Arkistonäkymässä ei tällä hetkellä lainaus erotu varsinaisesta viestistä. Suosittelemme että vilkaisette ns. täydellistä versiota: : Hornhus
Hei,
Kommenttina Tapio V:n hienoon Spora-artikkeliin uudessa Genoksessa ja muihinkin Hornhusin veljeksiä ja Jeppe Pederssonia sivuaviin tutkimuksiin.
Viitteessä mainittiin, että Hornhusien sinettejä ei tunneta. CJ Gardbergin Porvoon historia I:ssä (1996, s. 184) on kuva Hannes Hornhusin hautakivestä. Kivi löydettiin 1899 tuomiokirkosta ja siinä on mm. vuosiluku 1422 ja pyöreällä pohjalla risti, jonka alin sakara kääntyy 45 astetta vasemmalle (ja ylin 45 oikealle?).
Ad. Neoviukseen (1897, Anteckningar rörande Borgå stads och sockens historia) vedoten Gardberg väittää, että kuvio on sama kuin Hornhusin sinetissä. Miksipä näin ei olisi, vaikka tuskinpa Neoviuksellakaan mitään sinettiä on ollut käytettävissään - en tosin mainittua teosta ole saanut tähän hätään käsiini.
1900 julkaistuun FMS:ään löytö ei ole ehtinyt, mutta selkeästihän tuo on porvarin sinettikuvio, jos sitä vertaa FMS:n "ofrälse män" - sinetteihin.
Liitteenä ihan luvaton kuva mainitulta sivulta.
http://docs.google.com/View?id=dhcq89s3_1ftxh7dck
T: Juho Mattila, Tampere
Kiitos tiedosta! Se oli minulle uusi, mutta se ei taida olla sukutunnus. Gardbergin kuvaamassa hautakivessä on selvä vihkiristi. Kuvasta en hahmottanut muuta. Gardbergin arvelu, että kivi on alkujaan ollut alttaripöydän kantena, vaikuttaa todennäköiseltä.
Tapio Vähäkangas
Kiitos tiedosta! Se oli minulle uusi, mutta se ei taida olla sukutunnus. Gardbergin kuvaamassa hautakivessä on selvä vihkiristi. Kuvasta en hahmottanut muuta. Gardbergin arvelu, että kivi on alkujaan ollut alttaripöydän kantena, vaikuttaa todennäköiseltä.
Tapio Vähäkangas
Katsoin hätäisesti kuvaa, vain kuvan vasenta puolta. Oikella on todella ristin muotoinen puumerkkisinetti. Vuosilukua en erota missään. Kuvasta ei voi lukea sinetin reunakirjoitusta, mutta ilmeisesti löytäjät ovat pysytyneet lukemaan tekstin ja tulleet tulokseen, että siihen on kirjoitettuna Hannes Hornhus. Melkkilän suvun yhteydessä viitteessä 83 pohdin Jeppe Pederinpojan syntyperää ja esitin arvelun, että sukunimi Hornhus olisi antanut aiheen Jeppe Pederinpojalle käyttää aluksi sinetissään kahta sarvea. Isä Hannus Hornhus näyttää siis Porvooseen muuttaneelta porvarilta, mutta pojat Henrik ja Peder Hornhus selvästi kuuluivat rälssiin. Saksalaiset porvarit aika usein näyttävät avioituneet rälssinaisten kanssa. Heidän taloudellinen asemansa salli mahdollisuuden lunastaa käteisellä muut perilliset pois pesästä. Veljesten äidin kautta Henrikistä ja Pederistä tuli rälssimiehiä. Onko tässä vaiheessa otettu sarvet sinettiin?
Tapio Vähäkangas
Hei,
Mikäli ajatellaan, että Jeppe oli Peder Hornhusin poika, sarvet olisivat varmaankin ilmestyneet sinettiin juuri nimiassosiaation kautta joskus näihin aikoihin. Yleensähän nimi ja sinetti liittyvät toisiinsa, mutta toisin päin. Hornhuseja ja sarvisinettiä ei kai teknisesti yhdistä mikään muu kuin tämä oletettu sukulaisuus? Samanlaisia sarvia käytti myöhemmin vaakunassaan mm. Sauvon Päisterpäähän liittyvä Oxhorn-niminen suku.
Ainakin Hornhusit näyttävät minusta avioituneen rälssinaisten kanssa. Koska Hornhusin veljesten isä siis näyttää kuolleen 1422 ja Henrik omisti Kemiön Hovan varmasti jo v. 1420, tuntuisi luontevalta, että Hova olisi rälssisukuisen äidin perintöä. Myös Henrikin rouva Katarina oli rälssisukuinen ja hän liittyy äiteineen jollain tapaa Hattulan Merven omistajiin.
Janakkalan Sauvalassa ei muuten ollut muuta kuin veromaata ainakaan Leijonhufvudin 1587 maantarkastuksen mukaan. Sen sijaan naapurikylän Tervakosken saantoa Jepen sukulaisille ei tunneta. Minusta tuo "Saccula" voisi varsin hyvin tarkoittaa Tervakosken rälssitilaa. Vai onko tiedossa jotain dokumenttia, joka yhdistää nimenomaan Sauvalan Hakoisten omistajiin tai Jeppe P:n perillisiin?
T: Juho Mattila, Tre
Hei,
Mikäli ajatellaan, että Jeppe oli Peder Hornhusin poika, sarvet olisivat varmaankin ilmestyneet sinettiin juuri nimiassosiaation kautta joskus näihin aikoihin. Yleensähän nimi ja sinetti liittyvät toisiinsa, mutta toisin päin. Hornhuseja ja sarvisinettiä ei kai teknisesti yhdistä mikään muu kuin tämä oletettu sukulaisuus? Samanlaisia sarvia käytti myöhemmin vaakunassaan mm. Sauvon Päisterpäähän liittyvä Oxhorn-niminen suku.
