinen AHLMANissa, joka saattaisi sopia kuolinsyynä. Mutta täytyisi tietää hieman enemmän tapahtumista.
BRAKA (ned) = ratista, roiskaa, (mennä rikki , halki , rysähtää alas l. maahan).

Terv. SARIAINEN :confused: :rolleyes:

[Seppo Niinioja]

Ei aivan samaa muotoa, mutta (Sukututkmussanasto, sukuviesti 1)
BRAKARE = köyhä mies

....ja toinen AHLMANissa, joka saattaisi sopia kuolinsyynä. Mutta täytyisi tietää hieman enemmän tapahtumista.
BRAKA (ned) = ratista, roiskaa, (mennä rikki , halki , rysähtää alas l. maahan).

Terv. SARIAINEN :confused: :rolleyes:

Ennen kaikkea pitäisi nähdä alkuperäinen kirkonkirjamerkintä, please! Täällä on nyt 4915 rekisteröitynyttä käyttäjää, joista aika moni vanhojen käsialojen hyvä tuntija. Muuten menee taas kerran ajanhukaksi ja arvuutteluksi. Aikaahan monella on, mutta tulostakin olisi mukava saada.

Terv. Seppo Niinioja

[lankinen]

Kiitos kaikille vastauksista, mukavaa että kiinnostuneita asiantuntijoita löytyy. Sukututkimuskurssi minulle aiheellinen.
Olen mainitun tiedon löytänyt Katiha -> Kurkijoki. Tutkittava henkilö on Anders Johanss. Lankinen.
Syntynyt 5.8.1868 Pohjii 9, kuollut 22.3.1935, Aromäki.

Hän oli isoisäni isä. Olen kiinnostunut hänen historiasta kovasti, Jäi leskeksi, kun vaimo kuoli synnyttäesssän kuolleen poikalapsen. Lapsi olisi ollut kahdeksas heille, aikaisemmin kylläkin 2 kaksi tyttöä kuoli pienenä. Antin kohdalla ollut myös maininta asevelvollisuus on kelpaamaton.

Heidän tyttärensä Anna Kangas, os. Lankinen (synt. 16.2.1899, pohjii) meni kuuleman mukaan Amerikkaan töihin, mutta siitä en kylläkään ole löytänyt mustaa valkoisella. Jäätyään leskeksi muutti Parikkalaan, jossa menehtyi 80-luvulla.

Haluan vielä painottaa, että en odota kenenkään tekevän puolestani haluamattaan mitään selvityksiä. Mutta olen saanut tätä kautta hyviä ohjeita ja vinkkejä.

Terveisin Lea Lankinen,
kiinnostuksena suvut Lankinen/Kemppinen/Koho (Aromäki, Pohjii, Haavikko)

[TerhiA]

Olen mainitun tiedon löytänyt Katiha -> Kurkijoki. Tutkittava henkilö on Anders Johanss. Lankinen.
Syntynyt 5.8.1868 Pohjii 9,

SSHY:n jäsensivuilta:
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=8948&pnum=292
Tuossa se ihmetelty sana siis näkyy, mutta onpa outo, enkä osaa yhdistää sitä mihinkään.

[Tuiju Olsio]

... Heidän tyttärensä Anna Kangas, os. Lankinen (synt. 16.2.1899, pohjii) meni kuuleman mukaan Amerikkaan töihin, mutta siitä en kylläkään ole löytänyt mustaa valkoisella. ...

Anna Kangas s. 16.02.1899, SSN: 560-30-8478, kuoli lokakussa 1988, Last Residence: 964 (U.S. Consulate) Helsinki, Finland, State (Year) SSN issued: California (Before 1951). Lähde: Ancestry.com Social Security Death Index (http://www.ancestry.com/search/db.aspx?dbid=3693&enc=1)
Liekö oikea Anna?

[Seppo Niinioja]

SSHY:n jäsensivuilta:
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=8948&pnum=292
Tuossa se ihmetelty sana siis näkyy, mutta onpa outo, enkä osaa yhdistää sitä mihinkään.


Minusta siinä on "Kasserad" eli hylättty kutsunnoissa. Ensimmäinen s on matala, toinen korkea. Vuoden 1878 asevelvollisuuslain mukaisia kutsuntoja alettiin muistaakseni pitää v. 1881, joten sikälikin merkintä on mahdollinen. Suomenkielisissä kirjoissa lukee vastaavasti "Kelpaamaton". Merkintä koskee selvästi poikaa eikä siinä ole suoranaisesti sairaudesta kyse, jos olen tulkinnassani oikeassa.

Seppo Niinioja

[PVuorio]

Hej

Olisiko kuitenkin "Vrakerad" eli hylätty armeijan palvelukseen kelpaamattomana?

t Pertti Vuorio

[Heikki Särkkä]

Brukaren (viljelijä).

