Arkistonäkymässä ei tällä hetkellä lainaus erotu varsinaisesta viestistä. Suosittelemme että vilkaisette ns. täydellistä versiota: : ltn Anders Collin Hauho
K.Salminen
03.08.09, 12:53
Kiinnitin huomiota, sattuneesta syystä Hauhon, Luopioisten ja Tuuloksen historia 1. (toim. Y.Koskimies) 1985 ja siinä liitteissä olevaan edesmenneen Liisa Poppiuksen laatimaan talonhaltijaluetteloon v 1539-1713, ja siellä olevaan Lautsian omistajaluetteloon.
Nämä tiedot kiinnostivat:
Kylä: Uusikylä
Talo: Lautsia
Matti Pertunp, ratsumies 1646-71
Pso Marketta Riggertint
Jaakko Matiaanpoika, kirkkoherra, 1672-81
Pso Ingeborg
Antti Paavonp Collin, luutnantti 1682-n1704
Lisbet Paavont, ed sisar n 1704-8
Kyseessä oleva kirkkoherra on ilmeisesti Akaan kh Jakobus Matthiae Ichtydius k 1678 ja 2.vaimonsa Ingeborg Andersint Herkepaeus k 1708, josta Suvanto Akaan historiassa (1954) kirjoittaa: "Jakobus Mattihaen kuolessa v 1678, hänen leskensä Ingeborg Antint Härkepeus jäi täysin köyhäksi ja suuriin velkoihin, mm. turkulaiselle porvarille Simon Jobbille 600 talaria. Lisäksi vielä hänen irtaimistonsa oli tuhoutunut pappilan palossa."
Focuksessani on tuo ltn Anders Påhlsson Collin, joka esintyy Lautsiassa
v 1704. Sitten hänet tapaa Hauhon Vitsiälän Otilassa 1722-36, vaimonaan Caisa Bäck ja ilmeisesti v 1731 syntynyt tytär Lisa Caisa (Otila RK 1722-43.). Andersin kuolinmerkintä Hauholla on seuraava:
Kuollut
Haudattu
Kylä
Talo
Henkilö
Kuolinsyy
vv
kk
vko
pv
1736
28.5.1736
Witziälä
Gl.Zwartermäst. Anders Collin
Hypoteesini on että ltn Anders Påhlsson Collinin vanhemmat olivat Pälkäneen pitäjänapulainen Paul Johaninp Collinius k 1665 ja em Ingeborg Andersint Herkepeaus, tämän 1. aviossa (Hyn matrikkeli, Pälkäneen historia 1972, 536-7).
Voisiko joko varmistaa tämän tulkinnan ja jos on lisätietoja Anders Collinista, vaimostaan - tausta - tyttärestään tuoda esiin.
Lewenhauptista (1920, 121) löytyy tälläinen Anders Collin:
Collin Anders, konstapelmat vid amiralitetet 20.12.1704, konstapel därst, e.o. underlöjtnant vid amiralitetet 6.5.1710, avskedd 7.5.1714.
Myös Jakobus Matthiae Ichtydiuksesta olen kiinnostunut, oliko hänen isänsä vouti Matti Pertinpojan poika, kuten Suvanto (1954, 348) otaksuu?
T. Kari Salminen
Heippa Kari,
Jacobus Matthiae Ichtydiuksesta mm. Esko Karisalmi kirjoitti tällä forumilla 2.11.2008:
"Herkepaeus sukuun liittyy myös Akaan kirkkoherra Jacobus Matthia Ichtydius joka oli vouti Matts Bertilsson ja Margareta Riggerstsdotterin* poika, Margaretan äiti siis Carin Thomasdotter Blom. Jacobus Ichtydiuksen toinen pso oli Ingeborg Andersdotter Herkepaeus jonka vanhemmat Anders Christoffersson Herkepaeus ja Carin Thomasdotter Blom."
*HV: siis Turun kauppaporvarin Riggert Munsterin, k. 1626, tytär.
t. Helena V.
Sami Lehtonen
03.08.09, 20:37
Heippa Kari,
Jacobus Matthiae Ichtydiuksesta mm. Esko Karisalmi kirjoitti tällä forumilla 2.11.2008:
"Herkepaeus sukuun liittyy myös Akaan kirkkoherra Jacobus Matthia Ichtydius joka oli vouti Matts Bertilsson ja Margareta Riggerstsdotterin* poika, Margaretan äiti siis Carin Thomasdotter Blom. Jacobus Ichtydiuksen toinen pso oli Ingeborg Andersdotter Herkepaeus jonka vanhemmat Anders Christoffersson Herkepaeus ja Carin Thomasdotter Blom."
*HV: siis Turun kauppaporvarin Riggert Munsterin, k. 1626, tytär.
t. Helena V.
Moi Helena. Otetaanpa pieni virhe kiinni, ennenkuin se pääsee karkuun. Jacobus ei varmuudella ollut Matts Bertilinpojan poika, sillä hänet mainitaan tuomiokirjassa lähimpänä miespuolisena sukulaisena - ei poikana
Sami Lehtonen
03.08.09, 20:39
Heippa Kari,
Jacobus Matthiae Ichtydiuksesta mm. Esko Karisalmi kirjoitti tällä forumilla 2.11.2008:
"Herkepaeus sukuun liittyy myös Akaan kirkkoherra Jacobus Matthia Ichtydius joka oli vouti Matts Bertilsson ja Margareta Riggerstsdotterin* poika, Margaretan äiti siis Carin Thomasdotter Blom. Jacobus Ichtydiuksen toinen pso oli Ingeborg Andersdotter Herkepaeus jonka vanhemmat Anders Christoffersson Herkepaeus ja Carin Thomasdotter Blom."
*HV: siis Turun kauppaporvarin Riggert Munsterin, k. 1626, tytär.
t. Helena V.
Moi Helena. Otetaanpa pieni virhe kiinni, ennenkuin se pääsee karkuun. Jacobus ei varmuudella ollut Matts Bertilinpojan poika, sillä hänet mainitaan tuomiokirjassa lähimpänä miespuolisena sukulaisena - ei poikana. Sukulinkki Matti Bertilinpoikaan on vaimojen kautta. Eli Margareta Riggertintytär ja Jacobus Ichtydiuksen vaimo Ingeborg Andersintytär olivat sisarpuolet. Matts Bertilinpojalla ja Margareta Riggertintyttärellä ei ollut lapsia.
Ingeborg Andersintyttären ensimmäinen puoliso oli joku Collin, jolle Jacobuksenkin hallinnoimat tilat itse asiassa kuuluivat. so. tämän Collinin ja Ingeborg Andersintyttären lapset saivat tilan.
K.Salminen
04.08.09, 06:27
Sami & Helena,
Tuo "joku Collin" oli juuri se Pälkäneen pitäjänapulainen Paul/Pål Johaninp Collinius (ja Ingeborg Andersint Herkepaeuksen), joiden poikana pidän tuota otsikon ltn Anders Collinia, SAYssa välillä Anders Collinus.
Akaan kirkkoherra Jakob Ichtydius (Jacobus Matthiæ, † 1678) ja hänen 1. puolisonsa Elisabet Ottesdotter Klöfverblad (2. pso Ingeborg Herkepaeus oli Pälkäneen pitäjänapulaisen Paul Colliniuksen leski)
Lähde: Hyn matrikkeli.
Terv. Kari
Moi Helena. Otetaanpa pieni virhe kiinni, ennenkuin se pääsee karkuun. Jacobus ei varmuudella ollut Matts Bertilinpojan poika, sillä hänet mainitaan tuomiokirjassa lähimpänä miespuolisena sukulaisena - ei poikana. Sukulinkki Matti Bertilinpoikaan on vaimojen kautta. Eli Margareta Riggertintytär ja Jacobus Ichtydiuksen vaimo Ingeborg Andersintytär olivat sisarpuolet. Matts Bertilinpojalla ja Margareta Riggertintyttärellä ei ollut lapsia.
Ingeborg Andersintyttären ensimmäinen puoliso oli joku Collin, jolle Jacobuksenkin hallinnoimat tilat itse asiassa kuuluivat. so. tämän Collinin ja Ingeborg Andersintyttären lapset saivat tilan.
Hei,
ja kiitti korjauksesta, Sami! Jos Mathias Bertilssonilla ja Marg. Riggertintyttärellä ei ollut lapsia, niin minulta jää sitten ilman vanhempia tai ainakin äitiä myös ev. Erik Persson Pistolhjelmin, k. 1669, vaimo Beata Mattsdr Ichtydia...
Kari,
Anders Collinin tytär xxx Caisa on varmaan päässyt ripille 1731, koskapa seuraavassa RK:ssa
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=91&pnum=246
hän menee naimisiin - niin minne? Lesken rippimerkinnät näyttävät jatkuvan 1743 asti, mutta seuraavassa kirjassa (1749-55) leskeä ei enää Otilassa näy.
Hauhon Hiskistä löytyvät myös tällaiset merkinnät:
1723 Jungfr. Collinia
alkup - ALKUPKOMM: Jungfr. Collinia tillijka med hennes brorson Dieckn begr. uti kyrckian gratis för deras fattigdom skull.
alkup - HAUPAIKKA: begr. uti kyrckian
alkup - MAKSUN_HUOM: för deras fattigdom skull
alkup - MAKSU: gratis
1723 brorson Dieckn (?)
alkup - ALKUPKOMM: Jungfr. Collinia tillijka med hennes brorson Dieckn begr. uti kyrckian gratis för deras fattigdom skull.
alkup - HAUPAIKKA: begr. uti kyrckian
alkup - MAKSUN_HUOM: för deras fattigdom skull
alkup - MAKSU: gratis
omainen: Jungfr. Collinia
Paul Collinin lapsia hekin?
t. Helena V.
Hei,
Piti vielä kertomani, että Anneli Mäkelä-Alitalolta on 1.8.2009 ilmestynyt upouusi Hauhon pitäjänhistoria. En ole sitä vielä nähnyt, mutta siellä saattaisi olla lisätietoja.
http://www.hauho-seura.fi/historia.htm
t. Helena V.
Hei,
Piti vielä kertomani, että Anneli Mäkelä-Alitalolta on 1.8.2009 ilmestynyt upouusi Hauhon pitäjänhistoria. En ole sitä vielä nähnyt, mutta siellä saattaisi olla lisätietoja.
http://www.hauho-seura.fi/historia.htm
t. Helena V.
Ja FL Tiina Miettiseltä, joka on teoksen toinen kirjoittaja. En tiedä kuitenkaan heidän tarkkaa työnjakoa tämän teoksen suhteen.
Make
No niinpä tosiaan, sorry Tiina!
Keskustelin Anneli Mäkelä-Alatalon kanssa viime lauantaina Nastolan Seestaan koulun 120 v juhlissa lähinnä Nastolaan liityvistä asioista ja hän sivumennen mainitsi myös Hauhon pitäjänhistorian samanaikaisesta julkaisemisesta eikä siinä yhteydessä tullut Tiinan nimi esiin. Noukin vain linkin pikaisesti viestiin, kun huomasin, että netissäkin asiasta kerrotaan, en edes lukenut tekstiä kunnolla läpi - pitäisi tietenkin, kun suosittelee eteenpäin. Tosin, ei liene epäilystäkään, että ko. kirja on vankkaa asiaa täynnä, kun näin pätevät naiset ovat asialla!
Nöyränä,
Helena V.
Sami Lehtonen
04.08.09, 18:42
Tuo uusi Hauhon historia on minultakin näkemättä. Pitänee lisätä hankintalistaan.
Jäi kalvamaan tuo Matts Bertilinpojan tilan periytyminen ja tarkennan vähän kirjoituksiani. Nähtävästi omaisuus on siirtynyt Ingeborg Andersintyttärelle, eli vaimon sisarelle ja tämän lapsille (1. liitosta Collineja) - tässä kohtaa Ichtydiuksen lapset 1. aviosta (Elisabet Ottentytär Klöfverblad - näin ulkomuistista) on tietenkin ohitettu.
Beata Matintytär oli siitä erikoinen hahmo (onhan hänen isänsä edelleen sama Matts, kuin Jacobus Matthiae Ichtydiuksenkin), että käytti itse nimeä Beata Pistolhjelm. Ajan tavan käytännön mukaan käsittääkseni hän ei missään tapauksessa olisi saanut käyttää miehensä aatelisnimeä, mutta sillä nimellä hänet muistaakseni haudataankin.
K.Salminen
05.08.09, 07:28
Minulle tuo Hauhon historia 2 lähtee huomenna postiin. Palailen, sen läpiplarattuani noin "postmodernisesti", asiaan.
Helenalle minulla olisi yksi kysymys, luen Hauhon Vitsiälän Otilan RK:ssa ltn Anders Collinin tyttären etunimet Lisa Caisa, ja sitten se epäselvä merkintä gift till ?.
Karkussa vihitään tälläinen pariskunta pitäjänkirjuri Karl Lilius ja jfru Elisabeth Collina 30.3.1749.
Mouhijärvellä pariskunnalle syntyy 16.6.1751 tytär Catarina Elisabeth, ja 16.7.1754 tytär Justina.
Mouhijärvellä näyttää samoihin aikoihin pyöriskelevän maisteri Anders Lilius vaimonaan Maria E Thauwonia, ja auditööri Mikael Lilius vaimonaan Anna Johanna Thauwonia, tuntuu vähän sisäsiittoiselta porukalta.
En löytänyt tätä pk Karl Liliusta Lasse Iso-Iivarin "Isot talot" tiedostoilta.
Tunteeko joku paremmin ko Liliuksen ja varsinkin vaimonsa Elisabeth Collinan taustan ?
Odotan interventiota Helena.
T. Kari
Hei,
Sainpas minäkin kerran pitkät litaniat häipymään bittiavaruuteen, voihan vitalis! (Tarkistin kirjoitustilassa viestiketjun alkua, joka ei enää näkynyt listauksessa, vaan piti painaa “tästä”, jotta näkee vanhemmat viestit ja sinne meni!) Koitetaan siis uudestaan…
Samille siteerasin , miten Ramsay s. 315 luonnehtii Beata Matsdr Ichtydian nimenkäyttöä:
“…- Gift med Beata ..., begrafd 22.3.1674 i Akkas kyrka (3: Sv. R. Biogr. Pistolhjelm). Hon brukade sin mans tillnamn, Pistolhjelm, var således själf icke af adel.”
Karille kirjoittelin, että Anders Collinin tyttären nimi tosiaan ilmeisesti oli Lisa Caisa, mutta naimapaikkakunnasta en saa selvää. ?”La..lssit.”?
Iso-Iivarin listoilta ei löydy tuota Carl Liliusta, mutta 1751 syntynyt tytär kylläkin Tyrvään Haunian Leiniälän ratsutilalta, Henrik Wilhelm Johansson von Pfalerin toisena psona:
http://users.utu.fi/isoi/talot/tyrvaa.htm
(17) ”19-20 Caisa Lisa Carlsd Lilius 16.6.1751 Mouhijärvi 3.10.1793 Tyrvää 21.11.1830 Tyrv”
En tiedä, onko Carl Liliuksen pso juuri Anders Collinin tytär. Lisa Caisan rippejä ei 1736-43 näy ollenkaan, äitinsä näkyy v. 1737-43. Voisi arvella, että avioituminen on tapahtunut jo n. 1736… Tosin Karkussa vaikuttaa ennestäänkin Collineja (esim. ltn. Petter Henriksson Collin ja pso Elisabet Roos saavat parikin Elisabet nimistä tytärtä). SSHY:ssä ei valitettavasti ole Karkusta vielä mitään.
Olisikohan pitäjänkirjuri Carl Lilius Messukylän kh Henrik Gustafsson Liluksen poikakaartia?
Toivottavasti tietävämmät kommentoisivat.
t.Helena V.
PS. Samalla rpk-sivulla Anders Collinin kanssa 1736-43 näkyy myös ltn. Petter Gadde ja vaimonsa Brita Skoff, ripillä 1738-42.
K.Salminen
05.08.09, 13:01
Beste Helena,
nyt selviteltyäni, tuo Elisabeth Collina ei valitettavasti ole ltn Anders Paululinp Colliniuksen tytär , vaan :
Petter, s. noin 1678, käytti lyh. nimimuotoa Collin, ylioppilas 1698, nostoväen luutnantti, eli Karkussa vielä 1724. - Pso Tyrväällä 20.10.1708 Elisabet Roos, s. 1685, vht Tyrvään kappalainen Jeremias Roos ja Elisabet Rajalenius. Lapsia: Elisabet, pso Mouhijärven pitäjänkirjuri Karl Lilius, Katarina, naimaton (peri isänsä serkun Maria Collinin omaisuuden, ks. edellä), Justina, pso rusthollari Juha Erkkilä (Sjöstedt) Vesilahdella, ja Anders, joka kävi Porin koulua 1737-1740.
Lähde: Genos 66(1995), Karkun Collinus-suvun alkuperä ja ensimmäiset polvet.
Kuten huomaat on artikkelin kirjoittaja aika ulkona Karl Liliuksen taustasta,
mutta kun tarkastelin LIn sivuilta Mouhijärven Rossin Yliskallion taloa, missä pk Karl Liliuksen ja Elisabeth Petterint Collinan lapset myös syntyivät, siellä asusti 1742-51 Mikael Henrikp Lilius vaimonsa Anna Johanna Gabrielint Thauvoniuksen kanssa, mikä saattaisi olla indisitio siitä että tämä Mouhijärven pitäjänkirjuri oli Messukylän kh Henrik Liliuksen ja Hedvig M Wanochiuksen poika.
Elisabeth kuolema voisi olla tämä Tyrväällä olisi s 1712.
Kuollut
Haudattu
Kylä
Talo
Henkilö
Kuolinsyy
vv
kk
vko
pv
1791
25.9.1791
Kalliala
Lisa Collin
79
alkup - ALKUPKOMM: Enckan
T.Kari
Hei,
Sainpas minäkin kerran pitkät litaniat häipymään bittiavaruuteen, voihan vitalis! (Tarkistin kirjoitustilassa viestiketjun alkua, joka ei enää näkynyt listauksessa, vaan piti painaa “tästä”, jotta näkee vanhemmat viestit ja sinne meni!) Koitetaan siis uudestaan…
Samille siteerasin , miten Ramsay s. 315 luonnehtii Beata Matsdr Ichtydian nimenkäyttöä:
“…- Gift med Beata ..., begrafd 22.3.1674 i Akkas kyrka (3: Sv. R. Biogr. Pistolhjelm). Hon brukade sin mans tillnamn, Pistolhjelm, var således själf icke af adel.”
Karille kirjoittelin, että Anders Collinin tyttären nimi tosiaan ilmeisesti oli Lisa Caisa, mutta naimapaikkakunnasta en saa selvää. ?”La..lssit.”?
