maanmittari-rakennusmestari

[Eero Tapio]

Eräällä esivanhemmallani (s.1840) oli eläkkeelle jäädessään virkanimikkeenään valtion 1.lk rakennusmestari tie-ja vesirakennushallituksessa. Säätyläinen-säädytön keskustelussa on noussut esille rankilistoja virkamiehistön "arvottamiseksi". Noista listoista ei kuitenkaan löydy tällaista rakennusmestarin virkaa.

Itse olen pitänyt esi-isääni alempaan virkamiehistöön kuuluvana, mutta säätyläinen-säädytön keskustelu herätti kysymyksen, että minkä sorttinen virkamies hän oli, saati kuuluiko hän säätyläistöön?

Kysymystä vaikeuttaa hänen opiskelutaustansa ja toimiminen maanmittarina.

työ- ja opiskeluhistoria:


syntyi sepän poikana 1840 –> yksityisessä koulussa Kokkolassa 1854-1856 –> ylihallituksen piirustuskonttorin oppilaana (tie-ja vesirakennushallitus) 1859-1861 → maanmittausoppilaana erivapaudella (1860-luvun alussa vallinneesta suuresta maanmittaripulasta johtuen annettiin tarvittavat tiedot hallitseville oppilaille erivapaus maanmittarin opintoihin ilman ylioppilastutkintoa) Mikkelissä maanmittari Järnefeltillä 1861-1862 → Yksityisenä maanmittarina Venäjällä (maaorjien vapauttamisesta johtunut maanmittaripula Venäjällä) 1862-1867 → maanmittarin apulaisena 1869-1871 → rakennusmestarin apulaisena ja piiri-insinöörin alaisissa metsien mittaustöissä 1871-1875 → tie-ja vesirakennushallituksen ylijohtajan kehoituksesta haki 3.lk rakennusmestarin virkaa 1875 → ylennetty 2. luokkaan 1884 → ylennetty 1. luokkaan 1890, johtanut sen jälkeen mm. Vantaanjoen järjestelytöitä kuuden vuoden ajan. Ennen eläkkeelle jäämistään työskenteli tampereella piiri-insinöörin konttorissa.


Vielä 1870-luvullakin hänestä käytetään tittelinä maanmittasoppilasta. Maanmittarin ja maanmittasoppilaankin luen itsestään selvästi kuuluvaksi ”säätyläistöön”, mutta mihin säätyyn ja virkaluokkaan valtion rakennusmestari on kuulunut? Onko uran kehittyminen ollut mielestänne laskeva maanmittarivuosien jälkeen siirryttäessä rakennusmestarin apulaisen kautta valtion rakennusmestariksi?


Terveisin
Eero R.

[Heikki Koskela]

Eräällä esivanhemmallani (s.1840) oli eläkkeelle jäädessään virkanimikkeenään valtion 1.lk rakennusmestari tie-ja vesirakennushallituksessa. Säätyläinen-säädytön keskustelussa on noussut esille rankilistoja virkamiehistön "arvottamiseksi". Noista listoista ei kuitenkaan löydy tällaista rakennusmestarin virkaa.

Itse olen pitänyt esi-isääni alempaan virkamiehistöön kuuluvana, mutta säätyläinen-säädytön keskustelu herätti kysymyksen, että minkä sorttinen virkamies hän oli, saati kuuluiko hän säätyläistöön?

Kysymystä vaikeuttaa hänen opiskelutaustansa ja toimiminen maanmittarina.

Terveisin
Eero R.

Säätyäiseksi Wikipedian mukaan kutsutaan: "Suomessa käytettiin yleisesti nimeä säätyläiset kaikista sääty-yhteiskunnan pintakerroksen kuuluneista väestöaineksista, vastakohtana rahvaalle (http://fi.wikipedia.org/wiki/Rahvas). Säätyläiset-sanan synonyymina voitiin puhua myös herrasväestä. Säätyläiset rahvaasta erottavia tekijöitä olivat pukeutuminen, kirjallinen harrastuneisuus, käyttäytyminen, oma säätytietoisuus, ylemmyys ja ruumiillisen työn tekemättömyys."

Säätyläisyys on tämän mukaan ja minun mielestäni tuohon aikaan (1840-1900 ja jälk.) suhteellinen käsite - veteen piirretty viiva. Aikaisemmin sen merkitys oli rajatumpi nk. sääty-yhteiskunnan aikana.

Jos säätyläisyys-käsitettä sovellettaisiin edellämainituilla perustella nykyaikaan, niin suuri osa kansalaisista olisi säätyläisiä :D:.

[kkylakos]

Hei,

sinun kannattaisi varmaan tutustua Oiva Turpeisen kirjaan Anders Lönnbohm : maanmittari ja runoilijoiden isä, jossa kuvataan lähes vastaavaa säätykiertoa.

Onko tie- ja vesihallituksesta jotain historiikkia, josta saisit työn sisällöstä ja "tasosta" käsitystä?

[Tapani Kovalaine]

Yhdeksänteen arvoluokkaan kuului nuorempi insinööri tie- ja vesirakennuslaitoksessa, joten ehkäpä tuohon voisi verrata maanmittari-rakennusmestarinkin.
http://fi.wikisource.org/wiki/Arvoj%C3%A4rjestys_Suomen_Suuriruhtinaanmaalle

[Eero Tapio]

Kiitos vinkistä. Tuo Eino Leinon isästä kertova kirja vaikuttaa mielenkiintoiselta ja hyvinkin kysymykseeni liittyvältä.

Olen tutustunut joihinkin tie-ja vesirakennushallituksesta kirjoitettuihin kirjoihin, mutta niissä selostukset ovat pääasiassa projektiselostuksia, joissa henkilötasolle ei juurikaan mennä.

Valtion rakennusmestarin työnkuvasta ei minulla juurikaan ole matrikkelitietoja laajempaa kuvaa. Pääasiallisesti työt lienevät olleet piirustus- ja työnjohtotöitä. Rakennusmestarien albumi-matrikkelissa vuodelta 1905 on mainitun henkilön kohdalla seuraavan laisia viitteitä työn tehtävistä:


"V. 1884 marrask. 12 p. ylennetty II luokkaan; v. 1885 määrätty Päijänteen piiriin, johtaen ensin insinööri Telen’in kanssa sotilastien ja kivisiltain rakennustöitä Munknäsin ja Drumsön välillä lähellä Helsingin kaupunkia..."


"V. 1890 ylennetty I luokkaan ja samana vuonna Puulaveden kanavoimistyön päätyttyä saanut määräyksen johtamaan Wantaanjoen järjestelytyötä Helsingin, Nurmijärven ja Tuusulan pitäjissä, jossa muun muassa rakennettiin 11 siltaa, niistä kolme isompaa maantien siltaa. – Tämä työ kesti lakkaamatta kuusi vuotta. V. 1897 sai määräyksen Länsi-Hämeen piiriin johtamaan ruoppaustyötä Pappilan joessa Hämeenkyrössä, jossa myöskin rakennettiin koneellinen ruoppausproomu. – Täältä tuli ruoppausproomun valmistuttua tutkimustoimituksille sekä senjälkeen piirikonttooriin."


t-
Eero R.

[Make]

En ole nyt varma - ja lomaillessani en pysty varmistamaan - mutta uskoakseni tuo "luokitus" liittyy palkkaa eikä niinkään virka-asemaan (nekin saattoivat tietysti korreloida, mutta usein oli kyseessä virkaikä-palkkaluokka -asetelma). Eli ylennyksetkin olivat ilmeisesti palkankorotuksia, joihin vaikutti virkaikä. Toisaalta tuskin kukaan mitättömyys ei korotuksia saanut iäastä huolimatta - kaiketi. Myös tuo kuvattu työhistoria kuvastaa enemmän tehtävien ja virkavuosien mukanaan tuomaa palkallista asemaa kuin hierarkista asemaa hallinnossa tai yhteiskunnassa.

Vielä 1960-luvun lopussa puhuttiin valtion hallinnossa 1 lk ja 2 lk insinööreistä ja rakennusmestareista ja käsitykseni mukaan kyseessä olivat lähinnä palkkaluokat. Kunnes siirryttiin nyt jo edesmenneisiin A-palkkaluokkiin. En tiedä olivatko nuorempi ja vanhempi rakennusmestari olemassa jo noiden "luokkien" aikana, mutta vielä 1970-luvun alussa oli nuorempia ja vanhempia rakennusmestareita/insinöörejä. Vanhempi insinööri saattoi olla vain korkeakoulututkinnon suorittanut eli diplomi-insinööri. Rakennusmestarrien kohdalla kyse oli paljolti ikävuosista. Tietyssä piirissä oli n kpl nuoremman ja m kpl vanhemman rkm:n virkoja ja jos vanh.rkm jäi eläkkeelle, niin yleensä vanhin nuorempi rkm sai ko. viran.

Eräs nyt jo eläkkeellä oleva työtoverini oli kertomansa mukaan aluksi virkaatekevä ylimääräinen 2. luokan nuorempi insinööri. Eli kyseisessä piirissä oli ylimääräinen 2.luokan nuoremman insinöörin virka, jonka vakinainen haltija oli virkavapaalla ja ystäväni hoiti vt:nä tätä. Ja koska ei ollut DI, eläköityikin 63v nuorempana insinöörinä :)

Joku asiakas joskus kysyi kuulemma häneltä viimeisinä virkavuosina "minkälaisia teillä ovat ne VANHEMMAT insinöörit" :D::).

Sivuun kirjoittanut oli vanhemman insinöörin virassa jo alle 30v... :p: