PDA

Arkistonäkymässä ei tällä hetkellä lainaus erotu varsinaisesta viestistä. Suosittelemme että vilkaisette ns. täydellistä versiota: : Loppi, Janakkala | räätälit Jaakko Rosberg ja Kustaa Jaakonpoika


Sami Lehtonen
09.07.09, 18:00
Kustaa Jaakonpoika vihittiin 16.9.1790 Lempellon Ylöstalon lampuodin tyttären Hedvig Matintyttären kanssa. Pitkään meni, ennenkuin löysin, mistä Kustaa Jaakonpoika tuli. Myöhemmissä rippikirjoissa tämän syntymäpäiväksi on merkitty 4.2.1746 mutta sellaisena päivänä ei sopivaa Kustaata ole syntynyt.

Perisyy ongelmaan oli Janakkalan rippikirjojen kolmen vuoden katkos. Edellisen rippikirjan merkinnät päättyvät vuoteen 1787 ja jonkin verran sen jälkeen Kustaa Jaakonpoika lienee tullut Lempeltoon. Pienellä munkilla myöhemmin löysin 1746 syntyneeksi merkityn Kustaa Jaakonpojan liikkumasta 1760-luvulla (RK1762-1768) Hyvikkälässä (s.105), Tarinmaan Oravalassa (s.5), Viralan Maukolassa (s.124) ja Hiiden kartanossa (s.10). Viimeksi mainituissa kahdessa paikassa hän on ollut vuosina 65-68, mutta kahden ensimmäisen paikan rippikirjasivut eivät tarjoa ehtoollisellakäyntitietoja, joista päätellä ajankohtaa.

Edelleen hämäräksi jää Kustaa Jaakonpojan alkuperä. Toisaalta Lopella Sajaniemen Melkossa on räätäli Jaakko Simonpoika Rosberg, jolle syntyy Kustaa 13.11.1743. Rosbergin Kustaa Jaakonpoika häviää tältä sivulta, mutta ehtoollsimerkintöjen mukaan ilmeisesti vasta 1767:
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/loppi/rippikirja_1762-1767_tk276/kuvat/77.jpg

Hän ei siis liene oikea Kustaa Jaakonpoika, vaikka nimi, ammatti ja ikä noin suurin piirtein täsmäisi. Onko jollakulla tietoa siitä, missä 1746 syntynyt Kustaa Jaakonpoika olisi voinut olla räätälinopissa tai onko joku jo löytänyt hänen juurensa?

Sami Lehtonen
14.09.09, 22:38
Lähialueen Kustaa Jaakonpoikia olen rajannut pois mahdollisten joukosta mm. Nurmijärvellä 3.6.1746 syntyneen Kustaa Jaakonpojan. Janakkalassa en usko hänen syntyneen - siellä ei juuri ole aukkoja kastekirjassa, eikä läpikäymieni Jaakkojen yhteydessä ole Kustaa-nimistä sopivaa poikaa.

Janakkalan sisäänmuuttaneiden perusteella kävin vielä läpi 1750-luvulla sisäänmuuttaneet jaakot, mutta näilläkään ei näytä olevan Kustaata muassaan.

Kustaa Jaakonpojan vanhimman pojan, Heikin, yhtenä kummina on Vanajan Syrjän Heikki Heikinpoika. En ole onnistunut luomaan uskottavaa yhteyttä Janakkalan Lempellon ja Syrjän väen välille. Jollakin tapaa se yhteys on täytynyt olla olemassa.

