Miten pystyisi tästä jatkamaan tutkimusta?

[geekoo]

Kuolleiden kirjojen mukaan eräs isäntä kuoli 1741 108 (!) vuoden iässä. Huomautetaan (ruotsiksi) nimejä mainitsematta: Jättänyt 3 poikaa ja 5 kuollut ennen häntä, ja 4 tytärtä ja 3 kuollut ennen häntä. Perunkirjoitusta ei löydy (perinnönjakoa olisi toki voinut tapahtua vaikka vuosia jälkeenpäin). Sukunimi ja kylä ovat oikeita, mutta nimi on yleinen, joten johtopäätöksiä ei voi vetää. Olisiko jotain tehtävissä -- jotta sukututkimusta voitaisiin kenties ulottaa aina vuoteen 1633? (Kuitenkin: vanhin nyt tiedossa oleva esi-isä on syntynyt 1698, eikä hänen isän nimeä tunneta.)

[Heikki Särkkä]

Löytyykö rippikirjaa?

[eeva häkkinen]

Oletan näitten tietojen pohjalta, että henkilö oli talollinen, että hänellä oli pysyvä sukunimi ja että kotikylä on tiedossa. Näillä eväin pitäisi kyllä henkikirjoista olla apua. Kannattaa lähteä siitä, että hän on todennäköisesti ollut kuollessaan huomattavasti nuorempi kuin papin arvaus, mutta henkikirjoista voisi haarukoida, milloin hänet on kirjattu ensi kertaa henkiveron maksajaksi (tyypillisesti 18-21-vuotiaana) ja milloin hänelle on ilmaantunut vaimo. Itse olen joskus joutunut käymään läpi tuomiokirjoja, sakkoluetteloita, jne... ennenkuin on selvinnyt. Lycka till!

[Tapani Kovalaine]

Kun Hiskistä kyselee 108 vuoden iässä vuonna 1741 kuolleita, niin löytyy kaksi miestä ja yksi nainen. Paikkakunnat sattuvat olemaan semmoisia (Nousiainen ja Pori), ettei netissä olevien SSHY-tietojen avulla (vielä) pääse asiassa etenemään. Miespuolisten vainajien ammttitietoina on Hustrus far ja toisella tieto tyystin puuttuu.

[geekoo]

Kiitoksia hyvistä neuvoista! Ammatiksi on merkitty talonisäntä (husvärd) ja paikkakunta on Liperi. Sukunimi on pysyvä. Ei Hiskissä. Otan jatkotutkimuksissani huomioon, että 108 vuoden kuolinikä ei ole uskottava.