E E Sorolaisen puoliso

[Erkki A Tikkanen]

Onko kenellekään tullut vastaan tarkempaa tietoa piispa Ericus Erici Sorolaisen puolisosta.
Leinberg mainitsee teoksessaan "Åbo Stifts Herdaminne" hänen ensimmäisen puolisonsa olevan Västeråsin tuomiorovasti Salomon Birgeri Vallensiksen puolison Anna Halvarsdotterin (Halvarintyttären) sisaren, ehkä Birgitta nimeltään, k. ennen 1607.

[Alpo Rantala]

Hei!

LKT, professori Arno Forsiuksen kotisivuilta http://www.saunalahti.fi/arnoldus löytyy hänen kirjoituksensa "Sigfridus Aronus Forsius ( n 1569-1642) kirkkoherrana Kemiössä".
Siinä on ko. kirkkoherran hääruno piispa Sorolaiselle tämän mennessä toiseeen avioliittoonsa. Runosta selviää Sorolaisen molempien puolisoiden tietoja.

Alpo Rantala

[Erkki A Tikkanen]

Hei Alpo, ja terveisiä sinne oikeitten immeisten pitäjään!

Suuret kiitokset linkistä! Nuo häärunot ovatkin unohtuneet tarkistaa, mutta löytyihän Sorolaisen vaimolle oikea nimi, Margareta ja samalla hänen ja sisarensa Annan isästä jotain lisätietoa. Tästä on hyvä jatkaa, netti on kuitenkin ollut vaitelias Halvardin suhteen. Nyt on jotain mihin tarttua kiinni!

[Erkki A Tikkanen]

Kaikkeen sitä törmää kun vanhoja kaivelee :eek:

E E Sorolaisen toisen puolison, Ingeborgin, isä oli Palne Eriksson Rosentråle, joka on mainittu olevan Ruotsin suurin väärentäjä. Hän väärensi erilaisia historiallisia asiakirjoja, enimmäkseen omaksi edukseen.
Onneksi ei ole Palne esi-isien joukossa :D:

Tässä mm. pieni maininta:
http://ex-epsilon.slu.se/archive/00001572/01/Exjobb_Oskarsson_Busk_hela.pdf


"1587 Helgeandholmsbeslutet, En ”..dröm och lögnaktig sammansättelse..”

Dokumentet är en av Sveriges mest omtalade urkundsförfalskningar (Hafström 1970b).
Enligt detta skulle 1282 en herredag (dåtidens riksdag), efter Kung Magnus Ladulås
begäran, ha förklarat följande som tillhörandes kronan:
1. Alla bergverk. 2. De tre strömmar som ligga innan Sveriges lås och nycklar, nämligen
Mälaren, Hjälmaren och Saltsjön samt alla fiskerier därstädes. Andra uppräknade
strömmar och vattendrag, bl.a. strömmen vid Trollhättan. 3. Alla norrländska och
finländska strömmar i vilka vore ”hufwudfiskien”. 4. Ränta för alla huvudskär i den
svenska och finnländska skärgården. 5. All stubbejord ( se Allmän fastighetsrättshistoria).


Förfalskningen gjordes av Palne Eriksson Rosenstråle, en högt betrodd riddare från
Östergötland. Han presenterade dokumentet för Johan III 1587. Eriksson påstod att det
var en av honom själv gjord avskrift ur en bok 1548. Boken skulle finnas i
biskopsbiblioteket i Strängnäs där en del av rikets äldre handlingar förvarades.
Dokumentet möttes redan av samtiden med misstro. På några bevarade exemplar finns
anteckningar gjorda av olika framstående män. De skriver bl.a. ”Palne Erickzons
drömde undervisning..”, ”Med lögn och alla inlagt..” och ”...een Palne Erichsons

benempd fantasi, dröm och lögnachtige sammansättelse...”. Den sistnämnda
kommentaren är skriven av Elias Palmschöld som vidare beskriver hur Eriksson skulle
ha tillverkat dokumentet för att återvinna Konungens gunst som han tidigare hade förlorat."

[Erkki A Tikkanen]

Hei!

LKT, professori Arno Forsiuksen kotisivuilta http://www.saunalahti.fi/arnoldus löytyy hänen kirjoituksensa "Sigfridus Aronus Forsius ( n 1569-1642) kirkkoherrana Kemiössä".
Siinä on ko. kirkkoherran hääruno piispa Sorolaiselle tämän mennessä toiseeen avioliittoonsa. Runosta selviää Sorolaisen molempien puolisoiden tietoja.

Alpo Rantala

Huomioita Sorolaisen häärunon sisältöön. Alla lainaus em. linkin sivulta.


Forsiuksen häärunon perusteella tiedetään, että Sorolaisen ensimmäisen puolison nimi oli Margareta ja että tämä oli Västeråsin tuomiorovastin Salomon Birgerin käly. Margaretan isästä kerrotaan, että hän oli hallinnut Itä-Götanmaata, ollut ratsuväen päällikkönä ja taistellut venäläisiä vastaan.

Sain kopion kyseisestä häärunosta ja olen olemattomalla latinankielen taidollani lueskellut sitä läpi.
Sorolaisen ensimmäisen vaimon isästä Forsius kertoo edellä, että olisi hallinnut Itä-Götanmaata, ollut ratsuväen päällikkönä ja taistellut venäläisiä vastaan.

No, minähän tietysti innostuin, kun tämä Salomon Birgeri on esi-isäni ja nyt kuvittelin saaneeni lisäinfoa hänen vaimonsa Anna Halvardintyttären isästä :p:

Runosta käykin ilmi, että nämä tiedot ovatkin Sorolaisen toisen vaimon, Ingeborgin, isän tietoja, samoin lueskelin kirjasta "Östgöta Ryttare 1552-1617" upseereiden biografiat, ei Halvardia, mutta kylläkin tämä toisen vaimon, eli Ingeborgin isä Palne sieltä löytyy kaikilla em. toimilla varustettuna.

Onko virheen tehnyt Arno Forsius tulkitessaan lähteeksi merkitsemäänsä runoa, vai toiseksi lähteeksi mainitsemansa Sigfrid Forsiuksen häärunoista Pro gradun tehnyt Virpi Seppälä-Pekkanen? Vai minä, tulkitessani runoa :confused:
Östgöta Ryttare -kirjasta en löytänyt yhtään Halvardia.

Odottelen vielä elokuun alkua, jolloin saisin kaukolainaksi nyt suljettuna olevasta kirjastosta tuon Pro gradun, jotta voisin omin silmin katsoa sen tulkinnat kyseisestä runosta.

[Jouni Kaleva]

Minulla on Rafael Holmströmin 1937 ilmestynyt teos "Eerikki Eerikinpoika Sorolainen" (Suomen kirkkohistoriallisen seuran toimituksia XXXIX), jossa muutama viittaus piispan perhetilanteisiin.

Piispan 2. avio "leski Ingeborg Palnentytär de Raffenäsin kanssa. Avioliitto oli solmittu luultavasti alkupuolella vuotta 1608. Uusi rouva on tuonut Sorolaisen kotiin kaksi tytärtä, ja tässä avioliitossa Sorolaisen kanssa syntyi poika, joka kuitenkin pian kuoli." (viitteenä Turun tuomiokirkon hautajaisluettelon merkintä 22.1.1609 "med dubbel ringningh D:ni episcopi son")

Piispan 1. avion poika Erik aiheutti murhetta vanhemmilleen. Tämä Ericus jr. oli n. 1598-99 Ruotsissa sukulaisissa, äitinsä siskon kodissa Westeråsissa. Siellä oli "syntynyt hellä suhde hänen ja Klaara nimisen serkun välillä". Tämä "hellä suhde" näkyy olleen skandaalinomainen. -- Ericus jr. lopulta päätyi Roomaan ja ilm. jesuiittajärjestöön, mikä oli sinänsä sietämätön tilanne isälle, joka oli luterilainen piispa, jonka koko ura oli taiteilua uskonpuhdistuksen ja vanhan katolilaisuuden ristiaallokoissa Vaasa-veljesten alaisuudessa.

Poika-Erik lähetti isälleen juhannuksena 1607 ("ipso die Joannis Baptistae A:o 1607") Roomassa päivätyn kirjeen, jossa hän

-kerjää 100 Unkarin guldenia kotimatkarahoiksi (ei saanut)
-onnittelee isäänsä uudesta avioliitosta
-tervehtii sisaruksinaan äitipuolen kahta tytärtä
-ehdottaa, että isä neuvoisi kauniimpaa heistä valmistumaan pojan morsiameksi
-kehottaa isäänsä ottamaan luokseen taloudenhoitajaksi Clara Salomonintyttären, joka nyt eli turvattomana Ruotsissa. (Erik oli jatkanut kirjeitse "hellää suhdetta" Claraan ja luvannut tarvittaessa naida tämän).
-kehottaa isää anomaan vahvistusta suvun vanhalle aatelisarvolle
(mikä aatelistausta itsessään vaikuttaa pohjimmiltaan tekaistulta tarinalta -allekirj. oma mielipide)

Varsin jesuiittamainen kirje kaikenkaikkiaan!!

[Erkki A Tikkanen]

Löytyy sama kirja omastakin hyllystä. Tuo vihkivuosi 1608 on ilmeisen virheellinen, häärunon kirjoitti Forsius jo 1602, kuten käy ilmi myös Erikin isälleen lähettämästä kirjeestä vuotta aiemmin 1607.

Mielenkiintoisia asioita on jälkipolville jäänyt Erik nuoremman kirjeenvaihdosta.

Kirjasta "Rome and the Counter-Reformation in Scandinavia: Jesuit educational strategy" löytyy Erikin salakirjoituksella serkulleen kirjoittama kirje, englanniksi kylläkin. Ehkä se löytyy jostain suomeksikin, mutta en ole sitä kaivanut esille.

Kirje alkaa:

"Oh Klara, my Klara, my dearest Klara, my dearest and only one."

http://books.google.fi/books?id=BCps9VpXdV4C&pg=PA125&dq=sorolainen+clara#v=onepage&q=&f=false

Linkistä avautuvalla sivulla kerrotaan Erikistä ja seuraavalla sivulla on sitten tuo kirje.

Klaran sisar oli juuri tuolloin Erikin ollessa Västeråsissa mennyt naimisiin, muut sisarukset kuolleet ja hän eli leskeksi jääneen äitinsä kanssa Västeråsissa, ilmeisesti kahdestaan. Helppo sitä oli yksinäistä serkkuparkaa vokotella :D:

Klaran myöhemmät vaiheet ovat tuntemattomia, hän ei kuitenkaan ilmeisesti koskaan tavannut enää serkkuaan, joka jäi Sigismundin palvelukseen Puolaan.

Aika jesuiittamainen on tämäkin kirje :cool:

[Erkki A Tikkanen]

No niin, jopa akateemisessa maailmassa on kesälomat pidetty ja pitkään odottamani Virpi Seppälä-Pekkasen pro gradu "Sigfrid Aron Forsiuksen latinankieliset häärunot" saapui kaukolainaksi.

Pikaisesti teosta tutkailtuani totean omat latinantulkintani oikeaksi.

Pro gradussa mainitaan Erik Sorolaisen ensimmäisestä vaimosta se, että nimi on Margareta, heille syntyi poika Erik ja vaimo kuoli. Surtu oli ja uusi vaimokin katsottu.
Uusi vaimo oli Ingeborg ja isän urotekojakin siinä mainittiin, ne jo aikaisemmissa viesteissäkin mainitut.

Virhe on siis Arno Forsiuksen em. kotisivulla olevassa tekstissä, sekä ilmeisesti myös kirjassa (josta teksti on lainattu) "Tietämisen riemu ja tuska. Sigfridus Aronus Forsiuksen elämä n. 1560–1624":


Forsiuksen häärunon perusteella tiedetään, että Sorolaisen ensimmäisen puolison nimi oli Margareta ja että tämä oli Västeråsin tuomiorovastin Salomon Birgerin käly. Margaretan isästä kerrotaan, että hän oli hallinnut Itä-Götanmaata, ollut ratsuväen päällikkönä ja taistellut venäläisiä vastaan.


Tekstissä on yhdistetty kahden vaimon tiedot yhdeksi. Margaretan isästä, Hallvardista, ei mainita (ikävä kyllä, omalta kannaltani) mitään.

No, esi-isän metsästys jatkuu :cool: