"Kylän päällä"

[Laardi]

Hei,

mitä se tarkoittaa, kun rippikirjassa lukee "kylän päällä"? Sivulla oli listattu porukkaa, mm. parissa talossa aiemmin renkinä työskennellyt sukulaiseni, joka oli piakkoin lähdössä Amerikkaan.

[kkylakos]

Missä kohtaa rippikirjan aukeamaa merkintä on?

[Maisa M]

Laihialla on Kylänpää-niminen kylä.

t. Maisa M

[Seppo Niinioja]

Joskus näkee merkinnän "Kylän lopussa" tai muistaakseni kylänloppulaisetkin, joka tarkoittanee itselllisiä ym., joita ei ole merkittry talojen yhteyteen. Vaikea sanoa paremmin tietämättä paikkaa. Pohjanmaalla olen nähnyt myös merkinnän "ulkosaralla", joka ehkä tarkoittaa poissaolevia, esim. Amerikkaan menneitä. Hehän jäivät Suomen kirkonkirjoihin, kunnes useimmiten julistettiin kuolleiksi. Tästä en ole mitenkään varma. Saattavat olla noita kylän päällä tai lopussa oleviakin.

Seppo Niinioja

[Tapani Kovalaine]

Kunnes tulee esille, missä ja milloin on kirjoitettu suomeksi "Kylän päällä", niin siihen saakka voi arvuutella: vailla vakinaista renginpaikkaa tai piianpaikkaa omaava henkilö oleskeli ja työskenteli tietyn kylän taloissa ja hän oli tuossa mielessä kyseisen kylän kantakalustoa, vaikka häntä ei voitukaan kirjata rippikirjaan minkään talon kohdalle.

Henkikirjoitushan on kautta aikain suoritettu majasta majaan ja joillekin henkilöille on koitunut kohtaloksi tulla kirjatuksi kylän loppuun (myös rippikirjaan) johtuen heidän asumisestaan. Ovat voineet asua jakokunnan yhteismaalla yms.

Mitä tulee "Ulkosaralla" asuviin Pohjanmaalla, niin kuvittelisin, että nämä henkilöt asuivat kaukana pitäjän ydinalueesta - he asuivat ulkopalstoilla, joita maanmittarit kutsuvat enklaaveiksi. Joillakin kunnilla oli kymmeniä enklaaveja ja osa niistä sijaitsi hyvinkin kaukana pääpitäjän rajoista.

Rippikirjat olivat peruskamaa ja perusdataa henkikirjojen laadinnassa, joten termit olivat seurakunnan ja henkikirjoittajan kesken vaihdannassa. Omaa slangia oli paljon: vaivaishoidon isännyyden alla, invalidit, passilla Venäjällä olevat, Ameriikassa, kylänloppulaiset, kylän maalla, hiekkapalstalla, tietymättömissä, vailla vakinaista asuntoa olevat, jne.

[Seppo Niinioja]

Kysytäänpä välillä: Missä sitten asuivat koirankuonolaiset?

[Juha]

Koirankuonolaiset?

Kenties "vihoviimeisessä rotankolossa"?

Mutta vähintäänkin Lapissa niitä vanhan kansan mukaan asui


Juha

[Maisa M]

Koirankuonolaiset?
Tästäpä tuli mieleeni, että Ikaalisissa on Koirikuononahde, mikä on kiinnostanut kerääjiä ja tutkijoita ennenkin ja sen historiallinen merkitys lienee ilmeinen, varsinkin kun siitä ja muista vastaavista on säilynyt valaisevia tarinoita. Nimi liittyy Ikaalisissa Pohjankankaantien moniin sotamuistoihin, tässä tapauksessa isonvihan aikaisiin. Jo silloin Venäjän armeijassa palveli ratsuväkenä kalmukkeja ja kirgiisejä, jotka eivät olleet kristittyjä, vaan muhamettilaisia. He olivat tästä syystä hyvin pelättyjä muuallakin kuin Suomessa. Heidän väitettiin tuntevan kristityn hajun (so. kristityn veren) pitkien matkojen päähän ja voivan jälkiä haistelemalla seurata pakenijoita esim. piilopirteille jne. Heidän kasvonpiirteensäkin kuvailtiin tarinoissa koiramaisiksi; he olivat koirankuonolaisia, joita venäläiset käyttivät etsintä- ja takaa-ajotehtäviin. Uskomus on yleiseurooppalainen ja hyvin vanha. Varppeen Koirikuonon täsmällistä yhteyttä sotatapahtumiin ei tiedetä. Tarinoissa se yhdistetään Varppeen Kelmiin, joka noitataidoillaan sai koirankuonolaisetkin petetyksi.

Näin kerrotaan Jaakko Koskelon ja Leo Lammin toimittamassa kirjassa "Hämeenkankaantien varrelta", joka on Ikaalinen Seuran julkaisuja vuodelta 1987.

terv. Maisa M

[Tapani Kovalaine]

Olen ollut monen tunnin ajan kulun päällä ja nyt vasta pääsin lukemaan koirankuonolaisista, mikä on täkäläisittäin aivan outo termi.

Kulun päällä olevat saattoivat toki joskus olla kylän päällä, mutta enimmäkseen he olivat kauempana ja se kirjattiin väestöluetteloihin maininnalla: satunnaisesti toisessa kunnassa oleskelevat.

[Matti Lehtiö]

Ulkosarka/Pohjanmaa
Isonkyrön ja Vähänkyrön pitäjillä oli laaja englaavi e. ulkosarka Ylistaron ja Ilmajoen pitäjien alueella. Rippikirjassa oleva merkintä koskee tällä alueella asuvia.
Matti Lehtiö

[Kataja]

Koirankuonolaiset?

Kenties "vihoviimeisessä rotankolossa"?

Mutta vähintäänkin Lapissa niitä vanhan kansan mukaan asui


Juha

Olivat kyllä tuttuja Etelä-Suomessakin ainakin siitä päätellen, että Aleksis Kivi käytti sanontaa monta kertaa, esim:
"olemmehan eläneet kuin koirankuonolaiset, juoneet viinaa kuin Mahometit ja Turkkilaiset"
Kiinnostavaa on tuo jälkimmäinen lause. Kivellä oli käsitys, että viinaa joivat "mahometit", kun taas nykyään pyritään tuomaa esiin, että he eivät viinaa juo, kristityt sitä juovat. Ovatko juomatavat muuttuneet vai oliko Kiven käsitys väärä?
Marjatta

[Seppo Niinioja]

Ulkosarka/Pohjanmaa
Isonkyrön ja Vähänkyrön pitäjillä oli laaja englaavi e. ulkosarka Ylistaron ja Ilmajoen pitäjien alueella. Rippikirjassa oleva merkintä koskee tällä alueella asuvia.
Matti Lehtiö

Kiitos tiedosta!
Seppo Niinioja

[Matti Lehtiö]

Ison- ja Vähänkyrön ulkosaroista pieni lisäys.
Ulkosaroilla oli erittäin pitkä historia, jonka alkujuuria en oikein edes tunneta. Alueen paikannimistö kuitenkin kertoo ikivanhasta nautinnasta. Viimeistään 1600-luvulta lähtien ne muodostivat kyröläisten rakennusmateriaalialueen, sillä heillä ei ollut omasta takaa kelvollisia hirsimetsiä, mutta hirsimetsien lisäksi alueella sijaitsi myös laajoja niittyalueita.

Kylän lopulla, osioon rippikirjoissa sijoitettiin käsittääkseni isonjaon jälkeen syntyneille kylän yhteismaille sijoittuneet asukkaat.
Matti Lehtiö

[Tuisku]

Koirankuonolaiset?

Kenties "vihoviimeisessä rotankolossa"?

Mutta vähintäänkin Lapissa niitä vanhan kansan mukaan asui


Juha


Minkä tarun mukaan? Koirankuonolaisista olen kuullut vain sanottavan pahanilkisistä ihmisistä, jotka haistavat juorun tai jotain muuta minkä he voivat käyttää hyväkseen toisia vastaan.