Iso-Iivarin listoilta ei löydy tuota Carl Liliusta, mutta 1751 syntynyt tytär kylläkin Tyrvään Haunian Leiniälän ratsutilalta, Henrik Wilhelm Johansson von Pfalerin toisena psona:
http://users.utu.fi/isoi/talot/tyrvaa.htm
(17) ”19-20 Caisa Lisa Carlsd Lilius 16.6.1751 Mouhijärvi 3.10.1793 Tyrvää 21.11.1830 Tyrv”
En tiedä, onko Carl Liliuksen pso juuri Anders Collinin tytär. Lisa Caisan rippejä ei 1736-43 näy ollenkaan, äitinsä näkyy v. 1737-43. Voisi arvella, että avioituminen on tapahtunut jo n. 1736… Tosin Karkussa vaikuttaa ennestäänkin Collineja (esim. ltn. Petter Henriksson Collin ja pso Elisabet Roos saavat parikin Elisabet nimistä tytärtä). SSHY:ssä ei valitettavasti ole Karkusta vielä mitään.
Olisikohan pitäjänkirjuri Carl Lilius Messukylän kh Henrik Gustafsson Liluksen poikakaartia?
Toivottavasti tietävämmät kommentoisivat.
t.Helena V.
PS. Samalla rpk-sivulla Anders Collinin kanssa 1736-43 näkyy myös ltn. Petter Gadde ja vaimonsa Brita Skoff, ripillä 1738-42.
Hei Kari,
Niinpä, eli tämä Karkussa syntynyt:
28.12.1712 30.12.1712 Petri Collini Liskin Roses Lisken
t. Helena V.
K.Salminen
06.08.09, 08:48
Amata Helena,
näyttääpi tuo pitäjänkirjuri Karl Lilius kuollut ennen v 1766, tn Muohijärvellä missä kuolleita ei Hiskissa, kun vaimonsa Elisabeth Collina esiiintyy pitäjänkirjurin leskenä Tyrvään Kallilalan Harrin talossa v 1766-79, mukanaan tyttäret Caisa E ja Justina vv 1766-68.
Caisa näyttää tehneen hyvät naimakaupat, kun avioitui 3.10.1793 Tyrväällä varatuomari Henrik W Simonp von Phalerin kanssa, joka omisti 1. vaimonsa Johanna Sofia Erikint Neunstedtin (s 21.7.1744 Köyliö, k 30.12.1792 Tyrvää, Katara) kautta Tyrvään Kataran ja Haunian ratsutilat, ja lisäksi mainitun suvun päämies 1783-1818. Mutta eipä näytä Arno v. Pfaler "Pfalerianassaan" (1975, 23) tietävän Caisasta muuta kuin syntymäajan 16.6.1751 ja kuolinajan 21.11.1830 Tyrvää. Vanhemmista ei mitään.
Minua rupesi kiinnostamaan tuo Hauhon kuolinmerkintä:
1723 Jungfr. Collinia
alkup - ALKUPKOMM: Jungfr. Collinia tillijka med hennes brorson Dieckn begr. uti kyrckian gratis för deras fattigdom skull. alkup - HAUPAIKKA: begr. uti kyrckian alkup - MAKSUN_HUOM: för deras fattigdom skull alkup - MAKSU: gratis
Tuo yhteys Dieckneihin, pitää vähän harjoittaa tiedon arkeologiaa, vai onko Sinulla tai jollain muulla jo kaivettua dataa valmiina?
Tuo Kari
Hei Kari,
Niinpä, eli tämä Karkussa syntynyt:
28.12.1712 30.12.1712 Petri Collini Liskin Roses Lisken
t. Helena V.
Sami Lehtonen
06.08.09, 10:05
Täällä on jo päästykin pitkälle. Olen Helenan kanssa samaa mieltä siitä, että Caisa Lisan avio täytyy olla selvästi aiemmin - luultavasti ennen 1736. Jostakin syystä Hauhon vihityissä ei ole sopivaa merkintää. Itselleni mieleen tulee Hattulan Tenholan Laakkonen, joka lienisi ruotsalaiselta asultaan Lackois. Tosin, outoa olisi, ettei pitäjännimeä olisi merkitty - vain talo.
näyttääpi tuo pitäjänkirjuri Karl Lilius kuollut ennen v 1766, tn Muohijärvellä missä kuolleita ei Hiskissa, kun vaimonsa Elisabeth Collina esiiintyy pitäjänkirjurin leskenä Tyrvään Kallilalan Harrin talossa v 1766-79, mukanaan tyttäret Caisa E ja Justina vv 1766-68.
Mouhijärven SSS-haud.listan mukaan Karl Lilius haud. 16.3.1755, kuolinsyy bränsjuka, ikä 63.8.
Kiitos Terhi!
Ei ole Karl Lilius sitten Henrik Gustavinpoika Liliuksen poikia vaan aiempaa sukupolvea, ehkä Messukylän kh Gustaf Liliuksen, k. 1706 poika.
t. Helena V.
K.Salminen
07.08.09, 06:58
Ihan vaan tarkistukseksi: mikä lähde on: "Mouhijärven SSS-haud.lista". Voiko tämän kirjoittaa auki, ja kertoa miten tähän lähteeseen on päästy käsiksi.
Kari Salminen
Mouhijärven SSS-haud.listan mukaan Karl Lilius haud. 16.3.1755, kuolinsyy bränsjuka, ikä 63.8.
Lähde on Suomen sukututkimusseuran historiakirjajäljennökset, nk. "mustat kirjat"
Make
K.Salminen
07.08.09, 08:00
Tattis, nyt asia on klaari.
KS
LÄhde on Suomen sukututkimusseuran historiakirjajäljennökset, nk. "mustat kirjat"
Make
miten tähän lähteeseen on päästy käsiksi.
Ihan helppoahan se. Etsii ensin oikean alueen mf-korttimappinsa, sieltä Mouhijärven, sieltä tarvittavan ajan kuolleet&haudatut, naksauttaa mf-korttilukulaitteensa auki, lukee.
Nääs.
Mummuikäinenkin osaa.
:D::D:
K.Salminen
11.08.09, 11:49
Palaan nyt tähän Hauhon tilanteeseen, kun käsissäni on tuo Tiina Miettisen ja Anneli Mäkelä-Alitalon (toim.) Hauhon historia II (2009) sieltä Lautsian kohdalta (mts 200-203) joitain poimintoja:
Kerrotaan: "ratsumies Heikki Tuomaanpojasta Lautsiassa joka teki 1. vaimonsa Kirsti Laurintyttären kanssa keskinäisen testamentin ja koska olivat lapsettomia toisen kuoltua jälkeenjäänyt pso saisi kaiken omaisuuden. Vaimo Kirsti Laurint kuoli ensin ja Heikki Tuomaanp avioitui 2. kerran Lehdesmäen ratsutilan emännän Beata Abrahamint kanssa, joukuussa 1645. Beata sai Lautsian huomenlahjaksi Heikiltä, joka oli kuitenkin köyhtynyt ja hänellä oli suuria velkoja. Lisäksi huomenlahjan koko ylitti sopivaisuuden rajan, koska koko oli määritelty tarkkaan lainsäädännössä.
Lautsia siirtyi jälleen oston kautta, nyt vouti Mats Bertelinpojalle ja hänen jälkeläisilleen...
Vouti Mats velkaantui pahasti 1660-luvulla aateliselle Hans Fransinpojalle, aateliselle ev.ltn Johan Bäckille (olisiko ltn Anders Påhlinp Colleenin vaimon Caisa Bäckin isä? KS) ja vääpeli Samuel Matinpojalle.
Maaherran määräyksen mukaan Mats Bertelinp koko omaisuus tuli jakaa velkojien kesken sekä myös Lautsian ratsutila, joka kuulutettiin v 1669 kesäkärijillä ensimmäisen kerran. Vuoden 1671 talvikärijillä Lautsian kohtalo lopultakin ratkesi. Akaan kh Jacob Matthiae Ichtydius tarjoutui lähimpänä perillisenä lunastamaan talon itselleen, joka oli siis ehditty 2 kertaa huudattaa veloista. Jakob otti maksaakseen rästiinjääneet velat ja sai tilan haltuunsa, hänen siteensä Hauhoon olivat vahvat, koska toinen vaimo Ingeborg Herkepaeus oli Hauhon kh Anders Herkepaeuksen tytär.
Kh Jakob Ichtydiuksen kuoltua Lautsia siirtyi Ingeborg Herkaeuksen ja tämän 1. pson Påhl Collinin pojalle, luutnantti Anders Påhlinp Collinille. Hänen halussaan tila oli reduktion jälkeen v 1683. 1704 tienoilla Anders Collin muutti vaimonsa kanssa Vitsiälän Uotilaan ja Lautsiassa asui hänen sisarensa Lisa Påhlint Collin.
Lautsian omistuksesta käytiin pitkä riita v 1708. Entinen majoitusmestari Anders Collin selitti käräjillä viljelleensä Lautsiaa vuodesta toiseen jättämättä sitä koskaan autioksi, mutta silti tila merkittiin Portaan toisen rusthollin alaiseksi ja jalosukuinen Gustaf Birckholz sai siihen immission, eli asumisoikeuden. Kruununvouti Gabriel Fulda ihmetteli, miten tämä juonitteli Collinia vastaan oli mahdollista. Nimismies todisti Collinin kylväneen ruista syksyllä 4 tynnyriä, mutta enimmäkseen tila oli autiona. Maaherra siirsi asian käräjien selvitettäväksi, harvinaista kyllä, ja käräjillä toistettiin uudelleen ettei Lautsia ollut koskaan täysin viljelemättömänä, verorästeistään huolimatta.
Kartanon luonteen Lautsia sai vasta, kun se siirtyi aatelisen Schulman-suvun haltuun isonvihan jälkeen 1726"
Tässäpä tätä
T. Kari Salminen
Thanks Kari for charing!:)
Vouti Mats velkaantui pahasti 1660-luvulla aateliselle Hans Fransinpojalle, aateliselle ev.ltn Johan Bäckille (olisiko ltn Anders Påhlinp Colleenin vaimon Caisa Bäckin isä? KS) ja vääpeli Samuel Matinpojalle. Itsekin mietin tuota samaa jo aiemmin. Tosin minusta Lautsian rk:ssa Caisan sukunimeksi on merkitty pikemminkin Båck?! Vrt. ruotsalaisen å:n ja ä:n kirjoitusta alla "dåtter" ja toisaalta edessä "Änckia" sanoissa.
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=93&pnum=264
Molempien sukunimien kautta olisi erilaisia mahdollisia yhtymäkohtia.
- Ev.ltn Johan Bäck i Finlandin 3. puolison Brita Eriksdr Pistoljelmin äiti olisi sopivasti tässäkin yhteydesä jo puheena ollut Beata Mattsdr Ichtydia.
- Bock-vaihtoehtoja on lukuisia, mm. ltn. Isak Juliusson Bockin vaimo oli Magdalena Elisabet Berendt Gustafsdr Schulman... Lautsian seuraava omistajasuku. Isakin äidin nimi oli Catharina Roling ja ajallisesti sopisi lähinnä Isakin sisareksi (vrt. Genos 43, Kurtén: Julius Bockilla ja Catarina Rolingilla oli 3 tytärtä ja 1 poika, joista nimeltä mainitaan vain Isak ja Anna Maria).
t. Helena V.
K.Salminen
13.08.09, 06:34
Helena,
kyllä tuo rippikirjan nimi on tosiaan Båck eikä Bäck. Valitettavasti tuossa Hauho II ei ole Anders Collinista sen enempää kuin tuossa aikaisemassa lainauksessa toin esiin, vaimon nimeä ei mainita. Opuksen puutteena pidän sitä, että siitä uupuu talonhaltijaluettelot, jotka olivat edellisessä 1 osassa vuoteen 1713 saakka, Liisa Poppius vainaan tekeminä. Paljon relevanttia tietoa on siis puuttumassa.
Toisaalta mitä tuohon Johan Bäck i Finlandiin, 1613-1679, (miten tästä nimestä nousee alluusio Tom of Finlandiin?) tulee, mieshän oli 4 kertaa naimisissa, joten luulisi noista nainneista yksi tyttölapsi ltn Anders Collinillekin riittävän?
T. Kari
Itsekin mietin tuota samaa jo aiemmin. Tosin minusta Lautsian rk:ssa Caisan sukunimeksi on merkitty pikemminkin Båck?! Vrt. ruotsalaisen å:n ja ä:n kirjoitusta alla "dåtter" ja toisaalta edessä "Änckia" sanoissa.
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=93&pnum=264
Molempien sukunimien kautta olisi erilaisia mahdollisia yhtymäkohtia.
- Ev.ltn Johan Bäck i Finlandin 3. puolison Brita Eriksdr Pistoljelmin äiti olisi sopivasti tässäkin yhteydesä jo puheena ollut Beata Mattsdr Ichtydia.
- Bock-vaihtoehtoja on lukuisia, mm. ltn. Isak Juliusson Bockin vaimo oli Magdalena Elisabet Berendt Gustafsdr Schulman... Lautsian seuraava omistajasuku. Isakin äidin nimi oli Catharina Roling ja ajallisesti sopisi lähinnä Isakin sisareksi (vrt. Genos 43, Kurtén: Julius Bockilla ja Catarina Rolingilla oli 3 tytärtä ja 1 poika, joista nimeltä mainitaan vain Isak ja Anna Maria).
t. Helena V.[/quote]
Vuoden 1719 Turun kenraalikuvernöörikunnan kylvö- ja karjaluettelon mukaan Lautsiaa emännöi Caisa Båck.
Make
Hei,
Kiitos Make sukunimen vahvistuksesta toisestakin lähteestä.
Näitä Caisa Bockeja näyttää Hauholla (tai lähiseuduilla Luopioisissa ja Tuuloksessa, josta ovat väliin kirjaantuneet Hauhonkin kirjoihin) 1700-l alussa olleen vähintään kaksi ellei kolme.
- Luopioisten Lemmettylästä (nimismies Isak Isaksson Bockin koti) haudataan jungfru Catharina Bock 1704
- (Tuuloksen/Luopioisten/Hauhon) Kouvolasta avioituu 1.11.1708 Catharina Bock Benjamin Holmstenin kanssa, Holmsten kuolee 1733.
- Anders Collinin vaimo Catharina Bock Vitsiälän Uotilassa 1736-43 /RK). Olisikohan Holmstenin leski nainut Collinin, jolloin Lisa Caisakin SAATTAISI olla sukunimeltään Holmsteen eikä ollenkaan Collin?
Kouvolasta löytyy myös kapteeni Erik Bock (jonka Isak-poika ja toinen lapsi kuolevat 1691 ja 1694). Samoin kapt. Johan Bock kuolee siellä 1704.
t. Helena V.
Tuota Hauhon Kouvalaa olen silmitellyt minäkin, etsiessäni juuria vääpeli
Johan Buxille (k. 1738), jonka nimi esiintyy myös muodossa Buchs.
Johan oli aviossa Anna Lyran kanssa. Annan synnyin ja kuolinajatkaan
eivät ole tiedossa.
Lapsista:
-Maria Bux avioitui Hämeenkosken kanttoreiden Bjur & Ahlfors kanssa
-Sara Sofia Bux nai Hattulan Katilan Petter Spåren, joka oli aatelismies.
Ehkäpä jonain päivänä tämäkin mysteeri selviää.
Antti Järvenpää
19.08.09, 15:14
Kun Bockit ja Luopioisten Lemmittylä ja Kouvala on kiinostanut itseänikin. Laitan tuohon alle aiemmin eri lähteistä keräilemäni tiedot, jos niistä vaikkapa olisi jotain iloa jollekulle. Oma mielenkiiltoni ei liity varsinaisesti Bockeihin vaan Kouvaln Wirmaila yhteyteen, jonka jatko on tuntematon - eli se Padasjoen Wirmailasta tullut perhe katoaa tiettymättömiin Kouvalan kauden jälkeen. Kaikki vihjeet koskien tätä kiinnostaisi.
- - - - - - -
Beata Henrikintytär, pso I Hämeenlinnan linnansihteerin, sittemmin Turun proviantin kamarikirjuri, Lemmittylän isäntä 1626-44 Iisak Antinpoika ja tämän kuoltua, pso II n. 1633 Hollolan vouti Matti Eerikinpoika.
Lapsia I aviosta:
Juhana Iisakinpoika, vouti 1643-45 ylisessä Sääksmäen, 1649-52 Ylisessä Hollolan ja 1652-54 koko Hollolan kihlakunnassa, Lemmittylän isäntä 1645-55, pso Marketta Juhontytär, Lemmittylän leski emäntä 1656-1664
Iisak Iisakinpoika, vouti Ylisessä Sääksmäen kihlakunnassa 1659-64, poika Johannes Bock (1700) mainitaan ylioppilaana /Hämeen historia II 2 s.443/.
Abraham Iisakinpoika Bock, näyttää siltä että Johan Henriksson i Wirmaila on ostanut Kouvalan von Hauseneilta. Mutta veli Carl Henriksson on siellä kuitenkin sen jälkeen asunut. Hän tosiaan antaa ymmärtää olevansa sukua Kouvalaa ennen von Hauseneja asuneelle Abraham Isaksson Bockille. Puhutaan sukuoikeuksista maahan. Toistaiseksi meillä on aukko siinä minne Kaarle perheineen Kouvalasta hävisi, sillä 1600-luvun lopulla siellä asuu taas Bockeja. Abraham Isakssonin vaimo oli Margareta Andersdotter, joka myi leskenä talon von Hausenille vuonna 1662. Abrahamin vanhemmat olivat Isak Andersson Bock ja Beata Henriksdr (isä Henrik Jesperinpoika, joka mestattiin Viipurissa 1599)
-------------
Juhana Iisakinpoika, vouti 1643-45 ylisessä Sääksmäen, 1649-52 Ylisessä Hollolan ja 1652-54 koko Hollolan kihlakunnassa, Lemmittylän isäntä 1645-55, pso Marketta Juhontytär, Lemmittylän leski emäntä 1656-1664
Lapsia:
Iisakki Juhonpoika Bock, Lemmitylän isäntä 1665-1713, pso Maria
Erik Juhonpoika Bock, "omkring år 1680, twa broder, Erik och Isak Johanssoner i Hauho, antog namnet Bock" [Love Kurtenin Genos-artikkelia (43(1972), s. 61-71)]
Helsingin raatimies Johan Gustaf Bock (n. 1710-1788), joka on tunnettu Senaatintorin varrella sijaitsevan Bockin talon rakentajana, oli peräisin Tyrvännöstä, jossa hänen isänsä, luutnantti Isak Bock (1688? -1751) omisti Kartanon ratsutilan. Isak Bockin ja Helena Schulmanin muista lapsista asuivat poika Karl Christian Bock (s. n. 1714) sekä tyttäret Maria Elisabet (s. n. 1727, puoliso asevarikon kirjuri Mikael Linderoos) ja Anna Christina (s. 1732, puoliso Nils Procopaeus) Kartanossa. Kolmannen tyttären Catharina Helenan (s. n. 1728) puoliso oli Pälkäneen Mälkilän ratsutilallinen Adolf Vilhelm Lignberg ja neljäs, Hedvig Sofia (s. 1730) oli naimisissa Helsingissä ensin kauppias Leonard Adrianin (k. 1753) ja sitten kaupunginnotaari Petter Wetterin kanssa.
Isak Bockin isä, Turun läänin jalkaväkirykmentin kapteeni Julius Johansson Bock (k. 1697) tuli Kartanon omistajaksi 1670-luvun lopulla. Hän ei liene ollut sukua Hauhossa samaan aikaan eläneisiin Erik ja Isak Johansson Bockiin. Julius Bockin ja Catharina Rolingin vanhin tytär Anna Lena oli naimisissa ensin Hämeenlinnan tullinhoitajan Erik Hjelmmanin (k. 1695) ja sitten Helsingin kauppiaan Per Sundin kanssa.
[Love Kurtenin Genos-artikkelia (43(1972), s. 61-71)]
Hauhon kuolleiden luettelossa /Juhani Pesun tieto 24.7.2002/
- 23.4.1701 haudataan "Coufwalan" kylasta "Edell och manhaft.hr capit. Johan Bock" patronyymi Andersson muiden kirkonkirjojen tietojen mukaan.(sama Ramsayssa Ögnelood suvun kohdalla.
- 11.5.1707 haudataan samasta kylasta " Cap.Erich Backsz son Isac"
----------
Iisakki Juhonpoika Bock, Lemmitylän isäntä 1665-1713, pso Maria
Lapsia:
Elisabet Bock, sn.1670 k.25.1.1755 (tai 1735) Luopioinen, pso Johan Wallenius Akaan kirkkoherra n. 1714-1719
----------
Johan Wallenius (1712-1719)
s. Akaassa 15.9.1666 ja k. syyskuussa 1719, edeltäjän lanko, Yo Turku 1685 Akaan pit.ap. 1689, kpln 1708, vht.Vesilahden khra Wallenius Josephus Josephi Wallenius s.1630 ja k. 1707, pso II Stenius Maria. - Pso. Akaassa 19.9.1693 Bock Elisabet s.1670 k.25.1.1755 (tai 1735) Luopioinen, vht. nimismies Luopioisten Lemmettylän rusthollista Iisak Juhananpoika ja Maria
Mielenkiintoisilla kalavsillä tässä uistellaan, sillä Katariina Erikintytär Bock on myös minun esiäitini. Olen asiaa jokin aika sitten hieman penkonut ja se on osin vielä kesken. Mielenkiintoiseksi sen tekee osiltaan sekin, että Kaisan eka puoliso oli Johan Matiaksenpoika Lignberg (=Lignipaeus-sukua) ja Johanin veli luutnantti Mårten Lignbergin ensimmäinen puoliso oli taas Lemmettylän Bockeja. Ja kun kumpikin on esiäitini veljiä, niin...
Juhanille taas. Lyraan liittyvät tiedot ovat tosiaan kortilla, osin varmasti siksi, että Kuhmoisten kirkolliset asiakirjat ovat harmittavasti osin tuhoutuneet, joten voi olla että tiettyihin asioihin ei mitään varmuutta saadakaan. Joka tapauksessa mielenkiintoinen seikka on, että esiäitini Märtha Johanintytär Lyra perheineen olivat eräs Lemmettylän lampuotiperheistä. Heidän jälkeläisiään on sitten ollut lampuoteina ja torppareina Bockiin liittyvissä taloissa lähes koko 1700-luvun.
Make
Eräs lisäsyy, miksi sovittelen Johan Buxia Hämeeseen on se, että hänen veljensä on mahdollisesti se Peter Bux, joka oli Pätiälän rusthollarina 1700-luvun alussa naituaan Elias Carlssonin ja Maria Pastellin tyttären
Kirstinin. Maria Pastell avioitui leskeksi jäätyään Elias Bruunin kanssa.
Se, mikä kytkee Buxit nyt keskusteltaviin Bock-nimisiin on Peterin sukunimenä Buxin rinalla esiintyvä Bock. Bux voisi siis olla Bock-nimen
genetiivimuunnos.
Peter Bock-Buxin tytär Maria Bux kastettiin Hauhon Pätiälässä 26.4.1706.
Kummeina toimivat:
Välb.H. Major Robert Charpantier
H. Jonas Streng
Carl Fornaeus
Axel Ithimaeus
Elisabet Orrea
Marg.Maria Gååsman
Maria Herckepae
Karin Elisasdr
Tämä Maria Bux nai Adolf Grunditzin.
Hei,
Eräs lisäsyy, miksi sovittelen Johan Buxia Hämeeseen on se, että hänen veljensä on mahdollisesti se Peter Bux, joka oli Pätiälän rusthollarina 1700-luvun alussa naituaan Elias Carlssonin ja Maria Pastellin tyttären
Kirstinin. Maria Pastell avioitui leskeksi jäätyään Elias Bruunin kanssa.Hiskin ja SAY:n mukaan Elias Bruun nai kyllä Kirstin Eliasdr:n:
1.5.1711 Pätiälä Elias Bruun Kirstin Eliädr Pätiälä
ja
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=199657
SAY:n merkinnöissä Petter Buxia ei näy ollenkaan Pätiälässä, mikä voisi viitata siihen, että Peter kuoli jo n. v. 1706. Henkikirjamerkintöjä kun ei näy ollenkaan 1694-1706 ja 1707 Kirstin Eliasdr näkyy isänsä ja äitinsä tyttärenä. Sitten 1712 näkyy Elias Bruun vaimonaan Kirstin ja anoppi Maria - Kirstinin isä Elias Carlsson Pätiälä on merkitty "todistetusti vanhaksi", vaikka kuolee (Hiskin ja RK-merkinnän mukaan) vasta 1734. - Onko tietoa, mikä Petter Bock oli ammatiltaan?
Hiskissähän näkyy myös Petterin ja Kirstinin avio sekä tytär Maria:
2.7.1705 Hachiala Petter Bock Kirst. Eliädr Pätiälä
26.4.1706 29.4.1706 Pätiälä Petter Bäck (Nimi alleviivattu ja perässä kysymysmerkki) Maria
t. Helena V.
Sami Lehtonen
20.08.09, 16:38
Polveileepa keskustelu mielenkiintoiseen suuntaan! Tuossa juuri tarkastelin näitä Bock-kuvioita, joita tosiaan on aiemminkin käsitelty, ja huomasin, että noista Bockeistahan pääsee mm. Knuutti kirjuriin, joka näin janakkalalaisena herättää heti mielenkiinnon.
Jos oletamme, että Peter Bock/Back/Bäck -merkinnät ovat kaikki saman henkilön, niin tulee vähän tunkua - tai sitten herra oli kahdesti naimisissa. Peterin tytär Maria (1706) on selvästi 1705 liitosta, mutta vuonna 1707 kuollut poika olisi todennäköisesti edellisestä aviosta. Toisaalta, Peteriä ei ole merkitty kuolleeksi tuolloin (siis 1707 lapsen hautauksen yhteydessä), joten onko mahdollista, että tämä upseeri on ollut muilla mailla tuohon aikaan.
Kirjoitusasun horjuvuuteen Buxien osalta muistuttaisin likvidationer-sarjan kirjeestä, jossa sisarukset on peräkkäin kirjoitettu Bucks ja Bux. Johan Buxin sotilashistoriaa tunnetaan ilmeisesti 1702 alkaen, jolloin rummunlyöjä Johan Buk ylennettiin neljänneksi korpraaliksi Asikkalan komppaniaan. Johan Bux palveli ilmeisesti tuosta lähtien koko sotilasuransa samassa komppaniassa. Käsittääkseni 1700-luvun alussa ei tavan sotilas kyllä ylennyt rummunlyöjästä aina varusmestariksi pelkällä kyvykkyydellään - jotain sukutaustaa piti olla.
Hei Sami,
Jos oletamme, että Peter Bock/Back/Bäck -merkinnät ovat kaikki saman henkilön, niin tulee vähän tunkua - tai sitten herra oli kahdesti naimisissa. Peterin tytär Maria (1706) on selvästi 1705 liitosta, mutta vuonna 1707 kuollut poika olisi todennäköisesti edellisestä aviosta. Toisaalta, Peteriä ei ole merkitty kuolleeksi tuolloin (siis 1707 lapsen hautauksen yhteydessä), joten onko mahdollista, että tämä upseeri on ollut muilla mailla tuohon aikaan.Missä tuo 1707 kuollut Petter Bockin poika näkyy? Antin listauksessa tuolloin olisi (Juhanilta saadun tiedon mukaan) kuollut Erik Bockin poika Isak, mutta Hiskin merkinnät antavat Erikin Isak-pojalle (ainakin jollekin sellaiselle) näin:
1694 18.2.1694 Kouvala Isac
alkup - PIK: Cap.Erich Båckz son
t. Helena V.
PS. Hauhon kolme Ca(tha)rin(a) Bockia 1700-luvun alussa vaikuttavat tosiaan kolmelta eri henkilöltä, sillä Holmstenin 1708 nainut Carin näyttäisi kuolleen poikansa n. 1713 syntyneen sittemmin Luopioisten Kouvolan Knapin rusthollari, kuudennusmies Johan Benjamisson Holmstenin luona:
5.1.1741 11.1.1741 Koufvala Knap h. Catharina Bock 56
alkup - HAUPAIKKA: und.kyrk
Sami Lehtonen
20.08.09, 17:53
Hei Sami,
Missä tuo 1707 kuollut Petter Bockin poika näkyy? Antin listauksessa tuolloin olisi (Juhanilta saadun tiedon mukaan) kuollut Erik Bockin poika Isak, mutta Hiskin merkinnät antavat Erikin Isak-pojalle (ainakin jollekin sellaiselle) näin:
1694 18.2.1694 Kouvala Isac
alkup - PIK: Cap.Erich Båckz son
t. Helena V.
PS. Hauhon kolme Ca(tha)rin(a) Bockia 1700-luvun alussa vaikuttavat tosiaan kolmelta eri henkilöltä, sillä Holmstenin 1708 nainut Carin näyttäisi kuolleen poikansa n. 1713 syntyneen sittemmin Luopioisten Kouvolan Knapin rusthollari, kuudennusmies Johan Benjamisson Holmstenin luona:
5.1.1741 11.1.1741 Koufvala Knap h. Catharina Bock 56
alkup - HAUPAIKKA: und.kyrk
Olet aivan oikeassa - luinpa huonosti. Aihetta liippaavaa juttua on koottu mm. tänne:
http://sfhs.eget.net/wikiindexorphan.html?http://delphi.eget.net/index.php?VS%20II-2%20Kaarle%20Heikinpoika%20Wirmala
Oletan, että ne ovat Antille tuttuja. Missä yhteydessä ja kuka itse asiassa puhuu sukuoikeudesta? Se jäi Antin viestissä ainakin minulle epäselväksi.
Sami Lehtonen
20.08.09, 18:39
Tulipa mieleen, että tuo Petter on näemmä ainoa laatuaan Bockeilla. Sen sijaan mm. Spåre -suvussa on ainakin kolme Pehriä/Petteriä.
Ellei sitten toinen ole jokin toistaiseksi tuntematon Johanin lähisukulainen, sillä 1710 syntyneen tyttären Maria Buckin kummeissa on mm. ho Lijskin Pehrsdr Bux.
Olet aivan oikeassa - luinpa huonosti. Aihetta liippaavaa juttua on koottu mm. tänne:
http://sfhs.eget.net/wikiindexorphan.html?http://delphi.eget.net/index.php?VS%20II-2%20Kaarle%20Heikinpoika%20Wirmala
Oletan, että ne ovat Antille tuttuja. Missä yhteydessä ja kuka itse asiassa puhuu sukuoikeudesta? Se jäi Antin viestissä ainakin minulle epäselväksi.
Jos jollakulla olisi saatavilla tuossa linkissä olevan tuomikirjan tarkemmat viite tiedot, olisin siitä kovin kiitollinen. Tuohan antaa aiheen mielenkiintoiseen hypoteesiin: Kurtenin mukaan Erik ja Isak Bock ovat veljeksiä. Entä jos Isak osti tuon talon ja luovutti sen veljelleen ikäänkuin perintöosaksi. Hieman kuitenkin harmittaa kuin digitoituna on Hollolan tuomiokuntaa, mutta tuo juttu kuuluu johonkin kahden käräjäsetin "välimaastoon" (tuomiokirjoista näyttäisi puuttuvan vuodet 1676-88) eli mistä tuo tieto on peräisin? Myöhemmästä tuomiokirjasta?
Make
Sami Lehtonen
20.08.09, 20:51
Jos jollakulla olisi saatavilla tuossa linkissä olevan tuomikirjan tarkemmat viite tiedot, olisin siitä kovin kiitollinen. Tuohan antaa aiheen mielenkiintoiseen hypoteesiin: Kurtenin mukaan Erik ja Isak Bock ovat veljeksiä. Entä jos Isak osti tuon talon ja luovutti sen veljelleen ikäänkuin perintöosaksi. Hieman kuitenkin harmittaa kuin digitoituna on Hollolan tuomiokuntaa, mutta tuo juttu kuuluu johonkin kahden käräjäsetin "välimaastoon" (tuomiokirjoista näyttäisi puuttuvan vuodet 1676-88) eli mistä tuo tieto on peräisin? Myöhemmästä tuomiokirjasta?
Make
Niinpä. Katselin kanssa, että tuota ei näyttäisi olevan saapuvilla. Antti, onko sinulla tuo sivuilla mainittu Wirmailan kirja? Olisiko siinä jonkinlaiset viitetiedot?
Antti Järvenpää
20.08.09, 21:40
Tuota peräänkuulutettua Wirmailan perintöasiaa on käsitelty ainakin seuraavissa käräjissä:
- Hauhon ja Tuuloksen kesäkäräjät 16-17.7.1666
- Asiaa käsiteltiin uudelleen 22 ja 23 10.1666
Olen niitä joskus katsellut itsekin ja saattavat olla jossakin koneellani, mutta en nyt löydä, mutta noilla tiedoilla ne varmaankin löytyvät.
Tuohon Peter Buxiin sen verran lisäystä, että sama tai samanniminen löytyy myös Kuhmoisista. Kuhmoisten vanhan historian mukaan nimittäin syyskäräjillä 1668 mainitaan vouti Petter Boux, joka hoiti tointansa lahjoituksen peruuttamiseen asti, v:een 1683.
Kuhmoisten Valkiala 1692: Peter Boux, hu Dordhe
http://digi.narc.fi/digi/fullpic.ka?kuid=476632 ja 1692 syntyy Anna Dorothea
http://hiski.genealogia.fi/hiski?fi+t3702660
Tämä Peter Bux on selkeästi lahjoitusajan aateliston vouti.
Antti Järvenpää
21.08.09, 06:38
Polveileepa keskustelu mielenkiintoiseen suuntaan! Tuossa juuri tarkastelin näitä Bock-kuvioita, joita tosiaan on aiemminkin käsitelty, ja huomasin, että noista Bockeistahan pääsee mm. Knuutti kirjuriin, joka näin janakkalalaisena herättää heti mielenkiinnon.......
Aikani kun katselin vanhoja tiedostoja, niin löysin tuoreimman tekemäni muistiinpanon, jossa on tuo yhteys Knuutti-kirjuriin.
[B]Henrik Jesperinpojan suku
Taulu I
Henrik Jesperinpoika, isä luult. Porvoon Bjurbölen ratsumies Jesper Thomasinpoika. Arvid Henrikinpoika Tavastin lainlukija, läänityksenä Luopioisten Kouvalan ja Lemmettilän kylät. Tavataan Akseli Kurjen ratsuväen kustantajien luettelossa ainakin 1587 lähtien neljän hevosen ja miehen ylläpitäjänä. Mestattin Viipurissa 1599. Pso. n. 1593 Beata Jaakontytär (till Kernala), Arvid Henrikinpoika Tawastin kasvatti, vht. Janakkalan Kernaalan Jaakko Knuutinpoika ja Anna Henrikintytär (Tawast) /Genos 4/2004/, vmon II pso Sääksmäen vouti 1609-10 ja 1614-15 Lars Mårteninpoika, Lemmittylän isäntä 1604-25.
Lapsia (ikäjärjestystä ei tiedetä):
Arvid Henrikinpoika, ratsutilallinen Luopioisten Lemmettylässä 20 ta peltoa /Hämeen historia II 1 s.448-449/, ilm. kuollut nuorena ja lapsettomana, koska ei esiinny Luopioisten tilusten omistajana myöhemmin.
Girmund Henrikinpoika, ilm. kuollut nuorena koska ei esiinny Luopioisten tilusten omistajana.
Göran Henrikinpoika, ilm. kuollut nuorena koska ei esiinny Luopioisten tilusten omistajana.
Beata Henrikintytär, tauluun II, pso I Iisak Antinpoika, veromestari, haud. 13.5.1628 Turun tuomiokirkoon, pso II Hollolan vouti Matti Erkinpoika.
Taulu II
Beata Henrikintytär, vht. Luopioisten Lemmittylän ja Kouvalan ratsumies, lainlukija Henrik Jesperinpoika ja Beata Jaakontytär, pso I Iisak Antinpoika, veromestari, kamarikirjuri ja Hämeenlinnan linnasihteeri, omisti talon Turussa ja hallitsi Luopioisten Lemmettylää vaimonsa perintönä, sai 9.3.1616 kuninkaalta Knaapin talon Luopioisten Kouvalasta, haud. 13.5.1628 Turun tuomiokirkoon, pso II Hollolan vouti Matti Erkinpoika /Genos 2002/3 sivu 153 Toropainen: 137. TRO 22.1.1638/, joka pyrki pian myymään Turun taloa ja kaupantekoon sekaantui myös Iisak vainajan veli Jaakob Antinpoika (raha- ja muonavarainhoitaja Turussa) sekä Iisäkin sisaren Elinin mies linnavouti Jaakko Sigfridinpoika, jotka puolustivat voimakkaasti Iisakin alaikäisten lapsien oikeuksia.
Lapsia I aviosta:
Juhana Iisakinpoika, tauluun III, vouti 1643-45 ylisessä Sääksmäen, 1649-52 Ylisessä Hollolan ja 1652-54 koko Hollolan kihlakunnassa, Lemmittylän isäntä 1645-55, pso Marketta Juhontytär, Lemmittylän leski emäntä 1656-1664
Iisak Iisakinpoika, vouti Ylisessä Sääksmäen kihlakunnassa 1659-64, poika Johannes Bock (1700) mainitaan ylioppilaana /Hämeen historia II 2 s.443/.
Abraham Iisakinpoika, pso Margareta Andersdotter, joka myi leskenä talon von Hausenille vuonna 1662.
- - - - - - -
Jos nyt sitten joku keksisi, mikä sukuyhteys näillä on Padasjoen Virmailan ratsutilallisiin, niin aika moni Virmailaa tutkinut olisi kiinnostuneena kuulolla.