Ainakin Hornhusit näyttävät minusta avioituneen rälssinaisten kanssa. Koska Hornhusin veljesten isä siis näyttää kuolleen 1422 ja Henrik omisti Kemiön Hovan varmasti jo v. 1420, tuntuisi luontevalta, että Hova olisi rälssisukuisen äidin perintöä. Myös Henrikin rouva Katarina oli rälssisukuinen ja hän liittyy äiteineen jollain tapaa Hattulan Merven omistajiin.
Janakkalan Sauvalassa ei muuten ollut muuta kuin veromaata ainakaan Leijonhufvudin 1587 maantarkastuksen mukaan. Sen sijaan naapurikylän Tervakosken saantoa Jepen sukulaisille ei tunneta. Minusta tuo "Saccula" voisi varsin hyvin tarkoittaa Tervakosken rälssitilaa. Vai onko tiedossa jotain dokumenttia, joka yhdistää nimenomaan Sauvalan Hakoisten omistajiin tai Jeppe P:n perillisiin?
T: Juho Mattila, Tre
Sacculan yhdistämisessä Saukkolaan olen seurannut Anthonia (Medeltida frälse, s.358). Hän on löytänyt Lagus sam. I f. 21 tiedon, että Måns Torstensson omisti yhden koukun ja siellä lampuodin. Vesunnan selvityksen yhteydessä virheellisesti puhuin Sauvalasta vaikka pitäisi olla Saukkola.
Tapio Vähäkangas
Sami Lehtonen
22.07.09, 16:38
Janakkalan Sauvalassa ei muuten ollut muuta kuin veromaata ainakaan Leijonhufvudin 1587 maantarkastuksen mukaan. Sen sijaan naapurikylän Tervakosken saantoa Jepen sukulaisille ei tunneta. Minusta tuo "Saccula" voisi varsin hyvin tarkoittaa Tervakosken rälssitilaa. Vai onko tiedossa jotain dokumenttia, joka yhdistää nimenomaan Sauvalan Hakoisten omistajiin tai Jeppe P:n perillisiin?
Sauvalan kylä tuli 1614 Göran Brynielssonin rälssiksi Norrköpingin ehdoilla. Sitä ennen se oli tavanomainen kylä, jossa oli neljä talonpoikaistaloa. Tervakosken talot taas olivat Hovila ja Talola, joista jälkimmäinen oli vanhastaan kirkon omaisuutta Västeråsin resessiin asti. Myöhemmin Talola oli mm. Pontus de la Gardien rälssinä. Jos olet paikallistanut Tervakoskelle Saukkolan tilan, niin kuulisin siitä mielelläni.
Hei,
Saukkolan tilaa en ole toki paikallistanut Tervakoskelle. Siellä oli uudella ajalla nuo kaksi tilaa ja useampia myllyjä. Ajatukseni oli se, että Saccula-Saukkola olisi väistyvä nimi ja Tervakoski kylän uusi nimi. Hornhusin rouvan perintöhän kulkeutuu Jeppe Pederssonin lapsilta kirkon omistukseen, paitsi "Saccula", johon ei enää törmätä. Sen sijaan mukaan on tullut Tervakoski. Käsittääkseni siellä on ainakin saukko-nimistöä.
Pointtini oli se, jonka Sami L. huomasikin, että mitään rälssi- tai kirkontiloja ei Sauvalasta löydy. Anthonin Lagus-kirjettä en ole tarkistanut, mutta olisi mukava tietää lukeeko siellä tosiaan Sauvala. Anthonillahan Sauvala toistuu useasti tässä yhtydessä monta kertaa. Se on mukavasti samoilla hollilla ja nimikin on sinne päin.
Oma virheeni: kyseessä ei tietystikään ollut Tervakosken rälssitila vaan se ex-kirkontila. Tervakosken tiloihin voin palata tuonnempana.
Juho
Sami Lehtonen
24.07.09, 18:16
Hei,
Saukkolan tilaa en ole toki paikallistanut Tervakoskelle. Siellä oli uudella ajalla nuo kaksi tilaa ja useampia myllyjä. Ajatukseni oli se, että Saccula-Saukkola olisi väistyvä nimi ja Tervakoski kylän uusi nimi. Hornhusin rouvan perintöhän kulkeutuu Jeppe Pederssonin lapsilta kirkon omistukseen, paitsi "Saccula", johon ei enää törmätä. Sen sijaan mukaan on tullut Tervakoski. Käsittääkseni siellä on ainakin saukko-nimistöä.
Pointtini oli se, jonka Sami L. huomasikin, että mitään rälssi- tai kirkontiloja ei Sauvalasta löydy. Anthonin Lagus-kirjettä en ole tarkistanut, mutta olisi mukava tietää lukeeko siellä tosiaan Sauvala. Anthonillahan Sauvala toistuu useasti tässä yhtydessä monta kertaa. Se on mukavasti samoilla hollilla ja nimikin on sinne päin.
Oma virheeni: kyseessä ei tietystikään ollut Tervakosken rälssitila vaan se ex-kirkontila. Tervakosken tiloihin voin palata tuonnempana.
Juho
Tervakosken Alimylly oli yhtä kuin Talolan rälssitila ja myös Hovilalla oli oma mylly. Luullakseni Tervakoskeen ei ole ainakaan montaa myllyä noiden kahden lisäksi mahtunutkaan. Itse en tiedä alueelta muuta Saukkolaa, kuin Lopen Ourajoen uudistilan 1800-luvun alusta. Kirkkoherra Foenander epäili 1700-luvun puolivälissä Janakkala-nimen juontuvan tervaa tarkoittavasta janhus-sanasta, jota tuolloin vielä monin paikoin käytettiin. Teoriaa on sittemmin epäilty, mutta ilmeisestikin tervanpoltto on ollut jonkinlainen elinkeino joko noihin aikoihin tai jonkin verran aiemmin. Tervakosken nimi voisi juontua tuosta elinkeinosta. Sittemmin tervanpoltto on ainakin Janakkalan alueelta kaikonnut - Rengossa kasattiin renkoviikoilla tervahauta näytösluonteisesti vielä ainakin vähän aikaa sitten.
On täysin mahdollista, ettei Tervakosken paikalla edes ole ollut kylää perinteisessä mielessä ennen Tervakoski-nimitystä; Talolakin kuului jossakin vaiheessa Melkkolan kylään. Lähdettä en nyt tähän hätään löydä käsiini.
Hei,
Pikaisesti Tervakoskesta. Tiloja oli 1587 tarkastuksen mukaan jo tuolloin kaksi. Toinen on 2 äyrin tila, joka oli 1600-luvulla ratsutilana (löytyy SAY:stä 1539 asti) ja toinen 1 äyrin tila, jonka omisti aina joku mylläri ja joka oli sittemmin Harvialan rälssitilana.
Leijonhufvudin maantarkastus on yleensä siitä hyvä lähde, että se luettelee rälssimaankin "koukut", mutta tässä tapauksessa esim. maakirjoihin ja sitä myöden SAY:hyn verrattuna siitä, että se luettelee myös myllyt. Myllyjä oli Tervakoskella tuolloin neljä: Pontus-herran kaksi myllyä, yksi Monikkalan mylly ja Lasse Torstenssonin yksi mylly. Monikkalan ja Pontuksen myllyt olivat koskimyllyjä, Lassen myllystä tietoa ei ole annettu.
Pontuksen (de la Gardie) myllyt ovat ilmeisestikin sama "Tervakosken tila", joka lahjoitettiin Lucretia Johan III'sdotter Gyllenhjelmille ja joka periytyi Pontuksen rouvalle Sofia Gyllenhjelmille (BFH V 172, jossa kirjeen sisältöä ei ole painettu; sisällön kuvaus on annettu ingressissä ja siinä lukee "1 gård"). Koska Gyllenhjelmien saamat tilat ovat aina "arv och egetiä" ja suuri osa sitä myötä kirkolta palautettua omaisuutta, lienee luontevaa yhdistää tämä kokonaisuus Hornhusin pojan 1490 lahjoittamaan Tervakoskeen (REA 689, 692), jossa selvästi puhutaan kahdesta myllystä. Tosin Leijonhufvud kertoo, että Pontus on "hankkinut" sen kruunulta, mutta hänen huomionsa ovat usein hieman tulkinnanvaraisia.
Hyvin mielenkiintoista on toisaalta se, että kylän ainoa "vanha rälssi" on Monikkalan omistama mylly - ja Leijonhufvud ei tarkoita vanhalla rälssillä maakirjojen vanhaa rälssiä, vaan sellaista iäkästä rälssiä, jonka saantoa ei aina ihan oikein tiedetä - ja toisaalta sekin, että Lasse Torstenssonilla (Ram, Haaga) oli täällä myllyomistus, on merkittävää, jos ajatellaan tuota Laguksen viitettä. Viitteessä kylläkin mainitaan, että LT on sen ostanut "undan cronan" eli siis veron alta.
Se Simon-möllnaren tila ei kuitenkaan ole 1587 rälssiä. Kreivi L. tosin ilmoittaa, että tilan _pitäisi_ olla kruununtila, koska mitään suorituksia ei ole maksettu ainakaan 20 vuoteen. Myöskään SAY:ssa (tila ilmestyy tänne juuri 1587!) ei ilmesty rälssimerkintöjä ennen 1600, jolloin tila on "under Her Pontj barn"). SAY:n merkinnät ovat välillä aika metkoja tulkintoja, mutta _näyttäisi_ siltä, että tila on n. 1621 ollut Hyvikkälän Henrik Månssonilla, 1627 lähtien Suontaan Jacob Abrahamssonilla ja sitten 1639 lähtien taas Harvialalla.
Jos vertaillaan SAY:n tietoja vuodesta 1634, jolloin myllytullit / henkikirjat alkoivat, huomataan, että sen rälssitilan alle on merkitty myös joku veronmaksaja (Bertill Henriksson), joka näyttäisi olevan ensin Harvialalla, sitten 1656 Judita Stilckenillä, 1662 Johan Stierncreutzilla ja 1664 Erik Lilliebrunnilla (ts. Monikkalan omistajilla ja sukulaisilla). 1667 lähtien sinne on merkitty selvästi kolme ruokakuntaa, mutta "omistajia" ei mainita paitsi 1668 "herr Jacob" (Stierncreutz?).
Monikkalan vaiheethan liittyvät kiinteästi Harvialaan 1500-luvun lopulla, mutta yleensä Monikkalan alaiset tilat, jotka joutuivat Harvialan alle (Ramsayn mukaan) 1587, säilyivät erillisenä kokonaisuutena.
Harvialan kopiokirjasta käy ilmi ainakin, että 1657 joko Agneta Horn (Harviala) luovutti Judith Stilckenille (Monikkala) yhden myllyn Tervakoskessa tai toisinpäin (hakem. s. 19, asiak. s. 366). 1660-1670-luvuilla Tervakoskesta oli enemmänkin kinaa ja tuomiot löytyvät Harvialan kopiokirjasta ss. 927-971. Minulla on näin kesäterässä käytettävissä vain hakemisto; täytyy selvitellä tätä vielä syksymmällä, kun pääsen tuon kopiokirjan sisäsivujen kimppuun.
Saukkolan paikallistamisessa pitäisin Tervakosken vielä mukana. Käsittääkseni siellä on ainakin Saukonoja, joka näkyy kansalaisen karttapaikan sihtauksessa. Tarkempia karttoja pitää syynäillä syksymmällä. Toinen vaihtoehto voisi olla Kernaala, jossa omistussuhteet ovat lähes yhtä hankalia ja jossa Jeppe P:n jälkeläisillä myös oli omistuksia. Kernaala on kuitenkin vanha nimi, jota varmaan olisi käytetty jos kyse olisi siitä. Esimerkkejä siitä, että tilan nimeä on kauppakirjassa käytetty kylän nimen sijaan, kuitenkin on.
