Talin kartano Helsinki

[petrikyl]

En ole löytänyt tarkkoja tietoja Helsingin Talin kartanon perustajista/suvuista tai sitä edeltävästä historiasta. Liittyykö tähän jotenikin keskiaikainen Talin kartano Karjalasta ??

[Eero Tapio]

hei,

helsingin maalaiskunnan Tali:

TALI, 1 km Pitäjänmäen asemalta ja 6,5 km Helsingistä. Omistaja v:sta 1930 Helsingin kaupunki. Tila joutui 1629 Gert Skyttelle ja 1685 Helsingin kaupungille. 1700-luvulla se oli sotakamreeri G. Nybergin hallussa ja viimeksi Ramsay suvulla. Pinta-ala n. 199,82 ha, josta peltoa 99,82 ha. Viljelykset, joista 35 ha on risusalaojissa, ovat tasaisia savi-, multa- ja hiekkamaita. Talouskeskus on niiden päässä, meren rannalla. Muut rakennukset puusta, paitsi navetta savesta (45 lehm.). Karjasuojissa vesijohto (sähköpumppu). Viljelysjärjestys vapaa. Kotieläimiä: 9 hevosta, 30 lehmää, 1 sonni, 6 sikaa ja 30 kanaa. Karja Ay-rotua. Myydään maitoa, perunoita, rehuja sekä puu- ja kasvikarhantuotteita Helsinkiin ja ympäristölle. Metsä havupuuvaltaista. Valo- ja voimasähkö Leppävaaran Sähkö Oy:ltä. Vetokoneena traktori.

lähde:Suomen maatilat, I osa

viipuri mlk. Tali:

TALIN KOULUTILA, 1 km Talin asemalta ja 14 km Viipurista. Omistaja v:sta 1929 Viipurin läänin maanviljelysseura. Tilanhoitajana Niilo Koskimaa. Tila mainitaan jo 1491, jolloin Sten Sture (vanh.) lahjoitti sen Savonlinnan voudille Pietari Kylliäiselle. 1564 sai Viipurin linnanvouti Antti Sabelfana sen Erik XIV:ltä ikuiseksi rälssiksi. Hänen leskensä testamenttasi tilan Lasse Jönsinpojalle. 1618 sai edell. veli Henrik Jönsinpoika kuninkaan vahvistuksen tilaan. Hänestä polveutuvalla Teetengren suvulla se oli vielä 1700-luvun alussa. Senjälkeen se pitkän aikaa kuului Lavonius suvulle. 1828 tohtori Hornborg osti sen verotilaksi. 1917 ruhtinas Demidov möi tilan agronomi E. Klockarsille ja tämä taas 1922 tohtori H. van Gilse van der Palsille. Pinta-ala 236 ha, josta puutarhaa 1, peltoa 40, luonnonniittyä 3, laidunta 7 ja metsämaata 185 ha. Pelloista osa viettäviä ja osa tasaisia savimultamaita. Vapaa viljelys. V. 1930 oli 3,5 ha ruista, 2,5 vehnää, 10 kauraa, 4 sekaviljaa, 0,5 hernettä, 2,5 perunaa, 2 juurikasveja, 11 heinää ja 4 muussa käytössä. Talouskeskus viljelysten keskellä, maantien varrella. Puutarhassa on 50 marjapensasta, omenapuita ja taimistoja sekä kasvihuone. Asuinrakennuksia on 4 (yht. 34 huon.). Karjakartano rakennettu kivestä; siinä on 28 lehmän navetta, 7 hevosen talli ja 6 karsinan sikala. Kaikki rakennukset uusittu 1929. 150 kanan kanala puusta, v:lta 1930. Vesijohto (sähköpumppu). Kotieläimiä: 4 hevosta, 19 lehmää, 5 sikaa ja 62 kanaa. Karja ISK-, siat maatiais- ja kanat leghornrotua. Myydään viljaa, maitoa, lihaa, munia, perunoita ja kasvitarhantuotteita. Havumetsää hoidetaan 1929 laaditun suunnitelman mukaan; siitä myyty polttopuita. Sähkövalo ja -voima Viipurin Kaasu- ja Sähkö Oy:ltä. Kotitarvemylly, katkaisusirkkeli, pärehöylä ja »Tähkä» -kuivuri. Tilalla on Etelä-Karjalan tietopuolinen karjanhoitokoulu. Maatalouden, kotitalouden ja karjanhoidon harjoittelutila sekä maataloushallituksen kirjanpitotila ja ns. tarkkailutila.


Suomen maatilat, IV osa

eipä taida olla muuta yhteyttä kuin sama nimi...
-Eero R.

[tellervoranta]

Tietoa saa juuri ilmestyneestä teoksesta:
Bo Lönnqvist: KARTANOT ja RURTHOLLIT Helsigin seudulla.
Itse sain eilen kirjan muiden kirjojen lisäksi Akateemisesta kirjakaupasta.

Ennestään minulla on saman tekijän yhdessä Marja-Liisa Rönkön kanssa kirjoittama: HELSINKI, Kuninkaankartanosta Suomen suurkaupungiksi.

[Timo W]

Lainaus:

Hämeenkylän ja Talin kartanoiden isäntä Evert Rotkirch edusti 1800-luvun alkupuoliskolle varsin tyypillistä upseeritaustaista maanviljelyksen saralla merkittävästi kunnostautunutta aatelismiestä. Rotkirch oli taitava maanviljelijä, joka paneutui maanmuokkausmenetelmien kehittämiseen ja uusien viljelysmenetelmien ja -välineiden käyttöönoton samoin kuin maanviljelyskoulutuksen edistämiseen Suomessa.

http://www.kansallisbiografia.fi/talousvaikuttajat/?iid=103