K.Salminen
21.08.09, 08:36
Teenpä pienen intermedion tähän debattiin. Hauhon historiassa II (2009, 38) tekijät M & M-A kertovat:
"Hollolan ylisen kihlakunnan voutina 1649-52 ja koko Hollolan voutina 1652-54 toimi Luopioisten Lemmettylässä asunut Johan Iisakinp Bock. Hänen veljensä Iisak toimi puolestaan Ylisen Sääksmäen voutina. Suku polveutui naislinjaisesti 1590-luvulla eläneestä lainlukijasta Henrik Jesperinpojasta, joka oli toiminut tuomari Arvid Henrikp Tawastin kirjurina. Veljesten isä, turkulainen Iisak Andersinp Bock oli Turun proviantti eli kruunun varaston kirjuri ja Hämeen linnankirjuri. Luopioisten Lemmettylän rusthollin hän sai haltuunsa avioitumalla Henrik Jesperinp:n tyttären Beatan kanssa.Hollolan voudeista siis suuri osa asui 1600-luvulla Hauholla tai aivan sen lähialueilla."
Mitä tulee tuohon Antin mainitsemaan yhteyteen Henrik Jesperinpojan ja Wirmailan kanssa, kiinnostaa minua tämä potentiaalinen korrrelaatio kovasti, Padasjoen nimismiehen Johan Gabrielinp Wirlanderin (1705-1777) suorana jälkeläisenä.
Lainlukija Henrik Jespersson kyllä palloili Padasjoella, joka tulee ilmi E. Anthonin (1937, 225) teoksesta:
"Ett av de nu framförda klagomålen har tett sig så allvarligt, att den anklagade funnit det säkrast att söka sin räddning genom flykt ur riket. Det gällde den kände bondeplågaren Mauritz Skytte. Denne hade jämte ryttaren Henrik Jespersson två dagar efter mikaeli 1593 svårt misshandlat Knut Matsson i Vesijako by i Padasjoki. Nu klage bonden Matss Knutsson från samma by, att ”Mauritz Skytt haver haver slaget hans fader ihjäl för sju år sedan”. Saken hade dragits för rätta och bonden hade tilldömts bårdskärärlön, medan han levde, men Skytte hade ingenting givit efter hans död. Sonen begärde sin rätt för detta manslag. Det ligger nära till hands att sammanställa detta kagomål med Mauritz Skyttes flykt ur landet. "
Tämä pahoinpidelty kuului myös sukutaloihini, kun oli Knut Matsinp Padasjoen Vesijaon Longalta.
Henrikhän (joka T.Jallin minulle antaman tiedon mukaan syntyisin Porvoon Boesta) sai sitten Kaarlelta kunnon käsittelyn Viipurissa, missä hänet (isäntänsä) Arvid Tawastin tavoin mestattiin, mutta alempi säätyisenä lisäksi vielä teilattiin. Mauritz Skytte, (jonka isä Padasjoen Kasiniemen herra), pakeni sitten Sigismundin suojaan Puolaan (tästä cf. E.Anthoni: En förteckning över flyktingar i Polen i början av 1620-talet. Helsingfors 1942).
T. Kari S
Bodniemi37
21.08.09, 10:53
Peter Bock-Buxin tytär Maria Bux kastettiin Hauhon Pätiälässä 26.4.1706.
Kummeina toimivat:
Välb.H. Major Robert Charpantier
H. Jonas Streng
Carl Fornaeus
Axel Ithimaeus
Elisabet Orrea
Marg.Maria Gååsman
Maria Herckepae
Karin Elisasdr
Tämä Maria Bux nai Adolf Grunditzin.
Tietokannassamme on Haapaniemen kadettikoulun ratsastuksenopettaja, sikäl. hevossiittolan tallimestari, luutnantti Carl Gustaf Grundeitz, jonka vanhemmista minulla ei ole tietoa. Hänellä ja puolisollaan Sofia Kristina Hasselblattilla oli Sofia Gustava -niminen tytär, joka oli naimisissa Ruokolahden Virmutjoen sahan perustaneen Abraham Lojanderin pojanpojan Esaias Emanuel Lojanderin kanssa. [Jakob Sorén toimi 1750- ja 1760-lukujen taitteessa lyhyen aikaa - ilmeisesti sahan käynnistysvaiheessa - Virmutjoen sahan kirjanpitäjänä, http://www.digiarkisto.org/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/ruokolahti/rippikirja_1755-1762_tk995-996/273.htm.]
Kummeista Virolahden tuleva kirkkoherra (myöhemmin Lammin khra) Carl Fornaeus asui ensimmäisen puolisonsa kerra Iitisssä vuoden 1710 paikkeilla (hk-tieto).
Iitistä oli mielestäni kotoisin myös Axel Ithimaeus, joka oli - menehtyessään vuonna 1719 Norjan sotaretkellä saamiinsa paleltumisvammoihin - Savon ja Savonlinnan läänin jalkaväkirykmentin vääpeli (Wirilander). Hän on saattanut aiemmin kuulua vaikkapa Hämeen läänin jalkaväkirykmenttiin, mutta Wirilanderin matrikkelista tieto puuttuu. Aarno Tertti pitää Axel Carlinpoika Ithimaeusta esi-isäni, Valkealan kirkkoherran Carolus Bartholdi Ithimaeuksen poikana, mutta mielestäni hänen isänsä oli Iitin kappalainen Carolus Ithimaeus, jonka isä oli vuorostaan samassa virassa toiminut Axel Bartholdi (Ithimaeus), vrt. http://matrikkeli.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=2707. - Axel Ithimaeuksen puoliso oli Mikkelin kappalainen Karin Henrikintytär Jerpenia, joka meni leskenä naimisiin kersantti Jakob Sneckströmin kanssa.
Elisabet Orraean puoliso oli Uudenmaan ja Hämeen läänin ratsuväkirykmentin (Joh. Ribbingin rykm.) eskadroonansaarnaaja 1698, rykmentinpastori 1705, ero 1707. Valkealan kirkkoherra 1710 (virkaan 1713) David Jonae Hirn ensimmäisessä aviossaan. Hirn toimi isonvihan aikana nähtävästi myös tuomarina Valkealassa; hän omisti Valkealan Saarennon kylän Rantalan ratsutilan.
Elisabet Orraeaa ei mainita kertaakaan kummina Valkealan varhaisissa kastettujen luetteloissa. Hänen sisarensa Anna, joka oli Iitin kirkkoherran 4. puoliso, toimi Valkealassa kummina ainakin kolme kertaa (talonpoikaiset kummit puuttuvät listoiltani):
20.7.1711 syntyi, 23.7.1711 kastettiin Saarennossa Petter Hendrichss:in. ja Maria Nilsdr:in tytär Anna
Kummit: Madam Anna Orraa, sahl. kyrkioherdens i Ithis Enckia
19.11.1716 syntyi, 20.11.1716 kastettiin Ruotsulassa Thomas Matssonin ja Johanna Arfwedsdr:in poika Nicolaus
Kummit: Madam Anna Orraea
15.4.1718 syntyi, 18.4.1718 lastettiin Saarennossa Johan Hendrichssonin ja Malin Cnutsdr:in
tytär Walborg
Kummit: Madam Anna Orrea
Teenpä pienen intermedion tähän debattiin. Hauhon historiassa II (2009, 38) tekijät M & M-A kertovat:"Hollolan ylisen kihlakunnan voutina 1649-52 ja koko Hollolan voutina 1652-54 toimi Luopioisten Lemmettylässä asunut Johan Iisakinp Bock. Hänen veljensä Iisak toimi puolestaan Ylisen Sääksmäen voutina. Suku polveutui naislinjaisesti 1590-luvulla eläneestä lainlukijasta Henrik Jesperinpojasta, joka oli toiminut tuomari Arvid Henrikp Tawastin kirjurina. Veljesten isä, turkulainen Iisak Andersinp Bock oli Turun proviantti eli kruunun varaston kirjuri ja Hämeen linnankirjuri. Luopioisten Lemmettylän rusthollin hän sai haltuunsa avioitumalla Henrik Jesperinp:n tyttären Beatan kanssa.Hollolan voudeista siis suuri osa asui 1600-luvulla Hauholla tai aivan sen lähialueilla."
Kiinnostavaksi menee myös omasta näkökulmastani, johon Bockit esivanhempina kytkeytyvät Pälkäneen Kirvun Knaapilan kautta. Karin ystävällisesti referoimassa tekstissä pistää silmääni se, että Bockin veljesten isänä mainitaan Iisak Andersinpoika Bock. Love Kurténin aiemmin esiin tuodussa Genos-artikkelissa kuitenkin sanotaan: ” omkring år 1680, två bröder, Erik och Isak Johanssöner i Hauho, antog namnet Bock” ja edempänä, että ” Vad Hauho-Bockarna beträffar återgår Isak på proviantmästaren Isak Andersson (i Åbo), som genom gifte och förläningar fick olika gårdar i Hauho på 1610-talet”.
Kurtén siis katsoo vasta veljesten käyttäneen sukunimenään Bockia ja heidän isänsä esiintyneen vain patronyymillä. Miten asia mahtoi olla?
Oliko Beata Henrikintytär Johanin ja Iisakin äiti, vai oliko Iisak Andersinpojalla mahdollisesti muita puolisoja? Löytyykö edellä mainituista henkilöistä syntymä- kuolintietoja? Entä Johanilla ja Iisakilla sisaruksia? Iisak Andersonin taustoja ei kai tarkemmin tunneta? Kaikki näihin henkilöihin liittyvä kiinnostaa myös minua. Kiitos myös tiedosta, että odotettu Hauho II on ilmestynyt, täytynee tilata. Helpointa se lienee tästä linkistä?
http://www.hameenheimoliitto.fi/?p=p_20&sName=TUOTEMYYNTI
t. Olavi A.
Tuota peräänkuulutettua Wirmailan perintöasiaa on käsitelty ainakin seuraavissa käräjissä:
- Hauhon ja Tuuloksen kesäkäräjät 16-17.7.1666
- Asiaa käsiteltiin uudelleen 22 ja 23 10.1666
Olen niitä joskus katsellut itsekin ja saattavat olla jossakin koneellani, mutta en nyt löydä, mutta noilla tiedoilla ne varmaankin löytyvät.
Tuohon Peter Buxiin sen verran lisäystä, että sama tai samanniminen löytyy myös Kuhmoisista. Kuhmoisten vanhan historian mukaan nimittäin syyskäräjillä 1668 mainitaan vouti Petter Boux, joka hoiti tointansa lahjoituksen peruuttamiseen asti, v:een 1683.
Kuhmoisten Valkiala 1692: Peter Boux, hu Dordhe
http://digi.narc.fi/digi/fullpic.ka?kuid=476632 ja 1692 syntyy Anna Dorothea
http://hiski.genealogia.fi/hiski?fi+t3702660
Tämä Peter Bux on selkeästi lahjoitusajan aateliston vouti.
Kiitos, Antti, oheisesta.
Mainitsemasi vouti Peter Bux voisi vallan hyvin olla sama Peter, joka
leskeydyttyään olisi nainut 2.7.1707 Pätiälässä Kirstin Eliadr.
Voutius taas viittaisi vahvasti Lemmettylän Kouvalan Bock-suvun suuntaan.
Minulla on tiedostollani merkintä, jonka mukaan Peter Bux-Bock olisi tullut
Pätiälään "från Hachiala", mutta enpä tiedä (muista) mistä merkintä on
kotoisin ja mihin se viittaa?
Kouvalassa on, kuten Antti jo mainitsi, asunut "korpralen sedmera kapten
vid Viborgs reg:te, Johan ANDERSSON Bock, d. 1701 på Kouvola i Hauho
socken, g.m. Brita Ögnelood f.1646." (hieman sanajärjestyksiä rustaillen
Jully Ramsayn Frälsesläkter.. opuksesta (s. 533).
Entä sitten:
sergeanten vid Savolaks fördubblingsinfanterireg. Johan Peter Bock, som sedan kallade sig BAGGE, g.m. Catharina Helena von Vegensack 1709 19 /12 i Rantasalmi", Elgenstiernaa nyt mukaillen?
Ja Elgenstiernasta vielä seuraavakin huomio:
Hauhon Kouvalan Johan Andersson Bockin käly (vaimon sisar),
Helena Ögnelood, oli aviossa luutnantti Arvid Spåren kanssa, jonka
veljenpojan poika Petter Spåre nai Sara Sofia Buxin, Johan Buxin ja Anna Lyran tyttären.
Hei,
Juhani, Antin mainitsema Petter Boux/Bax/.. kuoli Kuhmoisissa:
1697 2.5.1697 Gambla Ombudsmannen Petter Baux
alkup - PIK: U.k.
Johan Buxin tyttären Marian 1710 Nastolassa kummilistalla esiintyvä Liskin Pehrsdr Bux saattaisi olla tämän Petterin tytär, jolloin Petter ja Johan hyvinkin ovat sukua, miksei vaikkapa isä ja poika? Anna Lyrahan oli Kuhmoisisita...
Olavi,
Isak Andersson ja Beata sekä tämän 2.pso Matts Eriksson näkyvät mm.
SAY 1620-39 Luopioinen, Lemmittylä, s. 17
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1027738
Isak Andersson näkyy tätä ennen kamarikirjurina 1617-1619
SAY 1600-19 Luopioinen, Knaapi s. 25
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1027523&zoom=3&x=1&y=1&sx=400&sy=400
Beataa en SAY:n esiintymissä ole nimeltä löytänyt. Sitävastoin Henrik Jespersson löytyy kyllä:
SAY 1580-99, Luopioinen, s. 23 Kouvolan kylä
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1027214
1595 "är under Henr. Jespersson" ja merkintä myös 1597-99, jolloin: "förlänt Henr. Jespersson... (mm. nauttii itse voin)"
SAY 1580-99 Lemettylän taloista toinen väliin autiona ja kruunulla, kunnes 1595 molemmat Henrik Jesperssonilla
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1027200
t. Helena V.
Hei Helena,
Samaa ajattelin juuri minäkin. Tein jopa paperikaavionkin, johon tosin sijoittelin
Kuhmoisten voutina 1668-1683 toimineen Peter Andersson (?) Buxin vääpeli Johan Buxin potentiaaliseksi sedäksi. Pätiälän Peter Petersson(?) Bock-Bux voisi sitten olla, Johanin serkku, kuten Lisbet Persdr Buxkin.
Kouvalan kapteeni Johan ANDERSSON Bock, voisi Spåre- ja sotilaslinkkien perusteella olla vouti Peter Buxin veli ja vääpeli Johan Buxin isä (Brita Ögnelood oli syntynyt v. 1646).
On toki mahdollista, että Johan ja Pätiälän Peter Bux Jr olisivat molemmat
Kuhmoisten voudin poikia, mutta silloin tuolta Spåre-kuviolta putoaisi pohja pois..
Hei,
Juhani, Antin mainitsema Petter Boux/Bax/.. kuoli Kuhmoisissa:
1697 2.5.1697 Gambla Ombudsmannen Petter Baux
alkup - PIK: U.k.
Johan Buxin tyttären Marian 1710 Nastolassa kummilistalla esiintyvä Liskin Pehrsdr Bux saattaisi olla tämän Petterin tytär, jolloin Petter ja Johan hyvinkin ovat sukua, miksei vaikkapa isä ja poika? Anna Lyrahan oli Kuhmoisisita...
Olavi,
Isak Andersson ja Beata sekä tämän 2.pso Matts Eriksson näkyvät mm.
SAY 1620-39 Luopioinen, Lemmittylä, s. 17
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1027738
Isak Andersson näkyy tätä ennen kamarikirjurina 1617-1619
SAY 1600-19 Luopioinen, Knaapi s. 25
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1027523&zoom=3&x=1&y=1&sx=400&sy=400
Beataa en SAY:n esiintymissä ole nimeltä löytänyt. Sitävastoin Henrik Jespersson löytyy kyllä:
SAY 1580-99, Luopioinen, s. 23 Kouvolan kylä
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1027214
1595 "är under Henr. Jespersson" ja merkintä myös 1597-99, jolloin: "förlänt Henr. Jespersson... (mm. nauttii itse voin)"
SAY 1580-99 Lemettylän taloista toinen väliin autiona ja kruunulla, kunnes 1595 molemmat Henrik Jesperssonilla
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1027200
t. Helena V.
Elgenstiernasta vielä seuraavakin tieto:
Hauhon Kouvalassa kuolleen Johan ANDERSSON Bockin anoppi oli Sara
Knutsdr, "dotter av Knut Eriksson, av den finska adliga Kuurilasläkten och
Brita Hansdotter.
Tässä siis varmuudella linkki Kouvalasta vanhaan ikiaateliin, Ögneloodithan olivat tulleet aateloiduksi "vasta" v. 1655.
Johan Andersson Bockin kälyihin kuului myös Sara (vrt. Sara Sophia Bux, Petter Spåren puoliso).
Mainitun "kaavion" mukaan Turun proviantilla Isak Anderssonilla olisi ollut
Anders Andersson-niminen veli, jonka poikia olisivat Kuhmoisten vouti Peter Bux ja Kouvalan kapteeni Johan ANDERSSON Bock.
Näin Sääksmäen vouti Isak Isaksson ja Hollolan vouti Johan Isaksson olisivat Kuhmoisten voudin (Peterin) ja Kouvalan kapteenin (Johanin) serkkuja.
Sukusuhteet asettuisivat loogiseen järjestykseen aika-akselilla.
Katsoin Kuhmoisten Walkialassa asuneita. Siellä on Petter Bouxin kuoleman aikoihin merkitty kuolleiksi myös nimetön vääpeli ja vaimonsa.
Onkohan kyseessä sotilasvirkatalo?
Vielä 1730-luvulla löytyy seuraava merkintä:
1735 31.8.1735 Walkiala Helena Thesslöf
original - ALKUPKOMM: "Hr. fältväbelen Johan Anderss: käresta Helena Thesslöf " original - PIK: und.kyrk.
Hei,
Tuolla näkyy variaatioita Kuhmoisten Peter "Buxista" 1684-1690:
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=660620&zoom=3&x=1&y=1&sx=400&sy=400
ja
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=660621&zoom=3&x=1&y=1&sx=400&sy=400
Ilmestyy siis maakirjaan 1684 ja 1685 henkikirjaan vaimonsa Dorden kanssa.
Nimivariaatiot 6 vuoden kuluessa: Baur, Boux, Baux (3 krt), Bux ja Bur (-kaikki muut 1 krt) + hiskissä 1x Bax ja 1xBaux.
Eihän näistä voi varmuudella tietää, mitä alkuperäisissä asiakirjoissa seisoo, mutta Bockia näistä (tai muistakaan omissa tiedostoissani olevista) on minusta vaikea kehittää, siis ääntämiskielestä riippumatta enemmänkin bu-äänteellä alkavia (lukuunottamatta ranskalaisittain äännettynä variaatio Baux ja Bax - kuka Kuhmoisissa olisi tuolloin ollut ranskantaitaja?). Johan Buxin ja tytärtensä nimivariaatiot olivat puhtaamminkin bu-äänteellä alkavia.
Bockien variaatiot ovat enemmän tyyliin Båck/Book jne., kuitenkin lähes aina bo-ääntämällä alkavia. Niin, ja onhan vielä Kangasalan/Tuusulan Buckit!
t. Helena V.
Kiitos Helena linkeistä. Eipä sieltä sukunimeä löydy, mikä ei välttämättä tarkoita etteikö olisi voinut Bock-nimeä käyttää jo hänkin. Turvallisinta lienee laittaa kuitenkin sulkuihin. Bock-kytkös Kirvun Knaapilaan lienee monelle tuttu, mutta löytyy sitä tuntemattomille artikkelista: Miettinen, Tiina & Koskinen, Ulla: Rusthollista akanalatoon. Pälkäneen Kirvun Knaapila-Ekorren suku. Suomen Sukututkimusseuran Vuosikirja 47.
t. Olavi A.
Kiitos vaivannäöstä, Helena. Huomiota kiinnittää erityisesti se, että
Baux-Bax-Bux esiintyy sukunimellään näissä, kun vielä 1730-luvullakin
samassa talossa asuvat varusmestarit/vääpelit kulkevat patronyymeillä.
Ranskankieli ei suinkaan ollut vieras noilla kulmin, tulihan valloonisukuun
kuuluva Colin L'Eclairkin Toussain Charpantierin (toinen raskalainen) vavyksi Hauholle.
Huomautan vielä, että Pätiälässä 26.4.1706 ristityn Maria Buxin ensimmäinen kummi on Robert Charpantier.
Bockeja oli Hauhon-tienoilla jo riittävästi; en pidä lainkaan mahdottomana,
etteikö Peter Bux olisi voinut sitä (nimeä) sopivasti väännellä, aivan vain kirkkoherrojen kiusaksi, kuten merkinnöistä näkyy.
K.Salminen
22.08.09, 08:15
Lisään tähän "signorinan" listaan muutaman kohdan.
S. Suvanto Kalvolan historia I (1992, 150, 159):
"Taljalan entiset kirkontilat siirtyivät Puolaan paenneelta Jaakko Hornilta kapteeni Werner von Grullille. Iittalaan asettui v 1602 asumaan Thomas Bock Tuomo Tuomonp autioksi jättämälle tilalle. Siitä tuli sitten asuinkartano, jonka ympärille muodostui Heinun ja Kutisten neljännesten verotiloista laajahko läänitys...
mts 159.
Liivinmaalainen aatelismies Thomas Bock oli menettänyt sodassa kaikki tilansa puolalaisille, ja Kaarle-herttua antoi hänelle korvauksena edellä mainitun läänityksen. Iittalasta hän sai ennen pitkää toisenkin autiotalon, ja niin hänellä oli 1611 siellä asumakartanonaan (sättegårdh) kahden manttaalin ja 4 1/2 äyrin tila. Se oli verovapaa ja ratsupalvelun hän teki Liivinmaan sodassa itse. Bock kuoli 1615, ja hänen leskensä Margareta von Düren sai 8.2.1616 läänitykseksi koko Kutisen neljänneksen sekä verovapauden ilman ratsupalvelua Iittalan tilaan. Hän todella asui siellä loppunelämästään eli vuoteen 1628 asti.
Bockilla ei ollut Iittalan tiloja lahjoituksena joten ne eivät periytyneet hänen vaimonsa kuoltua pojille. Heistä Hans Bockilla oli kyllä läänityksenä osa Heinun neljännestä..."
Nyt tästä referenssista näemme että Tomas Bockilla oli todella poikia, vaikka Ramsay (1909, 35) väittää hänellä olleen vain tyttölapsia. Kun Kuhmoinen ja Kalvola sijaitsevat toistensa lähistöllä, ei ole pois suljettu opportuuni, että ao Peter Bux/Bock olisi Tomasin poikia.
Ja on muistettava, että Kalvolan Kutilan kartano kuului Saara Knutintyttären aviomiehelle kornetti Jaakko Tuomaanpojalle vuodesta 1639, Jaakosta sitten 2.8.1653 tehtiin aatelismies, nimellä Ögnelohd. Mikä suku vilahtelee näissä aikaisempien viestien relaatioissa.
T. Kari
Hei,
Tuolla näkyy variaatioita Kuhmoisten Peter "Buxista" 1684-1690:
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=660620&zoom=3&x=1&y=1&sx=400&sy=400
ja
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=660621&zoom=3&x=1&y=1&sx=400&sy=400
Ilmestyy siis maakirjaan 1684 ja 1685 henkikirjaan vaimonsa Dorden kanssa.
Nimivariaatiot 6 vuoden kuluessa: Baur, Boux, Baux (3 krt), Bux ja Bur (-kaikki muut 1 krt) + hiskissä 1x Bax ja 1xBaux.
Eihän näistä voi varmuudella tietää, mitä alkuperäisissä asiakirjoissa seisoo, mutta Bockia näistä (tai muistakaan omissa tiedostoissani olevista) on minusta vaikea kehittää, siis ääntämiskielestä riippumatta enemmänkin bu-äänteellä alkavia (lukuunottamatta ranskalaisittain äännettynä variaatio Baux ja Bax - kuka Kuhmoisissa olisi tuolloin ollut ranskantaitaja?). Johan Buxin ja tytärtensä nimivariaatiot olivat puhtaamminkin bu-äänteellä alkavia.
Bockien variaatiot ovat enemmän tyyliin Båck/Book jne., kuitenkin lähes aina bo-ääntämällä alkavia. Niin, ja onhan vielä Kangasalan/Tuusulan Buckit!
t. Helena V.
Antti Järvenpää
22.08.09, 08:17
Tämä Bock nimi on hämmentänyt ainakin itseäni, sillä se on Kouvalan joukossa otettu käyttöön 1600-luvulla minulle tuntemattomista syistä. Esimerkiksi Isak Antinpoika mainitaan aika montakertaa Turun raastuvan oikeudessa, mutta aina vain patronyymillä - ei koskaan sukunimellä. Olettaisin, että sukunimi on otettu vasta seuraavassa sukupolvessa. Ylipäätänsä mistä tämä Isak Antinpoika on kotoisin kiinnostaisi, mutta käteeni ei ole osunut yhtään dokumenttia, joka antaisi siitä viitteitä.
Tuo Virmailan yhteys Kouvalaan on mielenkiintoinen sen vuoksi, että yhteisiä sukupolvia pitäisi löytyä joko Henrik Jesperinpojan ja Beata Jaakontyttären ikäpolvesta tai heidän jälkeläisistään, koska sukuoikeuteen verottiin tilan lainhuudatuksessa.
Hei,
ketjussa on mainittu myös Benjamin Holmsten (Catharina Bockin mies). Onko hänen taustoistaan tietoa?
terv. Pekka Anttalainen
K.Salminen
22.08.09, 08:56
Vielä sen verran Päijälän kartanonvouti Peter Bouxista, että Suvanto Kuhmoisten historiassa (1965, 238) kertoo hänellä olleen tyttären Elisabeth Bouxin, joka majaili Pälsiälässä "loisena" 1730-luvulla, ja oli myöhemmin muuttanut Tallinaan. Ja kun Boux oli nimenomaan Liivinmaan Bisterwolden herran kmj Fabian Aderkasin k 1683, joka omisti lähes koko Kuhmoisen, voutina voisimme hypoteettisesti olettaa Bouxin taustan liittyvän Baltiaan, vrt Tomas Bock Kalvolassa.
KS
Kiitos vaivannäöstä, Helena. Huomiota kiinnittää erityisesti se, että
Baux-Bax-Bux esiintyy sukunimellään näissä, kun vielä 1730-luvullakin
samassa talossa asuvat varusmestarit/vääpelit kulkevat patronyymeillä.
Ranskankieli ei suinkaan ollut vieras noilla kulmin, tulihan valloonisukuun
kuuluva Colin L'Eclairkin Toussain Charpantierin (toinen raskalainen) vavyksi Hauholle.
Huomautan vielä, että Pätiälässä 26.4.1706 ristityn Maria Buxin ensimmäinen kummi on Robert Charpantier.
Bockeja oli Hauhon-tienoilla jo riittävästi; en pidä lainkaan mahdottomana,
etteikö Peter Bux olisi voinut sitä (nimeä) sopivasti väännellä, aivan vain kirkkoherrojen kiusaksi, kuten merkinnöistä näkyy.
Palaan vielä Toussain Charpentieriin. Hän oli syntynyt Normandiassa v. 1611 ja kuoli Hauhon Hahkialassa v. 1683.
Hahkiala on muuten se paikka, josta käsin Peter Bock-Bux nai Pätiälän
Kirstin Eliadr 2.7.1705 ja Robert Charpentier siis toimi Peterin pojan ensimmäisenä kummina.
On syytä olettaa, että Peter oli Charpentierien piiriin kuuluva, kenties heidän palveluksessaankin?
Vielä sen verran Päijälän kartanonvouti Peter Bouxista, että Suvanto Kuhmoisten historiassa (1965, 238) kertoo hänellä olleen tyttären Elisabeth Bouxin, joka majaili Pälsiälässä "loisena" 1730-luvulla, ja oli myöhemmin muuttanut Tallinaan. Ja kun Boux oli nimenomaan Liivinmaan Bisterwolden herran kmj Fabian Aderkasin k 1683, joka omisti lähes koko Kuhmoisen, voutina voisimme hypoteettisesti olettaa Bouxin taustan liittyvän Baltiaan, vrt Tomas Bock Kalvolassa.
KS
Kiitos näistä, Ramsaytakin korjaavista, merkittävistä lisätiedoista, Kari.
Thomas Bock on jäänyt tutkani ulkopuolelle, nimenomaan Ramsaysta puuttuvien poikalasten tähden.
Tuossa edelläolevassa viestissä mainitun Robert Charpentierin vaimo,
Gertrud Helena von Köhler, oli hänkin Liivinmaalla syntynyt.
Vielä sen verran Päijälän kartanonvouti Peter Bouxista, että Suvanto Kuhmoisten historiassa (1965, 238) kertoo hänellä olleen tyttären Elisabeth Bouxin, joka majaili Pälsiälässä "loisena" 1730-luvulla, ja oli myöhemmin muuttanut Tallinaan. Ja kun Boux oli nimenomaan Liivinmaan Bisterwolden herran kmj Fabian Aderkasin k 1683, joka omisti lähes koko Kuhmoisen, voutina voisimme hypoteettisesti olettaa Bouxin taustan liittyvän Baltiaan, vrt Tomas Bock Kalvolassa.
KS
Lijskin Pehrsdotter Buxe esiintyy Johan Buxin ja Anna Lyran Maria-tyttären kummilistassa 13.1.1710.
Pidän melkoisen varmana, että Kuhmoisten Peter Boux on vääpeli
Johan Buxiin setä, tai isä, kuten tuolla aiemmin kaavailin.
Lisäpontena Helenan maininta Kuhmoisista Anna Lyran kotipaikkana
(isä: Johan Lyra, Kuhmoisten kappalainen 1682-1704, Pälsilän tilan
haltija)
Hei,
ketjussa on mainittu myös Benjamin Holmsten (Catharina Bockin mies). Onko hänen taustoistaan tietoa?
terv. Pekka Anttalainen
En ainakaan minä ole löytänyt mitään. Jonkinlainen aavistus on siitä, että hänellä voisi olla sukulaisia Porvoon suunnalla, jossa Holmstenejä esiintyy. Aavistus perustuu siihen, että Caisa Benjaminintytär Holmstenin poika Johannes lähti Pälkäneeltä Porvooseen n. 1776 ja Anna Benjaminintytär Holmstenin poika Tuomas Heden oli ammatiltaan säämiskäntekijä (ollut opissa Porvoossa?) Tuomaan veli Erik oli myöhemmin lukkarina Luhangalla ja esi-isäni Henrik Heden (myöh. Kuula) rakuunana Pälkäneellä. Nimi Heden (eri variantteineen) on nähtävästi peräisin heidän isältään, joka oli rusthollarin poika Sahalahden Tursolan Hettuselta. Olavia varmaan kiinnostaa tieto, että hänen ensimmäinen puolisonsa oli rusthollarin veljentytär Margareta Davidintytär Knaapi Kuhmalahdelta (aviosta yksi tytär).
Mielenkiintoista on myös näiden Pälkäneen Töyräniemen rusthollin väen ja sekä Lemmettylän että Kouvalan jatkuvat suhteet 1700-luvulla. Töyräniemeen naitettiin kaksi Holmstenin tytärtä ja Töyräniemestä vastaaasti yksi tytär Kouvalan Knaapiin. Lisäksi Töyräniemen väkeä ramppasi jatkuvasti sekä Lemmettylässä että Kouvalassa. Kummeissakin löytyy Lemmettylän väkeä, mm. v. 1727 Lemmettylä mohr hu Maria Jemsonia, joka haudattiin siellä 1731.
Make
Jotakin osviitta Kouvalan väen suhteista voi myös saada talon jakaantumisesta 1720-luvulla, jolloin rustholli halottiin neljään osaan: ensimmäistä osaa piti hallussaan Holmstenit, toista osaa Heikki Heikinpoika, kolmatta Matti Heikinpoika (edellisen veli) ja neljättä osaa Simo Jaakonpoika. Simon osaa kutsuuttin Jankaksi, joka viittaa siihen, että hän on kotoisin Pälkäneen Salmentaan Janka-Lullin rusthollista, jossa hänet mainitaan SAY:ssa rusthollarin veljenä vielä 1713. Hänen puolisonsa oli Maria Juhontytär(k. 1770 70-vuotiaana).
Hypoteesini tästä halkomisesta on se, että kaksi neljännestä (Heikin ja Matin) ovat Erik Bockin veljen Heikin jälkeläisillä ja kaksi neljännestä Erikin jälkeläisillä. Tämä tarkottaisi silloin mahdollisesti sitä, että Simon puoliso Maria voisi olla Johan Lignbergin tytär ja olisi siten Cataharina Bockin ensimmäisestä avioliitosta.
Valitettavasti en ole kuitenkaan löytänyt tällä mitään tuomiokirjavahvistusta. Sellainen olisi mukava saada; todistaa se hypoteesin sitten oikeaksi tai vääräksi.
Make
Lijskin Pehrsdotter Buxe esiintyy Johan Buxin ja Anna Lyran Maria-tyttären kummilistassa 13.1.1710.
Pidän melkoisen varmana, että Kuhmoisten Peter Boux on vääpeli
Johan Buxiin setä, tai isä, kuten tuolla aiemmin kaavailin.
Lisäpontena Helenan maininta Kuhmoisista Anna Lyran kotipaikkana
(isä: Johan Lyra, Kuhmoisten kappalainen 1682-1704, Pälsilän tilan
haltija)
Kun nyt tutkailini tuota Lyra-suvun hallussa ollutta Pälsiälän tilaa, jossa
Lisbet Bux asusteli ennen Tallinnaan muuttoaan, huomaan että samalla
tilalla kuoli
9.2.1740 17.2.1740 Antula Pälsilä Gl.matm .änck. Elisabeth Lyra
original - PIK: und.kyrk.i choret
Ainoa sopiva Elisabet tiedostollani olisi Samuel Johansson Wirmalan
saman niminen puoliso.
Onko muita ehdokkaita?
Osoitteessa:
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/kuhmoinen/rippikirja_1732-1750_tk571/3.htm
on tuo Pälsilän ensimmäinen rippikirja, jossa sekä Elisabetha Lyra, että
Elisabetha Bux ovat mukana.
Onko Bux merkitty leskeksi?
Keitä muita talossa asui (isäntäväki)? En saa sotketuista nimistä selvää.
Johan Samuelsson
Maria hustru
gl fahr Samuel Johansson död [?] 1739
Elisabet Lyra hu död d. febr 1740
Samuel bonde?
(?) hu (Samuelin?)
Elin? dotter
dito Mertta bort gift till Walkila? (?)
Inh Elisabeth Bux (flyttat til Rävel)
Make
K.Salminen
22.08.09, 15:08
Pieni referaatti SS:n Kuhmoisten historiasta (1963, 394-5):
"Vuosina 1682-1704 oli kappalaisena Johannes Martini Lyra, kirkkoherran poika. Hän asui Pälsilässä, missä hänen perheensä sanotaan olleen nälkävuosina äärimmäisessä hädässä. Lyra oli avioliitossa Jämsän kh:n Laurentius Pauli Jemsoniuksen tyttären Kristiinan kanssa ja heillä oli useita lapsia. Tytär Elisabeth meni naimisiin erään Samuel Juhonpojan kanssa, ja he ottivat Pälsilän haltuunsa. Heidän jälkeläisensä viljelivät sitä 1800-luvun lopulle asti"
Joten eiköhän tämä todistane tuon Elisabeth Lyran pson Samuli Juhonp Virmailaksi.
Kari
Kun nyt tutkailini tuota Lyra-suvun hallussa ollutta Pälsiälän tilaa, jossa
Lisbet Bux asusteli ennen Tallinnaan muuttoaan, huomaan että samalla
tilalla kuoli
9.2.1740 17.2.1740 Antula Pälsilä Gl.matm .änck. Elisabeth Lyra
original - PIK: und.kyrk.i choret
Ainoa sopiva Elisabet tiedostollani olisi Samuel Johansson Wirmalan
saman niminen puoliso.
Onko muita ehdokkaita?
Johan Samuelsson
Maria hustru
gl fahr Samuel Johansson död [?] 1739
Elisabet Lyra hu död d. febr 1740
Samuel bonde?
(?) hu (Samuelin?)
Elin? dotter
dito Mertta bort gift till Walkila? (?)
Inh Elisabeth Bux (flyttat til Rävel)
Make
Kiitos avusta!
Tässä on siis tuo Elisabet Lyran puolisoksi ja vävyksi (?) taloon tullut Samuel Johansson Wirmala. Mitenkä hän liittyy Padasjoen Wirmala-sukuun? Padasjoella Wirmalat liittyvät Barck-esipolviini ainakin siten, että
Jacob Gabrielsson Wirmala nai Elisabet Johansdr Barckin 2.6.1782.
Wirmala-Lyra-parin lapset: Johan, jonka puoliso Maria, sekä mahdollisesti Samuel, Elin ja Mertta.
Tämä on kannaltani kiinnostava perhe, koska Elisabet on esiäitini Anna Lyran sisarpuoli ja Elisabeth Bux taas sukua esi-isäni Johan Buxin kautta.
Muutenkin tässä taitaa tulla lisäystä Lyra-jälkipolvitauluihin.
Pieni referaatti SS:n Kuhmoisten historiasta (1963, 394-5):
"Vuosina 1682-1704 oli kappalaisena Johannes Martini Lyra, kirkkoherran poika. Hän asui Pälsilässä, missä hänen perheensä sanotaan olleen nälkävuosina äärimmäisessä hädässä. Lyra oli avioliitossa Jämsän kh:n Laurentius Pauli Jemsoniuksen tyttären Kristiinan kanssa ja heillä oli useita lapsia. Tytär Elisabeth meni naimisiin erään Samuel Juhonpojan kanssa, ja he ottivat Pälsilän haltuunsa. Heidän jälkeläisensä viljelivät sitä 1800-luvun lopulle asti"
Joten eiköhän tämä todistane tuon Elisabeth Lyran pson Samuli Juhonp Virmailaksi.
Kari
Kari,
Kiitos oheisesta. Tämän tulkinnan mukaan Elisabeth Lyra (1683-1740)
on selkeästi Johan Lyran ja Kristina Jemsoniuksen tytär. Sopii kyllä,
sillä hänen synnyinvuotensa on n. 1683.
Johanin muut lapset syntyivät aikahaarukassa 1680-1695.
Viimeisenä (?) 1696 kuollut Christina.
Leo Suomaa
22.08.09, 17:38
Oheisen linkin takaa löytyvä Taulu 6 kertoo (Karin jo mainitsemasta) Lyran kytkennästä Virmailaan
http://gamma.nic.fi/~wirmaila/sukuselv/5polveaHP.htm (http://gamma.nic.fi/%7Ewirmaila/sukuselv/5polveaHP.htm)
LS
K.Salminen
23.08.09, 06:33
Katselin "firmalaisena" tuossa Virmailan "perheraamattu" II:sta (2005, 200->) jossa tuo nyt debatoitu Anttulan Pälsiälän suku.
Sieltä jotain vetoja:
Pälsiälän ensimmäinen kirjoihin merkitty isäntä Mikko Paavonp, v 1551 hänestä käytetään lisänimeä Myysä.
1628-1683 F.Adrikasilla oikeus verojen nauttimiseen. Pälsiälän omistajaksi tuli 1660-luvun alussa Jaakko Matinp, joka oli avioitunut talon tyttären kanssa ja tullut kotivävyksi. Tämän Jaakon veli oli Kuhmoisten kh Georgius Crucilander. Kun Jaakolle kertyi verorästejä, kirkkoherra maksoi rästit ja tuli nyt Pälsiälän omistajaksi. Crucilander kuoli muutamia vuosia tämän jälkeen, ja uusia rästejä alkoi karttua Pälsilässä asuneille lukkarille ja kirkkoherran leskelle. Niistä selvittiin kun uusi kappalainen Johan Lyra maksoi ne v 1682 ja tuli siten Pälsiälän omistajaksi.
Tuo Johan Lyran tytär Elisabeth (1680-9.2.1740) avioitui siis Virmailan ratsutilallisen ja valtiopäivämiehen Juho Heikinpojan nuorimman pojan Samuel Juhonp Virmailan (1665-3.6.1739) kanssa syyskesällä 1698, Samuelin tullessa näin Pälsiälän viljelijäksi. Elisabeth ei todennäköisesti ole syntynyt Kuhmoisissa, vaan ennen Johan Lyran tuloa Kuhmoisten kappalaiseksi v 1682.
T. Kari S
Leo Suomaa
23.08.09, 06:58
Arno Forsius on kirjoituksessaan ”Lyra (Lyyra) -suku ja sen pappeja Hollolan seudun seurakunnissa” selostanut Johan Mårteninpoika (Martini) Lyran (k. 1704) näin:
Johan Mårteninpoika Lyra (k. 1704) sai alkeisopetuksen kotonaan, jossa hänen opettajanaan oli ylioppilas Gabriel Lagus. Sen jälkeen Johan Lyra opiskeli Turun akatemiassa 1670-luvun alussa. Hänestä tuli Kuhmoisten kappalainen vuonna 1682. Johan Lyra avioitui Kristina Jemsoniuksen kanssa, joka oli Jämsän kirkkoherran Laurentius Pauli Jemsoniuksen ja Elisabet Reuterin tytär viime mainitun toisesta avioliitosta. Johan Lyran sisaren Annan aviopuoliso Erik Svanstrupe oli Kristina Jemsoniuksen sisarpuoli Elisabet Reuterin ensimmäisestä avioliitosta Ericus Svanstrupen kanssa.
Johan Lyralla oli ainakin 7 lasta. Hänen pojistaan (4.2) Erikistä (1686–1744) ja (4.3) Henrikistä (1699–1775) tuli pappeja, ja (4.4) Danielista (1688?–1740) sotilas. Tyttäristä Elisabet Lyra avioitui Kuhmoisissa Samuel Johaninpoika Wirmalan kanssa, josta tuli Pälsilän tilan omistaja. Johan Mårteninpoika Lyra oli lunastanut Pälsilän itselleen vuonna 1682 maksamalla sen edellisen omistajan verorästit. Johan Lyran tyttäristä Maria avioitui korpraali Göran Ekin kanssa ja Kristina kuoli alle 2 vuoden ikäisenä. Yksi tyttäristä oli todennäköisesti Anna Lyra, joka oli naimisissa Johan Buxin kanssa.
Lähde http://www.saunalahti.fi/arnoldus/lyra.html
Väittäisin, että kohtuullisen luotettavasti Johan Lyran lasten joukkoon voidaan listäa Märtha Johanintytär Lyra:
http://www.digiarkisto.org/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/luopioinen/rippikirja_1751-1757_tk473/2.htm
Make
Kiitos löydöstä, Make!
Kun nyt Lyra-sukua siirtyy Luopioisten Lemmettyläänkin, joutuu kysymään
kuka oli Lemmettylässä kuollut, n.v.1671 syntynyt Elisabeth Bock, kirkkoherran leski ja rykmentinpastorin äiti?
24.3.1755 1755 Lemmettylä Regementspastor Mor Kyrkioh.o.Äncke Fru Elisabeth Bock vatusot 84
original - HAUPAIKKA: und.Hauho moderkyrka
Ehkä tämä on jo keskusteluss tullut esille, en vain huomaa, eikä Elisabeth
Bockia ole myöskään tiedostollani.
Netistähän se vastaus löytyi: Elisabeth oli kirkkoherra Johannes Josephsson Walleniuksen puoliso ja keskustelussa jo aiemmin esillä olleen
Lemmettylän Isak Bockin tytär.
Kuka sitten oli Märta Johansdr Lyran puoliso Johan Johansson?
Liittyikö hän jotenkin em. pariin. Kyseessä ei kai voi olla poikakaan?
Huom. Märta Lyra oli Johan Buxin käly!
Sami Lehtonen
23.08.09, 12:09
Buxeihin liittyen Asikkalan Urajärvellä kastetaan Elin
http://hiski.genealogia.fi/hiski/1ulfgg?fi+0016+kastetut+868
Lissbet Buxille. Hiskissä sitä ei näy, mutta muistaakseni kyse on aviottomasta lapsesta - muutoin äitiä ei olisi kirjattu siihen. Onko tästä Elin Henrikintyttärestä jotakin havaintoa ennen Lissbetin - jos kyse on siis samasta - muuttoa Räveliin?
Netistähän se vastaus löytyi: Elisabeth oli kirkkoherra Johannes Josephsson Walleniuksen puoliso ja keskustelussa jo aiemmin esillä olleen
Lemmettylän Isak Bockin tytär.
Kuka sitten oli Märta Johansdr Lyran puoliso Johan Johansson?
Liittyikö hän jotenkin em. pariin. Kyseessä ei kai voi olla poikakaan?
Huom. Märta Lyra oli Johan Buxin käly!
Ei liity, mutta tuhannen taalan kysymys kylläkin on, kuka hän sitten oli. Hän joka tapauksessa toimi Lemmettylän lampuotina. Tämä pariskunta on esivanhempiani, joten kaikki tiedot heidän vaiheistaan ennen Lemmettylään tuloa otetaan vastaan. Eimerkiksi se, että missä lapset ovat syntyneet, kun mitään merkintöjä ei löydy. SAY:ssa heidät mainitaan Lemmettylässä vuodesta 1743 eteenpäin...
Make
Buxeihin liittyen Asikkalan Urajärvellä kastetaan Elin
http://hiski.genealogia.fi/hiski/1ulfgg?fi+0016+kastetut+868
Lissbet Buxille. Hiskissä sitä ei näy, mutta muistaakseni kyse on aviottomasta lapsesta - muutoin äitiä ei olisi kirjattu siihen. Onko tästä Elin Henrikintyttärestä jotakin havaintoa ennen Lissbetin - jos kyse on siis samasta - muuttoa Räveliin?
Hei,
Keskustelu polveilee aikas lavealti, mutta haitanneeko tuo mittään...:D:
Kuten Sami mainitsi, ainakaan kellään muilla Asikkalan syntyneillä ei noihin aikoihin ollut äitiä mainittuna - paitsi jos lapsi sattui olemaan avioton, vaikkei sitä tässä tapauksessa ole erikseen merkattu.
Vasta katselin tähän ketjuun parin päivän aikana tulleita viestejä ja tuota Kuhmoisten Pälsilän 1732-50 rippikirjamerkintää "Inh. Elisabet Bux - flyttad till Reval". Se on varsin selvästi luettavissa, mutta osuipa silmääni myös Hiski-merkintä:
1733 1733 Pälsälä Inh. Elisabeth
alkup - PIK: i kyrkog.
Rippikirjasivulla ei ainakaan ole mainintaa kenestäkään muusta itseellis-Elisabetista, joten saattaisi olla mahdollista, että Elisabet Bux vain käväisi Tallinnassa ja palattuaan Urajärvelle kuoli?
Katselin Hiskistä edelleen Asikkalan aikalaistapahtumia ja (nyt Juhani sanoisi "oireellisesti";)) siellähän asusti myös mm. Anna Elisabet Jacob Volmarsdr Bock (jonka isä oli Bock till Lahmes Virosta) virolaistaustaisen miehensä Gustaf Wilhelm Heidemanin kanssa. Varmaan silkkaa sattumaa tämäkin.
t. Helena V.
Sami Lehtonen
23.08.09, 18:12
Hei,
Keskustelu polveilee aikas lavealti, mutta haitanneeko tuo mittään...:D:
Kuten Sami mainitsi, ainakaan kellään muilla Asikkalan syntyneillä ei noihin aikoihin ollut äitiä mainittuna - paitsi jos lapsi sattui olemaan avioton, vaikkei sitä tässä tapauksessa ole erikseen merkattu.
Vasta katselin tähän ketjuun parin päivän aikana tulleita viestejä ja tuota Kuhmoisten Pälsilän 1732-50 rippikirjamerkintää "Inh. Elisabet Bux - flyttad till Reval". Se on varsin selvästi luettavissa, mutta osuipa silmääni myös Hiski-merkintä:
1733 1733 Pälsälä Inh. Elisabeth
alkup - PIK: i kyrkog.
Rippikirjasivulla ei ainakaan ole mainintaa kenestäkään muusta itseellis-Elisabetista, joten saattaisi olla mahdollista, että Elisabet Bux vain käväisi Tallinnassa ja palattuaan Urajärvelle kuoli?
Katselin Hiskistä edelleen Asikkalan aikalaistapahtumia ja (nyt Juhani sanoisi "oireellisesti";)) siellähän asusti myös mm. Anna Elisabet Jacob Volmarsdr Bock (jonka isä oli Bock till Lahmes Virosta) virolaistaustaisen miehensä Gustaf Wilhelm Heidemanin kanssa. Varmaan silkkaa sattumaa tämäkin.
t. Helena V.
Moi Helena. Olen minä sen alkuperäisen kastemerkinnän tarkistanutkin ja siksi laitoin muistaakseni. Olisiko muoto ollut Fader sades varit ilman oäktaa. Tarkistan, kun löydän varmuudeksi ottamani digikuvan - jos löydän.
Marian kasteessa Lisjkin Pehrsdr Bux on selvästi ho, joten jossakin välissä hän on myös avioitunut Elinin syntymän jälkeen ja luultavasti leskeytynyt ennen Pälsiälän aikaa - jos siis kyse on samasta henkilöstä.
Sami Lehtonen
23.08.09, 18:31
Moi Helena. Olen minä sen alkuperäisen kastemerkinnän tarkistanutkin ja siksi laitoin muistaakseni. Olisiko muoto ollut Fader sades varit ilman oäktaa. Tarkistan, kun löydän varmuudeksi ottamani digikuvan - jos löydän.
Marian kasteessa Lisjkin Pehrsdr Bux on selvästi ho, joten jossakin välissä hän on myös avioitunut Elinin syntymän jälkeen ja luultavasti leskeytynyt ennen Pälsiälän aikaa - jos siis kyse on samasta henkilöstä.
Löytyihän se. Kyllä siinä aivan selvästi lukee, että:
dito (viittaa 20. päivä) ett oäckta barn ifrån Urajärfvi, moder heter Lissbet Bux, fader som hon bekänt är Ryttare hendrich olofsson ibm (viittaa Urajärveen?). Barnet heter Elin, född den 12. dito. Testes Jacob Michelsson ?? ibm. Beata Erichsdr ifrån Asickala
Ja tosiaan - Maria Buxin kasteessa kummina on selvästi viimeisenä "ho Lijsskin Pehrsdr Bux".
Nimi Heden (eri variantteineen) on nähtävästi peräisin heidän isältään, joka oli rusthollarin poika Sahalahden Tursolan Hettuselta. Olavia varmaan kiinnostaa tieto, että hänen ensimmäinen puolisonsa oli rusthollarin veljentytär Margareta Davidintytär Knaapi Kuhmalahdelta (aviosta yksi tytär).Make
Kiitos Make, kaikki Kuhmalahden Knaapiin liittyvä aina kiinnostaa.
t. Olavi A.
Antti Järvenpää
23.08.09, 19:43
......Katselin Hiskistä edelleen Asikkalan aikalaistapahtumia ja (nyt Juhani sanoisi "oireellisesti";)) siellähän asusti myös mm. Anna Elisabet Jacob Volmarsdr Bock (jonka isä oli Bock till Lahmes Virosta) virolaistaustaisen miehensä Gustaf Wilhelm Heidemanin kanssa. Varmaan silkkaa sattumaa tämäkin. ....
t. Helena V.
Itse tuohon lainaukseen ei minulla ole lisättävää tai sanottavaa, mutta otin sen tuohon sen vuoksi, että Baltti aateliston rooli Hämeessä oli 1600-luvulla kovin suuri. Kun nyt on puhuttu Kouvalasta, kertoo Ramsay Vegesack suvun yhteydessä, että heillä oli läänityksenä Koivulan neljännes Tuuloksessa. Kasittääkseni tuossa kohtaa on painovirhe ja pitäisi lukea Kouvalan neljännes, joka on sama kuin nyt puheena oleva. Näiden Vegasackien voutien seikkailuja on joskus käynyt silmiini, mutta en nyt muista tarkalleen missä.
---- No löytyipä
Muutama skannaus pominta 1616 valituskirjasta (voi olla virheitä):
sivu 112
"Beswärer sigh almogen vdi Kouwola fierdingh, att Dawidh Feijsak hafuer opburidh af dem reffskins skatten och mantals peningar, och häredz skrifuaren Daniell Johanszon hafuer opburidh af dem andre resan, derföre skall Feijsak gifua böndrenne dedh han opburidh hafuer tilbaka igen."
sivu 114-115
"Beswärer sig Bertill Simonszon Torffuola, att Dawid Feijsaks, brodher, een köpman ifrå Reffle, b:t Thomas Feijsak, hafuer kommidh der i byen och på sin broders wegnar twingadh böndrenne att roo sig till s. Jören Hindersons gårdh Liutala, och när han kom till een ström, der båtben skulle vpföre, slogh båtben omkull, och der bleff bårta b:t Bertils syster Gertrudh Simonsdotter och een bondhe Staffan Knutzson i Memola, derföre opskötz dette till widare declaration här vpå ifrå H. K. M., medan för:ne köpman icke tillstädes wahr. S. e. 12 m. r."
siellähän asusti myös mm. Anna Elisabet Jacob Volmarsdr Bock (jonka isä oli Bock till Lahmes Virosta)
Liivinmaan aateliskalentereista ja vastaavista löytyy varmaan yhtä ja toista, mutta jotain on jo näköjään naapurin wikissäkin...
http://et.wikipedia.org/wiki/Bock_(Lahmuse)
t. Olavi A.
Itse tuohon lainaukseen ei minulla ole lisättävää tai sanottavaa, mutta otin sen tuohon sen vuoksi, että Baltti aateliston rooli Hämeessä oli 1600-luvulla kovin suuri. Kun nyt on puhuttu Kouvalasta, kertoo Ramsay Vegesack suvun yhteydessä, että heillä oli läänityksenä Koivulan neljännes Tuuloksessa. Kasittääkseni tuossa kohtaa on painovirhe ja pitäisi lukea Kouvalan neljännes, joka on sama kuin nyt puheena oleva. Näiden Vegasackien voutien seikkailuja on joskus käynyt silmiini, mutta en nyt muista tarkalleen missä.
---- No löytyipä
Muutama skannaus pominta 1616 valituskirjasta (voi olla virheitä):
sivu 112
"Beswärer sigh almogen vdi Kouwola fierdingh, att Dawidh Feijsak hafuer opburidh af dem reffskins skatten och mantals peningar, och häredz skrifuaren Daniell Johanszon hafuer opburidh af dem andre resan, derföre skall Feijsak gifua böndrenne dedh han opburidh hafuer tilbaka igen."
sivu 114-115
"Beswärer sig Bertill Simonszon Torffuola, att Dawid Feijsaks, brodher, een köpman ifrå Reffle, b:t Thomas Feijsak, hafuer kommidh der i byen och på sin broders wegnar twingadh böndrenne att roo sig till s. Jören Hindersons gårdh Liutala, och när han kom till een ström, der båtben skulle vpföre, slogh båtben omkull, och der bleff bårta b:t Bertils syster Gertrudh Simonsdotter och een bondhe Staffan Knutzson i Memola, derföre opskötz dette till widare declaration här vpå ifrå H. K. M., medan för:ne köpman icke tillstädes wahr. S. e. 12 m. r."
Feijsaks on milestäni väännös (von) Vegesackista. Tiedostollani on esim
Catharina Helena von Vegensack, joka nai Rantasalmella 19.12.1709
jo tuon aiemmin mainitsemani Johan Petterson Bockin (till Lachmes), joka
sitten ryhtyi käyttämään Bagge-nimeä.
Kun Helena tuolla taannoin ihmetteli, kuinka Bock-nimestä, saadaan Bux,
tässä nyt toinen oiva "väännös". Erityisesti armeiijan leivissä olleet näyttävät kyllästyneen Bockiin.
Ei liity, mutta tuhannen taalan kysymys kylläkin on, kuka hän sitten oli. Hän joka tapauksessa toimi Lemmettylän lampuotina. Tämä pariskunta on esivanhempiani, joten kaikki tiedot heidän vaiheistaan ennen Lemmettylään tuloa otetaan vastaan. Eimerkiksi se, että missä lapset ovat syntyneet, kun mitään merkintöjä ei löydy. SAY:ssa heidät mainitaan Lemmettylässä vuodesta 1743 eteenpäin...