Tapani Kovalaine
15.09.09, 13:12
Jos minä olisin Kustaa Jaakonpoika ja menisin Turenkiin räätäliksi, niin ottaisin itselleni tavaramerkikseni sukunimen Turenius. Syntymäaika näkyy tällaisella räätälillä olleen ainakin vuosien 1782-1790 välillä 4.2.1746. Vuonna 1790 räätäli Gustav Turenius muutti Lampeltoon ja luopui sukunimestään, kai siksi kun ei asunut enää Turengissa.

http://www.digiarkisto.org/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/janakkala/rippikirja_1782-1787_tk239/22.htm
http://www.digiarkisto.org/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/janakkala/rippikirja_1790-1795_tk239/46.htm

Tapani Kovalaine
15.09.09, 20:14
Sitten kun mennään rippikirjassa lukkari Gustav Thurenin pihapiiriin Oravalassa, tulee vastaan ahkerasti ripillä käynyt ja vuonna 1746 syntynyt sotilas Gustaf Turenius, joka läksi Janakkalasta vuonna 1779 Sveaborgiin. Digikuva kertokoon:
http://www.digiarkisto.org/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/janakkala/rippikirja_1776-1781_tk238-239/159.htm (http://www.digiarkisto.org/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/janakkala/rippikirja_1776-1781_tk238-239/159.htm)
http://www.digiarkisto.org/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/janakkala/rippikirja_1770-1776_tk238/168.htm (http://www.digiarkisto.org/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/janakkala/rippikirja_1770-1776_tk238/168.htm)
http://www.digiarkisto.org/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/janakkala/rippikirja_1762-1768_tk238/11.htm

Sami Lehtonen
16.09.09, 16:25
Kiitos Tapani. Lisävinkki Turenius-nimestä saattaa toimia vielä avaimena. Keräämäni aineiston perusteella seuraavassa on lähes kattava lista Kustaan esiintymisistä:
Janakkala, Hyvikkälä -vuodet-?
http://www.digiarkisto.org/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/janakkala/rippikirja_1762-1768_tk238/116.htm
Janakkala, Tarinmaa, Oravala -1763-:
http://www.digiarkisto.org/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/janakkala/rippikirja_1762-1768_tk238/11.htm
Janakkala, Virala, Maukola 1765-1766 (yllä sockneskräddare Gustaf Gustafsson):
http://www.digiarkisto.org/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/janakkala/rippikirja_1762-1768_tk238/135.htm
Janakkala Hiiden kartano 1767-1768:
http://www.digiarkisto.org/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/janakkala/rippikirja_1762-1768_tk238/16.htm
Sotilas Gustaf Turenius Viaporista 1772 ja Viaporiin 1773
http://www.digiarkisto.org/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/janakkala/rippikirja_1770-1776_tk238/168.htm
Sotilas Gustav Turenius Viaporiin 1779:
http://www.digiarkisto.org/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/janakkala/rippikirja_1776-1781_tk238-239/159.htm
Turenki, Rokkala
http://www.digiarkisto.org/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/janakkala/rippikirja_1782-1787_tk239/22.htm
Turenki itselliset
http://www.digiarkisto.org/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/janakkala/rippikirja_1790-1795_tk239/46.htm

Olen päätellyt, että Hyvikkälässä esiintyminen on ajallisesti todennäköisesti ensimmäinen. Hänellä ei ole silloin vielä ehtoollismerkintöjä - voi olla, että oleilu on ajoittunut aivan 1760-vuosikymmenen alkuvuosiin ja rippikoulu olla ollut vielä suorittamatta. Räätälinoppi ajoittunee vuosiin 1765-1766, jolloin Kustaa on asustellut pitäjänräätäli Kustaa Kustaanpojan kanssa. Hyvin lienee oppi päähän jäänyt, kun vuosien rupeama Viaporissa (vai oliko sotilasjoukoilla omat räätälit) ei estänyt jatkamasta räätälintointa taas 1780-luvulla.

