Uppbördsskrivare

[Janne Asplund]

Jonas Asplund (s. 1717 ?, k. 1773 Dingtuna) nimitettiin vuonna 1748 sotakollegion "arkliskrivareksi". Sotakollegion pöytäkirjoista käy ilmi, että ennen tätä nimitystään hänen ammattinsa oli ollut uppbördsskrivare (veronkantokirjuri).
Uppsalan akatemian konsistorin pöytäkirjoisssa (Jonas Asplund toimi myöhemmin Västmanlantin akatemiavoutina) kerrotaan vielä tarkempana tietona: "Krono Fogden i Stockholms län, Carl Kumblins witnedbörd af den 11. Aug. 1747 om denne Asplunds ärfarenhet i räkenskaper och inneförhållande, under det han förrattat Krono-upbörds stämmor, samt bävistat skattläggningar i Krono Fogdens ställe, m.m. under det her Asplund i 17 år såsom skrifware, gått bemälta Kronofogde tillhanda."

Onko uppbördsskrivare ammatina tuttu jollekin? Mistä lähteistä kannattaisi etsiä tietoja? Olisiko veronkantokirjuksi nimittäminen jättänyt jälkiä joihinkin lähteisiin. Jonas Asplundin alkuperän selvittäminen on tuottanut minulle tähän mennessä valtavasti töitä - siksi jokainen vinkki asian suhteen ilahduttaisi minua kovasti.

Janne Asplund

[Erkki A Tikkanen]

Kirjassaan "Försörjning av en ockupationsarmé" Christer Kuvaja mainitsee lyhyesti näin: "Uppbördsskrivarens uppgift var att sköta om bokföringen, sampt på annat sätt bistå uppbördsmannen".

Veronkantomiehen tehtävät puolestaan seuraavia: "De s.k. uppbördsmännen ansvare för indrivningen av kontributionen och andra skatten i sockarna. På deras ansvarsområde låg vanligtvis ett flertal socknar, ett s.k. fögderi".

Kirjassa kerrotaan kyllä veronkantomiesten toiminnasta hiukan lisääkin, mutta kirjureista ei muuta.

[Janne Asplund]

Jonas Asplund (s. 1717 ?, k. 1773 Dingtuna) nimitettiin vuonna 1748 sotakollegion "arkliskrivareksi". Sotakollegion pöytäkirjoista käy ilmi, että ennen tätä nimitystään hänen ammattinsa oli ollut uppbördsskrivare (veronkantokirjuri).
Uppsalan akatemian konsistorin pöytäkirjoisssa (Jonas Asplund toimi myöhemmin Västmanlantin akatemiavoutina) kerrotaan vielä tarkempana tietona: "Krono Fogden i Stockholms län, Carl Kumblins witnedbörd af den 11. Aug. 1747 om denne Asplunds ärfarenhet i räkenskaper och inneförhållande, under det han förrattat Krono-upbörds stämmor, samt bävistat skattläggningar i Krono Fogdens ställe, m.m. under det her Asplund i 17 år såsom skrifware, gått bemälta Kronofogde tillhanda."

Onko uppbördsskrivare ammatina tuttu jollekin? Mistä lähteistä kannattaisi etsiä tietoja? Olisiko veronkantokirjuksi nimittäminen jättänyt jälkiä joihinkin lähteisiin. Jonas Asplundin alkuperän selvittäminen on tuottanut minulle tähän mennessä valtavasti töitä - siksi jokainen vinkki asian suhteen ilahduttaisi minua kovasti.

Janne Asplund

Kiitokset herra Tikkaselle viestistä.

Aloin purkamaan vyyhteä nyt sitä kautta, että yritin löytää netistä tietoja kruununvouti Karl Kumblingista - yhtään mainintaa en löytänyt. Seuraavaksi katsoin SVARin sivuilta henkikirjoja Tukholman läänistä. Päättelin, että kumpikin herra löytyy henkikirjoista kruununvouti Kumblingin oman fögderin alueelta ja että uppbördsskrivare Asplund olisi kenties asunut samassa pihapiirissä kruununvouti Karl Kumblingin kanssa. Onneksi henkikirjojen alussa oli mainittu kunkin voudin oma voutikunta ja bingo! Osoitteesta Ärlinghundra härad, Odensala, heti kruununvouti Kumblingin nimen alapuolelta löytyi upbördskrifware Asplund (esiintyy täällä vuosien 1744, 1745, 1746, 1747 henkikirjoissa). Ikävä vain, että Odensalan kirkonkirjat ovat varsin vaillinaiset, esim. rippikrjat alkavat vasta vuonna 1760.

Nyt täytyy selvittää, että löytyvätkö veronkantokirjurit esim. läänintileistä. Onko jollain asiasta parempaa tietoa?

[Essimi]

Hei,
Anbytarforumilla > släkter > Asplund on joitakin vuosia sitten kyselty samasta henkilöstä (tai hänen pojastaan Johanista). Joitakin pikkurippusia lisätietoja voit saada sieltä - ja ainakin toisen samaa sukua tutkivan:
http://aforum.genealogi.se/discus/

Jonaksen titteli on siinä keskustelussa "akademifogde".

[Janne Asplund]

Hei,
Anbytarforumilla > släkter > Asplund on joitakin vuosia sitten kyselty samasta henkilöstä (tai hänen pojastaan Johanista). Joitakin pikkurippusia lisätietoja voit saada sieltä - ja ainakin toisen samaa sukua tutkivan:
http://aforum.genealogi.se/discus/

Jonaksen titteli on siinä keskustelussa "akademifogde".

Hei ja kiitos viestistäsi.
Olen ollut kyseisen kaverin kanssa yhteyksissä jokunen vuosi sitten. Hän kerää tietoja Hülphers-suvusta ja siksi kyseli myös rovasti Johan Asplundin (jonka nimmari on muuten minulla tuossa signaturekuvana) ja tämän vaimon Christina Cathrina Hülphersin jälkeläisistä. Johanin isästä Jonas Asplundista (1717-1773) hänellä ei ollut lisätietoja.
Tuo keskustelussa käytetty titteli "akademifogde" on käytännässa sama kuin akademibefallningsman, eli tässä tapauksessa siis Västmanlandin akatemiavouti.

[Janne Asplund]

Onko uppbördsskrivare ammatina tuttu jollekin? Mistä lähteistä kannattaisi etsiä tietoja? Olisiko veronkantokirjuksi nimittäminen jättänyt jälkiä joihinkin lähteisiin. Jonas Asplundin alkuperän selvittäminen on tuottanut minulle tähän mennessä valtavasti töitä - siksi jokainen vinkki asian suhteen ilahduttaisi minua kovasti.
Janne Asplund

Tässä hieman uppbördsskrivareen (veronkantokirjuri) liittyvää tietoa, jota herra Matti Walta (mm. Virkamiehiä. Lääninhallinnon virkamiehet 1721-1808-teoksen kirjoittaja) minulle ystävällisesti antoi:

Veronkantokirjuri oli kruununvoudin henkilökohtainen avustaja, jonka
palkkaukseen kruunu kuitenkin myönsi varat, yhteensä 45 hopeataalaria à 15t/kirjuri. Kruununvouti otti itse heidät, joten heidän ansioluetteloitaan ei
ole lääninhallituksen arkistossa elleivät he myöhemmin saaneet jotain sellaista virkaa, johon nimityksen teki maaherra.

Jonas Asplundin tapauksessa ansioluettelo saataa löytyä sotakollegion tai
Upsalan akatemian arkistosta hakuasiakirjoista hänen saatuaan kirjurin tai
myöhemmin akatemianvoudin viran.

Moni kruununvouti tai henkikirjoittaja oli aiemmin toiminut veronkantokirjurina.

[Janne Asplund]

Jonas Asplund (s. 1717 ?, k. 1773 Dingtuna) nimitettiin vuonna 1748 sotakollegion "arkliskrivareksi". Sotakollegion pöytäkirjoista käy ilmi, että ennen tätä nimitystään hänen ammattinsa oli ollut uppbördsskrivare (veronkantokirjuri).
Uppsalan akatemian konsistorin pöytäkirjoisssa (Jonas Asplund toimi myöhemmin Västmanlantin akatemiavoutina) kerrotaan vielä tarkempana tietona: "Krono Fogden i Stockholms län, Carl Kumblins witnedbörd af den 11. Aug. 1747 om denne Asplunds ärfarenhet i räkenskaper och inneförhållande, under det han förrattat Krono-upbörds stämmor, samt bävistat skattläggningar i Krono Fogdens ställe, m.m. under det her Asplund i 17 år såsom skrifware, gått bemälta Kronofogde tillhanda."
Janne Asplund

Hei

Jatkan tässä viestiketjussa vielä toisesta aiheesta, vaikka jo sainkin hankituksi hyvän vastauksen alkuperäiseen kysymykseeni (uppbördsskrivare).

Tiedustelemani Jonas Asplund toimi aikoinaan arkliskrivarena sotakollegiossa. Tämä sana arkli on monelle täysin tuntematon käsite. Jopa suurelle osalle ammattihistorioitsijoista ja arkistoväestä. Yritin pitkään etsiä tyhjentävää vastausta kysymykseen: Mikä on arkli ja missä sellainen sijaitsi Tukholmassa. Koska muillakin Sukuforum-ihmisillä saattaa olla esi-isiä arkli-alkuisella tittelillä, niin laitan tähän aiheesta hieman tarkempaa tietoa. Ohessa netistä otettua yleisesti (Wikipedia & Nordisk familjebok):

Arkli (sannolikt en på 1500-talet gjord tysk ombildning av det franska artillerie), ursprungligen benämning på ett förvaringsrum för bågar och armborst (http://sv.wikipedia.org/wiki/Armborst), sedermera för vapen och krigsförråd i allmänhet. På Gustav Vasas (http://sv.wikipedia.org/wiki/Gustav_Vasa) och hans söners tid skilde man mellan "Stora arkliet", som omfattade alla tunga eldvapen med tillhörande ammunition, och "Lilla arkliet", eller förrådet av handvapen med vad därtill hörde. Arkliet stod under vård av arklimästare, varav fanns fält-, fästnings- och skeppsarklimästare. I mitten av 1500-talet tillkom en överstearklimästare, senare kallad rikstygmästare.
Inom flottan (http://sv.wikipedia.org/wiki/Flottan) betecknade arkli i äldre tid aktersta delen av ett linjeskepps (http://sv.wikipedia.org/wiki/Linjeskepp) understa kanondäck eller batteri. En underofficer (http://sv.wikipedia.org/wiki/Underofficer) av lägsta graden vid svenska örlogsflottans artilleristat kallades förr arklimästare."
------------------
Ja vielä erinomainen selvitys kiinnostavimmasta, eli Tukholman arklista (Lähde: Nationell Arkivdatabas):

"Kungliga krigskollegiet, Artilleridepartementet

HISTORIK

Stockholms slotts arkli och Stockholms stora rustkammare funnos redan på 1500-talet. I serien Arkliräkningar kan man återfinna materielredovisningar för arkliet från och med år 1549 och för rustkammaren från och med år 1560. Artillerigården i Stockholm inrättades omkring 1640, före vilken tid det på Norrmalm fanns den så kallade Bysseskyttaregården, tydligen en föregångare till Artillerigården. Dessutom funnos i anslutning till arkli och rustkammare Stockholms laboratorium och Stockholms luntspinneri.
Artilleriförråden i Stockholm lydde från och med organisationen av rikets kollegier på 1630-talet under krigskollegium, till vars artillerikontor årligen
insändes materielredovisningar och inventarier. De tre förråden, arkliet, rustkammaren och artillerigården, hade en central ställning i Sveriges krigsmaterieldistribution. Från Stockholm levererades sålunda olika
slags krigsmateriel både till fästningar och truppförband ute i riket.
I Stockholms slotts arkli förvarades ammunition av olika slag, i Stockholms stora rustkammare vapen och i artillerigården tyngre artilleripjäser och materiel till härens artilleri och vagnpark.
I samband med de stora förändringarna, som ägde rum
i krigskollegii organisation år 1805, blevo även artilleriförråden i viss mån omorganiserade och kommo att byta namn. Enligt krigskollegii presidents- departements årsberättelse för år 1805 blevo "förråden efter deras natur var för sig till redovisning åtskilde under benämning af Tyg-, Bevärings-, Ammunitionsförråd". Så småningom försvunno de gamla namnen arkli, rustkammare och artillerigård som beteckning för artilleriförråden.
Uppgifter angående artilleri, ammunition med mera finnas även i de arkiv, som vuxit fram kring Stockholms
slotts arkli, Stockholms stora rustkammare, Artillerigården i Stockholm och Stockholms tyg-, ammunitions- och gevärsförråd."
--------
Tukholman linnan arklissa työskenteli mm. seuraavia ihmisiä:
- Arklimästare (palkka n. vuonna 1740: 300 Rdr)
- Arkliskrivare ( - " - : 180 Rdr)
- Muita löytämiäni arkli-alkusia olivat: arklidräng, arklihantlangare.
(Lähteet: Krigsarkivet (Stockholm): Krigkollegii protokoll & Handlingar angående krigskollegii tjänstemän; Art.departementet, Handligar angående arklimästare 1696-1830 & Concept memorial jne)

Terveisin Janne Asplund

[Janne Asplund]

Koska en ole vieläkään onnistunut löytämään tämän viestiketjun päähenkilön syntymäpaikkaa / sukulaisia, jatkuu tutukimustyö tällä erää henkirjoja läpikäymällä.

Seuraavaksi käyn läpi Tukholman läänin vuoden 1736 henkirjat. Mikäli jollakin on tarvetta, niin voin urakan ohessa katsella ehkä muutamaa muutakin sukunimeä. Jos jollakin on siis jokin tärkeä sukunimi (EI patronyymi, EIKÄ liian yleinen sukunimi!) etsinnän alla kyseiseltä alueelta, niin voin kerätä tietoja muistiin, mikäli niitä vastaan sattuu tulemaan. Ilmoita pian, sillä henkikirjojen läpikäyminen alkaa jo tänään! :)

[Janne Asplund]

Hei taas!

Olen edennyt Jonas Asplundin (s. 1717, k. 1773 Dingtuna) kanssa sillä tavalla, että olen löytänyt hänet Odensalan ehtoollisluettelosta vuodelta 1741, joka on siis tähän asti varhaisin, varma aikalaismerkintä tutkimuksen kohteesta.(Odensala kyrkoarkiv, Längder över nattvardsgäster (kommunionlängder) 1740-1770, s. 5. SE/SSA/1547/D II/1). Jonas on mainittu tässä lähteessä ilman etunimeä "Skrifv: Asplund".

Odensalan henkikirjoissa Jonas Asplund on mainittu etunimellä Johan: Opbördsskrifv Joh: Asplund. Ilmeisesti ei ole kovin harvinaista, että etunimet Jonas ja Johan sekoittuvat / vaihtuvat 1700-luvun kirkonkirjoissa. On muilla kokeumuksia asiasta?

Odensalassa Jonas Asplund toimi veronkantokirjurina kruununvouti Carl Kumblingin virkapaikalla. Olen saanut selvitettyä, että kruununvouti Kumbling (Cumbling) toimi ennen Odensalaan saapumistaan (n. 1740-41) henkikirjoittajana (häradsskrivare) Tukholman läänin Tvetassa ainakin vuodesta 1730 alkaen.

Ensimmäisessä viestissä olen kirjoittanut, että Asplund olisi toiminut Kumblingin palveluksessa yhteensä 17 vuoden ajan (vuoteen 1747 asti).Tvetan ehtoollisluettelosta löytyy gåssen Johan, ensimmäisen kerran 1731, viimeisen kerran 1740.

1) Kuinka tulkitsisitte seuraavassa kuvassa olevat alleviivatut teksit?
1396
Ohessa vielä ehtoollisluettelon koko sivu:
1397

[Janne Asplund]

Olen tutkinut tätä Jonas (/Johan) Asplundia toistakymmentä vuotta - enemmän tai vähemmän aktiivisesti. Pohjatyön tutkimuksille teki aikoinaan isoisäni. Minulle ajassa taaksepäin pääseminen on teettänyt todella paljon työtä. Osin hyvällä onnellakin olen päässyt n. vuodesta 1759 vuoteen 1741 (Dingtuna->Tukholma->Odensala). Kun tutkimuksen kohde muuttaa useamman kerran paikkakunnalta toiselle, mutkistaa se usein tutkimusta entisestään, kuten on siis käynyt tässäkin tapauksessa. Kaikki apu otetaan siis todella suurella kiitollisuudella vastaan.

Mutta siis mitä lukee mielestänne noilla alleviivatuilla riveillä? Gossen Johan Jonsson infirm: (inform?) reg m libro reg extra? Menikö tuo ihan puihin? Jos näin on, niin miten tulkitsisitte suomeksi? Mielipiteitä?

[Janne Asplund]

Eikö löydy tekstin tulkitsijoita? Kaikki apu olisi tarpeen. :)

Terveisin Janne


Hei taas!

Olen edennyt Jonas Asplundin (s. 1717, k. 1773 Dingtuna) kanssa sillä tavalla, että olen löytänyt hänet Odensalan ehtoollisluettelosta vuodelta 1741, joka on siis tähän asti varhaisin, varma aikalaismerkintä tutkimuksen kohteesta.(Odensala kyrkoarkiv, Längder över nattvardsgäster (kommunionlängder) 1740-1770, s. 5. SE/SSA/1547/D II/1). Jonas on mainittu tässä lähteessä ilman etunimeä "Skrifv: Asplund".

Odensalan henkikirjoissa Jonas Asplund on mainittu etunimellä Johan: Opbördsskrifv Joh: Asplund. Ilmeisesti ei ole kovin harvinaista, että etunimet Jonas ja Johan sekoittuvat / vaihtuvat 1700-luvun kirkonkirjoissa. On muilla kokeumuksia asiasta?

Odensalassa Jonas Asplund toimi veronkantokirjurina kruununvouti Carl Kumblingin virkapaikalla. Olen saanut selvitettyä, että kruununvouti Kumbling (Cumbling) toimi ennen Odensalaan saapumistaan (n. 1740-41) henkikirjoittajana (häradsskrivare) Tukholman läänin Tvetassa ainakin vuodesta 1730 alkaen.

Ensimmäisessä viestissä olen kirjoittanut, että Asplund olisi toiminut Kumblingin palveluksessa yhteensä 17 vuoden ajan (vuoteen 1747 asti).Tvetan ehtoollisluettelosta löytyy gåssen Johan, ensimmäisen kerran 1731, viimeisen kerran 1740.

1) Kuinka tulkitsisitte seuraavassa kuvassa olevat alleviivatut teksit?
1396
Ohessa vielä ehtoollisluettelon koko sivu:
1397