Baér

[Sami Lehtonen]

Kenenköhän lapsia mahtoivat olla Hjördis ja Bjarne Baér. Hjördis on ainakin syntynyt 14.6.1893 - paikka ei ole tiedossa.

Baér -sukua lienee ainakin Blomstedtin teoksessa Ättartavlor för de på Finlands Riddarhus icke inskrivna efter 1809 i finskt adligt, friherrligt eller grevligt stånd upphöjda ätterna.

[Ann]

Anfäder
Hjalmar Kasimir Baërs. Född 16.08.1865 Lojo. Död 12.12.1893 Lojo. Far: I:1 Edvard Anders Ludvig Baërs. Mor: I:2 Sigfrid Adolfina Wadman.

Familj med Hulda Augusta Sofia Kronqvist (Född 28.12.1864 Lojo.) Vigsel 05.07.1890 Lojo.
Barn:
Bjarne Bertil Hjalmar Baërs. Född 10.09.1891.
Hjördis Sigrid Sofia Baërs. Född 04.06.1893.


Generation I

I:1 f
Edvard Anders Ludvig Baërs. Född 17.07.1837 S:t Bertils. Död 15.10.1870 Lojo. Far: II:1 Anders Conrad Casimir Baërs. Mor: II:2 Fredrica Amalia Granfelt.

Familj med Sigfrid Adolfina Wadman (Född 22.12.1843 Helsingin pitäjä. Död 11.03.1919 Viborg.) Vigsel 23.09.1864 Muurla.
Barn:
Hjalmar Kasimir Baërs. Född 16.08.1865 Lojo. Död 12.12.1893 Lojo.
Ludvig Mikael Baërs. Född 25.11.1866 Lojo.
Gösta Baërs. Född 1868 Lojo. Död 1868 Lojo.
Hanna Adolfina Baërs. Född 29.10.1869 Lojo. Död 24.03.1898 Helsingfors.

I:2 m
Sigfrid Adolfina Wadman. Född 22.12.1843 Helsingin pitäjä. Död 11.03.1919 Viborg. Far: II:3 Johan Ludvig Wadman. Mor: II:4 Adolfina Aurora Charlotta Wasz.

Familj med Carl Jakob Hammar (Född 09.10.1845 Åbo. Död 10.11.1892 Helsingfors.) Vigsel 03.08.1873 Lojo.
Barn:
Karl William Hammar. Född 21.03.1875 Ekenäs.
Elsa Maria Hammar. Född 09.08.1877 Ekenäs.
Gunnar Mortimer Hammar. Född 30.04.1880 Ekenäs.
Sigrid Naima Viola Hammar. Född 03.06.1883 Ekenäs. Död 16.02.1914 Helsingfors.


Generation II

II:1 ff
Anders Conrad Casimir Baërs. Vice häradshövding. Född 11.08.1801 Åbo svenska förs.. Död 20.10.1862 S:t Bertils. Far: III:1 Anders Baërs. Mor: III:2 Albertina Bremer.

Familj med Fredrica Amalia Granfelt (Född 12.02.1812 Lempäälä. Död 07.10.1839 S:t Bertils.) Vigsel 19.09.1836 Kalvola.
Barn:
I:1 Edvard Anders Ludvig Baërs. Född 17.07.1837 S:t Bertils. Död 15.10.1870 Lojo.
Albert Adolf Ivar Baërs. Född 23.06.1838 S:t Bertils. Död 04.04.1841 S:t Bertils.
Amalia Sofia Elisabet Baërs. Född 25.08.1839 S:t Bertils. Död 14.10.1905.

Familj med Christina Elisabeth Boije af Gennäs (Född 05.09.1813 Janakkala. Död 24.02.1901 Janakkala.) Vigsel 05.09.1844 Janakkala.
Barn:
Hedvig Helena Elisabeth Baërs. Född 28.07.1845 S:t Bertils.
Gustaf Casimir Baërs. Född 09.04.1847 S:t Bertils.
Hilda Alexandra Augusta Baërs. Född 12.12.1848 S:t Bertils. Död 24.03.1933.
Albertina Ernestina Baërs. Född 24.04.1850 S:t Bertils.

II:2 fm
Fredrica Amalia Granfelt. Född 12.02.1812 Lempäälä. Död 07.10.1839 S:t Bertils.

II:3 mf
Johan Ludvig Wadman. Helsingin pitäjän Sillbölen rautatehtaan johtaja. Född 02.11.1813 Sverige Dalarna. Död 28.04.1861 Helsinge socken.

Familj med Adolfina Aurora Charlotta Wasz (Född 25.05.1817 Åbo. Död 26.03.1888 Ekenäs.) Vigsel 18.08.1841 Muurla.
Barn:
I:2 Sigfrid Adolfina Wadman. Född 22.12.1843 Helsingin pitäjä. Död 11.03.1919 Viborg.
Wendla Aurora Wadman. Född 04.07.1846 Ekenäs. Död 22.07.1916 Helsingfors.
Erik Leonard Wadman. Född 12.06.1854 Bjärnå. Död 31.05.1875 Helsinge socken.
Ernst Eskil Wadman. Född 12.08.1856 Bjärnå. Död 1898.
Paavo Wadman.

II:4 mm
Adolfina Aurora Charlotta Wasz. Född 25.05.1817 Åbo. Död 26.03.1888 Ekenäs. Far: III:7 Erik Wasz. Mor: III:8 Adolfina Sofia von Bonsdorff.


Generation III

III:1 ff f
Anders Baërs. Turkulainen kauppias, kapteeni. Död 24.07.1812 Åbo svenska förs.. Far: IV:1 Anders Bauer. Mor: IV:2 Anna Elisabet Carlbohm.

Familj med Albertina Bremer (Född 23.04.1772 Åbo svenska förs.. Död 05.05.1840 Tammela.) Vigsel 18.11.1792 Åbo svenska förs..
Barn:
Anna Sophia Albertina Baërs. Född 21.08.1793 Åbo svenska förs.. Död omkring 1793.
Antonette Henriette Baërs. Född 25.09.1796 Åbo svenska förs.. Död 09.08.1804 S:t Bertils.
Anna Sophia Albertina Baërs. Född 08.10.1797 Åbo svenska förs.. Död 01.01.1878 Karkkila.
Anders Carl Casimir Baërs. Född 24.11.1798 Åbo svenska förs.. Död 04.09.1799 Åbo svenska förs..
Charlotta Lovisa Baërs. Född 02.03.1800 Åbo svenska förs..
II:1 Anders Conrad Casimir Baërs. Född 11.08.1801 Åbo svenska förs.. Död 20.10.1862 S:t Bertils.
Victor Eric Carl Fabian Edvard Knut Baërs. Född 27.09.1802 Åbo svenska förs..
Jeanette Emilie Baërs. Född 13.01.1804 Åbo svenska förs..
Carl Baërs. Född 25.10.1805 Åbo svenska förs.. Död 05.11.1805 Åbo svenska förs..
Rolf Gustaf Anton Hannibal Baërs. Född 01.07.1807 Åbo svenska förs..
Antoinette Henriette Baërs. Född 25.06.1808 Åbo svenska förs.. Död 06.11.1835 S:t Bertils.
Fredrica Lovisa Baërs. Född 17.11.1809 Åbo svenska förs..
Elise Desireé Baërs. Född 16.02.1811 Åbo svenska förs.. Död 1881.

III:2 ff m
Albertina Bremer. Född 23.04.1772 Åbo svenska förs.. Döpt 24.04.1772 Åbo. Död 05.05.1840 Tammela. Far: IV:3 Isac Bremer. Mor: IV:4 Christina Sophia Dassau.

III:7 mm f
Erik Wasz. Kruununvouti. Född 23.04.1780 Uskela. Död 30.05.1840 Salo. Far: IV:13 Erik Wasz. Mor: IV:14 Jakobina Sofia Bergholm.

Familj med Adolfina Sofia von Bonsdorff (Född 28.09.1790 Åbo. Död 02.01.1873 Uskela.) Vigsel 18.08.1816 Åbo.
Barn:
II:4 Adolfina Aurora Charlotta Wasz. Född 25.05.1817 Åbo. Död 26.03.1888 Ekenäs.
Rosina Sophia Wasz. Född 17.12.1818 Muurla. Död 10.11.1899 Åbo.
Vendla Gustava Wasz. Född 06.02.1820 Uskela. Död 28.02.1886 Kiikala.
Amalia (Malla) Erika Wasz. Född 21.02.1822. Död 21.12.1912 Åbo.
Lennart Torsten Wasz. Född 20.09.1824 Salo. Död 25.09.1895 Muurla.
Petter (Pehr) Adolf Wasz. Född 13.09.1826 Salo. Död 16.11.1896 Uskela.
Fredrika Karolina Florentina Wasz. Född 31.05.1828. Död 22.02.1896.
Hortensia Adamina Vilhelmina Wasz. Född 03.11.1829 Muolaa. Död 27.02.1889 Helsingfors.
Bror Emerik Wasz. Född 25.08.1831. Död 23.11.1831.

III:8 mm m
Adolfina Sofia von Bonsdorff. Född 28.09.1790 Åbo. Död 02.01.1873 Uskela. Far: IV:15 Gabriel von Bonsdorff. Mor: IV:16 Anna Adolfina Busch.

Terveisin

[Sami Lehtonen]

Kiitos! Tack ska du ha!

[Seppo Niinioja]

Blomstedtin kirjassa esitetty aatelissuku von Baer on siis eri suku kuin Ann Nymanin esittelemä. Kenraalimajuri Viktor Karl Erik Fabian Edvard Knut Baer aateloitiin 9.10.1854. Suku, jonka jäsenet ottivat nimen von Baer eli Saksassa ainakin vielä 1959. Blomstedtin esityksessä on suvun alkuperästä lisätietoja. Ensimmäinen mainittu kantaisä on Heinrich Baer (Bahr), porvari Tallinnassa vuonna 1555.