Muuallakaan ei ole tuon näköistä loppu-d:tä.

[Heikki Särkkä]

Pappi halusi kertoa, että viljelijänä ei ollut isä vaan poika.

[Tapani Kovalaine]

Tässäpä tulee digikuva, jossa on viidennen rivin ikätoverille tullut presiis samanlainen huomautusmerkintä rippikirjaan. Anders Hirvonen on kai vrakerad, eller hur?
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=8948&pnum=267 (http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=8948&pnum=267)

Ensimmäisen rivin lopussa on sana död ja siinä loppu d on kuten sanassa vrakerad.

[Heikki Särkkä]

Tuollainen d löytyy vielä muualtakin jopa etunimen lopusta muutama sivu aiempaa, täytyy myöntää.

[Heikki Särkkä]

Kuitenkin Tapanin esimerkki on siinä suhteessa samanlainen kuin ensimmäinen , että vanhempaa viljelijää ei ole (tässä kuollut), joten pojasta tuli brukaren.

[Matti Lund]

Tässäpä tulee digikuva, jossa on viidennen rivin ikätoverille tullut presiis samanlainen huomautusmerkintä rippikirjaan. Anders Hirvonen on kai vrakerad, eller hur?
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=8948&pnum=267 (http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=8948&pnum=267)

Ensimmäisen rivin lopussa on sana död ja siinä loppu d on kuten sanassa vrakerad.


Ei aukea!!!

Ellei aukea, niin on tarpeetonta tällä Forumilla antaa tällaisia linkkejä, jotka eivät aukea enemmistölle tämän Forumin keskustelijoista.

!!!???

Varmista kuvan saatavuus kaikille tällä Forumilla keskusteleville ja kerro sitten tämä kaikille saatavilla oleva linkki tai esitä kuva suoraan tällä Forumilla. Tai jätä sikseen kuvan tarjoaminen, jos se vaatii johonkin tämän Forumin ulkopuoliseen yhteisöön liittymistä.

Mielestäni tasapuoliseen etikettiin ei voi kuulua suljetuilla linkeillä keskustelu tällä tavalla, kuten tässä ketjussa tapahtuu.


terv Matti Lund

[Tapani Kovalaine]

Oksetinmäki nro 3:ssa Pekka Pekanp Parikka oli vrakerad ja seuraavassa rippikirjassa kelpaamaton. Samoin näkyi käyneen Antti Lankiselle Pohjois 9:ssä. http://www.digiarkisto.org/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=8949&pnum=226

[Heikki Särkkä]

Onnittelut! Sivulla 272 (Oksetinmäki 3) näkyy selvästi B:n ja V:n ero.
Harvoin joku keksii ruotsin kielestä sanoja, jotka eivät ole ehtineet sanakirjaan tai jääneet pysyvästi kieleen. Tässä on nyt sellainen sana ja täytyy uskoa: todellakin vrakera.

[PVuorio]

Hej

Kyllä "vrak" on myös sanakirjassa ja käytössä myös suomenkielessä lähinnä juuri tuossa merkityksessä eli "kruununraakki" eli "raakki". Ihan ilman mitään henkilöarviointia Antista minun puoleltani. Sana kuin sana.

t Pertti Vuorio

[Heikki Särkkä]

En tarkoittanutkaan sanaa vrak, joka kyllä on tuttu. Johdettua sanaa vrakera en löytänyt mistään sanakirjasta (SAOB ei tietysti sinne asti ehtinyt), mutta ilmeisesti tällainen uudismuodoste on ollut 1800-luvun Suomessa käytössä.

[Tapani Kovalaine]

Ei aukea!!!
Ellei aukea, niin on tarpeetonta tällä Forumilla antaa tällaisia linkkejä, jotka eivät aukea enemmistölle tämän Forumin keskustelijoista.!!???
Varmista kuvan saatavuus kaikille tällä Forumilla keskusteleville ja kerro sitten tämä kaikille saatavilla oleva linkki tai esitä kuva suoraan tällä Forumilla. Tai jätä sikseen kuvan tarjoaminen, jos se vaatii johonkin tämän Forumin ulkopuoliseen yhteisöön liittymistä.

Mielestäni tasapuoliseen etikettiin ei voi kuulua suljetuilla linkeillä keskustelu tällä tavalla, kuten tässä ketjussa tapahtuu.
terv Matti Lund

Nyt vasta jälkijunassa löysin tällaisen Matin viestin ja siksi vastaan vasta nyt. - Nythän on niin, että antamani linkki (vain jäsenistölle) johtaa Kurkijoen rippikirjan 1883-1892 sivulle. Tuo rippikirja on niin tavattoman tuore, ettei sellaista saa nykysäännöin näyttää kuin rahaa maksaneelle yleisölle.

Mielestäni niissä tapauksissa, joissa on vaihtoehtona laittaa Forumiin linkki kaikille aukenevasta sivusta tai vain jäsenistölle aukenevasta sivusta, tulisi käyttää avointa lähdekoodia ja paljastaa sivu kaikkien luettavaksi. Muussa tapauksessa lukija joutuu diginumeron perusteella itse kaivelemaan SSHY:n aarteistosta vastaavan, hänelle aukeavan sivun.

Kun nyt eletään vuotta 2009, odotan ja toivon, että vuotta 1880 tuoreempia henkikirjoja saisimme pian nettiin ja että vuotta 1880 tuoreempia rippikirjoja saataisiin kaikkien nähtäville nettiin, jottei joka kerta tarvitsisi matkustaa Kansallisarkistoon tietoa hakemaan rajatun aukioloajan puitteissa... toivoo Tapani

[Sariainen]

Hej

Kyllä "vrak" on myös sanakirjassa ja käytössä myös suomenkielessä lähinnä juuri tuossa merkityksessä eli "kruununraakki" eli "raakki". Ihan ilman mitään henkilöarviointia Antista minun puoleltani. Sana kuin sana.

t Pertti Vuorio

AHLMANista löytyy tuo sama sana. Kyseessä on suunnilleen saman ajan sanakirja v.1883 (ensipainos 1853).

VRAK=
- BRÄKE = n. raakki l. hylkylauta

Raakki mikä raakki.
Erikoinen kirjoitustapa kun V ja R on yhdistetty. Alkua kyllä luulisi B .. jne.

Kelpaamatonta tuo sana mitä todennäköisimmin tarkoitti.
Yleensä se lienee ollut KASSERAD= hyljätty, joka sana tulee tuon tuostakin vastaan Kokkolan seudulla.
Terv. SARIAINEN :confused:

[Seppo Niinioja]

Ei aukea!!!

Ellei aukea, niin on tarpeetonta tällä Forumilla antaa tällaisia linkkejä, jotka eivät aukea enemmistölle tämän Forumin keskustelijoista.

!!!???

Varmista kuvan saatavuus kaikille tällä Forumilla keskusteleville ja kerro sitten tämä kaikille saatavilla oleva linkki tai esitä kuva suoraan tällä Forumilla. Tai jätä sikseen kuvan tarjoaminen, jos se vaatii johonkin tämän Forumin ulkopuoliseen yhteisöön liittymistä.

Mielestäni tasapuoliseen etikettiin ei voi kuulua suljetuilla linkeillä keskustelu tällä tavalla, kuten tässä ketjussa tapahtuu.


terv Matti Lund

Vastaanpa minäkin tähän Matti Lundin ohjeistukseen, vaikka itsessänikin on vähän "oppimestarin" vikaa. Tässähän on vain koetettu vastata Lea Lankisen kysymykseen, mitä "Brakerad" tarkoittaa. Sanotaan, että sodassa ja rakkaudessa ovat kaikki keinot luvallisia. Varmaan lähinnä rakkaudesta paleografiaan usea on lähtenyt asiaa selvittämään. SSHY:hyn liittyminen kyllä kannattaa, jäsenmaksu on alle kolmasosan SSS:n jäsenmaksusta.

terv. Seppo Niinioja

P.S. Tapanin mainitsemat säännöthän Internetissä esittämiseen ovat tietääkseni tietosuojavaltuutetun sylttytehtaasta lähtöisin, yleinen julkisuusraja on sata vuotta.

[Seppo Niinioja]

Kurkijärven pappi lienee tosiaan ollut uudistusmielinen ja halunnut korvata vierasperäisen sanan ruotsinkielisellä. Epätieteellisenä etymologian harjoituksena tutkiskelin SAOB:sta kassera-sanan alkuperää. Se näkyy tulevan latinan quassare-verbistä, merkityksiä "ravistaa, lyödä rikki" ym. Siitä johtuva ranskan casser on sanakirjani mukaan mm."rikkoa, särkeä;(sot.) panna viralta, alentaa arvossa". Saksan kassieren tarkoittaa "hylätä". Vrak, "hylky" on kyllä Arvi Jänneksen sanakirjassakin vuodelta 1887 ja edelleen käytössä. Vrakerad käy alkuperäismerkitystä ajatellen hyvin kasserad-sanan ruotsinnoksesta. Hylätä ja hylky ilmeisesti ovat suomessa myös samaa juurta. Onnittelut minultakin Pertti Vuoriolle!

Kutsunnoissahan ne nuoret miehet, joita ei hylätty saivat arpanumeron, joka näkyy rippikirjasta. Tässä kirjassa näkyy käytetyn tavanomaisen Lott No. xx -merkinnän asemesta merkintää Värnpl. No. xx, esim. kuvat 294, 297 ja 300. Ehkäpä kirjasta löytyy muutakin erikoista.

