Perintötorppa

[Sami Lehtonen]

Mahtaisikohan kenelläkään olla saatavilla maatilojen osituksesta 12.6.1895 annettua lakia? Erityisesti kiinnostaa sen ensimmäinen pykälä, eli se, joka kertoo, millaisia tiloja ko. laki koski. Kyseinen lakihan mahdollisti mm. perintötorppien, jotka oli annettu ennen vuotta 1865, osittamisen ilman lunastusmaksua. Haluaisin kovasti tietää, millainen maanluonto piti tilalla olla, jotta siitä perillisille annetut torpat kuuluivat ko. lain piiriin. Pitikö talon olla puhdas perintötila? Myöhempi anomus eduskunnassa (1907 tai 1908) ehdotti kyseisen lunastuksen uusimista ja laajentamista kruununtiloihin, josta voinee epäsuorasti päätellä, ettei kruununtilojen alaiset torpat kuuluneet lain piiriin. Entäpä sitten, jos tila oli lunastettu perintötilaksi ennen vuotta 1895.

Onko perinnöksiostoasiakirjoja muuten mikrofilmattu, vai ovatko ne saatavissa vain alkuperäisasiakirjoina kansallisarkistossa?

[eeva häkkinen]

1 §. Isojaolla erotettuja tai vanhastaan yksinäisinä olleita rälssi- ja perintötiloja sekä myöskin sellaisista taloista halkomisen tahi lohkomisen kautta syntyneitä tiloja saapi tästälähin esteettä halkoa, jos vain joka osa tekee vähintään yhden kolmassadasosan manttaalia ja sillä sen ohessa on vähintään viisi hehtaaria veronkannattavaa maata.
Ulkosaarilla meressä olevia ja pääasiallisesti kalastuksesta verotettuja tiloja saatakoon kuitenkin halkoa niitten maa-alaan katsomatta.

Pykäliä on 15 ja kirjassani ulottuvat neljälle sivulle. Jos haluat lisää, voin kuvata ja lähettää.

En ole kuullut perinnöksiostoja kuvatun, mutta olisin minäkin kiinnostunut tiedosta. Kameran kanssa olen käynyt KAssa niitä lueskelemassa.

[Sami Lehtonen]

1 §. Isojaolla erotettuja tai vanhastaan yksinäisinä olleita rälssi- ja perintötiloja sekä myöskin sellaisista taloista halkomisen tahi lohkomisen kautta syntyneitä tiloja saapi tästälähin esteettä halkoa, jos vain joka osa tekee vähintään yhden kolmassadasosan manttaalia ja sillä sen ohessa on vähintään viisi hehtaaria veronkannattavaa maata.
Ulkosaarilla meressä olevia ja pääasiallisesti kalastuksesta verotettuja tiloja saatakoon kuitenkin halkoa niitten maa-alaan katsomatta.

Pykäliä on 15 ja kirjassani ulottuvat neljälle sivulle. Jos haluat lisää, voin kuvata ja lähettää.

En ole kuullut perinnöksiostoja kuvatun, mutta olisin minäkin kiinnostunut tiedosta. Kameran kanssa olen käynyt KAssa niitä lueskelemassa.

Tulkitsenko oikein, että ennen 1895 perinnöksiostetun tilan torppa olisi myös tullut kyseeseen? Oikeastaan olisi kiva nähdä tuo koko laki. Voisitko laittaa sen privaattisähköpostina. Forumin liitetiedostot ovat niin pieniä. Kiitokset jo etukäteen!

[eeva häkkinen]

OK, otan kuvat huomenna. Oletan, että profiilin linkki sähköpostiisi toimii (?)

[Seppo Niinioja]

Finlexissä on joitakin vanhojakin säädöksiä, mm. osia vuoden 1734 laista alkuperäisinä, ei kuitenkaan tätä. Painettu asetuskokoelma on mikrofilmisaliin menevän käytävän varrella. Kun se siihen tilojen uudelleenjärjestelyn yhteydessä jostakin varastosta tuotiin, ajattelin että meni monta hyllymetriä hukkaan, mutta on sillä käyttöäkin ollut. Joidenkin säädösten lopussa lukee tuo legendaarinen "Samma på finska".

Olen myös lähdössä tänään kuvaamaan. Saa nähdä, tapaammeko.

Seppo Niinioja

[Sami Lehtonen]

Finlexissä on joitakin vanhojakin säädöksiä, mm. osia vuoden 1734 laista alkuperäisinä, ei kuitenkaan tätä. Painettu asetuskokoelma on mikrofilmisaliin menevän käytävän varrella. Kun se siihen tilojen uudelleenjärjestelyn yhteydessä jostakin varastosta tuotiin, ajattelin että meni monta hyllymetriä hukkaan, mutta on sillä käyttöäkin ollut. Joidenkin säädösten lopussa lukee tuo legendaarinen "Samma på finska".

Olen myös lähdössä tänään kuvaamaan. Saa nähdä, tapaammeko.

Seppo Niinioja

Finlexistä yritin katsoa, mutta tuota ei tosiaan ollut. Eduskunnan sivuilla olevassa valtiopäiväasiakirjahakemistossa vuosilta 1907-1908 on erinäisiä anomuksia, jotka liittyvät tuon lunastuksen mahdollistaneen lain uusimisesta. Sehän oli vain 10 vuotta voimassa, eikä ainakaan talolliset mainostaneet sukulaistorppareilleen, että nämä voisivat lohkoa torppansa irti talosta "ilman eest".

[Sami Lehtonen]

Aivan unohtui kiitokset Eevalle! Kuudennen pykälän mukaan näyttäisi lohkomissäännöt olevan voimassa myös kruununtiloille sikäli, kun lohkotila on edelleen käypä "kruunun tarpeiksi".

[sepeteus]

Käytettiinkö perintötorpasta myös nimitystä säteritorppa?

[Sami Lehtonen]

Käytettiinkö perintötorpasta myös nimitystä säteritorppa?

Uskoakseni ei. Säteri oli aatelisten asumakartano ja siis rälssiä, jolla luonnollisesti oli torppia - muilla ei alunperin ollut oikeuttakaan pitää torppia ennen 1700-luvun puoliväliä.

Vuoden 1895 laki salli rälssi- ja perintömaan osittamisen (tietyin edellytyksin myös kruununmaan). Kyllä kai periaatteessa rälssin torpparikin olisi voinut olla perintötorppari sikäli kuin nyt joku säterin perinyt nyt olisi veljelleen tai sisarelleen torpan siitä asujameksi antanut.

Äkkiseltään en löytänyt yhtään säteritorppaa kuukkelista - onko sinulla laittaa esimerkkiä?

[Jaakontytär]

Uskoakseni ei. Säteri oli aatelisten asumakartano ja siis rälssiä,

Varmistaisin vain olenko käsittänyt väärin... Luulin säteritilan olevan kyllä aatelin omistuksessa, mutta muiden asuma - siis niin, että tilalla eivät asuneet aateliset itse, vaan heillä oli kartanonsa jossakin toisaalla, ja säteritilasta huolehtivat esim. ratsupalvelusta tarjoavat talolliset tms. Olenko käsittänyt väärin? Asuivatko aateliset siis itse säterissä?

[Seppo Niinioja]

Varmistaisin vain olenko käsittänyt väärin... Luulin säteritilan olevan kyllä aatelin omistuksessa, mutta muiden asuma - siis niin, että tilalla eivät asuneet aateliset itse, vaan heillä oli kartanonsa jossakin toisaalla, ja säteritilasta huolehtivat esim. ratsupalvelusta tarjoavat talolliset tms. Olenko käsittänyt väärin? Asuivatko aateliset siis itse säterissä?

Kyllä säteri oli aatelisten asumakartano, kuten Sami totesi. Sanan juurena on kaiketi ruotsin säte = mm. hallitsijan tai korkean virkamiehen vakinainen asuinpaikka. On tullut vastaan myös ainakin allodialsäteri, berustad säteri ym., ks. SAOB, http://g3.spraakdata.gu.se/saob/ ja Kalevi Kiesin kirjoitus kolmannella kotimaisella kielellä Seuran sivustolla: http://www.genealogia.fi/faq/faq037e.htm .

Fleming-suvusta on haara Fleming af Liebelitz elikkä Liperin Flemingit. Rohkenen eppäillä, että näitä kreivejä ja vapaaherroja ei ole siellä juuri asunut, vaikka maita oli heille läänitetty.

Seppo Niinioja

[Jaakontytär]

Kiitos selvityksestä! En muista mistä olin saanut päähänit tuon ajatuksen, että säteri olisi aatelin omistuksessa mutta muiden "huollettavana". Hyvä että tämäkin nyt selvisi, niin jatkossa ei enää tule väärinkäsityksiä.

(Aihetta sivuten: Olen muistavinani, että yhden 1800-l. talollisperheen kotisivulla jossakin Ähtärin rippikirjassa olisi lukenut "frälse" ja sitten talon nimi. Se vaikutti omituiselta, koska kyseessä oli kyllä aivan tavallinen talollisten talo ja perhe. En nyt ehdi etsimään tuota kohtaa, mutta todennäköisintä on, että luin papin muistiinpanoja väärin, ja siinä lukikin todellisuudessa jotakin aivan muuta.)

[Sami Lehtonen]

Kiitos selvityksestä! En muista mistä olin saanut päähänit tuon ajatuksen, että säteri olisi aatelin omistuksessa mutta muiden "huollettavana". Hyvä että tämäkin nyt selvisi, niin jatkossa ei enää tule väärinkäsityksiä.

(Aihetta sivuten: Olen muistavinani, että yhden 1800-l. talollisperheen kotisivulla jossakin Ähtärin rippikirjassa olisi lukenut "frälse" ja sitten talon nimi. Se vaikutti omituiselta, koska kyseessä oli kyllä aivan tavallinen talollisten talo ja perhe. En nyt ehdi etsimään tuota kohtaa, mutta todennäköisintä on, että luin papin muistiinpanoja väärin, ja siinä lukikin todellisuudessa jotakin aivan muuta.)

Kyllä siinä varmasti luki ihan oikein frälse eli rälssi. Rälssi ei ole synonyymi säterille, vaan tarkoitti sitä, että kyseinen tila oli rälssimaata, joka ei maksanut kruunulle veroa. Kyseisen tilan taas omisti joku aatelinen. Rälssimaa vapautettiin vasta vuonna 1864. Rälssitilalla ei silti välttämättä koskaan asunut aatelisia, vaan he asuivat - kuten sanottua - säterissään, joka yleensä oli siis rälssisäteri. Seppo tuossa aiemmin toi esiin muutaman eri muotoisen säterin. Yleensä rälssiin katsottiin kuuluvan kaikki säterin lähistöllä sijaitsevat saman aatelisen omistamat tilat.

Talon asukit olivat todennäköisesti myös aivan tavallista maanviljelevää väkeä, mutta ei tietenkään perintötalollisia ts. talon itse omistavia, vaan lampuoteja (landbonde) erotuksena isännistä (bonde). Nykysuomen kielellä on tullut tavaksi puhua isännistä, oli ne sitten perintötilan isäntiä, lampuoteja eli vuokratilallisia tai peräti torppareita. Talonpoikaissäätyyn kuuluivat vain tilansa itse omistavat isännät.

Sinun kannattaa selvittää perusteellisesti itsellesi eri termit ja maanluonnot (perintö, rälssi, kruununmaa) - se helpottaa sukututkimustakin melkoisesti, kun tietää, onko kyse maaomaisuudesta vai asumisoikeudesta esimerkiksi perinnönjaossa. Perintötila oli helppo myydä koska tahansa, mutta imissio ei ollut kruununtilallisen itsensä päätettävissä. Näin kruununmaa pysyi yleensä paljon paremmin suvussa kuin perintömaa.

[Karoliini]

Käytettiinkö perintötorpasta myös nimitystä säteritorppa?

Mielestäni käytettiin.Tutkimallani Tammelan alueella on useitakin säteri-nimisiä
perinnöksi annettuja torppia,jotka nuoremmat veljet saivat tavallisesta vero-
talosta. Toisinaan torppa on kirjattu nimellä "setäri",joten olisiko kyseessä siis
väännös "setäri>säteri"? Tässä tapauksessa säteri-nimen tausta olisikin toinen
kuin tuon varsinaisen säterin.Myös Säteri-sukunimi vakiintui käyttöön torpan
asukkaille. Varsin kiinnostava kysymys,olisiko muita mielipiteitä?

[Sami Lehtonen]

Mielestäni käytettiin.Tutkimallani Tammelan alueella on useitakin säteri-nimisiä
perinnöksi annettuja torppia,jotka nuoremmat veljet saivat tavallisesta vero-
talosta. Toisinaan torppa on kirjattu nimellä "setäri",joten olisiko kyseessä siis
väännös "setäri>säteri"? Tässä tapauksessa säteri-nimen tausta olisikin toinen
kuin tuon varsinaisen säterin.Myös Säteri-sukunimi vakiintui käyttöön torpan
asukkaille. Varsin kiinnostava kysymys,olisiko muita mielipiteitä?

Voisitko laittaa linkin muutamaan soveltuvaan rippikirjasivuun - olettaen, että Sätereitä löytyy Tammelasta ennen 1860-lukua. Pikainen haku Hiskiin tuotti vain kolme tulosta paikalle "säteri torp".
Ne olivat Hulkis Säteri torp Kaarinassa, Hykkilä Säteri torp Tammelassa ja Säteri torp i Yli-Knutila Kauhajoella. Missään tapauksessa kyse ei siis liene kovin yleisestä nimityksestä ainakaan ennen 1850-lukua. Perintötorpathan muodostuivat vasta kuninkaallisella asetuksella 18.2.1767, joka mahdollisti torpan antamisen perintöosuutena tilasta.

En toki pidä mahdottomana, että jollakin alueella säteri torp olisi tullut käyttöön perintötorpan merkityksessä. Olisi tietysti hyvä, jos tällaisesta tapauksesta löytyisi perukirja, josta ilmenee torpan antaminen perintöosuutena.

[Karoliini]

Voisitko laittaa linkin muutamaan soveltuvaan rippikirjasivuun - olettaen, että Sätereitä löytyy Tammelasta ennen 1860-lukua. Pikainen haku Hiskiin tuotti vain kolme tulosta paikalle "säteri torp".
Ne olivat Hulkis Säteri torp Kaarinassa, Hykkilä Säteri torp Tammelassa ja Säteri torp i Yli-Knutila Kauhajoella. Missään tapauksessa kyse ei siis liene kovin yleisestä nimityksestä ainakaan ennen 1850-lukua. Perintötorpathan muodostuivat vasta kuninkaallisella asetuksella 18.2.1767, joka mahdollisti torpan antamisen perintöosuutena tilasta.

En toki pidä mahdottomana, että jollakin alueella säteri torp olisi tullut käyttöön perintötorpan merkityksessä. Olisi tietysti hyvä, jos tällaisesta tapauksesta löytyisi perukirja, josta ilmenee torpan antaminen perintöosuutena.
Hei!
Valitettavasti Tammelan rk:t on digitoitu vasta vuoteen 1861 ja viimeinen jakso pahasti valottunut.Torpat tulevat esille 1860-luvun puolivälin paikkeilla,joten eivät siis näy saatavilla olevissa lähteissä.Laitan tähän linkin Säteri-nimisistä tiloista Forssan alueelta.Kaksi entistä torppaa sijaitsee Majassuolla ja ne on perustettu Lunttilan Sipilästä ja Kuuston Äijälästä.Kolmas Säteri-nimi Kojon alueella (en ole tutkinut tätä).Kaukjärven Horkasta annettiin myös setäri/säteri-niminen perintötorppa,mutta nimi on
hävinnyt.
http://kansalaisen.karttapaikka.fi/kartanhaku/paikannimihaku.html?query=hae&hakutapa=paikannimihaku&nimi=s%C3%A4teri&kunta=forssa&cx=3454345&cy=7216161&scale=8000000&tool=siirra&styles=normal&lang=FI

Onko mahdollisesti kyseessä paikallinen nimityskäytäntö Lounais-Hämeestä?

[Sami Lehtonen]

Hei!
Valitettavasti Tammelan rk:t on digitoitu vasta vuoteen 1861 ja viimeinen jakso pahasti valottunut.Torpat tulevat esille 1860-luvun puolivälin paikkeilla,joten eivät siis näy saatavilla olevissa lähteissä.Laitan tähän linkin Säteri-nimisistä tiloista Forssan alueelta.Kaksi entistä torppaa sijaitsee Majassuolla ja ne on perustettu Lunttilan Sipilästä ja Kuuston Äijälästä.Kolmas Säteri-nimi Kojon alueella (en ole tutkinut tätä).Kaukjärven Horkasta annettiin myös setäri/säteri-niminen perintötorppa,mutta nimi on
hävinnyt.
http://kansalaisen.karttapaikka.fi/kartanhaku/paikannimihaku.html?query=hae&hakutapa=paikannimihaku&nimi=s%C3%A4teri&kunta=forssa&cx=3454345&cy=7216161&scale=8000000&tool=siirra&styles=normal&lang=FI

Onko mahdollisesti kyseessä paikallinen nimityskäytäntö Lounais-Hämeestä?