Seppo Niinioja

[Timo W]

von Baer, Karl Erik Fabian Edvard Knut

kenraalimajuri
S 27.9.1802 Turku, K 14.6.1862 Lappeenranta
Vanhemmat kapteeni, liikemies Anders Baer S 24.3.1764 Turku, K 27.7.1812 Turku ja Albertina Brehmer S 23.4.1772 Turku, K 5.5.1840 Tammela.
Puoliso(t) vanhempineen Pietari 1850: Alexandra Amburger S 1.5.1829 Pietari, K 13.2.1862 Lappeenranta. PV pietarilainen kauppias Wilhelm Amburger ja Julia Frost.
Lapset Julia Alexandra S 14.4.1851 Žitomir, Volynian kuvernementti, Venäjä, K 29.8.1879 Pietari; Alexander S 30.8.1856 Berdítšev, Volynian kuvernementti, Venäjä, K 28.11.1931 Tallinna, liikemies; Matilda S 10.11.1858 Lappeenranta, K 7.11.1883 Pietari; Arthur S 15.1.1862 Pietari, K 25.10.1865 Pietari.

http://www.kansallisbiografia.fi/kenraalit/?gid=25

[Ann]

Blomstedtin kirjassa esitetty aatelissuku von Baer on siis eri suku kuin Ann Nymanin esittelemä. Kenraalimajuri Viktor Karl Erik Fabian Edvard Knut Baer aateloitiin 9.10.1854. Suku, jonka jäsenet ottivat nimen von Baer eli Saksassa ainakin vielä 1959. Blomstedtin esityksessä on suvun alkuperästä lisätietoja. Ensimmäinen mainittu kantaisä on Heinrich Baer (Bahr), porvari Tallinnassa vuonna 1555.

Seppo Niinioja
Hei!

Taita kyllä olla sama sukua!
Olen vahingossa lattanut sukunimeksi Baërs mutta se p.o. Baër!

Terveisin

[Ann]

von Baer, Karl Erik Fabian Edvard Knut

kenraalimajuri
S 27.9.1802 Turku, K 14.6.1862 Lappeenranta
Vanhemmat kapteeni, liikemies Anders Baer S 24.3.1764 Turku, K 27.7.1812 Turku ja Albertina Brehmer S 23.4.1772 Turku, K 5.5.1840 Tammela.
Puoliso(t) vanhempineen Pietari 1850: Alexandra Amburger S 1.5.1829 Pietari, K 13.2.1862 Lappeenranta. PV pietarilainen kauppias Wilhelm Amburger ja Julia Frost.
Lapset Julia Alexandra S 14.4.1851 Žitomir, Volynian kuvernementti, Venäjä, K 29.8.1879 Pietari; Alexander S 30.8.1856 Berdítšev, Volynian kuvernementti, Venäjä, K 28.11.1931 Tallinna, liikemies; Matilda S 10.11.1858 Lappeenranta, K 7.11.1883 Pietari; Arthur S 15.1.1862 Pietari, K 25.10.1865 Pietari.

http://www.kansallisbiografia.fi/kenraalit/?gid=25
Hei,

Tietojeni mukaan niin tämä herrasmies p.o. nimeltään Victor Eric Carl Fabian Edvard Knut jonka nimi sittemin on muutettu etunimien järjestystä niin että Carl nimi on siinä ensimmäisenä, s. 27.9.1802 Turun ruots. seur. , kastettu 28.9.1802 Turussa. Hän oli Turkulaisen kauppiaan Anders Baër´n ja Albertina Bremer (Brehmer) poika.

Terveisin

[Ann]

Turun ruots. seurakunnan syntyneet Kapteeni Anders Baer ja rouva Albertina lapset:

Syntynyt Kastettu Kylä Talo Isä Äiti Lapsi
25.9.1796 27.9.1796 Capitainen Herr Anders Baers Frú Albertina Bremers Antonett Henriett
8.10.1797 1797 Capitainen Anders Baers Frú Albertina Bremers Anna Sophia Albertin
24.11.1798 26.11.1798 Capitainen Herr Anders Baers Frú Albertina Bremers Anders Carl Casimir
2.3.1800 4.3.1800 Capitainen Herr Anders Baers Frú Albertina Bremers Charlotta Lovisa
11.8.1801 13.8.1801 Capitainen Herr Anders Baers Frú Albertina Bremers Anders Conrad Casimir
27.9.1802 28.9.1802 Capitainen Anders Baërs Frú Albertina Bremers Victor Eric Carl Fabian Edvard Knut
13.1.1804 15.1.1804 Capitainen Herr Anders Baers Frú Albertina Bremers Jeanette Emilie
25.10.1805 25.10.1805 Capitainen Anders Baers Albertina Bremer Carl, + 5/11 [kuolinpäivä]
1.7.1807 5.7.1807 Capitainen Anders Baer Albertina Bremer Rolff Gustaf Anton Hannibal
25.6.1808 29.6.1808 Capitain Anders Baer Albertina Bremer Antoinette Henriette
17.11.1809 22.11.1809 Capit: Ander Baer Albertina Bremer Fredrica Lovisa
16.2.1811 28.2.1811 Capitain And: Baer Albertina Bremer Elise Desireé

Terveisin

[Timo W]

Lainaus:
SLÄKTKRÖNIKA BREMER SUKUKIRJA.