Seppo Niinioja

[Matti Lund]

Nyt vasta jälkijunassa löysin tällaisen Matin viestin ja siksi vastaan vasta nyt. - Nythän on niin, että antamani linkki (vain jäsenistölle) johtaa Kurkijoen rippikirjan 1883-1892 sivulle. Tuo rippikirja on niin tavattoman tuore, ettei sellaista saa nykysäännöin näyttää kuin rahaa maksaneelle yleisölle.

Mielestäni niissä tapauksissa, joissa on vaihtoehtona laittaa Forumiin linkki kaikille aukenevasta sivusta tai vain jäsenistölle aukenevasta sivusta, tulisi käyttää avointa lähdekoodia ja paljastaa sivu kaikkien luettavaksi. Muussa tapauksessa lukija joutuu diginumeron perusteella itse kaivelemaan SSHY:n aarteistosta vastaavan, hänelle aukeavan sivun.

Kun nyt eletään vuotta 2009, odotan ja toivon, että vuotta 1880 tuoreempia henkikirjoja saisimme pian nettiin ja että vuotta 1880 tuoreempia rippikirjoja saataisiin kaikkien nähtäville nettiin, jottei joka kerta tarvitsisi matkustaa Kansallisarkistoon tietoa hakemaan rajatun aukioloajan puitteissa... toivoo Tapani


Hei,

Olen kiinnittänyt aikaisemminkin huomiota tällaiseen "tumpulointiin" eli siihen, että halutaan näyttää jotakin, kuten SSHY:n jäsensivujen kuvia tai jonkin muun yhteisön jäsensivujen kuvia näiden jäsensivujen ulkopuolisille ja näitten suljettujen, pimeitten näytteiden perusteella sitten käydään keskustelua jossain avoimella Forumilla.

Otin tämän kiinni Sinun viestistäsi, koska uskon, ettet ota tästä nokkiisi ja mielekkäistä tavoista käyttää linkkejä voitaisiin keskustella asiallisesti.

Tällä Forumilla voidaan liittää kuvia viestiin. Forum skaalaa suuret kuvat pieniksi, mutta kohtuullisen lukukelpoisiksi. Mikään ei estä niin tekemästä ja siten näyttämään näytettävää.

Jos tällä Forumilla joku haluaa näyttää jonkin kuvan, se käy parhaiten ja varmimmin tallettamalla se ensin tiedostoksi omalle levylle ja liittämällä se sitten valikon tiedoston liittämistoiminnolla viestin liitteeksi, jolloin argumentti, jolla halutaan jotain kuvan muodossa näyttää ja todistaa, tulee näkyviin ja siten kaikki halukkaat voivat ottaa osaa keskusteluun sitä informaatiota käyttämällä, joka ilmenee keskustelun argumentiksi annetusta kuvasta.

Tällaisilla pimeillä linkeillä keskustelu avoimella nettifoorumilla on kuin keskustelua isossa salissa, jossa vähä-äänisimmän tai ujoimman puheenvuoroja ei kukaan kuule tai vain vieressä istuva kuulee hänen sanansa, eikö niin! Tai se on kuin keskustelua pätkivän mikrofonin kanssa, jolloin tolkku menee.

Siis pitää huomioida, että keskustelee täällä teknisesti toimivalla tavalla eikä pätkivällä tekniikalla, kuten juuri tämä ketju on tehnyt ja Sinun "tumpuloitu" näyttölinkkihän ei ollut ainoa tässä ketjussa, vaan oli muitakin.

Tämä ohjeistus on mielestäni tarpeellinen tässä ja nyt vastaisuuden varalle näissä viestiketjujen näyttöasioissa, ja sopinee tässä ketjussa, koska tähän ketjuun on kasaantunut useita tällaisia ongelmatapauksia.

Olin sanomassa, että linkkinne ovat mykistäviä, mutta nehän ovat paremminkin aivan mykistyneitä puheenvuoroja.

terv Matti Lund

[Tapani Kovalaine]

Näin kauniit kesäpäivät ovat syynä siihen, että Suku Forumilla on menossa hyvin hiljainen ajanjakso. Onneksi Matti kirjoitti ja seuraavasti:

"Siis pitää huomioida, että keskustelee täällä teknisesti toimivalla tavalla eikä pätkivällä tekniikalla, kuten juuri tämä ketju on tehnyt ja Sinun "tumpuloitu" näyttölinkkihän ei ollut ainoa tässä ketjussa, vaan oli muitakin.

Tämä ohjeistus on mielestäni tarpeellinen tässä ja nyt vastaisuuden varalle näissä viestiketjujen näyttöasioissa, ja sopinee tässä ketjussa, koska tähän ketjuun on kasaantunut useita tällaisia ongelmatapauksia."