Janhus-teoria näyttäisi minusta olevan samaa lingvistiikkaa kuin Veneensijan sijoittaminen Venetsiaan, tai lähempää Luolajan samaistamisen sanaan Luoja. Todennäköisemmältä vaikuttaisi ehkä alasaksalaistyylisen miehennimen [>Janakka] pohjalta johdettu paikannimi. Siihenhän riittäisi se, että kirkon pohjaksi annetun maan on omistanut tämänniminen kaveri. Muita -kka nimiähän alueella on vaikka miten paljon. Hyvikkälä ja Vähikkälä- nimien pohjalta voisi päätellä, että muunkinlainen nimi taipui paikannimenä tähän asuun. Nimi voi siis olla mikä tahansa Johannes-johdannainen.
Juho
Sami Lehtonen
01.08.09, 12:09
Janhus-teoria näyttäisi minusta olevan samaa lingvistiikkaa kuin Veneensijan sijoittaminen Venetsiaan, tai lähempää Luolajan samaistamisen sanaan Luoja. Todennäköisemmältä vaikuttaisi ehkä alasaksalaistyylisen miehennimen [>Janakka] pohjalta johdettu paikannimi. Siihenhän riittäisi se, että kirkon pohjaksi annetun maan on omistanut tämänniminen kaveri. Muita -kka nimiähän alueella on vaikka miten paljon. Hyvikkälä ja Vähikkälä- nimien pohjalta voisi päätellä, että muunkinlainen nimi taipui paikannimenä tähän asuun. Nimi voi siis olla mikä tahansa Johannes-johdannainen.
Juho
Nyt äkkiseltään kommentoin vain tähän Janakkala-nimen etymologiaan. Toin sen esiin vain siitä syystä, että kirkkoherra yhdisti nimen tervanpolttoon, jonka on siis täytynyt olla merkittävässä roolissa seutukunnalla. Näin tervakoski-nimen alku on yhdistettävissä tähän toimialaan ja siten käytetty nimi olisi ainakin 1600-luvun alusta. Totesin jo omassa viestissäni kirkkoherran uumoilun sittemmin kyseenalaistetun. Mainittu alasaksilainen miehennimi lienee alkuperäisessä muodossaan Janheke.
Sami Lehtonen
01.08.09, 12:13
Vielä janakkalalaisista kylännimistä. Hyvikkälä ja Vähikkälä lienevät alunperin hyväkylä ja vähäkylä, vaikkei jälkimmäinen niin vähäinen kylä ole ollutkaan. Kirkkomaan lahjoittajasta en tiedä, mutta Janakkalan kirkkopitäjässä sijaitsevaa kirkonkylää ei ole kutsuttu Janakkalaksi kuin muutama hassu vuosi jonkun oudon päähänpiston takia. Kirkonkylän oikea nimi on Tarinmaa.
Vielä janakkalalaisista kylännimistä. Hyvikkälä ja Vähikkälä lienevät alunperin hyväkylä ja vähäkylä, vaikkei jälkimmäinen niin vähäinen kylä ole ollutkaan. Kirkkomaan lahjoittajasta en tiedä, mutta Janakkalan kirkkopitäjässä sijaitsevaa kirkonkylää ei ole kutsuttu Janakkalaksi kuin muutama hassu vuosi jonkun oudon päähänpiston takia. Kirkonkylän oikea nimi on Tarinmaa.
Paljon mahdollista, mutta myös muinaissuomalainen Hyvä-pesueen nimet tulevat kysymykseen. Joka Kodin Suuri Nimikirja tuntee muodon Hyvikkä. Samalla muodostustavalla myös Vähikkä olisi mahdollinen.
Tapio Vähäkangas
Sami Lehtonen
23.08.09, 19:03
Saukkolan paikallistamisessa pitäisin Tervakosken vielä mukana. Käsittääkseni siellä on ainakin Saukonoja, joka näkyy kansalaisen karttapaikan sihtauksessa. Tarkempia karttoja pitää syynäillä syksymmällä. Toinen vaihtoehto voisi olla Kernaala, jossa omistussuhteet ovat lähes yhtä hankalia ja jossa Jeppe P:n jälkeläisillä myös oli omistuksia. Kernaala on kuitenkin vanha nimi, jota varmaan olisi käytetty jos kyse olisi siitä. Esimerkkejä siitä, että tilan nimeä on kauppakirjassa käytetty kylän nimen sijaan, kuitenkin on.
Palataanpa taas tähän kysymykseen. Tarkoitatko tätä ojaa:
http://kansalaisen.karttapaikka.fi/linkki?scale=16000&text=Saukonoja&y=6739614&mode=rasta&x=2534512&lang=FI
Se sijaitsee Piilonkulmalla - siis Vähikkälän kylän uudistilojen suunnalla. Kylä laajeni 1700-luvun lopulla kolmella uudistilalla, jotka olivat Mäenpää, Toiva eli Vahteristo ja Joensuu. Mäenpään puolikkaat Pietilä ja Uotila sijaitsevat noin kilometrin Saukonojasta länteen. Nordenswan osti aikoinaan Toivan uudistilan ja liitti sen muihin omistuksiinsa Vähikkälän Kuossariin ja Tuomolan rälssitilaan. Nordenswanien perintöä oli myös Tervakosken 1818 perustettu paperitehdas. Ironista oli, että paperitehtaan toiminta haittasi maanviljelystä Toivassa ja niinpä tilat myytiin paperitehtaalle 1875. Tämä kauppa johti myös siihen, että Toiva siirtyi Tervakoskeen kuuluvaksi, josta syystä siis tuo kaukana koko kylästä sijainnut ojapahanen tuli osaksi Tervakoskea. Keskiajan lopulla Saukonoja ei liene ollut osa Tervakoskea. On kyseenalaista, onko koko ojaa ollut ennen uudistilojen raivaamista.
Benedictus
28.02.11, 14:06
Laitan tämän Leif Tennaren kirjoituksen tänne Hornhus juttuun, koska se antaa uutta ajatusta Hornhuseista ja Porvoon Stensbölen omistuksista.
