Helsingin pitäjä rippikirja, 1827-1837 sivu 617 Skomakarböle

[Erkki Järvinen]

Otsikossa mainitulla sivulla (SSHY) on merkintöjä Osenii, Osenius nimisillä henkilöillä ( ja puolisoilla?) mutta en saa kaikesta selvää:mad:

löytyisikkö sananselittäjää?

Kiitoksia!

[Seppo Niinioja]

Otsikossa mainitulla sivulla (SSHY) on merkintöjä Osenii, Osenius nimisillä henkilöillä ( ja puolisoilla?) mutta en saa kaikesta selvää:mad:

löytyisikkö sananselittäjää?

Kiitoksia!

Hei!

Helsingin pitäjä on sukututkijan unelma: Haasteita yleensä riittää. Historiakirjat ovat varsin vajavaiset. Vihityistä sentään on usein hyötyä.

Yritän samalla osaksi suomentaa, myös HisKiä apuna käyttäen. Virheitäkin on voinut tulla.

Skomakarböle
Hannusas

B. Gustaf Johanss. Osenius, s. 28/4?1803, Död 20/7 1834 (kuukausi vähän epävarma).
hu. Anna St: Olander

Ylimmäksi on merkitty Joh: Johss: Sorrén, s. 8/2 1797 Karislojo, tuli sieltä 835 m.b. No. 188
Tämä ja Anna Stina Olander Satte i Lysning 31/101835, vigde 29/12 1835.

Syster Lena Sofia Osenius s. 27/7(?) 1808, t.p. 841(?)

Fredrika Osenius, s. 1790. Kyrkfattig. Död 11/2 1834 ifr. p. 607?

Terv. Seppo

[Erkki Järvinen]

Hei!

Helsingin pitäjä on sukututkijan unelma: Haasteita yleensä riittää. Historiakirjat ovat varsin vajavaiset. Vihityistä sentään on usein hyötyä.

Yritän samalla osaksi suomentaa, myös HisKiä apuna käyttäen. Virheitäkin on voinut tulla.

Skomakarböle
Hannusas

B. Gustaf Johanss. Osenius, s. 28/4?1803, Död 20/7 1834 (kuukausi vähän epävarma).
hu. Anna St: Olander

Ylimmäksi on merkitty Joh: Johss: Sorrén, s. 8/2 1797 Karislojo, tuli sieltä 835 m.b. No. 188
Tämä ja Anna Stina Olander Satte i Lysning 31/101835, vigde 29/12 1835.

Syster Lena Sofia Osenius s. 27/7(?) 1808, t.p. 841(?)

Fredrika Osenius, s. 1790. Kyrkfattig. Död 11/2 1834 ifr. p. 607?

Terv. Seppo

Todellakin, kovasti ovat epäselviä ja vajaita tietoja joihin en täällä päin aivan näin ole tottunut. Selvää tämä nyt kyllä näyttää olevan eli Anna Stina on ensin aviossa Gustaf Oseniuksen kanssa ja tämän kuoltua Johan Sorrén kanssa.

Lena Sofia Osenius ja Gustaf Osenius olisivat sisarukset .... mutta sitten tämä Fredrica Osenius s. 1790 ei ainakaan Gustaf´in äiti voi olla vaikka voisi Lenan äiti ollakin?

täytyy tarkastella löytyykö mitään tarkennusta.

Naistenviikko alkoi kauniin poutasään vallitessa miten sitten jatkunee.

[Seppo Niinioja]

Todellakin, kovasti ovat epäselviä ja vajaita tietoja joihin en täällä päin aivan näin ole tottunut. Selvää tämä nyt kyllä näyttää olevan eli Anna Stina on ensin aviossa Gustaf Oseniuksen kanssa ja tämän kuoltua Johan Sorrén kanssa.

Lena Sofia Osenius ja Gustaf Osenius olisivat sisarukset .... mutta sitten tämä Fredrica Osenius s. 1790 ei ainakaan Gustaf´in äiti voi olla vaikka voisi Lenan äiti ollakin?

täytyy tarkastella löytyykö mitään tarkennusta.

Naistenviikko alkoi kauniin poutasään vallitessa miten sitten jatkunee.

Fredrican kohdalla vuosien 1827-1837 kirjassa itse asiassa nähtävästi lukee fr. p. 607 GB. Vuosien 1816-1826 rippikirjassa hän tosiaan onkin sivulla 607 ja siellä on viite uuteen kirjaan sivulle 617. Myös muita Oseniuksia ja Olandereita sivulla on.

Isäntä, lautamies Johan Bäckström on naimisissa Lovisa Oseniuksen kanssa, s. 1781. Fredrica Oseniuksen edessä näyttäisi häämöttävän sana svägerska, siis käly. Näin ollen hän olisi Lovisa Oseniuksen sisar.

[Erkki Järvinen]

Kiitos Seppo taas sain askeleen otettua.

Tämä sukunimi Osenius on sikäli mielenkiintoinen, että Väestörekisterissä näyttäisi olevan ko. nimi nykyisin 48 henkilöllä ja sukunimikirja ei nimestä kerro mitään.
HisKi ja kirkonkirjat sisältävät suuret määrät henkilöitä joilla on nimi Osenius tms. kuten Osen, Oseen, Osén jne. - Kiinnostavaa olisi saada selkoa kuinka monta eri sukua näiden nimien taakse kätkeytyy (sisarvainaan mies -myöskin ajat sitten manan majoille mennyt) oli myös Osenius.

[Erkki Järvinen]

Helsingin pitäjä - sisäänmuuttaneet HisKi

1840 Kyrkby Skom.s. G. T. Osenius Pettersburg



Liitteenä on sama kuin yllä mutta alkuperäisenä merkintänä,

ja
toisena liitteenä rippikirjan sivulla sama henkilö.


Kysymys kuuluu mikä/mitkä ovat etunimet?

[JaskaS]

G. T. lienee virhetulkinta kirjaimista C. F.
Vertaa HisKin poismuuttaneissa:

1838 Kyrkby Skom.l. Carl Fredric Osenius Pettersburg
24.8.1840 Kyrkby Skom.utlärl. Carl F. Osenius Pettersburg

Rippikirjassakin Carl Fr.

:) Jaska

[Erkki Järvinen]

Kiitos Jaska, noin se täytyy olla kuten selvitit.

[Seppo Niinioja]

Rippikirjassa näyttää Carl Fr. Oseniuksen edessä olevan s, joten yläpuolella oleva suutari Johan Osenius s. 1786 ja hänen vaimonsa Anna Sofia(?) Johanintytär s. 1780 ovat nähtävästi hänen vanhempansa. Uudessa kirjassa 1849-1855 he kuolevat sivulla 257 ja Sofia on selvä.

Terv. Seppo

[Erkki Järvinen]

Rippikirjassa näyttää Carl Fr. Oseniuksen edessä olevan s, joten yläpuolella oleva suutari Johan Osenius s. 1786 ja hänen vaimonsa Anna Sofia(?) Johanintytär s. 1780 ovat nähtävästi hänen vanhempansa. Uudessa kirjassa 1849-1855 he kuolevat sivulla 257 ja Sofia on selvä.

Terv. Seppo

Juu Seppo tuon suutarin vaimonsa kanssa huomasinkin kytkeä tuohon Karl Oseniukseen., - tuo sivu 257 (1849-55) oli minulla löytämättä. Yliviivauksetko osoittavat heidän kuolleen?

Sitten hankala haettava jota olen yrittänyt löytää, toistaiseksi turhaan:mad:
Helsingin maalaiskunnasta

Matilda Wilhelmiina Osenius,
synt. 16.10.1845 Helsingin maalaiskunta.

Helsinki > Kirkkonummi Gesterby 1861,
Kirkkonummi Gesterby > Helsinki 1862,

Löytyy Kirkkonummelta rk 1856-1862 s. 149.

Kuolee sitten aikanaan v. 1919 Helsinki Sörnäs svenska församling
naimattomana, mutta on lapsia;
Karl Otto 14.9.1868 Helsinki,
Wilhelmina Konkordia 16.8.1875 Helsinki,
Karl Vilhelm Frithiof 6.1.1892 Helsinki,

[Seppo Niinioja]

Juu Seppo tuon suutarin vaimonsa kanssa huomasinkin kytkeä tuohon Karl Oseniukseen., - tuo sivu 257 (1849-55) oli minulla löytämättä. Yliviivauksetko osoittavat heidän kuolleen?

Sitten hankala haettava jota olen yrittänyt löytää, toistaiseksi turhaan:mad:
Helsingin maalaiskunnasta

Matilda Wilhelmiina Osenius,
synt. 16.10.1845 Helsingin maalaiskunta.

Helsinki > Kirkkonummi Gesterby 1861,
Kirkkonummi Gesterby > Helsinki 1862,

Löytyy Kirkkonummelta rk 1856-1862 s. 149.

Kuolee sitten aikanaan v. 1919 Helsinki Sörnäs svenska församling
naimattomana, mutta on lapsia;
Karl Otto 14.9.1868 Helsinki,
Wilhelmina Konkordia 16.8.1875 Helsinki,
Karl Vilhelm Frithiof 6.1.1892 Helsinki,

Pelkkä yliviivaushan voi merkitä muuttoakin. Johan Oseniuksen rivillä on Lutherin Katekismus-taitosarakkeiden alla kuolinmerkintä: Död 21/12 1848 ja Anna Sofian rivillä huonosti näkyvä Död den ??/10 18?4. Vuosi on ilmeisesti 1854, koska hän käynyt viimeksi ripillä 16/7 tuona vuonna. Vastaavasti Johan Oseniuksen rippimerkinnät päättyvät vuoteen 1848. Toivottavasti joku muu voi jeesata Matilda Wilhelmiinan kanssa.

Tuohon aikaanhan käsityöläisten piti kuulua ammattikuntiin. Ne toimivat kaupungeissa, mutta maaseudulle voitiin myöntää lupa ainakin pitäjänsuutarin tai -räätälin toimen harjoittamiseen. Skomakarböle eli Suutarila on nykyisin Koillis-Helsingin kaupunginosa. Tässä tietoa sen historiasta:
http://www.valt.helsinki.fi/projects/kmuisti/matapupu/suutari/historia/suutnimi.htm . Siinä mainitaan mm., että suutarien ammattikunta on Helsingin vanhimpia ammattikuntia. Se perustettiin virallisesti vuonna 1663. Saattaa olla, että Helsingin pitäjän suutarit kuuluivat siihen. Ainakin tietoa pitäisi olla löydettävissä tuomiokirjoista. Hämärän mielikuvani mukaan luvan pitäjänkäsityöläisen ammatin harjoittamiseen antoi itse maaherra, mutta voin erehtyäkin.

t. Seppo

[Erkki Järvinen]

Pelkkä yliviivaushan voi merkitä muuttoakin. Johan Oseniuksen rivillä on Lutherin Katekismus-taitosarakkeiden alla kuolinmerkintä: Död 21/12 1848 ja Anna Sofian rivillä huonosti näkyvä Död den ??/10 18?4. Vuosi on ilmeisesti 1854, koska hän käynyt viimeksi ripillä 16/7 tuona vuonna. Vastaavasti Johan Oseniuksen rippimerkinnät päättyvät vuoteen 1848. Toivottavasti joku muu voi jeesata Matilda Wilhelmiinan kanssa.

Tuohon aikaanhan käsityöläisten piti kuulua ammattikuntiin. Ne toimivat kaupungeissa, mutta maaseudulle voitiin myöntää lupa ainakin pitäjänsuutarin tai -räätälin toimen harjoittamiseen. Skomakarböle eli Suutarila on nykyisin Koillis-Helsingin kaupunginosa. Tässä tietoa sen historiasta:
http://www.valt.helsinki.fi/projects/kmuisti/matapupu/suutari/historia/suutnimi.htm . Siinä mainitaan mm., että suutarien ammattikunta on Helsingin vanhimpia ammattikuntia. Se perustettiin virallisesti vuonna 1663. Saattaa olla, että Helsingin pitäjän suutarit kuuluivat siihen. Ainakin tietoa pitäisi olla löydettävissä tuomiokirjoista. Hämärän mielikuvani mukaan luvan pitäjänkäsityöläisen ammatin harjoittamiseen antoi itse maaherra, mutta voin erehtyäkin.

t. Seppo

Huomaan Seppo sekoilleeni pahan kerran kun en havainnut mainitsemiasi kuolinmerkintöjä heti, nyt kylläkin kun palasin jäljille. Nämä Helsingin pitäjän merkinnät ovat (verrattuna Ruoveden kirjoihin) todella vaikeita monessakin mielelessä mutta jotain olen silti löytänyt ja apua saanut nyt sinultakin muiden muassa. Tuo laittamasi linkki antaa myös hyvää taustatietoa. Aina oppii uuttakin.

[Erkki Järvinen]

Helsingin pitäjä 1827-37 sivu 617 Skom.b. Hannusas

Gustaf Johanss Osenius synt. 28/1.1803

hänen vanhempansa lienevät? siinä alempana;

far Johan Mattsson synt. 1770 kuolee 12/7.1833
Enk Anna Lisa Andersdotter synt. 1770,


edellisessä rippikirjassa
Helsingin pitäjä 1816-26 sivu 449 Skom.b. Hannusas

B. Johan ( )? synt. 1770
Hru Anna Lisa Andersdotter synt. 1770
Osenius
marginaalissa ( )? s. Gustaf Johansson synt. 1803 28/4 (tai 28/1)?

[ saako noista töherryksestä kukaan selvää jotka olen laittanut tyhjiin sulkeisiin. ]

ja edelliset rippikirjaviitteet joissa ketju jatkuisi jos on oikein;
Helsinge Skom.b. 1745-55 s. 119., 1756-67 s. 251., 1768-84 s. 299., 1785-96 s. 323., 1806-16 s. 484.,


menisikö tämä ketju ylipäätään oikein?

[Seppo Niinioja]

Helsingin pitäjä 1827-37 sivu 617 Skom.b. Hannusas

Gustaf Johanss Osenius synt. 28/1.1803

hänen vanhempansa lienevät? siinä alempana;

far Johan Mattsson synt. 1770 kuolee 12/7.1833
Enk Anna Lisa Andersdotter synt. 1770,


edellisessä rippikirjassa
Helsingin pitäjä 1816-26 sivu 449 Skom.b. Hannusas

B. Johan ( )? synt. 1770
Hru Anna Lisa Andersdotter synt. 1770
Osenius
marginaalissa ( )? s. Gustaf Johansson synt. 1803 28/4 (tai 28/1)?

[ saako noista töherryksestä kukaan selvää jotka olen laittanut tyhjiin sulkeisiin. ]

ja edelliset rippikirjaviitteet joissa ketju jatkuisi jos on oikein;
Helsinge Skom.b. 1745-55 s. 119., 1756-67 s. 251., 1768-84 s. 299., 1785-96 s. 323., 1806-16 s. 484.,


menisikö tämä ketju ylipäätään oikein?

Löytyihän tämä viesti sittenkin. Askartelin lepopäivän ratoksi liitteenä olevan tutkielman. Kyllä Hannusas näyttää samalla suvulla olleen, mutta toiseksi varhaisin rippikirjoista näkyvä isäntä oli Pehr eli Petter eikä Matts. Komea talo ja pystyssä edelleen, ks. nettilinkki.

Osenius-nimi näyttää olevan yksinkertaisesti otettu nimi eikä sillä välttämättä ole yhteyttä muihin sen nimisiin. Orenius on sitten eri asia, kuten Kipling sanoisi, vai kuka se olikaan.

t. Seppo N.

[Seppo Niinioja]

Pieni korjaus: Gustaf Johanss. Oseniushan ei kuollut 1825, vaan 1834. Laitoin uuden liitteen oheen. Sukunimen otto liittyi ehkä naimisiin menoon: Kun morsiamellakin oli sukunimi, piti se olla miehelläkin.

Tässä myös vielä mainitsemani Hannusas-nettisivu:
http://www.valt.helsinki.fi/projects/kmuisti/matapupu/suutari/hannusas.htm

Kansalaismuisti-projektissa http://www.valt.helsinki.fi/projects/kmuisti/ on monia muitakin kohteita.

t. Seppo N.

[Erkki Järvinen]

Pieni korjaus: Gustaf Johanss. Oseniushan ei kuollut 1825, vaan 1834. Laitoin uuden liitteen oheen. Sukunimen otto liittyi ehkä naimisiin menoon: Kun morsiamellakin oli sukunimi, piti se olla miehelläkin.

Tässä myös vielä mainitsemani Hannusas-nettisivu:
http://www.valt.helsinki.fi/projects/kmuisti/matapupu/suutari/hannusas.htm

Kansalaismuisti-projektissa http://www.valt.helsinki.fi/projects/kmuisti/ on monia muitakin kohteita.

t. Seppo N.

Kiitos Seppo harrastuksesta tässäkin asiassa, itse en olisi samaan pystynyt kun tekstit ovat todella epäselviä. Tarkemmin en ole vielä ehtinyt näihin syventyä. - Tiedän vain, miten tuo suku jatkuu:
- Gustaf Johansson Osenius s. 1803,
- Gustaf Adolf Osenius s. 1830,
- Gustaf Adolf Osenius s. 1865, (Oseniuksen kauppiassuku ja kyläkauppa Puistola Puistotie 27 / vv. 1926-1957)

kohti nykypäivää.

[Seppo Niinioja]

Kiitos Seppo harrastuksesta tässäkin asiassa, itse en olisi samaan pystynyt kun tekstit ovat todella epäselviä. Tarkemmin en ole vielä ehtinyt näihin syventyä. - Tiedän vain, miten tuo suku jatkuu:
- Gustaf Johansson Osenius s. 1803,
- Gustaf Adolf Osenius s. 1830,
- Gustaf Adolf Osenius s. 1865, (Oseniuksen kauppiassuku ja kyläkauppa Puistola Puistotie 27 / vv. 1926-1957)

kohti nykypäivää.

Lisiä Osenius-suvun tutkimukseen: Näitä ei malta olla pyörittelemättä, kun
entisestä pitkäaikaisesta kotikunnastamme, nykyisestä Vantaasta on kyse ja
omaakin tutkittavaa sieltä on. Ja ennen kaikkea pähkäiltävää!

Sivulla
http://www.valt.helsinki.fi/projects/kmuisti/matapupu/suutari/hannusas.htm
kerrotaan, että 1740-luvulla lukkari Johannes Johanneksenpoika sai haltuunsa
Hannusaksen kruunutilan Suutarinkylässä. Tutkin mitä HisKi tietää Helsingin
seudun lukkareista.

1) Helsingistä löytyi tällainen vihkimerkintä:
3.11.1745 Klåck:ifr: Helsinges:n Johan Ossenius pig: Maria Abrahamsdr:

2) Katsoin Helsingin pitäjän rippikirjasta 1745-55 sivulta 104 pappilan
tietoja:

Kyrckby, Prästgård
---
Siellähän he ovat:
Klåck Joh. Oseni´us
h. Maria Abrab: dr

3) Seuraavan kerran löysin heidät rippikirjasta 1768-1784 sivulta 317, kuva
318:
Klåck: Joh: Ossenius s. 1718, k. 2/10 1781
ho Maria Abrahsdr s. 1718
Son Johan Ossenius s. 1751
---

4) Vuosien 1785-1796 rippikirjassa sivulla 341, kuva 305 Johan Ossenius on
lukkarina ja perheellinen. Äiti Maria Abrahamsdr kuolee 1791.

En mene sanomaan, olisivatko nämä samaa sukua kuin Hannusasin Oseniukset. Heitän vielä kaikille kysymyksen, mitä liitekuvassa Johan Johanssonin edessä lukee. Voisiko se olla K(l)r, lyhenne sanasta klåckare? Lukkarin virkahan meni usein perintönä isältä pojalle.

t. Seppo

[Erkki Järvinen]

Lisiä Osenius-suvun tutkimukseen: Näitä ei malta olla pyörittelemättä, kun entisestä pitkäaikaisesta kotikunnastamme, nykyisestä Vantaasta on kyse ja omaakin tutkittavaa sieltä on. Ja ennen kaikkea pähkäiltävää!

Sivulla
http://www.valt.helsinki.fi/projects/kmuisti/matapupu/suutari/hannusas.htm
kerrotaan, että 1740-luvulla lukkari Johannes Johanneksenpoika sai haltuunsa Hannusaksen kruunutilan Suutarinkylässä. Tutkin mitä HisKi tietää Helsingin seudun lukkareista.
t. Seppo

Tuon Seppo minäkin huomasin ja olen kyllä valmis ajattelemaan, että samasta henkilöstä on kysymys. Mielenkiinnolla näitä minäkin yritän pähkäillä mutta alue on todella minulle vierasta joten hienoa, että jaksat näihin paneutua. - Pitäisi saada nuo Oseniukset kaikki siunattuun ruotuun kun heitä on niin paljon eri puolin maata, mutta myös siellä Helsingin pitäjässä.