En ottanut nokkiini pätkääkään vaan päinvastoin. On tavattoman raikastavaa, että joku jaksaa puuttua tähän epäkohtaan, joka olisi hyvinkin helposti ratkaistavissa.

Hiskistä saa linkitettyä näkyviin enintään nelisen riviä. Ei siis saa kerralla paljastaa liikoja Suku Forumin puolelle. Samanlainen ratkaisu tulisi ohjelmoida myös SSHY:n digiarkistoon ja sallia sieltä yhden ykkössivun kokoinen "lainaus" eli linkki kaikkien luettavaksi. Silloin kaikki voisivat osallistua keskusteluun.

Nykyinen tilanne on kuin kulkisi orapihlaja-aidan viereistä jalkakäytävää ja kuulisi ihmisten pihoista kaikenlaisia puheenpätkiä, muttei pääse näkemään tarkemmin...

Olisi se kauhean väärin, jos kaikki SSHY:n digikuvat laitettaisiin vain jäsenien katseltaviksi!

[TerhiA]

Ohoh.
Pääsin näin vasta jälkijunassa uudelleen tähän brakerad-ketjuun ja tunnustan oitis siis hirmuisen virheeni: laitoin forum-viestiin linkin SSHY-jäsensivulle, josta sanan sai näkyville - jos siis oli jäsen.
Hyvä Admin! Voisitko antaa kaikille meille ihan yksiselitteisen ohjeen, saako forum-viestiin laittaa linkin SSHY-jäsensivulle vai onko se kiellettyä. En todellakaan tullut ajatelleeksi, ettei se olisi sallittua.

Itse olen hyvin tyytyväinen tutustuttuani nyt uuteen sanaan vrakerad. En ikinä olisi osannut hahmottaa, että Vr voisi näkyä tuonkaltaisena. Onnitteluni Vuoriolle!
Vrak, vraka, vrakad olivat entuudestaan tietenkin tuttuja, mutta nyt tuli joukkoon siis lisää vrakerad. Mikähän vivahde-ero sitten on vrakad/vrakerad -sanojen välillä?

[Matti Lund]

Ohoh.
Pääsin näin vasta jälkijunassa uudelleen tähän brakerad-ketjuun ja tunnustan oitis siis hirmuisen virheeni: laitoin forum-viestiin linkin SSHY-jäsensivulle, ...


Älä nyt tuomitse vähäistä epähuomiotasi hirvittäväksi virheeksi. Vastaava tilannehan syntyy luentosalissa, kun haluaa siellä esittää asiansa puhumalla paneelipöydällä olevaan mykkään mikrofoniin. -Ei muista testata eli koputtaa mikkiin. Kun kukaan ei kuule piipitystä, aina joku ystävällinen huudahtaa lehteriltä, että mikki ei toimi. Ei kukaan sielläkään tuomitse mikin testaamatta jättämistä hirvittäväksi virheeksi, mutta siellä yleensä tekniikka saadaan toimimaan välittömästi vuorovaikutteisesti ja esitelmöijä aloittaa uudestaan kerraten vielä sen osan, jota yleisö ei kuullut. - Eikö niin.

terv Matti

[Heikki Särkkä]

Sanan löytyminen vasta näin pitkän hakemisen jälken johtui varmasti osittain siitäkin, että ruotsalaisen kannan vrak yhdistäminen päätteeseen -era on yhtä outoa kuin jos joskus vastaan tulisi verbi väggera, takera tai plogera.

[Heikki Koskela]

Ohoh.
Pääsin näin vasta jälkijunassa uudelleen tähän brakerad-ketjuun ja tunnustan oitis siis hirmuisen virheeni: laitoin forum-viestiin linkin SSHY-jäsensivulle, josta sanan sai näkyville - jos siis oli jäsen.
Hyvä Admin! Voisitko antaa kaikille meille ihan yksiselitteisen ohjeen, saako forum-viestiin laittaa linkin SSHY-jäsensivulle vai onko se kiellettyä. En todellakaan tullut ajatelleeksi, ettei se olisi sallittua.

Minäkin liityin SSHY-n "lailliseksi" käyttäjäksi muutama päivä sitten ja odottelen kärsimättömänä sitä taikasanaa, jolla pääsen myös jäsensivuille. Luulen vuosimaksun olevan hintansa väärti. Maksun suoritin 7.8. ja varmaan pian saan oikeudet sivujen käyttöön.

Mitäs vahinkoa linkin laitosta voisi olla sivullisille? Eiväthän he pääse katsomaan tietoja luvattomasti.

[Matti Lund]

...

Mitäs vahinkoa linkin laitosta voisi olla sivullisille? Eiväthän he pääse katsomaan tietoja luvattomasti.

