Räätäli Nygrenin seikkailut Savonmaalla

[Antti Laukkanen]

Iltaa,

Olen tuossa kummeksinut Kuopion nurkilla vaikuttavaa tai ainakin vaikuttanutta Nygren-haaraa, joka liippailee noita armahaiseni sukujuuria, joita pengon. Pitkällisen puurtamisen jälkeen olen päätynyt tulokseen, jossa haaran kantaisä oli nimismies Hoffrenin taloon Savilahteen n. 1759 ilmestynyt räätäli Eric Nygren. Hän esiintyy tässä:

http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/kuopio/rippikirja_1749-1759_msrk_tk1624/162.htm

Myöhemmästä materiaalista käy ilmi Ericin eläneen n. 1733-1799. Mistä hän lienee saapunut, ei ole selville käynyt. Minne meni, siitä tilkka lisää hetken päästä. Eric joka tapauksessa katsoi hyväksi harjoittaa lähempää kanssakäymistä alapuolellaan mainitun Juho Tiihosen tyttären Marketan kanssa, joka tästä sikisi raskaaksi ja synnytti aviottoman pojan. Kummastelin tovin sieltä tuoreemmasta ajasta taakse päin mennessäni, kuka oli pojan isä, mutta hän peri sekä isänsä nimen Eric Nygren, että isä ensin mainitaan kastettujen luettelossa, mutta on sittemmin yliviivattu ja lapsi on merkitty isättömäksi. Hiski on sangen viaton:

http://hiski.genealogia.fi/hiski/1tia50?fi+0248+kastetut+13465

mutta originaali paljastaa hiukan enemmän:

http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/kuopio/syntyneet-vihityt-kuolleet_1752-1767_msrk_tk1651/239.htm

Mahtaako tuossa merkinnässä piillä viittaus johonkin tarkempaan tekstiin? Jos, minne? Mahtaako kukaan olla selvillä, mistä Eric Nygren vanhempi on tuonne Savilahden kylään saapunut ja mikä on hänen syntyperänsä? Räätälismiehenä hän kuitenkin oli niin ylevä herra, että valitsi puolisokseen kunnianarvoisan herra kersantti(?) Hielmanin tyttären, neiti Birgitan. Perhe muutti 1765 Rantasalmelle (esim. tuosta jos kiinnostaa http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/rantasalmi/rippikirja_1761-1772_uk886/223.htm) ja pariskunnan lapsista ja lapsenlapsista tuli oppineita sekä "hyviin sukuihin" naituja ihmisiä. Räätäli Ericin pojanpojasta tuli esimerkiksi Mikkelin kaupungin ensimmäinen pormestari.

Näitä jälkipolvia näkyy tutkitun aika runsaasti erilaisissa Googlella löytyvissä tutkimuksissa(kin), mutta esipolvista saati räätälin hairahduksesta en sitten olekaan saanut silmiini mitään.

Mahtaisittekos te, arvon kanssatutkaajat, tietää asiasta enemmän?

-Antti-

PS. Sopiihan noista Tiihosistakin kertoilla, jos ovat tuttuja!

PPS. Pannaanpas tähän vielä linkki Rippikirjan sivulle, jossa Eric nuorempi, tämä avioton siis, on vaimonsa ja äitinsä kanssa:

http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/kuopio/rippikirja_1782-1788_msrk_tk1625-1626/79.htm

[karikukka]

Räätäli Erik Nygren näyttää muuttaneen Ristiinasta Kuopioon.
vrt. http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/kuopio/rippikirja_1749-1759_msrk_tk1624/254.htm

Karikukka

[Antti Laukkanen]

Kas kiitos! Tämähän taas selvensikin asiaa. Löysin sangen tuurilla heti ensimmäiseltä yrittämältäni sivulta Eerikin ennen muuttoaan Kuopioon:

http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/ristiina/rippikirja_1754-1761_va10-15/136.htm

Nyt pitäisi sitten keksiä, mistä hän ilmaantui sinne ja ketkä olivat vanhemmat. Vähän ikävästi osuu taas puutoksia tuohon kohtaan Ristiinan kirjoista. Kyseistä pitäjää en ole ikinä tutkinut yhtään edes omien savolaisjuurieni osalta, joten kaikki apu on tervetullutta. Henkikirjoja on tosin tainnut tulla vastaan yleensä henkikirjoja plaratessani, mutta juuri nyt on synkkä musta aukko asian suhteen.

-Antti-

[karikukka]

Olisiko ao. kohdan toisella sivulla oleva teksti "ankom ifr. åbo med bewjs af past. W.Ross dat. 14 dec. 1753.. Afgådt til Cuopio med bewjs 1758" koskeva Erikiämme.

Karikukka

[Helena V.]

Hei,

Voisikohan mikkeliläinen pellavankutoja Petter Nygren, s. n. 1730, pso Ristiinan lukkarintytär Brita Johansdr Savander, olla sukua (veli?) Erikille. Vrt Henrik Falckin SSV 44 (1999), s. 198-299 Släkten Savander från Savolax. Petterin ja Brita tytär nai sitten myöhemmin räätäli I. Savanderin. Ristiinasta lähtöisin olevien Savanderien joukossa on muutenkin paljon räätäleitä.

Mikkelistä löytyy myös tällainen merkintä:
2.4.1776 9.4.1776 Kyrckjoby Eric Nygren Marg: Svedman Margaretha (Elisabetha)

Hjelmanin sukukirjassa (Slägten Hjelmman i Finland, Werner Hjelmman,1729) s. 56 mainitaan Britan avioituneen räätäli Erik Nygrenin kanssa, s. 1733 KUOPIO. Perhettä ei seurata sen pidemmälle (kuten ei naislinjoja juuri muutenkaan) ja epäilen vahvasti, että Kuopio saattaa olla melko puhdas arvaus pelkästään avioliiton solmimispaikan perusteella.

Rantasalmen lastenkirjassa
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/rantasalmi/lastenkirja_1771-1800_uk893/67.htm
Erik Nygrenillä listataan 6 lasta.

t. Helena V.

[Antti Laukkanen]

Olisiko ao. kohdan toisella sivulla oleva teksti "ankom ifr. åbo med bewjs af past. W.Ross dat. 14 dec. 1753.. Afgådt til Cuopio med bewjs 1758" koskeva Erikiämme.

Karikukka

Aivan selkeästi koskee. Kiitos taas tulkkauksesta! Olisi voinut jäädä minulta tekemättä, vaikka noinhan tuossa näyttää kutakuinkin lukevan, kun sitä nyt katselee. Homma käy jännittäväksi. Käytettävissä olevissa lähteissä ei tunneta kuitenkaan Turun suunnalta Nygreneitä tuolta aikakaudelta. Ainoat kastetut Nygrenit ovat Loimaan Isoperältä, joka taitaa olla Mellilää eli jälleen Loimaaseen kuuluvaa aluetta nykyään. Pitäisiköhän minun laajentaa tätä tuonne lounaisemman valtakunnan tutkijoiden alueille.

-Antti-

[Antti Laukkanen]

Hei,

Voisikohan mikkeliläinen pellavankutoja Petter Nygren, s. n. 1730, pso Ristiinan lukkarintytär Brita Johansdr Savander, olla sukua (veli?) Erikille. Vrt Henrik Falckin SSV 44 (1999), s. 198-299 Släkten Savander från Savolax. Petterin ja Brita tytär nai sitten myöhemmin räätäli I. Savanderin. Ristiinasta lähtöisin olevien Savanderien joukossa on muutenkin paljon räätäleitä.


Sekin on toki mahdollista. Vaikeas sanoa. Bongasin myös tuon Mikkelin Erikin, mutta se ei sovi oikein kuvioon, vaikka ehtisihän tuolla vaikka tämän Petterin poika.

Hyviä ajatuksia te vain löydätte ja asioista tiedätte. Hämmästelen taas oikein kovasti ja olen kiitollinen :)

-Antti-

[Sakara]

Minullakin Eric Nygren, jonka puoliso Margaretha Svedman.
Suvun tie kulkenut Savon maalta Kymenlaaksoon

[Antti Laukkanen]

Minullakin Eric Nygren, jonka puoliso Margaretha Svedman.
Suvun tie kulkenut Savon maalta Kymenlaaksoon

Hei,

Ilmeisesti tämä on samainen pari, josta olikin ketjussa jo maininta. Mutta entäs tuo Kymenlaaksoon kulkeutuminen? Ilmeisesti joku lapsista on sitten jatkanut matkaansa sinne?

Pariskunta näkyy saaneen ainakin kolme lasta Sulkavalla tuon Mikkelissä syntynyneen lisäksi ja Margareta on kuollut siellä. Erikin kohtalosta en nyt näin Rippikirjoja penkaamatta osaakaan sanoa mitään. Mutta tämän kaipaamani Eerikin jälkipolvia nämä eivät kuitenkaan ole. Ehkä sitten veljen tai jonkun kerrassaan eri henkilön.

Olen yrittänyt lueksia tuota Turun vanhinta säilynyttä Rippikirjaa, joka taisi alkaa samana vuonna kuin räätäli Nygren ilmestyi Ristiinaan. Ei ole sattunut ainakaan vielä silmiin ja voi tietysti olla, ettei satukaan. Mieluusti otan kyllä kaikki vinkit vastaan, jos sellaisia kenellekään sattuu vastaan tulemaan.

-Antti-

[Terho Asikainen]

Hei,

ilmoittaudun mukaan räätäli Erik Nygrénistä kiinnostuneiden joukkoon. Hän on esi-isäni tyttärensä Greta Lovisan kautta, joka oli aviossa rantasalmelaisen tullimiehen Lars Mohellin kanssa.

Olen itsekin jonkin verran etsinyt Nygrenejä 1700-luvun puolivälin Turusta - ilman menestystä.

Mieleeni tuli tässä myös seuraava mahdollisuus: mitäpä, jos Erik onkin vaihtanut sukunimeä? Suomalaistaustaiset käsityöläisethän harrastivat tätä jonkin verran, koska ruotsinkielisestä nimestä oli hyötyä tuotteiden markkinoinnissa.

Erik oli noin 20-vuotias muuttaessaan Turusta Savoon. Mikähän häntä mahtoi sinne houkutella? Entäpä, jos hän oli alun perinkin savolainen, ja oli vain käynyt Turussa räätälinopissa?

Hiski löytää vuonna 1733 syntyneitä Ericejä Varsinais-Suomesta todella paljon, Savosta vähän kohtuullisemmin. Ehkä tämä hyvällä tuurilla vielä ratkeaa.

Terho Asikainen

[Sakara]

Ilmoittamaani Nygrenin sukuun -- kantaisänä 1700-luvun alussa syntynyt Eric on Asikaisten suvusta otettu vaimo Liperistä

[Antti Laukkanen]

Hei vaan, Terhokin, ja tervetuloa pohtimaan tätä ongelmaa :)

Samaisia olen minäkin vähän pohtinut, mutta sitten taas toisaalta. Oishan tuota räätälinoppia luullut lähempääkin saavan. Ja vaikka olisikin vaihtanut nimeä, luulisi hänen esiintyvän Nygreninä Turusta, koska on sen muuttokirjankin sieltä saanut. Kirjahan oli päivätty vieläpä vuoden 1753 viimeisten viikkojen aikana, mutta ehkäpä hän ei vaan ehtinyt samana vuonna aloitettuun Rippikirjaan. Mahtaisiko henkikirjoista olla apua? Netissä ei taida ainakaan olla sopivaa.

Silti Nygren näyttää sukuna olleen jossain määrin parempaa väkeä, koska edustajia löytyy Ylioppilasmatrikkelista yms. Skräddare Nygren -haku tuo myös Ruotsin puolelta tuloksia, joten voipihan olla niinkin, että Eerikki onkin vanhaa räätälisukua ja lähtenyt syventämään sitten oppejaan tai harjoittamaan ammattiaan itäiseen valtakuntaan. Jotain hänellä on ollut myös plakkarissaan päästyään naimaan hienoon sukuun. Minun tutkimukseni kohdehan tosiaan on vaimoni ja lapseni esi-isä, joka oli tämän Eerikin vahinko ajalta ennen vihkimistä!

Mahdollisuudet ovat monet, mutta mikään ei nyt oikein tunnu antavan johtolankoja etenemiseen. Paitsi siltä osin, että netissä esiintyvissä lukuisissa sukututkimuksissa Eerikki on kirjattu syntyneeksi Kuopiossa, mikä on aika selkeästi virhe.

Eipä tuolta varsinais-suomalaisten suunnaltakaan tunnu mitään kuuluvan.

-Antti-

[Markku_Tahkokorpi]

Mainittakoon että noihin aikoihin käsityöläisten - kuten räätäleiden - oli pakko ottaa ruotsinkielinen sukunimi. On siis hyvin todennäköistä että Erik Nygreninne on ottanut tuon Nygren nimen valmistuessaan räätäliksi - ilmeisesti Turussa. Jos Erikille löytyy jostakin patronyymi se saattaisi auttaa Turkulaisten Erik-nimisten räätälinkisällien seulomista.

[Antti Laukkanen]

Kiitos täsmennyksestä. Minulla olikin haisu, että he useinkin näin tekivät, mutta sitä en tiennyt, että se olisi ollut pakko.

Helpottaisi toki kovasti, jos patronyymin löytäisi, mutta sellaista ei ole tullut ainakaan toistaiseksi vastaan. Olen yrittänyt vähän silläkin silmällä plarata sitä turkulaisten Rippikirjaa, mutta huonoa on anti. Eerikkejä siinä on tolkuton määrä ja Erik Nygrenejäkin historia tuntee aika monta eri puolilta valtakuntaa.

Olikos noissa ottosukunimissä minkälaisia rajoituksia. Luulisi, ettei ihan mitä vaan yleisesti käytössä ollutta "vanhaa" nimeä voinut valita. Mutta voin toki luulla ihan omiani. Friman-tyylisiä nimiä olen joskus joillakin käsityöläisillä tavannut, mutta todettakoon jälleen, että sekä tämä länsisuomalainen nimikäytäntö, käsityöläiset ynnä koko alue menevät pahasti omien tutkimusteni ulkopuolelle. Karjalassa kun sopi räätälöidä myös ikiaikaisella suomalaisella sukunimellään.

-Antti-

[Terho Asikainen]

Mahtaisiko henkikirjoista olla apua? Netissä ei taida ainakaan olla sopivaa.

Suomen asutuksen yleisluettelo tuon ajan Turusta lähtee täältä:

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=711492

Vuodelta 1753 on säilynyt myös henkikirja Turun ja Porin läänistä. Netissä sitä ei kuitenkaan ole. Kirja on mikrofilmattu rullille LT 696 ja LT 697, jotka löytyvät Kansallisarkistosta, Turun maakunta-arkistosta ja Jyväskylän maakunta-arkistosta. Vakka-haku ei kuitenkaan lupaa, että Turun kaupunki sisältyy varmasti juuri tähän henkikirjaan.

Terho

[Antti Laukkanen]

No nämäpä hienoja uutisia. Enpä muistanutkaan koko asutuksen yleisluetteloa, kun siitä ei ole tähän astisissa tutkimuksissani ollut minkäänlaista riemua. Mutta nytpä pääsen sitä plaraamaan!

Katselin itse asiassa noita henkikirjoja, kun minulla sattuu olemaan tuo MMA:n luettelo koneeni työpöydällä, mutta en päässyt sen kanssa oikein puusta pitkään. Ehkä joku vuoden pari vanhempi kirja olisi myös poikaa.

Turussa on se hankala puoli, että kaupunki oli väestömäärältään suuri jo silloin neljännesvuosituhat sitten. Menee paljon aikaa plaraillessa. Etenkin kun ei oikein tiedä, mistä plarailisi.

Mutta kiitosta tosiaan. Ehkäpä näillä pääsen taas askelen lähemmäksi!

-Antti-

[Eva-Maija]

Räätäli Eric Nygrén löytyy vuosina 1753-4 SAY:n Turun sivulta 145 Tomtila.
Lisäksi Turun kaupungin arkistossa olevissa Räätälien ja Räätälinkisällien luetteloista löytyy ainakin vuosilta 1751 ja 1752 maininnat Eric Nygrénistä. Kävin pari vuotta sitten etsimässä hänestä tietoa, mutta en ehtinyt tutustua tarkasti parin päivän aikana kaikkiin luetteloihin ja pöytäkirjoihin.
Asiasta kiinnostuneena
Eva-Maija Murtomäki

[Antti Laukkanen]

Räätäli Eric Nygrén löytyy vuosina 1753-4 SAY:n Turun sivulta 145 Tomtila.
Lisäksi Turun kaupungin arkistossa olevissa Räätälien ja Räätälinkisällien luetteloista löytyy ainakin vuosilta 1751 ja 1752 maininnat Eric Nygrénistä. Kävin pari vuotta sitten etsimässä hänestä tietoa, mutta en ehtinyt tutustua tarkasti parin päivän aikana kaikkiin luetteloihin ja pöytäkirjoihin.
Asiasta kiinnostuneena
Eva-Maija Murtomäki

No niin. Tämähän alkaa kuulostaa kovasti mielenkiintoiselta! Kiitos oikein paljon vinkeistä! Saanko udella, missä merkeissä Sinä hait hänestä tietoa?

-Antti-

[Antti Laukkanen]

Itse asiassa tämän perusteella Rippikirjan selaaminen muuttui monta astetta helpommaksi.

Tuolla

http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=7696&pnum=379

on Tonttila ja samainen porvari Henrikin perhe kuin SAY:ssa. Seuraavalla sivulla on sitten räätäli Jacob Kulberg, jonka kisälli Eerikki näyttää siis olleen. Mutta kuinka ollakaan, mystinen räätälimme Eric ei ole tässäkään näkyvillä.

Kulbergin yläpuolella taitaa olla Nyman eikä Nygren? Skannauksen taso on valitettavasti sitä luokkaa, ettei tuosta oikein ota selvä itkemälläkään.

EDIT: Komento takaisin. Aiheestahan näkyy olevan olennaisesti paremmatkin skannaukset:

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=7724299

Näistähän läykin asiat jo hienosti ilmi. Merimies Anders Nyman olikin tuo yllä mainittu ihmettely.

Tästä on jo olennaisesti parempi jatkaa. Kiitokset vielä!

-Antti-

[Kaisa Nurhonen]

I Eric Kuuva (Kufva, Kuwa) *1744 (Mikkeli?)- kuoli 17.5.1799 Sulkava oli räätäli ja meni naimisiin Margareta Tuomaantytär Swedmanin kanssa *1743 Rantasalmi, kuoli 26.6. 1823 Puumala.

II Heillä lapsia mm. Eric Ericinpoika *1778 Mikkeli, korpraali, vaimonsa Ingeborg Mikkonen.

III heillä lapsia mm. Eric Wilhelm Ericinpoika *11.3.1803 Sulkava

IV Eric Johan Fredricinpoika * 29.2.1845 Puumala Tässä suvun Ericit.

Eric lienee syntynyt Mikkelissä, esim. Korpijärven kylässä on paljon Kuuvia. Lienee tehnyt kiekauksen Rantasalmen puolelle ja palasi Mikkelin Norolaan. Kuuva-nimi muuttuu sotilasuralla Nygréniksi perheen asuessa Sulkavalla. Lapsista Fredrikin jälkipolvet muodostavat Puumalan haaran. Olen saanut tuon alkuketjun papintodistuksella ja alkupään on kuulema tehnyt Mikkelin maakunta-arkisto. Yhden 1744 syntyneen Ericin olen löytänyt rippikirjasta, jossa hänen sanotaan hänen muuttaneen johonkin etelän kaupunkiin, liekö ollut kovasti matkustavainen. Vaimonsa oli kutenkin Rantasalmelta.

Oletko tosiaan sitä mieltä, että Mikkelin pormestarikin oli tätä Nygrenien sukua? Ristiinassakin on paljon Nygreneitä. Kannattaa suhtautua varaksella ellei ole itse tutkinut, sillä sotilasukunimet seurasivat ruodussa seuraavalle. Voit kuitenkin röyhistää rintaasi, että kuulut laajaan savolaiseen Kuuvan sukuun. Suku on useiden sukupolvien ajan ollut kätevä käsistään ja on vieläkin. Savolaiset papit olivat siitä mukavia sukututkimuksen kannalta, että he merkitsivät oletetun lapsen isän syntymä- ja kastekirjaan.

Palaan tutkimaan Nygréneitä (huom. heittomerkki), kun saa Nurhoset johonkin malliin tai kyllästyn. Jos kiinnostaa jatkaa yhteistyötä, katso enirosta kaisa a (on kolme samannimistä, vaikka sukunimi on harvinainen.

[Kaisa Nurhonen]

sorry, en katsonut ensin linkkejä, joten puuta ja heinää eli ihan eri sukuhaaraa kaisa a n

[Antti Laukkanen]

Hei Kaisa,

EDIT: Ai katos, enkä minä katsonut, että ketjussa oli toinenkin uusi viesti. Vastasin vaan tuohon, mistä sähköposti minulle kertoi!

Kiitoksia vastauksista. Me puhumme nyt kuitenkin eri henkilöistä. Tämä hakemani Eric on kymmenisen vuotta vanhempi ja tuli tosiaan Nygreninä Turusta Ristiinaan jo 1753. Siihen en uskalla ottaa kantaa, onko näillä jonkinlainen sukulaisuus keskenään. Nygren ja Eric ja räätäli tuntuvat kaikki kulkevan käsi kädessä.