Make
Make, sukulaiseni, onko poissuljettua se, etteikö Johan Johansson olisi 1600-luvun alussa eläneen Johan Isacsson Bockin poika (tai pojanpoika) ja tuo Elisabet Isacsdr Bock esim. Johan Johanssonin serkku?
Palaan vielä Bux-nimen etymologiaan.
Kuhmoisissa nimen yleisin kirjoitusmuoto näyttää olleen Boux.
Pukki on ranskaksi bouc (mahdollisesti boux vanhemmissa teksteissä, en
vanno, koska en ole ranskankielen expertti) ja ruotsiksi Bock.
Bockista Baggeksi on oikeastaan vielä pitempi "matka", tuumin.
http://et.wikipedia.org/wiki/Bock_(Lahmuse)
-Otsi valjendit
-otsingu tulemused
-aadlisguvosad
-Bock (Lahmuse)
Sieltä se tulee esille; Bock från Lachmes-suvun suppea sivu vaakunoineen.
Timo Verho
24.08.09, 09:17
Pieni lisäys:
Eesti mõisad -kirjan mukaan Lahmuse eli saksaksi Lachmes perustettiin puolalaisten toimesta heidän hallitessaan nykyistä Etelä-Viroa 1500-luvun lopulla. Vuosien 1594 ja 1599 välisenä ailkana se joutui Bockeille, joilla se säylyi kunnes vuonna 1758 sen peri Krüdenerit. Nykyisin kartanon päärakennus toimii kouluna. Sijaitsee Viljandimaalla.
Timo Verho
Feijsaks on milestäni väännös (von) Vegesackista. Tiedostollani on esim
Catharina Helena von Vegensack, joka nai Rantasalmella 19.12.1709
jo tuon aiemmin mainitsemani Johan Petterson Bockin (till Lachmes), joka
sitten ryhtyi käyttämään Bagge-nimeä.
Kun Helena tuolla taannoin ihmetteli, kuinka Bock-nimestä, saadaan Bux,
tässä nyt toinen oiva "väännös". Erityisesti armeiijan leivissä olleet näyttävät kyllästyneen Bockiin.
Korjaan tämän ennen kuin muut ehtivät:
Elgenstierna mainitsee Catharina Helena von Vegesackin puolisosta seuraavaa:
G. 1709 19/12 i Rantasalmi sn m. sergeanten vid Savolaks fördubblingsinfanterireg. JOHAN PETER BOCK, som sedan kallade sig Bagge.
Se, että tämä Johan Peter kuului mahdollisesti/loogisesti Lachmes-Bockeihin, on oma päätelmäni.
Make, sukulaiseni, onko poissuljettua se, etteikö Johan Johansson olisi 1600-luvun alussa eläneen Johan Isacsson Bockin poika (tai pojanpoika) ja tuo Elisabet Isacsdr Bock esim. Johan Johanssonin serkku?
Ei ole, mutta hieman epätodennäköistähän se olisi. Muuten minua kummastuttaa, ettei kummastakaan tilasta, niin Knaapista kuin Lemmettylästä oikein löydy tuomiokirjoja. Noin monimutkaisten sukulaisuusuhteiden vuoksi kuvittelisin jotain löytyvän...
Make
Ei ole, mutta hieman epätodennäköistähän se olisi. Muuten minua kummastuttaa, ettei kummastakaan tilasta, niin Knaapista kuin Lemmettylästä oikein löydy tuomiokirjoja. Noin monimutkaisten sukulaisuusuhteiden vuoksi kuvittelisin jotain löytyvän...
Make
Minusta taas se, että Johan Johansson nai säätyläisnaisen antaa olettaa,
ettei Johan Johansson olisi aivan tavallinen lampuoti. Pidän jopa todennäköisenä, että hän on näitä selvittelyn alla olevia Bockeja juuriaan.
Mistäs Bockeista tässä Collin-otsikon alla nyt enää puhutaankaan? Sukuja on kai useita jne. Mahtaako kaikki edes keskustelua huomata. Kaisa näyttää omassa mainiossa blogissaan useampaankin otteeseen käsitelleen noita muita Bockeja, toivottavasti ei pahastu, kun linkitän niitä tähän - vaikka useimmat kai meistä ovatkin Kaisan vakilukijoita muutoinkin:
http://sukututkijanloppuvuosi.blogspot.com/2009/01/bock-suvun-hallussa.html
http://sukututkijanloppuvuosi.blogspot.com/2008/04/kenen-katu-loppujen-lopuksi.html
t. Olavi A.
Antti Järvenpää
26.08.09, 21:04
Joitakin vuosia sitten katselin näitä Luopioisten Bockkeja tarkemmin, mutta en ole koskaan löytänyt niistä mitään yhteyttä muihin Bock sukuisin, joihin Olavi tuossa yllä viittaa. Toisaalta se ei välttämättä tarkoita sitä, ettei sitä olisi.
Kouvalan Knaapin periytyminen saattaisi kuitenkin jotekin aukaista kyseistä vyyhtiä, jos joku saisi siitä selkoa. Kouvala kylä oli jonkinlaisena läänityksenä Henrik Jesperinpojalla, mutta tämä läänitys menetettiin nuijasodan jälkiselvittelyissä, joten myöhempi perintöoikeus ei voi perustua käsitykseni mukaan siihen. Näin ollen siinä oikeustapauksessa, jossa Padasjoen Virmaila käytti perinto-oikeuttaan v. Hausenin kaupassa Knaapin osalta, on tuoreempi kytkös.
Iisak Antinpoika on saanut Knaapin 9.3.1616 kuninkaalta oikeudella "niutta quitt och frijt" hyvitykseksi menetyksistä, jotka olivat kohdistuneet hänen apeensa. Kyseessä on tässä siis talo, jonka sukuoikeuteen Virmalalaiset myöhemmin vetoavat, jolloin joko Isak Antinpoika tai Beata Henrikintytär ovat tavalla tai toisella heille sukua.
Käsittääkseni Isak Antinpoika ei koskaan käyttänyt nimeä Bock ja toisaalta tuossa alla olevissa Toropaisen keräämissä TRO:n tai TKO:n oikeustapauksissa ei lapsillakaan esiinny Bock nimeä. Koko sukua ei tunneta missään tunnetussa lähteessä, mutta nämä Antipojan (Isak ja Jakob) esiintyvät 1600-luvun alun Turussa rahatalouden tehtäviissä. Lisäksi veljillä oli sisar Elin, jonka mies oli linnanvouti Jaakko Sigfridinpoika.
- - - - - -
TRO 6.7.1633: Isak Andersinpojan leski oli nainut Matts Erikinpojan
TRO 22.1.1638: Edesmenneen Isak Andersinpojan pojan Johanin ja tämän sisarusten isäpuoli oli Matts Erikinpoika.
TKO 14.3.1642: Edesmennyt Hans Hörnigk oli ottanut vuonna 1627 laskun edesmenneen vero- ja varusmestarin Isak Andersinpojan leskeltä Beata Henrikintyttäreltä.
TKO 18.12.1652: Kappalainen Jöran Hörling oli ostanut peltoa veljeksiltä Johan Isakinpojalta ja herra Abraham Isakinpojalta. Sisar Elin Isakintytär protestoi kauppaa.
- - - - -
Em. viimeinen oikeustapaus ei ehkä liity Kouvalan joukkoon, mutta nimet kyllä osuu lähelle. Ja toisaalta edellinen 1642 oikeustapaus koskee samaa Hörnick/Hörling sukua. Sanottakoon nyt, että tuon kpln Jöran Hörligin vaimo oli Eichman Elisabet, joka oli sen Uudenkaupungin kirkkoherran sisar, jonka vaimo oli Akaan khran tytär Ichtydius Brita.
Hei,
Kun poukkoillaan, niin poukkoillaan nyt sitten kunnolla.:D:
Olavi kirjoitti:
Kaisa näyttää omassa mainiossa blogissaan useampaankin otteeseen käsitelleen noita muita Bockeja, toivottavasti ei pahastu, kun linkitän niitä tähän - vaikka useimmat kai meistä ovatkin Kaisan vakilukijoita muutoinkin:
http://sukututkijanloppuvuosi.blogsp...-hallussa.html (http://sukututkijanloppuvuosi.blogspot.com/2009/01/bock-suvun-hallussa.html)
http://sukututkijanloppuvuosi.blogsp...n-lopuksi.html (http://sukututkijanloppuvuosi.blogspot.com/2008/04/kenen-katu-loppujen-lopuksi.html)Tuon jälkimmäisen linkin pohdintojen vastaus lienee "Pukinmäen Bockit" alkaen jo 1500-luvulta, joita ovat sivunneet Brennereiden juuria käsittelevissä Genoksissaan mm.
Tapio Vähäkangas (Genos 70 (1999), s. 222-224) ja
Olav Rundt (Genos 59 (1988), s. 59-125).
t. Helena V.
Hei,
Antin edelliseen viestiin liittyen joitain huomioita omista muistiinpanoistani (sorry, suoraan muistiinpanoistani..) ja myös uudesta Hauhon historiasta(2009):
Kouvalan Knaapin periytyminen saattaisi kuitenkin jotekin aukaista kyseistä vyyhtiä, jos joku saisi siitä selkoa. Kouvala kylä oli jonkinlaisena läänityksenä Henrik Jesperinpojalla, mutta tämä läänitys menetettiin nuijasodan jälkiselvittelyissä, joten myöhempi perintöoikeus ei voi perustua käsitykseni mukaan siihen. Näin ollen siinä oikeustapauksessa, jossa Padasjoen Virmaila käytti perinto-oikeuttaan v. Hausenin kaupassa Knaapin osalta, on tuoreempi kytkös.
Iisak Antinpoika on saanut Knaapin 9.3.1616 kuninkaalta oikeudella "niutta quitt och frijt" hyvitykseksi menetyksistä, jotka olivat kohdistuneet hänen apeensa. Kyseessä on tässä siis talo, jonka sukuoikeuteen Virmalalaiset myöhemmin vetoavat, jolloin joko Isak Antinpoika tai Beata Henrikintytär ovat tavalla tai toisella heille sukua.
Käsittääkseni Isak Antinpoika ei koskaan käyttänyt nimeä Bock ja toisaalta tuossa alla olevissa Toropaisen keräämissä TRO:n tai TKO:n oikeustapauksissa ei lapsillakaan esiinny Bock nimeä. Koko sukua ei tunneta missään tunnetussa lähteessä, mutta nämä Antipojan (Isak ja Jakob) esiintyvät 1600-luvun alun Turussa rahatalouden tehtäviissä. Lisäksi veljillä oli sisar Elin, jonka mies oli linnanvouti Jaakko Sigfridinpoika.
- - - - - -
TRO 6.7.1633: Isak Andersinpojan leski oli nainut Matts Erikinpojan
TRO 22.1.1638: Edesmenneen Isak Andersinpojan pojan Johanin ja tämän sisarusten isäpuoli oli Matts Erikinpoika.
TKO 14.3.1642: Edesmennyt Hans Hörnigk oli ottanut vuonna 1627 laskun edesmenneen vero- ja varusmestarin Isak Andersinpojan leskeltä Beata Henrikintyttäreltä.
TKO 18.12.1652: Kappalainen Jöran Hörling oli ostanut peltoa veljeksiltä Johan Isakinpojalta ja herra Abraham Isakinpojalta. Sisar Elin Isakintytär protestoi kauppaa.
SAY 1600-19 Luopioinen, Kouvolan kylä, s. 23 http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1027521
- 2 ensimmäistä taloa (Matt Pålsson ajoittain molemmissa maakirjoissa, tilapäisveroluetteloissa oförmogen ja ruokalisäluetteloissa), jotka väliin autioina ja toinen palaakin ennen kuin kruunulle 1609. 1602-03 merkintä: "liitetty Knaapiin". 1616 "und. David Feigsack (koko kylä) ja 1618 "lärlänt fru Anna Dÿker" (koko kylä).
-> Knaapi s. 25 http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1027523&zoom=3&x=1&y=1&sx=400&sy=400
1617-19 MK Isak Andersson 1 M 8 ö Cammarskrifv. haf(e)r K. Mtz breff. - 1618-19 1/4 M 8 ö
SAY 1580-99, Luopioinen, s. 23 Kouvolan kylä http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1027214
1597 "är under Henr. Jeprersson" ja merkintä myös 1597-99, jolloin: "förlänt Henr. Jespersson... (nauttii itse voin)"
SAY 1600-19 Lemmettylä, s. 16 http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1027514
- molemmat talot lopulta Lars Mårtenssonilla (ei kruunun taloja)
SAY 1580-99 Lemettylän taloista toinen väliin autiona ja kruunulla, kunnes 1595 molemmat Henrik Jesperssonilla http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1027200
L. Kurtén Genos 41 (1970), s. 70, Slottsven Jacon Sigfridsson giften:
Magdalena Jakobsdotter härstammade således från slottslovens första gifte med Elin Andersdotter, syster till ränt- och proviantmästaren Isak Andersson (Åbo rådstuvurätt 20.10. och 12.12.1638), död senast 1658, då Jakob Sigfridsson anhöll om att få ingå nytt äktenskap, vilket beviljades honom tidigast trettondagen 1659 (Kons. prot. 15.12.1658).
- Isak Andersson (Bockilla) oli siis ainakin sisar, jonka nimi myös oli Elin...
Hauhon historia, 2009
- s. 36:
"Linnankirjurin poika Joakim Eerikinpoika toimi Hattulan kihlakunnan voutina (HV: isä Eerik Henrikinpoika, alkujaan Hollolan kihlakunnan apulainen, osti Lehdesmäen ja 1606 Jokioisen) ja hänen sisarensa oli avioliitossa Hauhon kappalaisen Daniel Abrahaminpojan (HV: kappalaisena 1616-36/37, 2. pso Anna Thomasintytär) kanssa. Lehdesmäen ja Jokioisten muodostama tila oli lähes kartanoiden veroinen 1624. Se oli kylvöluetteloiden mukaan Hämeen yhdeksänneksi suurin tila, mikä kuvastaa omistajansa hauholaista asemaa ja valtaa. Täsmälleen samansuuruinen oli vouti ja linnankirjuri Iisak Anderssinpoika Bockin omistama Luopioisten Kouvala. (33: Jutikkala 1957, s. 448-449)"
(Korostus HV)
- s. 36-27:
"Epämääräisiin keinoihin turvautui ainakin Lemmettylän ratsutilan leskiemännän nainut Mats Erikinpoika, joka toimii voutina 1630-luvun alussa kolme vuotta. Hänen käskyläisensä Jaakko Juhonpoika Kouvalasta oli 1633 kahden sotilaan kanssa käynyt väkivalloin perimässä Lauri Matinpojalta Matkantaan Äijälästä tämän maksamattomia verorästejä. Miehet olivat ottaneet Laurilta kaksi lammasta sekä useita sukkapareja ja mekon. Lampaat he myivät Alvettulan Yrjö Hykkyräiselle ja Aikkolan Yrjä Matinpojalle; vaatteet he pitivät itse. (34: KA Hauhon kääjät 4.10.1633, f. 67v, 16-18.2.1639, f. 234v.)
...(HV: Jaakko Juhonpoika sai maksaa vahingon, mutta jäi epäselväksi, oliko Jaakko toiminut voudin käskystä.) Se tiedetään, että vouti Mats Eerikinpoika oli 1630-luvun lopulla käräjillä lähes jatkuvasti oltuaan velkaa melkein kaikille Hauhon varakkaimmille isännille. Lisäksi häneltä perittiin useita kertoja maksamattomia veroja. (35: Esim. Hauhon käräjät 18.3.1636, f. 67v, 16-18.2.1639, f. 234v.)"
- - Saattaisivat Beata Henrikintyttären (Hauhon hist. s. 65 mukaan k. 1648) toisen miehen velkasotkut olla syynä tilojen (Kouvala, Lemmettylä ja Knaapi) monimutkaisiin omistussuhteisiin 1600-luvun puolivälin tienoissa... (saman sivun merkintöjen mukaan Isak Andersson kuoli 1630 - SAY:n merkintöjen mukaan 1630/1631; Isak Andersson on ruokalisäluettelossa 1631, mutta Mats Erikinpoika on tilapäisveroluettelossa(?) jo 1631).
t. Helena V.
Sami Lehtonen
27.08.09, 18:52
Mutta kuka oli Lemmettylän Lauri Martinpoika. Hänet mainitaan ainakin Poppiuksen talonhaltijaluettelossa Lemmettylässä 1604-1625 ja noilla SFHS-sivuilla (http://sfhs.eget.net/wikiindexorphan.html?http://delphi.eget.net/index.php?Is%E4nt%E4luettelo%20Lemmettyl%E4-Luopioinen) hänet mainitaan Beata Jaakontyttären toisena puolisona.
Voisiko hän tavalla tai toisella liittyä tilaan liittyviin mahdollisiin myöhempiin sukuoikeuksiin ja niihin vetoamisiin? Ulla Koskinen tituleeraa tämän Lars Mårteninpojan voudiksi.
Sami Lehtonen
27.08.09, 19:16
Heikki Ylikangas mainitsee Henrik Jesperinpojan murheellisen maineen saaneena miehenä Nuijasota-teoksen sivulla 51. Samalla sivulla mainitaan lähteenä Yrjö Blomstedtin "Laamannin ja kihlakunnantuomarinvirkojen läänittäminen ja hoito Suomessa 1500 ja 1600-luvuilla", Historiallisia tutkimuksia LI, 1958, sivut 146-158.
Onko joku nähnyt ko. teoksen tai tietäisi, että millä kaikella tämä murheellinen maine oli hankittu - muulla kuin Nuijasodan tapahtumilla.
Antti Järvenpää
27.08.09, 20:30
Mutta kuka oli Lemmettylän Lauri Martinpoika. Hänet mainitaan ainakin Poppiuksen talonhaltijaluettelossa Lemmettylässä 1604-1625 ......
Hän oli Beata Jaakontyttären II pso, aivan kuten toteat, mutta käsittääkseni hänellä ei ollut jälkeläisiä ainakaan Beata Jaakotyttären kanssa. Beata Henrikintytär oli oletettavasta ainoa Kouvalan jälkeläinen, jolla oli perillisia, joten käsittääkseni tuo Lauri Martinpoika jää tarkastelujen ulkopuolelle.
Helenan poiminnoista taasen käy hyvin esille se, että läänityksiä oli monenlaisia. Ymmärtääkseni Vegesackien eli Feisakkien läänityksissä oli kysymys lähinnä maaveron kannosta ja näin oli ilmeisesti myös Henrik Jesperinpojan osalta, joskin hän myös itse asui Lemmettylää ja se mikä menetettiin nuijasodan myötä oli ilmeisesti juuri verovapaus. Lemmettylä sen sijaan säilyi jälkeläisten omistuksessa. Iisak Antinpoika sen sijaan sai Knaapin perinnöksi, mutta ei verovapautta, joka sittemmin läänitettiin siten kuin se esiintyy tuossa Helenan tekstissä.
Hei,
Tiina Miettisen kaaviot Hauhon rälssikartanoiden periytymisestä keskiajalta 1683 reduktioon (Hauhon historia II, s. 63 Hyvikkälä, s. 64 Hyvikkälä ja Kokkala, s. 65 Kokkala) mainitsee myös Lars Mårteninpojan (vain ja ainoastaan koko teoksessa) Beata Jacobintyttären 2. puolisona.
s. 65 kaavio käsittelee Kokkalasta lähtevää perintörypästä, aukikirjoitettuna omin lisäämineni tiloja koskevin vahvennuksin, näin:
I Anna Arvidint. pso Jeppe Kaas, k. <1529 - Kokkala
II Henrik Jepenpoika Kaas, H.linnan voutina 1565, omisti Kokkalan kartanon pso Cecilia - Kokkala, Keso, Hakkala
III 1.1. Anna Henrikint. pso 1. Jacob Knupinp. k. n. 1580 Monikkala-sukua Janakkalasta, pso 2. Peder Dän
III 1.2. Beata Jacobint. pso Henrik Jesperinp. k. 15999 - Lemmettylä ja Kouvala. pso 2. Lars Mårteninp.
III 1.3. Beata Henrikint. k. 1648 pso 1. Isak Bock, k. n. 1630 pso 2. Matts Erikinp. - Lemmettylä
(/HV: tähän siis "päättyy" rälssiys Lemmettylän ja Kouvalan osilta!)
III 2.1. Arvid Tawast k. 1599 Margareta Mårtenint. - Kokkala, Hakkala, Kelkkanen
III 2.2. Iivar Tawast k. 1599 pso Karin Fincke Kosken Kurjala - Hakkala, Kelkkanen
III 2.3. Margareta Tawast pso Henrik Gyllenhierta k. 1625 - Kokkila, Kyttälä, Kelkkanen
III 2.3.1. Christer Gyllenhierta k. 1664 pso 1. Margareta Bengtint. pso 2. Gunilla Stålarm k. 1678 - Kokkala, Kyttälä, Hakkala, Kelkkanen
III 2.3.1.1. Märta Margareta Gyllenhierta k. 1697 pso Mårten Ulf i Finland k. 1681 - Kyttälä, Hyvikkälä
III 2.3.2. Beata Margareta Gyllenhierta k. 1656 pso Erik Sölfverarmk.n. 1696 - Kokkala, Kyttälä, Kelkkanen
III 2.3.2.1. Henrik Sölfverarm k. 1713 pso 1. Estrid Helena Ljuster k. 1689, pso 2. Catharina Margareta Ciös k. 1728 - Kokkala, Hakkala, Kelkkanen
III 3.1. Birgitta Henrikint. pso 1. Maunu Spåre, pso 2. Gustaf Henrikinp. - Kokkala, Keso
III 4.1. Maunu Tawast k. < 1591 pso Kirstin Mjöhund
III 4.2. Cecilia Tawast k. 1645 pso Henrik Stubbe k. n. 1636 - Hyvikkälä, Keso
III 4.3. Anna Stubbe k. 1656 pso Erik Boije af Gennäs k. 1668
III 4.4. Henrik Boje k. 1684 pso 1 Elisabet Gramov pso 2. Anna Margareta Charpentier k. 1699
III 5.1. Germund Tawast k. > 1619 - Kokkala
III 6.1.Margareta Henrikint. pso Jöns Skytte k.n. 1590 - Kyttälä, Lounas
III 6.2. Ingeborg Skytte k. 1649 pso Henrik Spåre k. 1648 - Kyttälä, Hyvikkälä, Saha, Apoo, Kelkkanen, Kukkola, Villmantila, Lounas
III 6.2. Sara Skytte k. 1652 pso Måns Erikinp. pso 2. Henrik Lindelöf k. 1639 - Kokkala, Villmantila
t. Helena V.
Heikki Ylikangas mainitsee Henrik Jesperinpojan murheellisen maineen saaneena miehenä Nuijasota-teoksen sivulla 51. Samalla sivulla mainitaan lähteenä Yrjö Blomstedtin "Laamannin ja kihlakunnantuomarinvirkojen läänittäminen ja hoito Suomessa 1500 ja 1600-luvuilla", Historiallisia tutkimuksia LI, 1958, sivut 146-158.
Onko joku nähnyt ko. teoksen tai tietäisi, että millä kaikella tämä murheellinen maine oli hankittu - muulla kuin Nuijasodan tapahtumilla.
Ko. teoksessa ei mainita mittän hänen murheellisesta maineestaan, joten voisi olettaa, että tiedot ovat nuijasotaan liittyviä.
Make
J. Ramsay vihjaa (s. 475), että Henrik Kaasin puolison, Cecilia ? Andersdotterin, vanhemmat voisivat olla Anders ja Anna Gudmundsdotter Hyvikkälästä. Hyvikkälässä mainitaan n. sopivan ikäinen Gudmund Larsson. Onkohan näistä mahdollisista suhteista uudempaa tietoa? Kyseessä siis Arvid Henriksson Tawastin vanhemmat.
terv. Pekka
Moi Helena. Otetaanpa pieni virhe kiinni, ennenkuin se pääsee karkuun. Jacobus ei varmuudella ollut Matts Bertilinpojan poika, sillä hänet mainitaan tuomiokirjassa lähimpänä miespuolisena sukulaisena - ei poikana. Sukulinkki Matti Bertilinpoikaan on vaimojen kautta. Eli Margareta Riggertintytär ja Jacobus Ichtydiuksen vaimo Ingeborg Andersintytär olivat sisarpuolet. Matts Bertilinpojalla ja Margareta Riggertintyttärellä ei ollut lapsia.
Ingeborg Andersintyttären ensimmäinen puoliso oli joku Collin, jolle Jacobuksenkin hallinnoimat tilat itse asiassa kuuluivat. so. tämän Collinin ja Ingeborg Andersintyttären lapset saivat tilan.
Hei en ehdi seuraan keskustelua tarkasti... anyway minulla olisi tällaista tietoa kerätty 1960 - luvulla:
Ingeborg Papin rouva, s. n. 1637, k. 20.3. 1708 Haudattu 26.3 Hauholla, haudattu 26.3. 1708 Hauholla, ikä 71 v. 1. puoliso: Paulus Collinus, Pälkäneen pitäjäapulainen, k. 1665. 2. puoliso: Jacobus Matthias Ichtydius, Akaan kappalainen 1645-1658, khra 1658. (1 pso Elisabeth Ottentr Klöfverbloa k. 20.8.1664 Akaassa), k. 1678 Akaassa.
Margareta s. eli v. 1687. Puoliso: Vihitty 1665 Hänen II avioliitto Karl Kaskas, Kalvolan khra, k. n. 1682.
Ericus Andreae 11. Tauluun 15.
V Kuumola Lempäälä
Leo Suomaa
07.01.12, 12:22
Joka tapauksessa mielenkiintoinen seikka on, että esiäitini Märtha Johanintytär Lyra perheineen olivat eräs Lemmettylän lampuotiperheistä. Heidän jälkeläisiään on sitten ollut lampuoteina ja torppareina Bockiin liittyvissä taloissa lähes koko 1700-luvun.
Make
Vihje, "vaikka pieni kuin saivar pitää kunniansa saaman". Wirmailan suvun katseissa oleva Kouvalan Kaarle Heikinpoika (k. jälkeen 1678) oli "Bockiin liittyvissä taloissa" ennen kuin hänen perheensä muutti niistä pois. Elisabet Johanintytär Lyra (s.n. 1670) oli Wirmailan Samuel Juhonpojan (s.n. 1665) vaimo. Onko pelkkä sattuma, että Märta Johanintytär Lyran jälkeläisiä on ollut "lampuoteina ja torppareina Bockiin liittyvissä taloissa"? En huomannut tähän oljenkorteen tartutun, vai jäikö se nenäni varjoon.
Benedictus
31.12.14, 08:11
Lainaa:
Alkuperäinen lähettäjä Sami Lehtonen http://suku.genealogia.fi/images_Suomi_1/viewpost.gif (http://suku.genealogia.fi/showthread.php?p=46184#post46184)
Polveileepa keskustelu mielenkiintoiseen suuntaan! Tuossa juuri tarkastelin näitä Bock-kuvioita, joita tosiaan on aiemminkin käsitelty, ja huomasin, että noista Bockeistahan pääsee mm. Knuutti kirjuriin, joka näin janakkalalaisena herättää heti mielenkiinnon.......
Aikani kun katselin vanhoja tiedostoja, niin löysin tuoreimman tekemäni muistiinpanon, jossa on tuo yhteys Knuutti-kirjuriin.
Henrik Jesperinpojan suku
Taulu I
Henrik Jesperinpoika, isä luult. Porvoon Bjurbölen ratsumies Jesper Thomasinpoika. Arvid Henrikinpoika Tavastin lainlukija, läänityksenä Luopioisten Kouvalan ja Lemmettilän kylät. Tavataan Akseli Kurjen ratsuväen kustantajien luettelossa ainakin 1587 lähtien neljän hevosen ja miehen ylläpitäjänä. Mestattin Viipurissa 1599. Pso. n. 1593 Beata Jaakontytär (till Kernala), Arvid Henrikinpoika Tawastin kasvatti, vht. Janakkalan Kernaalan Jaakko Knuutinpoika ja Anna Henrikintytär (Tawast) /Genos 4/2004/, vmon II pso Sääksmäen vouti 1609-10 ja 1614-15 Lars Mårteninpoika, Lemmittylän isäntä 1604-25.
Lapsia (ikäjärjestystä ei tiedetä):
Arvid Henrikinpoika, ratsutilallinen Luopioisten Lemmettylässä 20 ta peltoa /Hämeen historia II 1 s.448-449/, ilm. kuollut nuorena ja lapsettomana, koska ei esiinny Luopioisten tilusten omistajana myöhemmin.
Girmund Henrikinpoika, ilm. kuollut nuorena koska ei esiinny Luopioisten tilusten omistajana.
Göran Henrikinpoika, ilm. kuollut nuorena koska ei esiinny Luopioisten tilusten omistajana.
Beata Henrikintytär, tauluun II, pso I Iisak Antinpoika, veromestari, haud. 13.5.1628 Turun tuomiokirkoon, pso II Hollolan vouti Matti Erkinpoika.
Taulu II
Beata Henrikintytär, vht. Luopioisten Lemmittylän ja Kouvalan ratsumies, lainlukija Henrik Jesperinpoika ja Beata Jaakontytär, pso I Iisak Antinpoika, veromestari, kamarikirjuri ja Hämeenlinnan linnasihteeri, omisti talon Turussa ja hallitsi Luopioisten Lemmettylää vaimonsa perintönä, sai 9.3.1616 kuninkaalta Knaapin talon Luopioisten Kouvalasta, haud. 13.5.1628 Turun tuomiokirkoon, pso II Hollolan vouti Matti Erkinpoika /Genos 2002/3 sivu 153 Toropainen: 137. TRO 22.1.1638/, joka pyrki pian myymään Turun taloa ja kaupantekoon sekaantui myös Iisak vainajan veli Jaakob Antinpoika (raha- ja muonavarainhoitaja Turussa) sekä Iisäkin sisaren Elinin mies linnavouti Jaakko Sigfridinpoika, jotka puolustivat voimakkaasti Iisakin alaikäisten lapsien oikeuksia.
Lapsia I aviosta:
Juhana Iisakinpoika, tauluun III, vouti 1643-45 ylisessä Sääksmäen, 1649-52 Ylisessä Hollolan ja 1652-54 koko Hollolan kihlakunnassa, Lemmittylän isäntä 1645-55, pso Marketta Juhontytär, Lemmittylän leski emäntä 1656-1664
Iisak Iisakinpoika, vouti Ylisessä Sääksmäen kihlakunnassa 1659-64, poika Johannes Bock (1700) mainitaan ylioppilaana /Hämeen historia II 2 s.443/.
Abraham Iisakinpoika, pso Margareta Andersdotter, joka myi leskenä talon von Hausenille vuonna 1662.
- - - - - - -
Jos nyt sitten joku keksisi, mikä sukuyhteys näillä on Padasjoen Virmailan ratsutilallisiin, niin aika moni Virmailaa tutkinut olisi kiinnostuneena kuulolla. __________________
terveisin
Antti Järvenpää
Laitan tähän alle löytyneen käräjätiedon, jossa mainitaan linnavouti Jacob Sigfridsson ja lainlukija Daniel Nilsson, sekä Turun kivalteri Anders Eriksson Dirikkalan talon omistaja, kuollut 1634 Parainen.
http://suku.genealogia.fi/showthread.php?t=11278&page=4
En ole tätä ketjua seurannut, mutta noilla henkilöillä näyttäisi olevan yhteys keskenään, koska hoitelevat velkoja yhdessä.
juttu Kivalterista tuli vastaan 1640, jossa oli juttua lainlukija (ifrå Tawastland) Daniel Nilssonin 1627 ottamasta lainasta entiseltä kivalteri Anders Erikssonilta. Slotslofven Jacob Sigfridsson lupasi maksaa kivalterin leskelle.
Markku Pelttari
22.03.15, 19:28
Palaisin tähän befallningsman Iisak Iisakinpoikaan. Hänhän oli kotoisin Luopioisten Lemmittylästä, mutta ymmärtääkseni piti 1600-luvun loppupuolella majaa Pälkäneen Oksalassa, siis aivan Lemmittylän naapurissa. Olen tulkinnut SAY:n tietoja niin, että Iisakilla ja hänen vaimollaan Kirstillä oli tytär Kirsti ja edelleen oma tulkintani on, että tämä Kirsti meni sitten naimisiin n. 1678 Pentti Erkinpoika Knaapilan kanssa. Eli näin liittyi Ekorre-sukuun. Iisakilla oli tulkintani mukaan myös pojat Johan ja Jöran, mutta heistä en ole saanut tarkemmin selkoa. Mahtaako tämä Johan olla ylioppilasmatrikkelissa mainittu Johan Iisakinpoika?
Iisakin Kirsti-vaimoa ei näy oikein missään lähteessä. Onko liikaa tuijotettu Luopioisten Lemmittylän ja Kouvalan Knaapilan asukkaisiin vai asuiko Pälkäneen Oksalassa joku aivan muu befallningsman/förra befallningsman Iisak Iisakinpoika?
Toinen vaihtoehtohan olisi, että tytär Kirsti olikin Iisakki Juhonpoika Bockin eli siis em. Iisakin veljenpojan Iisak Juhonpojan ja Maria Laurintyttären (Jemsonius?) tytär ja Elisabet sekä Maria Iisakintytär Bockin sisar?
Leo Suomaa
22.03.15, 20:42
Toinen vaihtoehtohan olisi, että tytär Kirsti olikin Iisakki Juhonpoika Bockin eli siis em. Iisakin veljenpojan Iisak Juhonpojan ja Maria Laurintyttären (Jemsonius?) tytär ja Elisabet sekä Maria Iisakintytär Bockin sisar?
Jos nyt sitten joku keksisi, Antti Järvenpää kirjoittaa, mikä sukuyhteys näillä on Padasjoen Virmailan ratsutilallisiin, niin aika moni Virmailaa tutkinut olisi kiinnostuneena kuulolla.
Virmailan suvun katseissa oleva Kouvalan Kaarle Heikinpoika (k. jälkeen 1678) oli "Bockiin liittyvissä taloissa" ennen kuin hänen perheensä muutti niistä pois. Elisabet Johanintytär Lyra (s.n. 1670) oli Wirmailan Samuel Juhonpojan (s.n. 1665) vaimo. Elisabetin äiti oli Christina Laurintytär Jempsonius.
Hei
Palaisin tähän befallningsman Iisak Iisakinpoikaan. Hänhän oli kotoisin Luopioisten Lemmittylästä, mutta ymmärtääkseni piti 1600-luvun loppupuolella majaa Pälkäneen Oksalassa, siis aivan Lemmittylän naapurissa. Olen tulkinnut SAY:n tietoja niin, että Iisakilla ja hänen vaimollaan Kirstillä oli tytär Kirsti ja edelleen oma tulkintani on, että tämä Kirsti meni sitten naimisiin n. 1678 Pentti Erkinpoika Knaapilan kanssa. Eli näin liittyi Ekorre-sukuun. Iisakilla oli tulkintani mukaan myös pojat Johan ja Jöran, mutta heistä en ole saanut tarkemmin selkoa. Mahtaako tämä Johan olla ylioppilasmatrikkelissa mainittu Johan Iisakinpoika?
Iisakin Kirsti-vaimoa ei näy oikein missään lähteessä. Onko liikaa tuijotettu Luopioisten Lemmittylän ja Kouvalan Knaapilan asukkaisiin vai asuiko Pälkäneen Oksalassa joku aivan muu befallningsman/förra befallningsman Iisak Iisakinpoika?
Toinen vaihtoehtohan olisi, että tytär Kirsti olikin Iisakki Juhonpoika Bockin eli siis em. Iisakin veljenpojan Iisak Juhonpojan ja Maria Laurintyttären (Jemsonius?) tytär ja Elisabet sekä Maria Iisakintytär Bockin sisar?Olet mielestäni oikeassa sen suhteen että Oksalassa asuneen Iisakki Iisakinpojan tytär Kirsti oli aviossa Kirpun Knaapilassa, lisäksi Iisakilla on henkikirjojen mukaan poika Jöran mutta ei Johan nimistä poikaa, ylioppilasmatrikkelissa mainittu Johan Isacsson on mielestäni jo ylioppilaaksi tulonkin perusteella (1700) liian nuori Oksalan Iisakin pojaksi, sen sijaan kun Iisakki Juhonpojan ja Maria Jemsonian tytär Elisabet vihitään Akaaseen niin tämän jälkeen kummilistoissa esiintyy Akaan Nahkilalassa mm Jfru Maria Bock ja Johannes Isaci Bock joka nimen kirjoitusmuodosta päätellen on juuri tuo ylioppilaaksi päässyt ja molemmat Elisabet Bockin sisaruksia.
Jfru Maria Bock lienee myöhempi Mårten Lignbergin 1. vaimo koska Mårtenin tytär ja Elisabet Bockin poika tarvitsivat myöhemmin avioliittoluvan serkkusuhteen takia.
Markku Pelttari
23.03.15, 18:25
Varmaan tuon ylioppilas Johan Iisakinpojan isä on Iisakki Juhonpoika kuten Esko toteat eikä Iisakki Iisakinpoika Oksalasta. Ylioppilasmatrikkelin tiedoissa tosin isäksi mainitaan Iisakki Iisakinpoika ja langoksi Akaan kirkkoherra Johan Wallenius. Eli siinä isää koskeva tieto on virheellinen.
vBulletin® v3.8.11, Copyright ©2000-2024, vBulletin Solutions Inc.