Lisä ajatusta aiheesta löytyy tuosta Granne suku ketjusta.
Vs: Porvoon seutu/Harjavalta Granne suku I Stensböle (Borgå,Östra Nyland) levde på 1400-talet en Anders Jönsson som 1446 nämnes Anders Jönsson till Stensböle. Kommen från Egentliga Finland var han halvbror till Gregers Andersson (Garp) och möjligen son till Jöns Andersson i Kimito (Anthoni s. 117).
I slutet av 1400-talet omnämns fru Kerstin på Stensböle som var gift med Anders Olofsson på
Haiko. Kerstin var en rik och mäktig fru som ägde hemman och herrgårdar runt om i Finland.
1480 ärvde hon sin make tillsammans med barnen och ville behålla Stensböle. Sonen Arvid
fick bl.a. en tredjedel av gårdens utägor och ängar. Efter moderns död 1489 ärvde Arvid hela
Stensböle med lösöre, "både dött och kvickt". Arvid var gift med Katrin Månsdotter Slang som
efter Arvids död sålde Stensböle till Bengt Skräddare, fogde i Borgå län. (Hittar inte källan just nu..)
Förutsätter att det finns en koppling mellan Anders Jönsson och fru(?)Kerstin, men vilken..
Stensböleätten lär finnas med i J Ramsay´s del IV, vilken jag tyvärr saknar.
Leif Tennare (http://aforum.genealogi.se/cgi-bin/discus/board-profile.cgi?action=view_profile&profile=ten-users)
(Stensbölesläkten
Stensbölesläkten på 1400-talet tillhör en av de många svensk/finska medeltidssläkter, som är mycket komplexa att reda ut. Flera försök har gjorts, men många frågetecken, liksom dåligt underbyggda, eller i vissa fall felaktiga slutsatser, återstår att reda ut.
”Nuläget”, och därmed utgångspunkten för min analys är följande:
• Björn Salvesson och Kristin Pedersdotter upplåter år 1424 allt sitt gods i Sagu till domkyrkan mot gods i Borgå, bl.a. Stensböle. [1]
• ...Stensböle 1446 innehades av en Anders Jönsson, gift med en syster till Peder Hornhus, antingen Kristina eller Katarina... [2]
• Hustru Kirsten i Stensböle i Borgå socken skiftar 1480 arv med sina barn. [3]
• Arvid Andersson och hans samarvingar förrättar 1489 skifte av jordagods i Borgå och Pernå, bl.a. Stensböle.[4]
• Citat: ”Man vore benägen att identifiera Anders Jönsson med den Anders, vars änka Kristina år 1480 skiftar arvet efter sin man på Stensböle. Man har emellertid på grund av uppgifter om innehavarna av Haiko ansett, att hon var gift med en Anders Olofsson”.[5]
Som framgår är identifieringen av de berördas släkttillhörighet bristfällig eller obefintlig. Jag har bara hittat en ansats till en släktutredning, vilken inkluderar Stensbölesläkten, gjord av Tapio Vähäkangas 1997. [6] Jag kommer i det följande visa att Väkäkangas slutsatser sannolikt utgår från misstag gjorda av Anthoni.
De väsentligaste frågeställningarna är:
• Talar vi om en, två eller tre med namnet Kristina, som husfruar till Stensböle?!
• Rör det sig om en, eller två, Anders som innehavare Stensböle?
Då det är minst lika svårt att enkelt beskriva resultatet, som att genomföra en komplicerad utredning med många pusselbitar, så får man spalta upp det i sina delar utan hänsyn till kronologi.
Hypotesernas styrka kan tyvärr inte bedömas förrän man lagt alla bitarna på plats!
1. Anders Jönsson gift med en syster till Peder Hornhus
Slutsatsen att Anders Jönsson skulle vara gift med en ’Kristina’Hornhus bygger på en urkund, som av Anthoni tolkas på följande sätt: "Peder Hornhus, förmodligen son till Hannus Hornhus, har jämte tre svågrar gått i godo för brodern Henriks överenskommelse med Henriks svärmor och hustru. Bland svågrarna befann sig Anders Jönsson som 1446 nämns Anders Jönsson till Stensböle. Kommen från Egentliga Finland var han halvbror till Gregers Andersson (Garp) och möjligen son till Jöns Andersson i Kimito".[7]
Anthonis slutsats blev att Anders Jönsson till Stenböle måste vara gift med en syster till Henrik Hornhus.
Då urkunden endast består av en regest, så kan jag bara förutsätta att det i brödtexten talades om ’mågar’ , vilket användes för alla ingifta manliga släktingar på den tiden! Även om det kan tyckas ligga nära till hands, att Anders skulle vara en svåger till Henrik, så är det absolut ingen självklarhet! Alternativa tolkningar är möjliga. I det här fallet tror jag faktiskt att Anthoni kan ha dragit fel slutsats. På ett annat ställe i hans bok [7], kan man nämligen läsa, att när Kristina Pedersdotter och Björn Salvesson bytte till sig Stensböle, så var Björn sjuk, varför Kristina fick bemyndiga mågen Peder Hornhus att sköta godsen till kyrkan!
En alternativ tolkning, är alltså den, att Katarina Pederssons make, Björn Salvesson, avled i sviterna av sin sjukdom 1424, och att Kristina därefter gifte om sig med den Anders Jönsson vi hittar i Stensböle 1446. (Med de gods hon hade i sin besittning, torde det inte ha varit alltför svårt att hitta en ny make). Om jag tolkat språkbruket rätt, så blev Anders också i.o.m. giftet, måg till Peder Hornhus.
Min hypotes blir alltså att Anders Jönsson 1448 var gift med änkan Kristina Pedersdotter, och ingen annan.
2. Vem var Kristina Pedersdotter?
Anthoni nämner som trolig fader till Kristina Pedersdotter en Peder Skrädder, som fick jord reducerad i Sagu samtidigt med Björn Salvesson, utan någon motivering.
Ett bättre scenario är att Kristina var dotter till Peder (Hermansson) Svärd, och bror till Henrik (Pedersson) Svärd. Det finns fler indicier som pekar på detta, men det viktigaste hittar man i arvsskiftet efter den Kristina som dör 1486 (under förutsättning att det då fortfarande rör sig om Kristina Pedersdotter, vilket jag inte visat ännu).
Vid arvskiftet efter sin man 1980 behöll Kristina ”Stensböle och flera sina gods, som henne själv tillhörde”. Bland dessa gods som dyker upp vid skiftet efter henne 1486, hittar man Hinzaby i Sibbo, Borgå. Henrik Svärd avstod 1425 gods i Reso (Norrfinland) mot gods i Kimito och Tavastland i ett skifte med sin farbror, riddaren Nils Kurke, som flyttade till Sverige. Vidare avstod Henrik gods i Pargas, mot gods i Hinzaby i Sibbo, men bytet av dessa gods återgick omedelbart. [8]. Helt klart tillhörde dock godset Hinzaby släkten Svärd/Kurck, vilket 1486 ärvdes av en sonson till Kristina Pedersdotter.[9]
Min slutsats blir att Kristina Pedersdotter med stor sannolikhet är dotter till Peder Hermansson Svärd.
3. Är Kirsten som skiftar arv 1480, densamma som Kristina Pedersdotter i Stensböle?
En god ansats för att försöka besvara frågan, är att gå tillbaka till arvskiftet efter Kristina Pedersdotter 1486. Det finns sex arvingar till Kristina, men en närmare granskning pekar på att det rör sig om två särkullar, med tre barn i varje. Stensböle ärvs till hälften (broderdel) av Arvid Andersson, och till en fjärdedel (systerdel) var av mågarna Ljungi respektive Olof Olofsson. En byte göres direkt mellan dessa tre, då Arvid Arvidsson begär att få hela Stensböle, mot att Ljungi och Olof Olofsson får dela på Nynäs, Arvids fäderne. Nynäs i Nuosis (norrfinland), var Klas Lydekessons, Henrik Svärds svärfars, sätesgård, vilket pekar på Kirsten som skiftar arv 1480 är densamma som den Kristina Pedersdotter som fanns på Stensbölesböle 1446, syster till Henrik Svärd.
Indicierna tycks ganska starka för att det är densamma Kristina vi träffar på i Stensböle 1424, 1448 och1480!
4. Rör skiftet efter Kirstens make 1480 Anders Jönsson?
Om man accepterar tolkningen om särkullsbarn vid arvsskiftet efter Kristina (och förutsätter att det rör sig om minst två kullar), så kan man dra slutsatsen att tre barn tillhörde Björn Salvesson, och tre Anders Jönsson, eller att äktenskapet med Björn Salvesson var barnlöst, då han sannolikt dog kort tid efter giftemålet med Kristina. Detta skulle implicera att Kristina var gift en tredje gång! Om vi går tillbaka till ”nuläget” ovan, så finns det uppgifter om att Kristina i Stensböle var gift med Anders Olofsson till Haiko! Anthoni har tidigare försökt anföra att Anders Jönsson och Anders Olofsson skulle vara samma person, vilket starkt dementerats av T. Vähäkangas.
Hur lösa upp den här knuten? Tillbaka till arvsskiftet 1480. Där hittar man att hennes (Kristinas) måg, skall ”bli vid Haiko”, d.v.s. det Haiko som ägts av Anders Olofsson till 1480!
En rimlig slutsats blir att skiftet efter Kristinas make 1480, rör hennes sannolikt 3:dje make, Anders Olofsson till Haiko.
[1] FMU 1743.
[2] Genos 39 (1968).
[3] FMU 3842.
[4] FMU 4262. (FMU 2318 behandlar samma arvsskifte, men är feldaterad till 1439).
[5] HTF 1951, Tvenne Borgåbrev av år 1446 av E. Anthoni.
[6] Genos 1997:11 s. 17; (http://www.genealogia.fi/genos/68/68_76.htm)
[7] FMU 1714; E. Anthoni Finlands Medeltida Frälse och 1500-talsadel, s. 117.
[8] E. Anthoni Finlands Medeltida Frälse och 1500-talsadel, s. 165.
[9 ] (Anthoni är tveksam om godset ärvs av ’ Hans Brodersson’ eller ’hans brodersson’, vilket anges vid skiftet 1486 efter Kristina. Om man jfr med skiftet efter Kristinas make 1480, framgår det klart, då han där benämns ’mitt sonebarn ’– ’hans brodersson’ relaterar i det senare fallet till Arvid Arvidsson, Kristinas son.)
Följande hypotetiska släktträd kan på någorlunda goda grunder skissas, med undantag av fördelningen av barnen på de olika kullarna vilket är mycket osäkert!
http://aforum.genealogi.se/discus/messages/576/310514.jpg
}
Synpunkter mottas med tacksamhet och intresse!
PS Rubriken borde ändras till Stensbölesläkten, då det inte handlar om en ätt..
(Meddelandet ändrat av Ten 2010-11-10 00:41)
Föreningsmedlem
Postat måndagen 15 november 2010 - 20:03 Att Anna Andersdotter är dotter till Anders Jönsson verifieras av att hennes, och Liunge Tidikssons, son Påvel Scheel, ärkepräst i Åbo, bär samma vapen (FMS 38) som sin morfar Anders Jönsson (FMS 183), en klöverbladskura!
Ett exempel på en relativt vanlig företeelse på medeltiden, man valde det förnämsta av föräldrarnas vapen , vilket i det här fallet uppenbarligen var moderns...
Benedictus
14.08.11, 21:05
Lainaus Genosjuttu
(http://www.genealogia.fi/genos/index.htm)
Oikaisu - Rättelse
Tapio Vähäkankaan artikkelin "Porvoon Stensbölen ja Hinthaaran rälssin perintö" sukutauluissa (Genos 1997:1 s. 17) olevat, sukulaisia toisiinsa yhdistävät viivat ovat muutamissa kohdin virheellisiä. Oikein viivoitetut sukutaulut julkaistaan uudelleen tässä. Toimitus pahoittelee tapahtunutta.
I artikeln "Frälsearven i Stensböle och Hindhår i Borgå" av Tapio Vähäkangas (Genos 1997:1 s. 17) ingår antavlor med linjer som förenar med varandra befryndade personer. En del av linjerna är felaktiga. Här publiceras på nytt antavlorna med korrigerade linjer. Redaktionen beklagar det skedda.
http://www.genealogia.fi/genos/68/68_76_1.gif
Genos 68(1997), s. 76-77
© Tekijät ja Suomen Sukututkimusseura - Författarna och Genealogiska Samfundet i Finland
Yllä lienee ilmeinen virhe, koska mainitaan, että Ingeborg on saanut Karlebyn ja Raghild Torsbyn.
Yllä siis Ingeborgin ja Ragnhildin tilat ovat vaihtuneet, eli tuo Olof Larsson on Ingeborgin jälkeläisiä.
Matts Frillen tyttärien osuus Tjusterbyssä on ilmeisesti yhteydessä Pernajan Torsbyn saantoon. Eräs Olof Larsinpoika oli syyllistynyt Matts Frillen tappoon. Hän hyvitti tämän tyttäriä 17.6.1530 luovuttamalla heille Pernajan Torsbyn. [41] (http://www.genealogia.fi/genos/68/68_10.htm#41) Matts Frillen vävy Arvid Olofinpoika (Wildeman) omistikin siellä 1500-luvun puolivälissä maata. [42] (http://www.genealogia.fi/genos/68/68_10.htm#42)
TÄSSÄ VAIHEESSA ASIANVIERESTÄ KYSYNKIN: iNGEBORG ANDERSDR SAI PERNAJAN TORSBYN PERINTÖNÄÄN. HÄNEN PUOLISOAAN EI MAINITA, EIKÄ SITÄ ALLAKAAN MISSÄÄN TUNNU TIEDETTÄVÄN. OLOF LARSSON ANTAA PERNAJAN TORSBYN TILAN TAPPOHYVITYKSENÄ 1530. JOS INGEBORGIN PUOLISO ON LARS, NIIN OLOF OLISI POIKANSA, MIKÄ AJALLISESTI SOPII HYVIN.
ERÄS MIKAEL OLOFSSON AGRICOLA SYNTYY PERNAJAN TORSBYSSÄ N.1510.ISÄN NIMI ON OLOF, ÄITIÄ EI TUNNETA.
Ensimmäisessä jakokirjassa vuodelta 1480 Kirsten jakoi lastensa kanssa näiden isänperinnön. [17] (http://www.genealogia.fi/genos/68/68_10.htm#17) Siinä hän pidätti elinajakseen itselleen Stensbölen. Se oli siis ollut hänen huomenlahjansa. Sen lisäksi hän pidätti itselleen omat tilansa, joita ei erikseen nimetä. Pojalle Arvid Andersinpojalle tulisivat "Lemmonäs Oxenääs" ja eräät Stensbölen ulkopalstat. Toisen pojan lapselle Pyhtäällä kuuluisi Järppilä. Vävy Olof Olofinpoika saisi pitää Drägsbyn ja puoli osuutta Tjusterbyn myllyyn. Toiselle vävylle Ljunge Tidikenpojalle jäisi Haikko ja Kristinan osuus Tjusterbystä sekä puoli myllyä. Muualta tiedämme, että Ljungen vaimon nimi oli Anna Andersintytär. [27] (http://www.genealogia.fi/genos/68/68_10.htm#27) Tyttärelle Ingeborgille jäisi "Peethalax" ja yksi talo Helsingin Skattmansbystä. Vielä mainitaan ilmeisesti nuorimman tyttären mies Peder Henrikinpoika, joka saisi "Kopelan" sekä Inkuraisen.
Kirstenin kuoltua lapset suorittivat uuden jaon. [25] (http://www.genealogia.fi/genos/68/68_10.htm#25) Siinä mainitaan aivan eri tilannimet kuin edellisessä jakokirjassa. Syynä siihen voi olla, että ne saattoivat olla äidinperintöä. Tämän jakokirjan mukaan Arvid Andersinpoika sai puolet Stensbölestä vävyjen Olof Olofinpojan ja Ljungen saadessa toisen puolen. Arvid vaihtoi kuitenkin tämänkin puolikkaan itselleen luovuttamalle langoilleen Nyynäisten osuuden. Stensbölen arvo oli 400 mk. Arvidin nimeltä mainitsemattomalle veljenpojalle tuli perinnönjaossa maata Porvoon Vekkoskelta ja Sipoon Hindsbystä. Ingridille tuli Pernajan Torsby ja Ragnilille, joka siis on Peder Henrikinpojan leski, kuului Porvoon Karleby.
Karlebyssä ei ollut 1500-luvulla rälssimaata.
Siis Ragnhild sai isänperintönä Kopelan ja Inkuraisen sekä äidin perintönä Porvoon Karlsbyn.
Vähäkangas ei tunne Kopela nimistä paikaa, mutta Kopela lienee sama kuin Paraisten Strandbyn Koupo, joka oli Stenbölen omistajan Lars Livländerin ja vaimonsa Anna Hansdr:n tyttärenpojan lainlukija Hans Persson Grannen omistama 1500-luvun lopulla.
Samainen Hans Granne omisti myöskin Porvoon Karlsbyn.
On epäselvää miten Koupo ja Karlsby ovat siirtyneet Hans Grannelle, sillä ei näyttäisi siltä, että se olisi äidinäidin Anna Hansdr:n perintöä, mitä oli taas Stenböle.
Alla Ragnhildin puolisona mainitaan Peder Henriksson Hornhus, kuka ja mikä hän olisi?
Mistähän Leif Tennare on saanut kyseisen tiedon?
http://aforum.genealogi.se/discus/messages/576/310514.jpg
Benedictus
17.08.11, 21:44
Yllä olevassa viestissä on selvitystä Stenbölen suvusta.
Sen eräänä alaviitteenä selvisi, että Ingeborg Andersdr:n perimä Pernajan Torsby siirtyy Frille suvulle Olof Larssonin tapettua Frillen.
Heitin mietelmän, että miten arkkipiispa Micael Agricolan isä sopisi tuoksi Olof Larssoniksi.
Jully Ramseyn Frälsesläktar on uskomaton teos, vaikka on vanha ja täynnä virheitä, mutta silti sen selaaminen on yllättävän antoisaa. Turun kirjastossa pikaisesti katselin taas kyseistä opusta.
Aika erikoinen on sivulla 135, Frille suvun taulu VI :
Frille Mattsson kuollut före 1530.
Ihjälslagen af Olof Larsson till Torsby, som antagligen var Biskop Micael Agricolas fader.
Gift med Margareta. Hon fick sex stängar jord i Torsby af sin makes baneman till förlikning.
Sivulla 426 Stensböle-släkten:
Ingeborg Andersdr. Kallas hustru Ingeborg i Thorsby, var måhända stammoder för Biskop Micael Agricola, vars fader Olof Larsson år 1530 innehade Torsby i Pärnå socken.
Agricola suku s. 2. Olof ja todetaan, ettei Olof Simonsson ole oikein vaan Olof Larsson ennemmin.
Jully Ramseylla on ollut uskomaton kyky ja taito selvitellä noita sukuja, että jos hän on esittänyt noinkin selvän näkemyksen Micael Agricolan suvuksi, niin se ei voi olla pelkkää arvailua, koska jo kirjan julkaisu aikaan Micael Agricola oli suomalaisuuden suuri esikuva ja ikoni.
Heitänkin kysymyksen, miten Micael Agricolan asema muuttuisi, jos hän onkin ikivanhan mahtiaatelissuvun jälkeläinen, jonka isä syyllistyi miesmurhaan?
Toisaalta silloin voidaan myös kysyä, kuka oli tuo Simon Agricola, jolla tuntuisi olevan eri sukuhaaroja jälkeläisinä.
Jos Micael Agricola ei olekaan tavallisen talonpojan poika, eikä hän aikanaan liene ollutkaan ainoa Agricola, vaan heitä oli useampia.
Leijonmarck suvun esi-isä oli Nils Simonsson, kuollut 1569.Omisti Kemiön Lillvikin.
Jälkeläiset käyttivät Agricola nimeä, ja esittivät olevansa Micaelin sukua.
Toisaalta samaan aikaan vieressä olevan Paraisten kirkkoherrana on Elias Simonis, jonka 2 poikaa ja jälkeläiset käyttivät Agricola nimeä.
Elias Simonis oli syntynyt noin 1520-30 aikoihin, isänsä Simon olisi siis Micael Agricolan ikäluokkaa tai vanhempi.
Micael Agricolalla ei tiedetä veljeä, mutta sedät ja enot olisivat hyvinkin mahdollisia nimenkäyttäjiä, jos puhutaan Stenböle tasoisen suvun jälkeläisistä.
Ingeborg Andersdr:n puolisosta ei liene tietoa, mikä on aika kummallista.
Äitinsä Kirstin Stenbölestä perintö jaettiin 1489, hänen ikäänsä ei tiedetä, jos arvaillaan hänen olleen jo vanha eli noin 70 vuotias, olisi nuorempienkin tytärten pitänyt syntyä noin 1460 paikkeilla. Ollen naimaikäisiä n. 1480.
Jos Micael Agricola on syntynyt noin 1507-10, olisi isänsä pitänyt syntyä viimeistään 1485-90.
Tämä tarkoittaa, että vaikka Ingeborg olisi syntynyt 10 vuotta aiemminkin, niin olisi melko varmasti ikänsä suhteen Micaelin isoäiti.
Ajatus perustuu ideaan, että lapset perintökirjassa olisivat noin suurinpiirtein ikäjärjestyksessä.
Oliko Julli Ramsey väärässä vai onko kansallisromanttinen näkemys Olavi Tuntemattomasta se oikea?
Benedictus
18.08.11, 23:19
Pappan Olav dog i början av 1540-talet. Han lämnade efter sig änkan och fyra barn, en pojke och tre döttrar.
Olavs hustru dog någon tid på 1550-talet. Namnet känner vi inte. Inte heller känner vi döttrarnas namn.
Men sonen blev bekant. Mikael blev biskop.
Vi vet att Olavs äldsta dotter gifte sig med ”Clemet, scriffuare aff Finlandh”, som var fogden i Nyslott åren 1542-47. Källorna gällande honom är bristfälliga, delvis motstridiga. Clemet Henriksson Krook hörde till lägre friherresläkt, Han fungerade som skriva i kungahuset, som fogde i Uppland, från 1539 som spion, fr.o.m. 16.2.1542 i Nyslott och länet, åklagades för överdrivna skatter år 1547 och befriades från uppdraget, bodde resten av livet i Stockholm och dog 1556, ”medan samme Clemet lot inge barn effter sig”.
År 1551 sålde Clemet sin hustrus och sin egen andel av gården i Torsby till Mikael.
Den 20.6.1545 har Mikael skrivit på paradsidan av Sebastian Münsters bok ”Cosmographia” skrivit följande ord på latin ”in vsum Clementis henrici, Nyeslote praefecti in pignus necssitudinis”, då han gav boken till sin svåger.
http://www.kyrkpressen.fi/component/option,com_mamblog/task,show/action,view/Itemid,889/id,20424/
Micael Agricolan vanhemman siskon miehen karriääri ei oikein sovi tavallisen maalaistalon vävylle. Vaikka siskon veli olisikin oppinut maisteri.
Keskimmäisen sisaren mies oli nimismiehenä mainittu, vai oliko äidin puoliso?
Nuoremman sisaren jälkeläiset olivat nettiesitysten mukaan varakasta säätyläistöä.
vBulletin® v3.8.11, Copyright ©2000-2024, vBulletin Solutions Inc.