[Juha]

Katsoppa vaikka tämä artikkeli noin alkajaisiksi;

http://web.archive.org/web/20050416062739/http://www.levinsanomat.fi/kulttuurit.html

Tässä Tapani oli varmaan liikenteessä hieman kieli poskella, joten ei tätä aihetta nyt niin kamalan vakavasti voi ottaa.

Koirankuonolaisia ovat yleensä olleet vieraat, tuntemattomat kansat - ne, joiden tavoista on vain villejä huhuja, mutta vähän faktaa



Juha

[Tuisku]

Niin, Tapani Niemi on kertoja, joka myös osaa Lapin lisän käyttää hyväkseen.

Lintukotolaiseksi on esi-isääni nimitelty Rovaniemellä, luultavasti ollut siis pienikokoinen. Koirankuonolaiset olleet ovelia ja kieroja, onko aikoinaan koiria pidetty ovelina. Taivaanääreläisistä olen lapsen kuullut, tuttua kansaa.

[Seppo Niinioja]

Hei,

mitä se tarkoittaa, kun rippikirjassa lukee "kylän päällä"? Sivulla oli listattu porukkaa, mm. parissa talossa aiemmin renkinä työskennellyt sukulaiseni, joka oli piakkoin lähdössä Amerikkaan.

Jos voisit vielä kertoa pitäjän ja rippikirjan sivun, ehkä asia selviäisi. On mennyt toistaiseksi arvuutteluksi ja minun takiani sivuun asiastakin, sorry!

Seppo Niinioja

[Laardi]

Hep,

pitäjä on Kälviä, mutta en muista, oliko "kylän päällä" missä kohtaa (keskellä vai lopussa) 1880-lukua käsittelevässä rippikirjassa. En ole kerinny arkistolle tarkistamaan asiaa enkä ehi seuraavaan kahteen viikkoon. Mutta omissa muistiinpanoissani lukee näin:
"Renkinä Penttilän talossa Kälviänkylällä, tullut taloon 1887 [kotoaan Välikylästä], lähtö 1887 sivulle 199." Ko. sivun ylälaidassa muistaakseni lukee: "Wälikylä perheettömiä henkilöitä kylän päällä". Sitten on allekain nimiä. Sukulaismiehen nimen kanssa samalla rivillä luki "Esteettömästi pois". Hän lähti siis tuolloin 1887 Amerikkaan.

Sukulaismiehen äiti asui Välikylässä tyttären perheen kanssa samassa talossa, ja tämä poika oli asunut siinä myös, kunnes lähti kirkonkylälle rengiksi. Yllä olevasta voisi päätellä, että hän palasi kotikyläänsä takaisin ennen kuin lähti Amerikkaan. Mutta asuiko hän siskonsa perheen luona juuri ennen lähtöään vai oliko "kylän päällä" oleville joku muu asumismuoto? Tähän en osaa vastata. Täysi-ikäisistä ja perheettömistä henkilöistä siis kyse, ehkä myös työttömistä?

[Laardi]

Pyörähdin arkistolla tarkistamassa tämän asian. "Kylän päällä" lukee esim. Kälviän rippikirjassa, vuodet 1886-1895, kylittäin kunkin kylän talojen jälkeen. Näin on ainakin Jokikylän ja Välikylän osalta. Kylän päällä olevat ihmiset on jaoteltu perheittäin, ja Välikylän kohdalla on vieläpä "sinkkulistaukset" eli "naimattomia mieshenkilöitä" ja sen alapuolella "naisia". Vissiin tilattomasta väestä on kyse.

Vastaako tämä esitystapa nyt sitten samaa kuin esim. Limingan rippikirjoissa tilattomat, jotka ovat kunkin vuosikymmenen osalta _kaikkien_ kylien jälkeen ihan lopussa? Ihmiset on merkitty aakkosjärjestyksessä perheenpään mukaan.