Rinnan röyhistäminenkin on sinällään vähän kyseenalaista, että kyseessä on vaimoni/lapseni esipolvet :)

Tästä "omasta" Eerikistäni sukujohto Mikkelin pormestariin on sangen selkeä ja olen sen ihan omatoimisesti pengannut. Palapelin palaset ovat tosin vielä laatikossa sikin sokin, joten pintaraapaisuna sangen puutteellista tietoa:

Mikkelin kaupungin pormestari:
Konstantin Julius Nygrén, s. 7.1.1829, Mikkeli, Vehmainen

vmt:
Maanjako-oikeuden puheenjohtaja, varatuomari
Johan Vilhelm Nygrén 31.3.1797, Ilomantsi
Anna Johanna Norrgren, k. 1842
(toinen puoliso Sofia Weber)

vmt:
Ilomantsin nimismies, toimitusvouti
Erik Johan Nygrén, s.23.10.1767, Rantasalmi, Lautakotalahti, k. 2.5.1826, Ilomantsi
Anna Fredrika Mandell, s. 21.11.1774, Ilomantsi

vmt:
Räätäli
Eric Nygrén, s.n. 1733, k. 23.1.1791, Rantasalmi, Lautakotalahti
Birgitta Magnuksentytär Hielman 11.9.1742, Kuopio, Savisaari, k. 24.9.1816, Ilomantsi

Ja tämä räätäli Eerikki on se mysteerien lähde.

Toki olen kiinnostunut kuulemaan asiasta edelleen lisää!

-Antti-

[Kaisa Nurhonen]

Olen tehnyt seuraavia merkintöjä Hannele Wirilanderin Mikkelin pitäjän historiasta, Mikkeli 1982, Länsi Savo OY. Varauksella, olen ollut huonossa kunnossa ja kirjoittanut sängyssä, joten en itsekään saa hyvin selvää.

Vehmaskylä 20 Suomel? myöhemmin Suomi 1/4 vanhaa ja uutta manttaalia , 323,4 ha. Siirtyi varatuomari Johan Wilhelm Nygrenille, joka lunasti sen perintötilaksi vuonna 1840. Hänen jälkeensä isännäksi tuli Matti Kaipiainen...

n:o 18 Isojaon aikaan puolet Vanhalasta Mikkel Johan Huttuselle ja puolet Johan Wilhelm Nygrenille.

n:o 8-10 ....sekä Jokela että Päivälä olivat varatuomari Johan Wilhelm Nygrenin hallussa.

n:o 6 Finnäs, vuodesta 1875 vuoteen 1840 Vehmaskylä 22 muodosti jakokunnan Haukivuori n:0 45 kanssa 7/16 vanhaan ja 7/8 uutta manttaalia, 2164,82 ha. Isojaon aikaan Finnäs kuului varatuomari Johan Wilhelm Nygrenille. Suurin osa tiluksista sijaitsi Haukivuorella.

Myyrylä, ratsutila, 1 vanhaa ja 3/4 uutta manttaalia, 992,36 ha. 1830-luvulla koko ratsutilajoutui varatuomari Johan Wilhelm Nygrenille, jonka hallussa oli useita Vehmaskylän taloja. Hänen prillisiltään Myyrylä siirtyi vuonna 1863 Taavi Pulkkiselle, 3/8 Myyrylästä oli Johan Wilhelm Nygren lunasti loput 5/8 perinnöksi vuonna 1838.

Jos kiinnostavia asioita, lainaa alkuperäinen teos. Lisää heittomerkki.

[Antti Laukkanen]

Kiitokset jälleen hyvästä vinkistä. Minulle tuo Mikkelin puoli on koko lailla vierasta, joten en ole ko. historiateokseenkaan tutustunut. Setämies siellä tosin asui vielä muutama vuosi sitten, kunnes poistui keskuudestamme, mutta sillä ei sinällään ole tämän asian kanssa mitään tekemistä :)

Tutkaillaanpa asiaa.

-Antti-

[Kaisa Nurhonen]

Olen tutkinut Mikkeliä puoleen ja toiseen. Tosin se on laaja alue, minun osaamiseni liittyy Anttolan alueeseen, jos siitä on apua. ja naapuripitäjiä Ristiinaa ja Puumalaa. Kun istuu riittävän kauan koneella, alkaa olla peruskäsitys paikkakunnasta. Olen suunnattoman kiitollinen, että Mikkeli tuli digitoiduksi, hiskisää on vain syntyneet.