Kyse voi olla ihan siitä, että on haluttu töllille komea nimi. Oletko tutkinut, miten em. torpat muodostettiin, tuliko niihin isännän nuorempi veli torppariksi vai joku ulkopuolinen?

[Karoliini]

Kyse voi olla ihan siitä, että on haluttu töllille komea nimi. Oletko tutkinut, miten em. torpat muodostettiin, tuliko niihin isännän nuorempi veli torppariksi vai joku ulkopuolinen?

Jokaisessa tapauksessa nimenomaan nuorempi veli tuli isännäksi.Minulla on
Kaukjärven Horkan kauppakirja,jossa tarkoin määritellään nuoremmille veljille viljeltäväksi annettavat ns."setäinpellot" ja niityt.Aikanaan perheen kasvaessa,pellonlaitaan rakennettiin asumukset ja torppa sai statuksensa. Näin kuvittelisin perintötorpan syntyhistorian.Maata myös raivattiin lisää.

Tässä vielä esim. säteri-ilmiön laajuudesta.

http://kansalaisen.karttapaikka.fi/kartanhaku/paikannimihaku.html?query=hae&hakutapa=paikannimihaku&nimi=s%C3%A4teri&kunta=&cx=3454345&cy=7216161&scale=8000000&tool=siirra&styles=normal&lang=FI

[M.Sjostrom]

jaaha.

Tuon perusteella teen valistuneen arvauksen: paikallisessa nimikäytännössä nuo saivat nimen 'setämiehen torppa'
ja sitten joku joka ei tiennyt säteri-sanan merkitystä kunnolla, sekoitti asian, ja suomalainen sana setä vääntyi säte-pohjaiseksi sanaksi.

Tuon oletuksen pohjalta, säterillä eli aatelismiehen asuinpaikalla, ei ole mitään tekemistä ko setäintorppien muodostumisen kanssa.

Jokaisessa tapauksessa nimenomaan nuorempi veli tuli isännäksi.Minulla on
Kaukjärven Horkan kauppakirja,jossa tarkoin määritellään nuoremmille veljille viljeltäväksi annettavat ns."setäinpellot" ja niityt.Aikanaan perheen kasvaessa,pellonlaitaan rakennettiin asumukset ja torppa sai statuksensa. Näin kuvittelisin perintötorpan syntyhistorian.Maata myös raivattiin lisää.

Tässä vielä esim. säteri-ilmiön laajuudesta.

http://kansalaisen.karttapaikka.fi/kartanhaku/paikannimihaku.html?query=hae&hakutapa=paikannimihaku&nimi=s%C3%A4teri&kunta=&cx=3454345&cy=7216161&scale=8000000&tool=siirra&styles=normal&lang=FI


niinpä,
säteri tosiaankin tulee siitä että aatelismies nautti täyttä varustamis- ja verovapautta asuinkartanostaan (mikäli se oli rälssimaata), kun Juhana III paransi aatelisprivilegioita sellaisiksi. Siis ei ollut velvollisuutta edes enää varustaa ratsumiestä.
Tämän privilegion myötä oli tärkeää erottaa mikä on aatelismiehen virallinen asuinkartano ja mikä on hänellä sellaista rälssimaata josta yhä tuli ratsumiehet varustaa. Tällöin, säterikartano-termille tuli valtionhallinnon kannalta merkityksellinen sisältö.

Aatelinen sinänsä sai asua vaikka koko ajan Tukholmassa, mutta yhteen varustamisvapauteen hänellä oli oikeus siitä rälssikartanosta joka oli hänelle säteri.

-------

Torppasysteemin kannalta rälssitorpalla oli se erityinen piirre, että torppari oli verovapaan aatelisen alustalainen (tiettävästi tämä merkitsi tietyjä kevennyksiä, esim väenottojen kannalta), mutta tietenkään hänellä ei ollut mitään mahdollisuutta saada omistusoikeutta sellaiseen maahan (rälssimaata kun oli) - toisin kuin kruununtila vielä saatettiin ostaa perinnöksi.

[Sami Lehtonen]

Jokaisessa tapauksessa nimenomaan nuorempi veli tuli isännäksi.Minulla on
Kaukjärven Horkan kauppakirja,jossa tarkoin määritellään nuoremmille veljille viljeltäväksi annettavat ns."setäinpellot" ja niityt.Aikanaan perheen kasvaessa,pellonlaitaan rakennettiin asumukset ja torppa sai statuksensa. Näin kuvittelisin perintötorpan syntyhistorian.Maata myös raivattiin lisää.

Tässä vielä esim. säteri-ilmiön laajuudesta.

http://kansalaisen.karttapaikka.fi/kartanhaku/paikannimihaku.html?query=hae&hakutapa=paikannimihaku&nimi=s%C3%A4teri&kunta=&cx=3454345&cy=7216161&scale=8000000&tool=siirra&styles=normal&lang=FI

Kuvauksesi perusteella kyse oli perintötorpasta, mutta se ei vielä osoita, että säteri olisi missään vaiheessa tarkoittanut perintötorppaa. Mielenkiintoinen juttu on tuo mainitsemasi "setäinpellot", joka todellakin voisi toimia etymologisena juurena setäri -sanalle. Säteri on asiakirjoissa kirjoitettu monin eri tavoin, mutta en muista törmänneeni setäri -muotoon. säteri, säterij, setterij - mutta ei setäri. Tuon paikannimihaun perusteella veikkaisin noin kolmanneksen olevan rälssisäterin peruja. Jäljelle jäävistä nimistä suurin osa muuten sijoittuu varsin pienelle alueelle varsinais-suomea ja lounais-hämettä. Listasta vielä puuttuu mm. Espoon Säteri.

[Karoliini]

Tietty analogiakin varsinaisen säterin (verosta vapaa aatelistila) ja perintötorpan välillä saattaisi tulla kysymykseen.Perintötorppahan oli verosta vapaa myös,kun päätila huolehti maaverosta.Jutikkalan mukaan perintötorppari teki kylläkin joitain päiviä myös päätaloon,mutta ei läheskään siinä määrin kuin
varsinainen taksvärkkitorppari.Joten....?
Säteri-nimet keskittyvät Suomessa perinteiselle torpparialueelle,mutta nimikäytäntö ei kuitenkaan ole täysin kattavaa.Luonnollisesti paikannimistöstä Säteri-nimeä lienee kadonnutkin aikojen saatossa.
Väestörekisterikeskuksen mukaan Suomessa on 524 henkilöä sukunimellä Säteri.Mikä mahtanee olla heidän käsityksensä nimensä alkuperästä.

Kysymys vaivaa edelleen!

[Sami Lehtonen]

Tietty analogiakin varsinaisen säterin (verosta vapaa aatelistila) ja perintötorpan välillä saattaisi tulla kysymykseen.Perintötorppahan oli verosta vapaa myös,kun päätila huolehti maaverosta.Jutikkalan mukaan perintötorppari teki kylläkin joitain päiviä myös päätaloon,mutta ei läheskään siinä määrin kuin
varsinainen taksvärkkitorppari.Joten....?
Säteri-nimet keskittyvät Suomessa perinteiselle torpparialueelle,mutta nimikäytäntö ei kuitenkaan ole täysin kattavaa.Luonnollisesti paikannimistöstä Säteri-nimeä lienee kadonnutkin aikojen saatossa.
Väestörekisterikeskuksen mukaan Suomessa on 524 henkilöä sukunimellä Säteri.Mikä mahtanee olla heidän käsityksensä nimensä alkuperästä.

Kysymys vaivaa edelleen!

Niin, verosta vapaata tilaa kutsuttiin kyllä rälssiksi - säteriksi vain, jos se sattui olemaan se yksi ratsun varustamisesta vapaa tila, kuten M.Sjöström meitä valisti. analogia jäänee varsin heikoksi, sillä eihän kukaan torppari maksanut veroja. taksvärkki tarkoittaa vuokrana tehtyä päivätyötä, jota torpparit yleensä tekivät talolle. Perintötorpparit tekivät niitä siinä missä rälssin torpparit kuin myös kruunun- ja perintötilojen torpparit. Yleisenä linjana voitaneen pitää sitä, että perintötorpparit saivat sisariltaan sikäli hyvät torpankontrahdit, että taksvärkkiä ei tarvinnut tehdä niin paljon, kuin muiden torppareiden. Luulisin silti, että huonoimmalla perintötorpan kontrahdilla tehtiin enemmän taksvärkkiä, kuin parhaalla tavanomaisella. Mikä vaan käy, kun yhdessä sovitaan, sano.

Säteri-sana ja torpparialue korreloi siksikin, että ennen 1700-luvun alkua vain rälssillä oli oikeus pitää torppareita. Toisaalta siksi, että alueilla, joissa ei ollut vahvaa kartanokulttuuria - kuten vaikkapa Pohjanmaalla - oli paljon perintötaloja. Lisäksi tällä torpparialueella ei juuri ollut takametsiä raivattavaksi, joten jos halusi tilanpidon aloittaa, oli yritettävä päästä jo olemassaolevan tilan torppariksi tai lampuodiksi. Kanta-Hämeessä viimeisiä uudistiloja perustettiin 1700-luvun lopulla. Sen jälkeen oli maa aika lailla piukkaan jaettu.

[Seppo Niinioja]

Tässä vielä säteritorpan määritelmä SAOB:sta:
SÄTERI-TORP . torp lydande under säteri. Efter det (gods) egaren antagit några stat-torpare, äro äfven flere säteri-torp utarrenderade. LBÄ 44--50: 110 (1801 ). –

Siis säterin alaisuudessa oleva torppa.

Seppo Niinioja

[Rotta]

Ja lisäksi vielä säterirustholli puolestaan oli muuten verovapaa entinen rälssisäteri(kartano), joka varusti ratsaan (tai myöhemmin jääkärin). Rälssitiloja oli paljon muitakin kuin varssinaiset kartanot ja ne olivat verosta vapautettuja. Mielenkiintoista on se, että näitä tiloja ostettiin (aatelittomien toimesta) kyllä paljon aikaisemminkin kuin 1860-luvulla. Jos oikein muistan tuo rajoitus koski vain varsinaisia rälssisätereitä ja oli joitain poikkeuksia, jolloin sen voi saada haltuunsa aatelitonkin. Kangasalla Favorin yritti moneen kertaan ostaa itsellen Vääksyä, joka oli ainoa rälssisäteri paikkakunnalla. Esim Liuksiala oli säterirustholli (kaksinkertaisesti)

Make

[Sami Lehtonen]

Ja lisäksi vielä säterirustholli puolestaan oli muuten verovapaa entinen rälssisäteri(kartano), joka varusti ratsaan (tai myöhemmin jääkärin). Rälssitiloja oli paljon muitakin kuin varssinaiset kartanot ja ne olivat verosta vapautettuja. Mielenkiintoista on se, että näitä tiloja ostettiin (aatelittomien toimesta) kyllä paljon aikaisemminkin kuin 1860-luvulla. Jos oikein muistan tuo rajoitus koski vain varsinaisia rälssisätereitä ja oli joitain poikkeuksia, jolloin sen voi saada haltuunsa aatelitonkin. Kangasalla Favorin yritti moneen kertaan ostaa itsellen Vääksyä, joka oli ainoa rälssisäteri paikkakunnalla. Esim Liuksiala oli säterirustholli (kaksinkertaisesti)

Make

Rajoitukset poistettiin lopullisesti 1864. Osa rajoituksista oli poistettu jo siis sitä ennen. En oikein tiedä, mikä etu olisi kutsua rälssin torppaa säteritorpaksi. Torpan kannalta sillä ei varmaan juuri ollut merkitystä, jos ei huomioida sitä, että peninkulman säteellä säteristä mm. sotaväenotto oli rajoitettua (ilmeisesti kartanon työvoiman saannin turvaamiseksi). Yhtä kaikki voitaneen todeta, ettei säteritorppa ole synonyymi perintötorpalle, joka oli alkuperäisen kysymyksen ydinasia.

[Rotta]

Niin, jos termiä rälssitorppa ajatellaan, niin näitähän esiintyy historiallisesti paljonkin. Esimerkiksi täällä Kangasalla Vääksyn kartanon alaisuuteen kuului useita rälssitorppia, kuten Mutikko ja Mustoo, jotka laitettiin veroa maksavien tilojen joukkoon ja lopulta itsellisiksi tiloiksi jo 1700 ja 1800-luvuilla. Nämä rälssitorpat sijaitsivat kaukana varsinaisen tilan pääalueista, sen ulkopalstoilla.

Talonpojat (ja muut aatelittomat) saivat oikeuden omistaa rälssimaata vuodesta 1789 lähtien (yhdistys- ja vapauskirja)

Säteritorpista en ole koskaan kuullut puhuttavan. Sen sijaan perintötorppia esiintyy 1700-luvulta lähtien ja niistä löytyy monesti määräyksiä esim. perukirjoissa ja vastaavissa; kuten esim. "pojan ja hänen perillistensä ikuiseen hallintaan, ilman päivätöitä. Nämä saattoivat kuitenkin maksaa jotakin vuokraa, kuten rahaa tai voita.

Make

[Seppo Niinioja]

Säteritorpista en ole koskaan kuullut puhuttavan. Sen sijaan perintötorppia esiintyy 1700-luvulta lähtien ja niistä löytyy monesti määräyksiä esim. perukirjoissa ja vastaavissa; kuten esim. "pojan ja hänen perillistensä ikuiseen hallintaan, ilman päivätöitä. Nämä saattoivat kuitenkin maksaa jotakin vuokraa, kuten rahaa tai voita.

Make

En minäkään, ennen kuin SAOB:sta katsoin, vaikka se nyt ei paljon todista. Torppia on aika vähän tullut vastaan. Ehkä se on ollut lähinnä vain Ruotsissa käytössä ollut nimitys.

Seppo Niinioja

[Sami Lehtonen]

En minäkään, ennen kuin SAOB:sta katsoin, vaikka se nyt ei paljon todista. Torppia on aika vähän tullut vastaan. Ehkä se on ollut lähinnä vain Ruotsissa käytössä ollut nimitys.

Seppo Niinioja

Ruotsin puolelta myös selviää, että torp on alunperin tarkoittanut jotain aivan muuta, kuin torppaa sellaisena kuin me sen käsitämme. Viittasin jo aiemmin kuninkaalliseen asetukseen vuodelta 1767, jonka pohjalta perintötorppia alkoi ilmaantua. Tavalliset perintötilat eivät ennen 1700-luvun puoliväliä edes saaneet pitää torppia, saati sitten, että olisivat halkoneet tiluksiaan.

[M.Sjostrom]

Talonpojat (ja muut aatelittomat) saivat oikeuden omistaa rälssimaata vuodesta 1789 lähtien (yhdistys- ja vapauskirja) [sic!]

Make

Minusta tuntuu, että tuo käsitys, että vuoden 1789 yhdistys- ja VAKUUSkirjasta lähtien talonpojat muka olisivat saaneet omistaa rälssimaata, on hölynpölyä.

Kaipaan kyseiselle väitteelle lujaa todistusaineistoa, joka osoittaisi sen pitävän paikkansa, ja muutenkin kuin vain poikkeustilanteissa.

Minulla on se käsitys, että aatelittomien keino saada rälssimaata vielä 1800-luvunkin puolelle jollain tapaa omistukseensa, oli hankkia siihen erikoislupa.
Erikoislupia toisinaan myönnettiinkin.

Ja on tietysti niin, että yhdistys- ja vakuuskirjan sanamuoto, jonka mukaan talonpoikien omistusoikeus omiin tiloihinsa vahvistettiin yhtä lujaksi kuin aatelin omistusoikeus omiinsa,
rohkaisee pikemminkin tulkintaan että maanluonnot eivät vielä siinä sekoittuneet, vaan aatelin rälssimaa silti pysyi aatelin erioikeutena - ja talonpojille vahvistettiin yhtä luja omistusoikeus omaan (sikäli kuin se oli heidän omistamaansa) veromaahansa eli ei-rälssimaihin.

[M.Sjostrom]

Ruotsin puolelta myös selviää, että torp on alunperin tarkoittanut jotain aivan muuta, kuin torppaa sellaisena kuin me sen käsitämme. Viittasin jo aiemmin kuninkaalliseen asetukseen vuodelta 1767, jonka pohjalta perintötorppia alkoi ilmaantua. Tavalliset perintötilat eivät ennen 1700-luvun puoliväliä edes saaneet pitää torppia, saati sitten, että olisivat halkoneet tiluksiaan.

torp on keskiaikaisessa ruotsinkielessä voinut merkitä myöskin kylää ja kartanoa. Se, asumusta yleensä konnotoivana, ei vielä silloin merkinnyt pelkästään jotakin pienasumusta.
Esimerkiksi, länsigööttalainen Vinstorp ei taatusti ollut mikään pahainen pikkuviljelys, vaan eräs mahtikartanoista, joka omisti useampienkin kylien maiden verran viljelys- ym maata.

Vinstorpia voidaan aivan hyvin luonnehtia sätertorp'iksi.

[M.Sjostrom]

Ja lisäksi vielä säterirustholli puolestaan oli muuten verovapaa entinen rälssisäteri(kartano), joka varusti ratsaan (tai myöhemmin jääkärin). ..... Esim Liuksiala oli säterirustholli (kaksinkertaisesti)


Aatelin rusthollit olivat lähinnä veromaata. Siis ei rälssimaata.
Sellaisia muodostui etenkin reduktion tuloksena: kruunu poisti anastetut verovapaudet aatelin hankkimilta veromailta, ja monissa tapauksissa sopi (kuten talonpoikaisrusthollitkin muodostuivat, samoilla vuosisadan hujakoilla) että veron sijasta ko aatelisen omistama veronalainen tila varustaa ratsumiehen, eli toimii kuten muutkin rusthollit.

Nimenomaan reduktioon liittyvä henki pani pisteen kehitykselle, että aateli oli kovin laittamassa kaikki hankkimansa veromaatkin vapaiksi kaikista rasituksista eli rälssimaan luontoisiksi. Aatelia ei estetty omistamasta veromaata, mutta reduktio-operaatioien jälkeen heidän tuli tehdä siitä suoritukset: joko verot tai ratsumiesten varustaminen.

Aateli yleisesti oli kerännyt jo joitain vuosisatoja kokemusta ja rutiinia bisneksestä nimeltä ratsusotilaiden varustaminen, joten heille se oli ehkä mieluisampi vaihtoehto.

Myöskin ne rälssimaat, jotka eivät olleet omistajansa sätereitä, olivat yhä ratsumiesten varustamisvelvollisia [omistajilleen ne siis olivat kuten rusthollit, samankaltainen rasitus sidoksissa]. Mutta rälssimaa saattoi muuttua säteriksi, kunhan aatelissuku genealogisesti lisääntyi niin että sillekin oli aatelismies asukiksi. Veromaa ei periaatteessa voinut saada säterivapautta.

[Karoliini]

Minusta tuntuu, että tuo käsitys, että vuoden 1789 yhdistys- ja VAKUUSkirjasta lähtien talonpojat muka olisivat saaneet omistaa rälssimaata, on hölynpölyä.

Kaipaan kyseiselle väitteelle lujaa todistusaineistoa, joka osoittaisi sen pitävän paikkansa, ja muutenkin kuin vain poikkeustilanteissa.

Minulla on se käsitys, että aatelittomien keino saada rälssimaata vielä 1800-luvunkin puolelle jollain tapaa omistukseensa, oli hankkia siihen erikoislupa.
Erikoislupia toisinaan myönnettiinkin.

Ja on tietysti niin, että yhdistys- ja vakuuskirjan sanamuoto, jonka mukaan talonpoikien omistusoikeus omiin tiloihinsa vahvistettiin yhtä lujaksi kuin aatelin omistusoikeus omiinsa,
rohkaisee pikemminkin tulkintaan että maanluonnot eivät vielä siinä sekoittuneet, vaan aatelin rälssimaa silti pysyi aatelin erioikeutena - ja talonpojille vahvistettiin yhtä luja omistusoikeus omaan (sikäli kuin se oli heidän omistamaansa) veromaahansa eli ei-rälssimaihin.
Tässä kaiketi pitäisi määritellä tarkemmin rälssimaan omistus.Vuoden 1723 laki teki mahdolliseksi "aatelin vertaisille niin hyvin papistosta kuin porvaristosta" omistaa rälssimaata.Yhdistys-ja Vakuuskirja salli talonpojalle oikeuden omistaa rälssimaata,mutta rälssisätereihin omistusoikeus jäi vain aatelistolle.Tämä kumottiin vasta 2.4.1864 asetuksella.
Jutikkalan mukaan Suomessa siirtyi Ruotsin vallan aikana 60-70 rälssitilaa talonpoikaiseen omistukseen.Käytännön merkitystä ei täten juurikaan ollut,ainoastaan periaatteellinen.

[Rotta]

Tässä kaiketi pitäisi määritellä tarkemmin rälssimaan omistus.Vuoden 1723 laki teki mahdolliseksi "aatelin vertaisille niin hyvin papistosta kuin porvaristosta" omistaa rälssimaata.Yhdistys-ja Vakuuskirja salli talonpojalle oikeuden omistaa rälssimaata,mutta rälssisätereihin omistusoikeus jäi vain aatelistolle.Tämä kumottiin vasta 2.4.1864 asetuksella.
Jutikkalan mukaan Suomessa siirtyi Ruotsin vallan aikana 60-70 rälssitilaa talonpoikaiseen omistukseen.Käytännön merkitystä ei täten juurikaan ollut,ainoastaan periaatteellinen.

Lähteenä em. toimii mm. Suomen maatalouden historia 1, s. 385. Oman arvioni mukaan Jutikkalan arvio on melko matala. Längelmäellä siirtyi Ruotsin vallan aikana 4 rälssitilaa aatelittomien omistukseen, Sahalahdella 2 jne. On kovin vaike akuvitella,että tämä olisi oikeasti niin harvinaista. Tästä kuitenkin pitäisi luoda oma ketjunsa, koska tämä menee jokseenkin ohi otsikon aiheesta.

Make

[Rotta]

Aatelin rusthollit olivat lähinnä veromaata. Siis ei rälssimaata.
Sellaisia muodostui etenkin reduktion tuloksena: kruunu poisti anastetut verovapaudet aatelin hankkimilta veromailta, ja monissa tapauksissa sopi (kuten talonpoikaisrusthollitkin muodostuivat, samoilla vuosisadan hujakoilla) että veron sijasta ko aatelisen omistama veronalainen tila varustaa ratsumiehen, eli toimii kuten muutkin rusthollit.

Nimenomaan reduktioon liittyvä henki pani pisteen kehitykselle, että aateli oli kovin laittamassa kaikki hankkimansa veromaatkin vapaiksi kaikista rasituksista eli rälssimaan luontoisiksi. Aatelia ei estetty omistamasta veromaata, mutta reduktio-operaatioien jälkeen heidän tuli tehdä siitä suoritukset: joko verot tai ratsumiesten varustaminen.

Aateli yleisesti oli kerännyt jo joitain vuosisatoja kokemusta ja rutiinia bisneksestä nimeltä ratsusotilaiden varustaminen, joten heille se oli ehkä mieluisampi vaihtoehto.

Myöskin ne rälssimaat, jotka eivät olleet omistajansa sätereitä, olivat yhä ratsumiesten varustamisvelvollisia [omistajilleen ne siis olivat kuten rusthollit, samankaltainen rasitus sidoksissa]. Mutta rälssimaa saattoi muuttua säteriksi, kunhan aatelissuku genealogisesti lisääntyi niin että sillekin oli aatelismies asukiksi. Veromaa ei periaatteessa voinut saada säterivapautta.

Luitko, mitä aiemmin kirjoitin? Kirjoitin rälssisätereistä (esim. Vääksy). Perintömaastakin saattoi tulla säteri, kuten esim. kävi säterirusthollien tapauksessa, joilla oli muut säterioikeudet ratsupalvelusta vastaan. Tästä esimerkkejä: Saarioinen, Haapaniemi Sahalahdelta, Noksioinen silloisesta Kuhmalahdesta, Liuksiala Kangasalta jne. Totta on kuitenkin se, että valtaosa rustholleista (omisti ne sitten kuka tahansa) oli aivan tavallisia rustholleja, maanluonnoltaan joko kruunun- tai perintötiloja.

[M.Sjostrom]

Luitko, mitä aiemmin kirjoitin? Kirjoitin rälssisätereistä (esim. Vääksy). Perintömaastakin saattoi tulla säteri, kuten esim. kävi säterirusthollien tapauksessa, joilla oli muut säterioikeudet ratsupalvelusta vastaan. Tästä esimerkkejä: Saarioinen, Haapaniemi Sahalahdelta, Noksioinen silloisesta Kuhmalahdesta, Liuksiala Kangasalta jne. Totta on kuitenkin se, että valtaosa rustholleista (omisti ne sitten kuka tahansa) oli aivan tavallisia rustholleja, maanluonnoltaan joko kruunun- tai perintötiloja.

Kyllä minä luin mitä aiemmin kirjoitit.

Ja siinä niitä vaikeuksia onkin: jotkut kirjoittamasi ovat jossakin määrin epäselvää, niin että ne jopa näyttävät päättömiltä.

Nyt kirjoitat joltain osin hieman eri tavoin kuin aiemmin.
Ja jälleen tuotos on joltain osin käsitesotkua, josta tulee päätön vaikutelma.

Esimerkiksi kehitelmäsi 'Säterioikeudet' ja se ratsupalvelusta vastaan on jotain kovin epäselvää (oikeastaan epäloogista hölynpölyä), eikä oikein sovi siihen mikä oli aatelissäterin erioikeus.

Aivan varmasti peritystä rälssimaaasta saattoi tulla säteri, mutta tätä et liene tuossa tarkoittanut.

Tällaisten epäselvyyksien takia, olisi ehkä parempi että kirjoittamiasi ei luettaisi.

Muun kuin rälssimaan osalta, termillä 'säterioikeudet' ei liene mitään merkitystä.
Voihan tietysti kuka hyvänsä ryhtyä kutsumaan mitä hyvänsä asuinpaikkaa 'säteriksi', on sitten kokonaan toinen asia mitä historiallista merkitystä sellaisella olisi.

[Olarra]

Kyllä säterirustholli (ja säteriratsutila) on täysin vakiintunut ilmaus, jolla tarkoitetaan sellaista aatelisen asuintilaa, joka verovapauden vastineeksi varusti kruunun palvelukseen ratsumiehen. Kyse ei siis missään tapauksessa ole "minkä tahansa paikan" nimittämisestä säteriksi. Itselläni ei ole tietoa siitä oliko säterirusthollilla verovapauden lisäksi mahdollisesti muita oikeuksia, vai oliko kyseessä vain vakiintunut nimitys ilman muista rustholleista poikkeavaa asemaa. Usein tällaista todellista suurtilaa myös kutsuttiin kartanoksi, ei rustholliksi. Olen Maken kanssa samaa mieltä siitä, että tämä olisi oman ketjun aihe.
t. Olavi A.

[M.Sjostrom]

Kyllä säterirustholli (ja säteriratsutila) on täysin vakiintunut ilmaus, jolla tarkoitetaan sellaista aatelisen asuintilaa, joka verovapauden vastineeksi varusti kruunun palvelukseen ratsumiehen. Kyse ei siis missään tapauksessa ole "minkä tahansa paikan" nimittämisestä säteriksi. Itselläni ei ole tietoa siitä oliko säterirusthollilla verovapauden lisäksi mahdollisesti muita oikeuksia, vai oliko kyseessä vain vakiintunut nimitys ilman muista rustholleista poikkeavaa asemaa. Usein tällaista todellista suurtilaa myös kutsuttiin kartanoksi, ei rustholliksi. Olen Maken kanssa samaa mieltä siitä, että tämä olisi oman ketjun aihe.
t. Olavi A.

niin, tämä on tietysti paljon selvempää ja yksikäsitteisempää tekstiä kuin mitä 'rotta' edellä on tuottanut.
Huomannet, että 'rotta' yrittää väittää että tila olisi saanut säterioikeudet ratsupalvelusta vastaan. Mitkä kumman säterioikeudet?
Ja säterioikeudet 'rotan' teksteistä päätellen sai siis ratsupalvelusta vastaan joku rusthollinomistaja....perintömaanomistaja.... mikä kyllä tuntuu hölynpölyltä.

[Rotta]

niin, tämä on tietysti paljon selvempää ja yksikäsitteisempää tekstiä kuin mitä 'rotta' edellä on tuottanut.
Huomannet, että 'rotta' yrittää väittää että tila olisi saanut säterioikeudet ratsupalvelusta vastaan. Mitkä kumman säterioikeudet?
Ja säterioikeudet 'rotan' teksteistä päätellen sai siis ratsupalvelusta vastaan joku rusthollinomistaja....perintömaanomistaja.... mikä kyllä tuntuu hölynpölyltä.

En missään kohtaa väittänyt että tila olisi saanut säterioikeudet palvelusta vastaan. Ne säilyttivät säterioikeudet sitä kautta. Säterioikeus tarkoittaa tässä yhteydessä sitä normaalia säterivapautta, joka niillä oli ollut ennen suurta ja pientä reduktiota. Jotkut kartanon omistajat halusivat varmistaa, ettei heidän tilojaan peruutettaisi ja sen vuoksi alkoivat "varmuuden vuoksi" suorittaa ratsupalvelusta. Näitä tiloja kutsutaan aivan yleisesti säterirustholleiksi ja kuten Olavi tuossa edellä mainitsi, myös kartanoiksi.

Huolimatta kovista yrityksistäsi en provosoidu sinuun persoonaani menevistä teksteistä. Suotavaa olisi, että kirjottaisit jatkossakin asiallista tekstiä, etkä jatkaisi tuota jankkamistasi. Ja jos tekstieni lukeminen tuottaa sinulle ylivoimaisia vaikeuksia, niin älä lue....

make

[M.Sjostrom]

En missään kohtaa väittänyt että tila olisi saanut säterioikeudet palvelusta vastaan.

make

yritätkö siis väittää, että et kirjoittanutkaan päättömyyttä "Perintömaastakin saattoi tulla säteri, kuten esim. kävi säterirusthollien tapauksessa, joilla oli muut säterioikeudet ratsupalvelusta vastaan."
tänne, aivan joitain tunteja sitten ?

[M.Sjostrom]

.... en provosoidu sinuun persoonaani menevistä teksteistä. Suotavaa olisi, että kirjottaisit jatkossakin asiallista tekstiä, etkä jatkaisi tuota jankkamistasi. ...

make

Sinulla ei ole mitään syytä provosoitua. Kyse on asiallisesta kritiikistä, joka kohdistuu osin outoihin väitteisiisi. Siinä ei sinänsä ole mitään henkilökohtaista, vaan ongelmana ovat epäselvyydet joita niistä syntyy.

Pikemminkin, sinun olisi syytä ottaa opiksesi: välttää kirjoittamasta tänne hölmoyksiä. Välttää kirjoittamasta epäselviä väitteitä. Välttää kirjoittamasta sellaista sisältöä jota et itse sitten tarkoitakaan. Välttää kirjoittamasta falskeja.
Opiksesi sinun pitäisi ottaa sen takia, että täällä on ihmisiä, jotka harhautuvat uskomaan moista hölynpölyäkin.

Jankkaamisesta tulee tässä lähinnä mieleeni, että olet kirjoittanut omituista väitettä, jonka efektiivinen sisältö on 'ratsupalvelus antoi säterioikeuksia' jo useassa viestissä, hieman eri sanontoja käyttäen, ja kuitenkin jossain viestissä siinä välissä perunut ko ajatuksen. Minusta sellainen toistelu on jankkaamista.
Eikä sillä jankatulla oikein tunnu olevan pohjaa reaalimaailmassa.

[Rotta]

Kyllä kirjoitin niin ja tarkensin seuraavassa viestissä sitä, että ne säilyttivät säterioikeutensa rusthollilaitosta muodostettaessa ratsupalvelusta vastaan. Ne eivät siis saaneet säterioikeutta rusthollina ratsupalveluksen vuoksi, vaan se oli heillä jo ennestään.

Mutta ei tässä ketjussa tästä enempää.

[M.Sjostrom]

Kyllä kirjoitin niin ja tarkensin seuraavassa viestissä sitä, että ne säilyttivät säterioikeutensa rusthollilaitosta muodostettaessa ratsupalvelusta vastaan. Ne eivät siis saaneet säterioikeutta rusthollina ratsupalveluksen vuoksi, vaan se oli heillä jo ennestään.


Mitkä ihmeen säterioikeudet ??
Et ole kyennyt vastaamaan tähän peruskysymykseen.

Minun mielestäni tässä käyttämäsi käsite 'säterioikeudet' on hölynpölyä.

säterin erioikeus oli vapaus siitä että olisi tullut varustaa ratsumies. Säterioikeuden sisällön vastaista on se, että varustetaan ratsumies. Jos ratsumies kuitenkin varustetaan, silloin on tosiasiassa luovuttu säterioikeudesta. Tällöin on epärealistista puhua sen säilyttämisestä.
Siis hölynpölyä. Tuollainen epälooginen ja hölmöyteen johtava ajatusketju (jota jälleen 'jankkasit' yhden uuden viestin verran) on juuri sellainen, jota vastaan sinun tulisi ottaa opiksesi.

[Seppo Niinioja]

Täällä on harhauduttu jokseenkin kauas perintötorpasta, josta on välillä puhuttu selkeästikin. Tällainenkin esitelmä kannattaisi ehkä yhteenvetona lukea: http://www.haukat.org/Torpparihistoria1.htm#L3 .

Seppo Niinioja

[Rotta]

Mitkä ihmeen säterioikeudet ??
Et ole kyennyt vastaamaan tähän peruskysymykseen.

Minun mielestäni tässä käyttämäsi käsite 'säterioikeudet' on hölynpölyä.

säterin erioikeus oli vapaus siitä että olisi tullut varustaa ratsumies. Säterioikeuden sisällön vastaista on se, että varustetaan ratsumies. Jos ratsumies kuitenkin varustetaan, silloin on tosiasiassa luovuttu säterioikeudesta. Tällöin on epärealistista puhua sen säilyttämisestä.
Siis hölynpölyä. Tuollainen epälooginen ja hölmöyteen johtava ajatusketju (jota jälleen 'jankkasit' yhden uuden viestin verran) on juuri sellainen, jota vastaan sinun tulisi ottaa opiksesi.

Siinähän sitten olet mielipiteesi kanssa ja taas menet henkilökohtaisuuksiin. Säteriratsutila (-rustholli): tämän niminen uusi maanluonto keksittiin aatelisten suurtilojen alistamiseksi ruotujakolaitoksen palvelukseen. Ne nauttivat jokseenkin samoja vapauksia ja erioikeuksia kuin rälssisäterikin, vaikka eivät olleetkaan rälssiä, vaan ne katsottiin joko kruunun- tai perintötiloiksi. Rälssisätereillä oli myös muitakin erioikeuksia kuin ratsupalvelus, kuten vapautus kruununkymmenyksistä vuodesta 1600 lähtien. Ja tästä ei enempää tässä ketjussa.

Make

[sepeteus]

Uskoakseni ei. Säteri oli aatelisten asumakartano ja siis rälssiä, jolla luonnollisesti oli torppia - muilla ei alunperin ollut oikeuttakaan pitää torppia ennen 1700-luvun puoliväliä.

Vuoden 1895 laki salli rälssi- ja perintömaan osittamisen (tietyin edellytyksin myös kruununmaan). Kyllä kai periaatteessa rälssin torpparikin olisi voinut olla perintötorppari sikäli kuin nyt joku säterin perinyt nyt olisi veljelleen tai sisarelleen torpan siitä asujameksi antanut.

Äkkiseltään en löytänyt yhtään säteritorppaa kuukkelista - onko sinulla laittaa esimerkkiä?

Aiheen kysymykseeni sain erään suvun tarinasta joka on monisteena edessäni. Otan siitä pätkän: ... Katavisto lienee alunperin ollut säteri-torppa joka oli annettu Ala-Paukkion nuoremmalle pojalle vuokravapaana silloin kun ei saanut taloja jakaa. Sitten myöhempi polvi karkoitettiin verotorppaan, kun päätila joutui uudelle suvulle. ...

-sepeteus

[Karoliini]

Aiheen kysymykseeni sain erään suvun tarinasta joka on monisteena edessäni. Otan siitä pätkän: ... Katavisto lienee alunperin ollut säteri-torppa joka oli annettu Ala-Paukkion nuoremmalle pojalle vuokravapaana silloin kun ei saanut taloja jakaa. Sitten myöhempi polvi karkoitettiin verotorppaan, kun päätila joutui uudelle suvulle. ...

-sepeteus
Kiitokset Sepeteukselle mainiosta esimerkistä,joka lienee Vampulan alueelta.
Tuolla Vampulan/Alastaron-alueella Säteri-nimeä on edelleenkin muutama jäljellä.
Siis "vuokravapaana",joten löyhä analogia varsinaisen säteri-käsitteen ja verovapaan torpan välillä voisi edelleenkin olla jotenkin mahdollinen.Tuskinpa kaikki "setärit" sätereiksi muuttuivat.Fonotaktisesti "setäri" kyllä toimii hyvin
suomen kielessä.
Luulisin,ettei tätä ilmiötä ole kukaan Suomessa tutkinut.
Kun ketjun varsinainen topiikki oli perintötorppa niin laitan tähän erään perintötorpan kehityksen esimerkkinä.Kyseessä suora sitaatti Forssan maanvuokralautakunnan pöytäkirjoista marraskuulta 1919.

"Avustaja J.Kujanpää selitti,että isä Sakari on syntynyt torpassa,jonka torpan hänen isänsä(Sakarin isä)oli saanut perintöosuuden vastikkeeksi ilman veroa,vaan nyt se on Sakari Kujanpään ajan ollut verotorppana."

karoliini

[Sami Lehtonen]

Kiitokset Sepeteukselle mainiosta esimerkistä,joka lienee Vampulan alueelta.
Tuolla Vampulan/Alastaron-alueella Säteri-nimeä on edelleenkin muutama jäljellä.
Siis "vuokravapaana",joten löyhä analogia varsinaisen säteri-käsitteen ja verovapaan torpan välillä voisi edelleenkin olla jotenkin mahdollinen.Tuskinpa kaikki "setärit" sätereiksi muuttuivat.Fonotaktisesti "setäri" kyllä toimii hyvin
suomen kielessä.
Luulisin,ettei tätä ilmiötä ole kukaan Suomessa tutkinut.
Kun ketjun varsinainen topiikki oli perintötorppa niin laitan tähän erään perintötorpan kehityksen esimerkkinä.Kyseessä suora sitaatti Forssan maanvuokralautakunnan pöytäkirjoista marraskuulta 1919.

"Avustaja J.Kujanpää selitti,että isä Sakari on syntynyt torpassa,jonka torpan hänen isänsä(Sakarin isä)oli saanut perintöosuuden vastikkeeksi ilman veroa,vaan nyt se on Sakari Kujanpään ajan ollut verotorppana."

karoliini

Verotorppa on äärimmäisen ristiriitainen ja sekaannuttava termi, jonka käyttöä ei soisi lisättävän, ellei kyse sitten ollut juurikin kruununtorppa, so. kruunulle veroa maksava taloa pienempi yksikkö. Tavanomainen taksvärkkiä talolle tekevä torppa ei kaipaa vero-etuliitettä.

[Sami Lehtonen]

Aiheen kysymykseeni sain erään suvun tarinasta joka on monisteena edessäni. Otan siitä pätkän: ... Katavisto lienee alunperin ollut säteri-torppa joka oli annettu Ala-Paukkion nuoremmalle pojalle vuokravapaana silloin kun ei saanut taloja jakaa. Sitten myöhempi polvi karkoitettiin verotorppaan, kun päätila joutui uudelle suvulle. ...

-sepeteus

Nähtävästi jollakin alueella on tällaista nimitystä harhaanjohtavasti käytetty. Ilmeisesti taksvärkki on nähty verona ja sitä heijastelee termit verotorppa ja säteritorppa. Ensin mainitun totesin jo erittäin huonoksi termiksi, koska myöhemmin muodostui torppia myös kruununmaalle veroa maksaviksi kruununtorpiksi - hekään eivät tehneet taksvärkkiä. Näin muodoin taksvärkistä vapaan torpan kutsuminen säteritorpaksi olisi myös sekaannuttava termi, jota ei nähdäkseni esitettyjen esimerkkien valossa voida missään tapauksessa pitää virallisena tai edes koko valtakunnan alueella käytettynä terminä. Ruotsinkielinen nimitys perintötorpalle oli bordetorp. Lisäksi perintötalojen jakaminen onnistui jo 1700-luvulla kontra kuninkaallinen asetus vuodelta 1767, joka ylipäätään salli perintötorpan antamisen toiselle pojalle - torppien pito kun oli rälssin yksinoikeus sitä aiemmin. Perintötorppa ei siis sinänsä tuonut kuin vaihtoehtoisen tavan hoitaa tilan jakaminen. Sanottaisiinko niin, että talon pitävä poika hoiti maatalousyrittämisen ja yrittäjäriskiä vastaan sai mahdollisesti paremman tuoton investoinnilleen, kun taas perintötorppaa pitänyt veli vältti katovuoden aiheuttaman likviditeettiongelman mitä veroihin tuli.

[M.Sjostrom]

Verotorppa on äärimmäisen ristiriitainen ja sekaannuttava termi, jonka käyttöä ei soisi lisättävän, ellei kyse sitten ollut juurikin kruununtorppa, so. kruunulle veroa maksava taloa pienempi yksikkö. Tavanomainen taksvärkkiä talolle tekevä torppa ei kaipaa vero-etuliitettä.

se, että taloon kuuluva torppa maksoi sille jotakin, on meidän kielenkäytössämme 'vuokra', mutta menneiden vuosisatojen maalaisille -ja hallintokoneistoille- ero vuokran ja veron välillä ei ollut niin selkeä, vaan sotkivat itse kovasti niitä keskenään senaikaisilla termeillä.

Korotkin siihen sotkettiin samaan suloiseen sekamelskaan. Oli nimittäin sellainen ajatelma, että kruunun tai muun omistajan maasta viljelijöiden suorittamana saama tulo on 'maankorkoa'.

Hallituksen asettamat veronkokoojat olivat toisinaan nimikkeeltään esim 'räntmästare', ja verovelvollisilta perityistä suorituksista käytettiin joskus sellaisiakin nimityksiä kuten kruunun 'ränte'.

Pitkään eleli (aina 1700-luvun lopuille) sellainen käsitys, että perintötalollisetkin (kruununtilallisista nyt puhumattakaan) olivat jonkintapaa kruunun vuokralaisia, siinä oli nk yliomistusoikeuden doktriinista kyse.

Tietysti sitten on harhaanjohtavaa ja ongelmallista, mikäli verovelvollisen tilan (veromaa) torpillekin annetaan ihan tarpeettomasti etuliite vero-

[Rotta]

Lisäksi perintötalojen jakaminen onnistui jo 1700-luvulla kontra kuninkaallinen asetus vuodelta 1767, joka ylipäätään salli perintötorpan antamisen toiselle pojalle - torppien pito kun oli rälssin yksinoikeus sitä aiemmin.

Rusthollit (ratsutilat) saivat perustaa perustaa torppia jo vuodesta 1697 lähtien. 1743 halllitus vakuutti, ettei perintötilan maalle perustettua torppaa pantaisi verolle. Sillä oli siis ollut siihen oikeus jo aiemmin (1600-luvulla) , joskaan tätä oikeutta ei oltu käytetty ja siitä rajoitettiin monin määräyksin.

Make

[Karoliini]

Nähtävästi jollakin alueella on tällaista nimitystä harhaanjohtavasti käytetty. Ilmeisesti taksvärkki on nähty verona ja sitä heijastelee termit verotorppa ja säteritorppa. Ensin mainitun totesin jo erittäin huonoksi termiksi, koska myöhemmin muodostui torppia myös kruununmaalle veroa maksaviksi kruununtorpiksi - hekään eivät tehneet taksvärkkiä. Näin muodoin taksvärkistä vapaan torpan kutsuminen säteritorpaksi olisi myös sekaannuttava termi, jota ei nähdäkseni esitettyjen esimerkkien valossa voida missään tapauksessa pitää virallisena tai edes koko valtakunnan alueella käytettynä terminä. Ruotsinkielinen nimitys perintötorpalle oli bordetorp. Lisäksi perintötalojen jakaminen onnistui jo 1700-luvulla kontra kuninkaallinen asetus vuodelta 1767, joka ylipäätään salli perintötorpan antamisen toiselle pojalle - torppien pito kun oli rälssin yksinoikeus sitä aiemmin. Perintötorppa ei siis sinänsä tuonut kuin vaihtoehtoisen tavan hoitaa tilan jakaminen. Sanottaisiinko niin, että talon pitävä poika hoiti maatalousyrittämisen ja yrittäjäriskiä vastaan sai mahdollisesti paremman tuoton investoinnilleen, kun taas perintötorppaa pitänyt veli vältti katovuoden aiheuttaman likviditeettiongelman mitä veroihin tuli.
Tässä Samin vastineessa on minunkin mielestäni hyviä oivalluksia.Säteritorpan nimike on melko suppea levikkinen ja ehkäpä harhaanjohtavasti käytettykin.Tähän en kuitenkaan näin harrastelijana uskalla sen liiemmälti puuttua.Missään tapauksessa säteritorppaa ei kuitenkaan voi yleisesti lanseerata.
Mitä tulee "verotorppaan",niin sitäkään ei virallisessa historiankirjoituksessa
juurikaan käytetä.Minäkin sen lainasin vain tuosta autentisesta dokumentista.Suurimmalle osaa sukututkijoista/historioitsijoista riittää pelkkä
torppa.Pintaa raaputtaessa kuitenkin paljastuu suuri kirjo erilaisia torppia,joita kaikkia säätelivät erilaiset asetukset.

[Seija Randell]

Keskustelun säteri-osioon kommentti: näin ulkomuistista väittäisin, että sekaannus johtuu mm. siitä, että alkuperäistä käsitettä säteristä aatelisen asumispaikkani ruvettiin tulkitsemaan väljästi veroetujen vuoksi ja siksi oli 1600-luvulla runsaastikin sätereiksi luokiteltuja tiloja, joita hoiti joku muu (veronkiertokeino siis). Näin esim. omassa kotikylässäni Halikon Karvalassa (asia näkyy esim. asutuksen yleisluettelossa). - Tämä kylä/tila tosin oli yksi Halikon yhdeksästä keskiaikaisesta aatelisen asumakartanosta.
Muutoin on todella työlästä saada itselleen sellainen tietämys näistä maanluonnoista ja muista, että edes alkeellisesti pystyisi käsittämään nämä sukututkimuksen kannalta erittäin oleelliset taustat. Myös isojaon kaikkien vaiheiden selvittäminen antaisi hyvää taustatietoa. Maatila oli aika lailla eri juttu 1700-luvulla kuin nyt.

[Irkku]

Täällä on harhauduttu jokseenkin kauas perintötorpasta, josta on välillä puhuttu selkeästikin. Tällainenkin esitelmä kannattaisi ehkä yhteenvetona lukea: http://www.haukat.org/Torpparihistoria1.htm#L3 .

Seppo Niinioja

Hei!
Mökillä lueskelin mokkulalla näitäkin sivuja. Tuntui hirmuisen tutulta tuossa linkissä olevat monet tiedot. Kotona totesin, että olemme nähtävästi olleet samalla "Torpparit tutuiksi"-kurssilla kirjoittajan kanssa. Ei pitäisi ihan suoraan tunnetun kouluttajan (FM) tekstejä kopioida nettiin. Lupahan siihen pitää olla ja vielä lisäksi lähdekiin mainittava. Näyttää kouluttajan papereissa lukevankin, että käyttö sallittu vain henkilökohtaisiin tarkoituksiin, ei siis missään tapauksessa yleisesti levitettäväksi netissä.
Irkku.

[Sami Lehtonen]

Hei!
Mökillä lueskelin mokkulalla näitäkin sivuja. Tuntui hirmuisen tutulta tuossa linkissä olevat monet tiedot. Kotona totesin, että olemme nähtävästi olleet samalla "Torpparit tutuiksi"-kurssilla kirjoittajan kanssa. Ei pitäisi ihan suoraan tunnetun kouluttajan (FM) tekstejä kopioida nettiin. Lupahan siihen pitää olla ja vielä lisäksi lähdekiin mainittava. Näyttää kouluttajan papereissa lukevankin, että käyttö sallittu vain henkilökohtaisiin tarkoituksiin, ei siis missään tapauksessa yleisesti levitettäväksi netissä.
Irkku.

Kiva juttu sinänsä, että tunnistat tietojen lähteen. Toisaalta, tällainen valitus kuuluu osoittaa sivujen ylläpitäjälle - jolla muuten voi aivan hyvin vaikka olla lupakin tietojen julkaisuun. Tässä ketjussa toivoisin pitäydyttävän perintötorppaan ja siihen liittyviin perintö- ja muihin juridisiin kysymyksiin.