VI Albertina Baër f. Bremer (480), född 23.4. 1772 Åbo sv. förs. / Turun ruots. srk., död 5.5. 1840 Tammela, Saaris gård / Saaren kartano, dödsorsak vattusot m.m. / "vesitauti", vesipöhöttymä, ålder 68 år och 0 mån.
Bild nr / Kuva no 20.
Make: Vigda 18.11. 1792 Åbo sv. förs. / Turun ruots. srk. Anders S. Baër (481), lieutn. v. K. Arm. Flotta, kapten / kap-teeni, född 24.3. 1764 Åbo sv. förs. / Turun ruots. srk., död 24.7. 1812 Åbo sv. förs. / Turun ruots. srk., S:t Maria, ålder 48 år och 4 mån.
Anders Baërs bror Carl Reinhold Baër gift med Ottiliana Carlstedt. Anders föräldrar: Anders Baer och Anna Elisabet Carlbom.
På handelskontor 1777, reste sedan till sjöss. Underofficer vid armens flotta 1784. Sjökapten 1785. Kofferdikapten till Ostindien 1785-88 och 1790-93. Deltog i 1788 års krig som sekond på fregatten af Trolle. Fången vid Svensksund 1789. Löjtnant vid flottan 1790, kaptens avsked 1793. Handelsman i Åbo tillsammans med brodern Carl Reinhold. Le-damot av likvidationskomitten. Ägde Lemsjöholm i Villnäs 1794-95
Anders Baërin veli Carl Reinhold Baër oli avioliitossa Ottiliana Carlstedtin kanssa. Andersin vanhemmat: Anders Baer och Anna Elisabet Carlbom.
Kauppakonttorissa 1777, meni sittemmin merille. Aliupseeri armeijan laivastossa 1784. Merikapteeni 1785. Kauppalai-vaston kapteeni Itä-Intiassa 1785-88 ja 1790-93. Otti osaa v.1788 sotaan fregatti Trollen apumiehenä. Vangittiin Svensksundissa 1789.Luutnantti laivastossa 1799, kapteenina erosi 1793. Kauppiaana Turussa yhdessä veljensä Carl Reinholdin kanssa. Selvityskomitean jäsen. Omisti Lemsjöholmin Villnäsissä 1794-9534.
Makas/makes föräldrar:
(f) Anders Baër f. 11.10.1712 Helsingfors / Helsinki d. 21.1.1770 Åbo / Turku. Baer, i källorna även Baar, Baher, Bahr, Bar.
(m) Anna Elisabeth Carlbohm.
Barn:
1. Anna Sophia Albertina Baër, född 21.8. 1793 Åbo sv. förs. / Turun ruots. srk., död ca 1793 , ålder 0 år.
2. Carolina Vilhelmina Bremer f. Baër, född 12.7. 1795 Åbo sv. förs. / Turun ruots. srk. Till tabell 37.
3. Antonetta Henriett Baër, född 25.9. 1796 Åbo sv. förs. / Turun ruots. srk., död 9.8. 1804 S:t Bertils, Halis Gård, dödsorsak drunknade i ån, ålder 7 år och 10 mån.
4. Anna Sophia Albertina Bremer f. Baër, född 17.9. 1797 (Albertinas föd. datum varierar enl. källa, bl.a. 21.8.1793 och 8.10.1797 nämnes.) Åbo sv. förs. / Turun ruots. srk. Till tabell 43.
5. Anders Carl Casimir Baër, född 24.11. 1798 Åbo sv. förs. / Turun ruots. srk., S. Maria, död 4.9. 1799 Åbo sv. förs. / Turun ruots. srk., ålder 0 år och 9 mån.
6. Charlotta Lovisa Baër, född 2.3. 1800 Åbo sv. förs. / Turun ruots. srk., död 9.6. 1800 Åbo / Turku, ålder 0 år och 3 mån.
7. Anders Conrad Casimir Baër, född 11.8. 1801 Åbo sv. förs. / Turun ruots. srk. Till tabell 65.
8. Victor Carl Erik Fabian Baër, född 27.9. 1802 Åbo sv. förs. / Turun ruots. srk. Till tabell 69.
9. Jeanette Emilie Baër, född 13.1. 1804 Åbo sv. förs. / Turun ruots. srk., död 1804 Åbo / Turku, ålder 0 år.
10. Carolina Baër, född 25.10. 1805, död ca x.11. 1805 S:t Marie, Åbo / Turku, ålder 0 år.
11. Rolf Gustaf Anton Hannibal Baër, född 1.7. 1807 Åbo sv. förs. / Turun ruots. srk., död 2.3. 1809 , ålder 1 år och 8 mån.
12. Antoinette Henriette Baër, född 25.6. 1808 Åbo sv. förs. / Turun ruots. srk., död 6.11. 1835 S:t Bertils, Halis Gård, dödsorsak trånsjuka /riutuminen(kuihtuminen,mielenmasennus),lapsenriutu minen, ålder 27 år och 4 mån.
13. Fredrica Lovisa Baër, född 17.11. 1809 Åbo sv. förs. / Turun ruots. srk., död efter 1872 , ålder 63 år.
14. Elisabeth Desireé Lepsen f. Baër, född 13.2. 1811 Åbo sv. förs. / Turun ruots. srk. Till tabell 70.

[Seppo Niinioja]

Hei,

Tietojeni mukaan niin tämä herrasmies p.o. nimeltään Victor Eric Carl Fabian Edvard Knut jonka nimi sittemin on muutettu etunimien järjestystä niin että Carl nimi on siinä ensimmäisenä, s. 27.9.1802 Turun ruots. seur. , kastettu 28.9.1802 Turussa. Hän oli Turkulaisen kauppiaan Anders Baër´n ja Albertina Bremer (Brehmer) poika.

Terveisin

Tulipahan taas tehdyksi turhaa työtä, mutta laitan tähän kuitenkin:

Vaimoni äidinäidinäidilläkin oli viisi etunimeä, joiden järjestyksen kanssa papeilla on ollut vaikeuksia. Puhuttelunimeksi varmistui lopulta Desideria Historiallisen sanomalehtikirjaston ilmoituksen perusteella, jossa hän sanoo antavansa pianotunteja. Näimme syksyllä Tampereella hänen hautakivensä, johon on merkitty Dessi.

Tuleva aateloitu kenraalimajuri ja Annen (vaiko Annin?) tiedostossa oleva Anders Conrad Casimir olivat siis veljeksiä:

Turun ruots. seurakunta - kastetut
11.8.1801 13.8.1801 Capitainen Herr Anders Baers Frú Albertina Bremers Anders Conrad Casimir
27.9.1802 28.9.1802 Capitainen Anders Baërs Frú Albertina Bremers Victor Eric Carl Fabian Edvard Knut

Nimet ovat tässä tapauksessa alkuperäisen kastekirjan muotoa seuraten genetiivimuodossa, mutta niiden pitäisi olla Mustassa kirjassakin tietysti perusmuodossa Baër, useimmiten Baer ja Bremer, vrt. Turun ruots. seurakunta, syntyneet 1756-1803 kuva 329, http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/HisKi-digiarkisto.php?bid=7083&pnum=329 :
Tapahtuma 71
1802 September
27 föddes och d. 28 do christnades Capitainen Anders Baërs och Fru Albertina Bremers 26 Son Victor, etc.

Yrjö Blomstedtin Ättartavlor-teoksessa, s. 68-72 ei ole Anders Conrad Casimiria, koska hän ei kuulu suvun aateloituun von Baer -haaraan. Esivanhemmat veljeksillä ovat samoja, koska kapteeni Anders Baer oli vain kerran naimisissa. Linjasta löytyy 1500-luvulta alkaen kauppiaita, 3 polvea Heinrich-nimisiä ja neljä polvea Andreas/Anders-nimisiä, minkä jälkeen siis tulevat yllä mainitut veljekset.

Terveisin Seppo Niinioja

[Sami Lehtonen]

Kiitokset molemmille avusta. Minulla ei ollut yhtään soveltuvaa lähdeteosta saapuvilla ja jostakin yhteydestä huomasin, että Baereja löytyy Blomstedtin teoksesta. Tein oletuksen, että kyse on samasta suvusta. Noin perinteisessä mielessä toki näin siis olikin, mutta etsimäni henkilö ei siis kuulu aateloituun haaraan.

Onko nimen virallinen muoto nyt Baer, Baér vai Baër. é-llä tuota näkee joissakin yhteyksissä, mutta ë on käsittääkseni kyrillinen kirjain ja otettu käyttöön vasta 1700-luvun loppupuolella korvaamaan io/jo yhdistelmää. Wikipedian mukaan kirjaimen keksi vuonna 1783 ruhtinatar Jekaterina Daškova (http://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Jekaterina_Da%C5%A1kova&action=edit&redlink=1). Sukunimi lienee ollut käytössä tätä pitempään joten vähän arveluttaa käyttää ko. kirjainta.

[Seppo Niinioja]

Kiitokset molemmille avusta. Minulla ei ollut yhtään soveltuvaa lähdeteosta saapuvilla ja jostakin yhteydestä huomasin, että Baereja löytyy Blomstedtin teoksesta. Tein oletuksen, että kyse on samasta suvusta. Noin perinteisessä mielessä toki näin siis olikin, mutta etsimäni henkilö ei siis kuulu aateloituun haaraan.

Onko nimen virallinen muoto nyt Baer, Baér vai Baër. é-llä tuota näkee joissakin yhteyksissä, mutta ë on käsittääkseni kyrillinen kirjain ja otettu käyttöön vasta 1700-luvun loppupuolella korvaamaan io/jo yhdistelmää. Wikipedian mukaan kirjaimen keksi vuonna 1783 ruhtinatar Jekaterina Daškova (http://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Jekaterina_Da%C5%A1kova&action=edit&redlink=1). Sukunimi lienee ollut käytössä tätä pitempään joten vähän arveluttaa käyttää ko. kirjainta.

Tässä epätieteellisen seuran ehdokasjäsenen kommentti. Pisteet e:n päällä ovat tässä ns. diakriittisiä merkkejä eli tarkkeita.
Lainatakseni kaiken uhallakin Wikipediaa, kyseessä on treema eli umlaut (kirjaimen yläpuoliset pisteet, erokepisteet: ë, ï, ü, ä, ö). Treema voi joko muuttaa takavokaalin etuvokaaliksi, tai merkitä ettei kyseessä ole diftongi vaan kaksi erillistä tavua. Esim ranskan Noël, joulu, äännetään noel.

Viime kädessähän pitäisi käyttää sitä muotoa, jota asianomaisen tiedetään käyttäneen. Tämä ei useinkaan onnistu. Minulla on esim. äidin suvussa haara, jossa toiset kirjoittavat nimensä W:llä, toiset V:llä. Taubet ääntävätkin Ruotsissa ja Suomessa nimensä eri tavalla. Minusta pitäisi Blomstedtin tavoin käyttää "normalisoituja" muotoja Baer ja von Baer ainakin aatelissuvusta. Baër kaiketi ilmaisee, että nimi on äännetty "Baer" eikä "Beer" tai sinne päin. Painokin on ehkä ollut jälkimmäisellä tavulla, mistä olisi tullut muoto Baér. Ruotsissa ja Suomessahan "ranskannettiin" 1700-luvulta alkaen yleisesti latinalaiskaikuisia nimiä, vaikka Castrenius > Castrén. Pientä hienosteluakin näissä on ehkä ollut mukana: Jussila > Juslén.

Seppo Niinioja

[Sami Lehtonen]

Tässä epätieteellisen seuran ehdokasjäsenen kommentti. Pisteet e:n päällä ovat tässä ns. diakriittisiä merkkejä eli tarkkeita.
Lainatakseni kaiken uhallakin Wikipediaa, kyseessä on treema eli umlaut (kirjaimen yläpuoliset pisteet, erokepisteet: ë, ï, ü, ä, ö). Treema voi joko muuttaa takavokaalin etuvokaaliksi, tai merkitä ettei kyseessä ole diftongi vaan kaksi erillistä tavua. Esim ranskan Noël, joulu, äännetään noel.

Viime kädessähän pitäisi käyttää sitä muotoa, jota asianomaisen tiedetään käyttäneen. Tämä ei useinkaan onnistu. Minulla on esim. äidin suvussa haara, jossa toiset kirjoittavat nimensä W:llä, toiset V:llä. Taubet ääntävätkin Ruotsissa ja Suomessa nimensä eri tavalla. Minusta pitäisi Blomstedtin tavoin käyttää "normalisoituja" muotoja Baer ja von Baer ainakin aatelissuvusta. Baër kaiketi ilmaisee, että nimi on äännetty "Baer" eikä "Beer" tai sinne päin. Painokin on ehkä ollut jälkimmäisellä tavulla, mistä olisi tullut muoto Baér. Ruotsissa ja Suomessahan "ranskannettiin" 1700-luvulta alkaen yleisesti latinalaiskaikuisia nimiä, vaikka Castrenius > Castrén. Pientä hienosteluakin näissä on ehkä ollut mukana: Jussila > Juslén.

Seppo Niinioja

taka/etuvokaalimuunnos ei onnistu e:llä, joten kyse täytyy olla siitä, että on painotettu kahta tavua ba-er ei esimerkiksi bär tai edes baer yksitavuisena. Luin itsekin tuon wikipedian artikkelin umlautista, mutta diakriittiset merkit jäi huomaamatta.

[Seppo Niinioja]

taka/etuvokaalimuunnos ei onnistu e:llä, joten kyse täytyy olla siitä, että on painotettu kahta tavua ba-er ei esimerkiksi bär tai edes baer yksitavuisena. Luin itsekin tuon wikipedian artikkelin umlautista, mutta diakriittiset merkit jäi huomaamatta.

Aivan, tuota yritin sanoa. Ei olisi nytkään pitänyt uskoa Wikipediaa. Umlauthan tarkoittaa ääntiömukausta, erityisesti saksassa, siis nämä die Hand, die Hände -tapaukset. Se merkitään kahdella pisteellä vokaalin päällä, kuten myös treema. Tietosankirjani mukaan vokaalikirjaimen päällä olevilla kahdella treeman pisteellä osoitetaan ns. diairesis, vokaalin ääntyminen edellisestä vokaalikirjaimesta riippumattomana (esim lat. poëta, ranskan naïf). [tulihan se sieltä!]. Siispä nyt kyseessä oleva treema ei ole sama asia kuin umlaut, kuten Mr. tai Ms. Wikipedia väittää, m.o.t

Ceterum censeo Wikipediem esse delendam, sano.

[Sami Lehtonen]

Aivan, tuota yritin sanoa. Ei olisi nytkään pitänyt uskoa Wikipediaa. Umlauthan tarkoittaa ääntiömukausta, erityisesti saksassa, siis nämä die Hand, die Hände -tapaukset. Se merkitään kahdella pisteellä vokaalin päällä, kuten myös treema. Tietosankirjani mukaan vokaalikirjaimen päällä olevilla kahdella treeman pisteellä osoitetaan ns. diairesis, vokaalin ääntyminen edellisestä vokaalikirjaimesta riippumattomana (esim lat. poëta, ranskan naïf). [tulihan se sieltä!]. Siispä nyt kyseessä oleva treema ei ole sama asia kuin umlaut, kuten Mr. tai Ms. Wikipedia väittää, m.o.t

Ceterum censeo Wikipediem esse delendam, sano.

Olipa hauskaa, että käytit esimerkkinä juuri saksan käsi-sanaa. Nyt kun monikossa käytettiin umlautia, niin lienee hyvä samalla valistaa, että vokaalin muuntuminen sanan eri taivutusmuodoissa on ablaut. Englannissahan hyvästä esimerkistä käy muutaman tuopin jälkeen tarpeellinen verbi sing (taipuu sang, sung).

Ilmeisesti nimen Baer ääntämyskin on muuttunut vuosien varrella, kun ajatellaan, että suvun alkupäässä löytyy myös kirjoitusmuotoa Bahr. Tai sitten diakriittisten treemojen lisääminenkin on ollut vain eräänlaista hienostelua.

Se hyöty tästä kielitieteellisestä harhapolusta oli, että ilman sitä en tietäisi mm. joidenkin kielien sisältävän triftongeja. Onneksi suomen kielessä on vain diftongeja. Ala-asteella meille kerrottiin, että suomen kielessä on mm. diftongi ey. Koko luokka pohti sanaa, joka sisältäisi ko. diftongin ja eräs kaverini sitten päätyi varsin epätoivoiseen yritykseen sanalla "Leyland". Opettajamme oli kovasti sitä mieltä, ettei sitä lasketa suomen kielen sanaksi, niinkuin ei tietenkään tulekaan tehdä. Sittemmin olen kyllä keksinyt yhden sanan, jossa ey löytyy. Mahtaakohan Forumin lukijoille tulla mieleen yhtään?

[Mia Maria]

Jeja Roosin kirjassa Till flydda tider (1948) osa 2 (s.191-195), silmiini osui muutaman sivun kuvallinen artikkeli Hulda Augusta Sofia Baer os. Kronqvistista (s. 28.12.1864 Lohja, k. 12/1934 ilm. Turku, haudattu Lohjalle). Sen mukaan Huldan vanhemmat ovat liikemies ja Virkkalan sahan omistaja Jacob Kronqvist (s.1835 Kronoby k. 1893) ja äiti Sofie Kuorikoski s.1841 k.1919.
Huldan syntymäpaikaksi ilmoitetaan Laakspohja, Lohja. Hän opiskeli Helsingissä ja jatkoi opintoja H:gin musiikki-instituutissa vuosina 1882-84 ja 1888-89. Vuodet 1884-85 Hulda vietti Sveitsissä opiskellen kieliä.
Vuonna 1889 hän kihlautui eläinlääkäri Hjalmar Kasimir Baerin kanssa ja avioitui tämän kanssa vuotta myöhemmin.
Vuodesta 1893 perheen kotipaikka oli Lappo, mutta jo saman vuoden joulukuussa H.J.K Baer kuoli lavantautiin.
Hulda asettui kahden lapsensa kanssa niinikään juuri leskeksi jääneen äitinsä luo Virkkalaan. Vuosina 1899 ja 1900 Hulda suoritti lauluopintoja Pariisissa, Dresdenissä ja Berliinissä.
Vuosina 1900-1904 hän antoi laulutunteja Helsingissä, kunnes muutti lapsineen 1904 Hankoon isänsä omistamaan huvilaan ja toimi musiikinopettajana kaupungissa vuoteen 1920 saakka.
Tytär avoitui Turkuun ja pojan kerrotaan muuttaneen Australiaan. Reumatismin vaivaamat vanhuudenpäivät Hulda vietti tyttärensä luona Turussa, jossa myös kuoli joulukuussa 1934.

[Erkki A Tikkanen]

Sittemmin olen kyllä keksinyt yhden sanan, jossa ey löytyy. Mahtaakohan Forumin lukijoille tulla mieleen yhtään?

No, Euroopan Yhteisön lyhenne on EY, mutta tätä ei varmaankaan lasketa.
Näin kuumalla täällä toimistossa, Alvar Aallon suunnittelemassa, ei ilmastointi oikein pelaa (painovoimainen), tekee kyllä mieli leyhytellä hiukan ilmaa liikkeelle.

Elisabeth Desiree Baër sisältyy erääseen tutkimaani sukuun ja hänen nimensä on kyllä kirjoitettu monessakin lähteessä juuri ë-tyyliin. Ehkä 1800-luvulla nimen kirjoitusmuoto on eri kuin 100 vuotta aikaisemmin. Näinhän on monenkin suvun nimen kohdalla tapahtunut.

[Seppo Niinioja]

No, Euroopan Yhteisön lyhenne on EY, mutta tätä ei varmaankaan lasketa.
Näin kuumalla täällä toimistossa, Alvar Aallon suunnittelemassa, ei ilmastointi oikein pelaa (painovoimainen), tekee kyllä mieli leyhytellä hiukan ilmaa liikkeelle.

Elisabeth Desiree Baër sisältyy erääseen tutkimaani sukuun ja hänen nimensä on kyllä kirjoitettu monessakin lähteessä juuri ë-tyyliin. Ehkä 1800-luvulla nimen kirjoitusmuoto on eri kuin 100 vuotta aikaisemmin. Näinhän on monenkin suvun nimen kohdalla tapahtunut.

Aika hyvin! Entäpä nelikirjaiminen englannin sana, joka päättyy eny?

[Erkki A Tikkanen]

Aika hyvin! Entäpä nelikirjaiminen englannin sana, joka päättyy eny?

Enpäs haluaisi kiistää, että tulee mieleen deny :D:

Tulipas mieleeni vanha juttu. Tätini mies on ruotsalainen, ja hän opetteli aikanaan muutamia sanoja suomenkieltäkin. Hän näki lomamatkalla Suomessa erään rakennuksen katolla kyltin, jossa luki Osakeyhtiö, ja hän kysyi tädiltäni, mikä on tuo "osa keyhtiö". Hän kun tiesi sanan osa, mutta ei keyhtiötä.

[Seppo Niinioja]

Enpäs haluaisi kiistää, että tulee mieleen deny :D:

Eben. Tämä oli aikanaan Reader's Digestissä ja luultavasti ääntämisen di´nai takia englantia äidinkielenään puhuvalle vaikeampi kuin meille. Ei niitä muita pitäisi ollakaan.

[Seppo Niinioja]

Olipa hauskaa, että käytit esimerkkinä juuri saksan käsi-sanaa. Nyt kun monikossa käytettiin umlautia, niin lienee hyvä samalla valistaa, että vokaalin muuntuminen sanan eri taivutusmuodoissa on ablaut. Englannissahan hyvästä esimerkistä käy muutaman tuopin jälkeen tarpeellinen verbi sing (taipuu sang, sung).

Ilmeisesti nimen Baer ääntämyskin on muuttunut vuosien varrella, kun ajatellaan, että suvun alkupäässä löytyy myös kirjoitusmuotoa Bahr. Tai sitten diakriittisten treemojen lisääminenkin on ollut vain eräänlaista hienostelua.

Se hyöty tästä kielitieteellisestä harhapolusta oli, että ilman sitä en tietäisi mm. joidenkin kielien sisältävän triftongeja. Onneksi suomen kielessä on vain diftongeja. Ala-asteella meille kerrottiin, että suomen kielessä on mm. diftongi ey. Koko luokka pohti sanaa, joka sisältäisi ko. diftongin ja eräs kaverini sitten päätyi varsin epätoivoiseen yritykseen sanalla "Leyland". Opettajamme oli kovasti sitä mieltä, ettei sitä lasketa suomen kielen sanaksi, niinkuin ei tietenkään tulekaan tehdä. Sittemmin olen kyllä keksinyt yhden sanan, jossa ey löytyy. Mahtaakohan Forumin lukijoille tulla mieleen yhtään?

Samin kannustamana jatkoin pienimuotoisia fonetiikan tutkimuksia Helsingin yliopistossa (http://blogit.helsinki.fi/marlehti/post-282.htm ). Onhan oikeinkirjoituksella ja ääntämisellä usein tärkeä merkitys sukututkimuksessa. FT Mari Lehtinen romaanisten kielten laitokselta kertoo, että siinä vaiheessa [kun oli joutunut iskusäkiksi nyrkkeilykehässä] esim. kysymys siitä, missä ranskan kielen kehitysvaiheessa diftongit, triftongit, loppukonsonantit ja sijamuodot katosivat, tuntui yhtäkkiä kovin teoreettiselta (oikea vastaus on joka tapauksessa 'keskiranska').

Tästä voidaan päätellä se valistuneelle asianharrastajalle kaiketi muutenkin selvä asia, että diftongeilla ja triftongeilla tarkoitetaan äänneyhdistelmiä. Kirjainyhdistelminä kaksi tai kolme vokaalia eivät ole ranskassa mitenkään harvinaisia, esim. feu (fö), feuille (föj), beaucoup (boku), mutta toden totta, yhtenä vokaalinahan ne äännetään. Tarkekirjoitukseni ei ole kyllä kovin tyydyttävää.

Eräs suomalainen tiedemies kertoi kokemuksenaan, oltuaan vierailevana professorina Montrealin yliopistossa, että kuusikirjaimista ranskan sanoista äännetään kaksi kirjainta, viisikirjaimisista yksi ja nelikirjaimiset ja sitä lyhyemmät jätetään kokonaan ääntämättä.

Täällä on kyllä paljon parempia ranskan osaajiakin, joilta välillä kysyn neuvoa. Ranska on niin hieno kieli, että sitä kannattaa opetella, vaikka ei oppisikaan, kuten lohta kannattaa pyytää, vaikka ei saisikaan, sanovat.

Seppo Niinioja

[Tuiju Olsio]

... Ranska on niin hieno kieli, että sitä kannattaa opetella, vaikka ei oppisikaan, kuten lohta kannattaa pyytää, vaikka ei saisikaan, sanovat.

Seppo Niinioja Tähän on pakko reagoida, vaikka ei alkuperäistä kysymystä millään tavoin vastaa. Minusta suomi on niin hieno kieli, että sitä kannattaa opetella, vaikka ei oppisikaan :D:. Vain ne kirosanat vois jättää opettelematta.