Tällainen diskriminointimentaliteetti ei mielestäni sovi tälle Forumille.

Ei ole korrektia saati mielekästä diktarisoida viestiketjuissa osaa niihin osallistuvista tällä tavoin teknisesti - sivullisiksi.

SSHY:n sivuilla ei tietääkseni julkaista mitään delikaattia saati luottamuksellista materiaalia, tahi sellaista materiaalia, jota ei voida vapaasti käyttää tutkijayhteisöissä, kunhan noudatetaan vain korrektia lähdeviitetapaa.

Tiedon esittäjä on joron jäljillä, jos hänellä ei ole alkeellisintakaan käsitystä käyttämiensä lähteiden saatavuuden edellytyksistä tai jos hän argumentoi tietoisesti niin, etteivät debattiin osallistujat voi mitenkään tarkistaa hänen väitteitään omatoimisesti.

Itse olen kuvannut itselleni tähän mennessä ~270000 arkistoniteen sivua rullilta ja levitän niitä vapaasti luotettaville ja hyvätapaisille tutkijoille enkä edellytä muuta kuin korrektia lähdeviitetapaa, jotta voin kantaa tutkijan vastuutani välittämieni asiakirjojen oikeellisesta toimittamisesta. SSHY:n sivuilla näyttää olevan joitakin kymmeniätuhansia samoja nidesivuja, joita olen itselleni kuvannut.

Mitä tulee SSHY:n sivuihin.

Toistaiseksi itseäni on SSHY:ssä mainittavasti hyödyttänyt RAHAD -projektin sivut. Siellä lienee myös muutama minua kiinnostava läänintilisarja, joita en ole toistaiseksi itselleni kuvannut.

Edelleenkin osa SSHY:lle skannaajista on toivottomia tumpuloita, jotka eivät noudata alkuunkaan skannausohjeita, mutta laatu on hieman ja sangen hiljalleen parantunut viimeisen kahden vuoden aikana.

terv Matti Lund

[Heikki Koskela]

Tällainen diskriminointimentaliteetti ei mielestäni sovi tälle Forumille.

Ei ole korrektia saati mielekästä diktarisoida viestiketjuissa osaa niihin osallistuvista tällä tavoin teknisesti - sivullisiksi.

SSHY:n sivuilla ei tietääkseni julkaista mitään delikaattia saati luottamuksellista materiaalia, tahi sellaista materiaalia, jota ei voida vapaasti käyttää tutkijayhteisöissä, kunhan noudatetaan vain korrektia lähdeviitetapaa.

Tiedon esittäjä on joron jäljillä, jos hänellä ei ole alkeellisintakaan käsitystä käyttämiensä lähteiden saatavuuden edellytyksistä tai jos hän argumentoi tietoisesti niin, etteivät debattiin osallistujat voi mitenkään tarkistaa hänen väitteitään omatoimisesti.

terv Matti Lund

Tämä on kyllä turhanaikaista veneen keikuttelua. Eihän kaikilla voi mitenkään olla samoja mahdollisuuksia tarkistaa tälläkään Forumilla esitettyjä tietoja. Tämän ongelman, josta nyt on kirjoitettu, voi helpostii poistaa jäsenyyden avulla.

Totta on tietenkin, etteivät kaikki ole täydellisiä sukututkijoita. Hyviä on kuitenkin paljon tälläkin Forumilla. Mutta kuka haluaisi asettua pätevyyden mittamisessa tuomarin asemaan?

Minun osaltani asian käsittely päättyy tähän. Hyvää lämpimän kesäpäivän iltaa jokaiselle.

[lankinen]

Minä, laittaessani viestiketjun kysymyksen, en tajunnut että se voisi aiheuttaa närää toisten kesken. Olen todella pahoillani siitä, en taida tämän jälkeen uskaltaa enään kysymyksiä ilmoille heittää.

Olen kiitollinen vastaajille, jotka asiallisesti minua neuvoivat. Tämä sivusto ei ehkä ole tarkoitettu minun kaltaisille "tutkijoille", joka on vielä aivan alkutekijöissä. Tunnen itseni aivan maallikoksi, mitä sukututkimukseen tulee.

Ystävällisin terveisin Lea Lankinen.

[Seppo Niinioja]

Tämä on kyllä turhanaikaista veneen keikuttelua. Eihän kaikilla voi mitenkään olla samoja mahdollisuuksia tarkistaa tälläkään Forumilla esitettyjä tietoja. Tämän ongelman, josta nyt on kirjoitettu, voi helpostii poistaa jäsenyyden avulla.

Totta on tietenkin, etteivät kaikki ole täydellisiä sukututkijoita. Hyviä on kuitenkin paljon tälläkin Forumilla. Mutta kuka haluaisi asettua pätevyyden mittamisessa tuomarin asemaan?

Minun osaltani asian käsittely päättyy tähän. Hyvää lämpimän kesäpäivän iltaa jokaiselle.

Varsinainen lähde, Kurkijoen rippikirjan 1883-1892 sivu 304 olisi tietysti ollut hyvä mainita niitä silmällä pitäen, jotka eivät ole voineet sijoittaa 15 euroa SSHY:n vuosijäsenmaksuun. Lea Lankisen viestin 10 avulla se kyllä löytyy KATIHAn kautta. Digiarkiston linkki helpottaa keskustelua. Oikea vastaus, ei sinänsä kovin tärkeä asia löytyi jäsentenkin voimin yhteistyönä eikä ketjun teknisessä toimivuudessa siihen lisätietoa tuoneiden osalta näytä olleen vikaa.

Arkistolaitoksen FAQ-osiossa (http://digi.narc.fi/digi/faq.ka?PHPSESSID=e21f9df06e4d4832319de1764b16444e) todetaan:
Digitaaliarkistoon sisältyvistä aineistoista valtaosa on vapaasti käytettävissä internetissä. Yksityisyyden suojaa koskevan lainsäädännön (henkilötietolaki 523/1999) perusteella henkilötietoja sisältävistä aineistoista kuitenkin vain ne, jotka ovat vähintään 125 vuotta vanhempia, voidaan asettaa käyttöön internetissä. Sellaisia digitaaliarkistoon sisältyviä aineistoja, joita ei ole mahdollista käyttää internetin kautta, voidaan kuitenkin käyttää arkistolaitoksen eli Kansallisarkiston ja maakunta-arkistojen tutkijatiloihin sijoitetuilta päätteiltä. Asiasta on julkaistu kolmisivuinen ohjekin.

En ole SSHY:n edustaja, mutta tietääkseni se noudattaa samaa 125 vuoden rajaa kaikille näkyvissä sivuissa. Uudemmat ovat ei-julkisia ja vain jäsenten nähtävissä. Kurkijoen rippikirjat vuoteen 1882 asti ovat vapaasti käytettävällä alueella. Rippikirjan 1883-1892 sivun laittaminen tänne olisi kuitenkin ilmeisesti vähintäänkin arkistolaitoksen määräyksen vastaista. Nämä uudemmat ovat niitä luottamuksellisia. Aikarajoista voi keskustella, siihen en nyt rupea.

Vaikka tämä on itsestään selvyys, todettakoon että niin SSHY:llä kuin SSS:lläkin täytyy olla myös tuloja ylläpitääkseen palvelujaan. Seuran ainoa valtionapu pn Tieteellisten seurain valtuukunnan maksama kirjaston vuokra, SSHY:llä ulkopuolisia avustuksia ei tietääkseni ole lainkaan.

Seppo Niinioja
____________________________________
- Väärin sammutettu, sanoi entinen palopäällikkö

[Gunnel]

Lea!

Tottakai uskallat kysyä tulevaisuudessakin!! Olemme kaikki joskus olleet noviiseja.

Terv.
Gunnel

[Matti Lund]

Minä, laittaessani viestiketjun kysymyksen, en tajunnut että se voisi aiheuttaa närää toisten kesken. Olen todella pahoillani siitä, en taida tämän jälkeen uskaltaa enään kysymyksiä ilmoille heittää.

Olen kiitollinen vastaajille, jotka asiallisesti minua neuvoivat. Tämä sivusto ei ehkä ole tarkoitettu minun kaltaisille "tutkijoille", joka on vielä aivan alkutekijöissä. Tunnen itseni aivan maallikoksi, mitä sukututkimukseen tulee.

Ystävällisin terveisin Lea Lankinen.

Kysymyksesihän oli oiva ja johti tutustumiseen jonkin verran harvinaisempaan termiin ja siten avarsi tietämystämme.

Tee vain lisää sellaisia kysymyksiä, niin kaikki oppivat jotakin, aloittelijat ja konkarit.

Itse en yrittänyt tunteilla primitiivisellä närä -tasolla, vaan muistutin uskoakseni selkeästi muutamasta puhtaasti teknisestä itsestäänselvyydestä, jotka joillakin keskustelijoilla olivat epähuomiossa unohtuneet keskustelun tuoksinnassa siten, että keskusteluun olennaisesti kuuluva dialogi rikkoutui, koska osa keskustelijoista ryhtyi keskustelemaan toisille keskustelijoille näkymättömillä argumenteilla eli muille näkymättömillä (toimimattomilla) linkeillä keskustelun keskiössä olevaan kohteeseen. - Eikö se ole vähän kömpelöä, ellei peräti asiassa edistymistä haittaavaa?

Joskus on tarpeen muistuttaa sellaisista itsestäänselvyyksistä, koska tämä on uskoakseni avoimeen dialogiin perustuva ja pyrkivä keskustelufoorumi, mistä hieman harhauduttiin, kun tarkoitus oli yhdessä auttaa.

terv Matti Lund

[Seppo Niinioja]

Ehkä vrakerad-sanan käyttö vrakad-sanan sijasta johtui vain papin huonosta ruotsin kielen taidosta tai jonkinlaisesta hienostelun (briljera) halusta. Saattaa olla, että koko sanaa ei oikeasti ole (ollut) olemassa, ellei sitä muusta yhteydestä löydy.

Laitoin vielä liitteeksi tuon sanan alkuperäisestä Lean kysymyksestä (ylempi) sekä Heikki Särkän viestissä 22 esittämän tapauksen, jossa ylimmällä rivillä on B, niin kaikki voivat ottaa kantaa. Tämän kokoiset henkilötietoja sisältämättömät leikkeet eivät varmastikaan ole henkilötietolain eikä arkistolaitoksen määräysten vastaisia.

Noihin aikoihin ilmeisesti käsialat olivat jo eriintyneempiä kuin aikaisemmin ja ns. humanistisen käsialan ohella kirjoissa on jäänteitä saksalaisesta. Tämä näkyy selvästi myös Mustien kirjojen kopioijien kynän jäljessä 1900-luvun puolella. Muutos ei ollut ihan yht'äkkinen.

Sukututkijathan ovat toinen toisiaan viisaampia ja keskustelussa usein unohdetaan alkuperäinen kysymyksen esittäjä kokonaan. Ei siitä kannata välittää. Auttaahan täällä yritetään ja samalla tuoda esiin omaa etevyyttään :D:. Välillä tämä tuntuu vähän "kivi, paperi, sakset" -peliltäkin.

Seppo Niinioja

[Heikki Särkkä]

Seppo Niiniojan arvelu, että sana saattaisi olla ao. papin oma luomus, tuntuu uskottavalta siksikin, että googlaus ei tuota osumia puhumattakaan sanakirjahauista.

[Sariainen]

Minä, laittaessani viestiketjun kysymyksen, en tajunnut että se voisi aiheuttaa närää toisten kesken. Olen todella pahoillani siitä, en taida tämän jälkeen uskaltaa enään kysymyksiä ilmoille heittää.

Olen kiitollinen vastaajille, jotka asiallisesti minua neuvoivat. Tämä sivusto ei ehkä ole tarkoitettu minun kaltaisille "tutkijoille", joka on vielä aivan alkutekijöissä. Tunnen itseni aivan maallikoksi, mitä sukututkimukseen tulee.

Ystävällisin terveisin Lea Lankinen.

Näitä "hienoja oppiriitoja" ei kannata pelästyä. Eikös niitä ole tuolla tiedekunnissakin. Yksi on yhtä mieltä ja toinen toista. Aikansa kun vatvotaan, niin aina jotain syntyy. :confused: :eek: Tai sitten ei. Yritys on ainakin sitä hurjempaa.

Jatka vaan aloittamallasi tiellä. Vähän väistelet pahimpia sinkoiluja niin kyllä se siitä.

Terv. SARIAINEN :)

[Julle]

<Jatka vaan aloittamallasi tiellä. Vähän väistelet pahimpia sinkoiluja niin kyllä se siitä. >

Aivan samaa mieltä jatka vain. Otanpa sitten vastakohdan, että ei olisi ollenkaan vuorokeskustelua? Minusta näiden keskustelupalstojen kautta nimenomaan eri mielipiteiden avulla rakentuu yhteinen ymmärrys ilmiöstä, mikä ei ole sama kuin yhteisymmärrys. Vuorokeskustelunhan voi lopettaa silloin kun haluaa omalta osaltaan!

Keskustelemisiin by dialogs

[Tapani Kovalaine]

Tämän viestiketjun paras anti on mielestäni ollut se, että nyt olen oikeutettu esittämään oman vrakeeratun mielipiteeni siitä, saako jatkossa kukaan esittää Forumissa sellaisen linkin, joka on vain SSHY:n jäsenistölle.

Kyllä saa. Mutta ottaen huomioon Matti Lundin hyvin perustellut kannanotot, olisi oikein hyvä, jos linkin yhteydessä kirjoittaja referoisi asian ydintä niille, jotka eivät ole SSHY:n jäseniä. Ottaen huomioon, miten keskeinen ja arvokas SSHY:n digiarkiston anti on tämän Suku Forumin lukijoille, tulisi referointi tehdä niin kutkuttavasti, että uusia jäsenhakemuksia tulisi ropisemalla.:):):)

[tellervoranta]

....hurumuoripa ei ole tuommoisesta säännöstä kuullutkaan, mutta milloin olen äkissyt :eek: asiasta, milloin itse sortunut tällaiseen kataluuteen...