Nähdäkseni olen eliminoinut muualta Janakkalaan noihin aikoihin muuttaneet Jaakot ja näiden pesueet. Lienee ehkä niin, että Kustaan kastemerkintää ei kirjoihin ole merkitty. Janakkalasta avioituu Hämeenlinnaan 1776 Erik Turenius porvari Tuiskun leskelle. Myöhemmin tämä näkyy Hämeenlinnassa nimellä Erik Thurén. Janakkalan rippikirjoihin lapset merkittiin jossakin määrin satunnaisesti vielä 1750- ja 1760-luvuilla - silti erillisiä lastenkirjoja ei ollut. Eräs lupaava pari olisi:
209..1745 Hitis gård drg. Jacob Jacobss. pig. Hedv. Ers:dr. Wirala

sillä myöhemmällä iälläänkin Kustaa Jaakonpoika tuntuu viihtyvän juuri Turengin, Viralan ja Hiiden alueella. Kastetuista Jaakolle ja Hedvigille löytyy Erik:
6.8.1755 8.8.1755 Wirala Jacob Jacobsson Hedvig Ersdr. Ericus
Erikiäkään ei rippikirjoista löydy. Jaakko ja Hedvig sentään löytyvä Viralasta:
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/janakkala/rippikirja_1754-1761_tk238/118.htm
jossa heidän mainitaan olevan Hyvikkälässä:
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/janakkala/rippikirja_1754-1761_tk238/104.htm
Juuri Hyvikkälässä Kustaa Jaakonpoika tavataan kartanon palkollisista jo ilmeisesti 1762 seuraavassa rippikirjassa. Jaakko Jaakonpoika kuolee Viralan Rekolassa 1765
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/janakkala/rippikirja_1762-1768_tk238/137.htm
jota kuolintietoakaan ei ole historiakirjoissa - myöskään Erikiä ei näy tässäkään rippikirjasivussa. leski Hedvig muuttaa Rengon Asemiin:
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/renko/rippikirja_1761-1767_tk266/48.htm
Josta Erik Jaakonpoika löytyy, joten koko matkan hänenkin on täytynyt kulkea mukana. Jaakko Jaakonpoika oli ennen Hedvigiä aviossa Valpuri Matintyttären kanssa, josta liitosta lapsia oli ainakin:
Christian 1732, Matti 1735, Heikki 1738
Heikin kasteessa Jaakko Jaakonpoika mainitaan rumpalin renkinä (viitannee Nils Jakob Colletziin, joka asui rumpalin ja asesepän puustellina toimineessa Tarinmaan Seppälässä). Valpuri kuoli Tarinmaalla 1743 35-vuotiaana.

Tästä pitkästä selostuksesta olisi kiva kuulla, että kuinka uskottavana voidaan pitää sitä, että 1760-luvun alussa ilmestyvän Kustaan sijoittaisi ko. perheen lapseksi, vaikka kastetietoa ei ole. Itsellisperheen vesan lienee ollut välttämätöntä siirtyä leipätyöhön Hyvikkälän kartanoon 14-15 kesäisenä 1760-luvun alussa ja äidin muutto Renkoon isän kuoltua 1765 vei viimeisenkin mahdollisuuden nähdä poikaa vanhempiensa yhteydessä missään rippikirjassa, joissa todistetusti merkitsemättömänä seilasi mukana poika Erik kymmenen vuoden ajan. Toisaalta rumpalin rengin pojan luulisi jo pienenä poikana saaneen jonkinasteisen kontaktin armeijaan, jossa Kustaa Jaakonpoika palveli jo hankittuaan itselleen räätälinammatin.

Nyt kysymys kuuluukin, että millä ilveellä tämän työhypoteesin voisi osoittaa oikeaksi? Yksi lienee tietysti seurata mahdollista täysveli Erikiä, josko hän olisi peräti aiemmin mainittu Erik Turenius. Vinkkejä otetaan vastaan.

Toinen kysymys liittyy Kustaa Jaakonpojan viimeisiin rippikirjamerkintöihin eli:
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/janakkala/rippikirja_1819-1826_tk241/194.htm
Hän on siis jotain toimittanut Venäjällä, mutta en saa selvää mitä.

karisalm
16.09.09, 17:02
Hei

Tässä varhaisin maininta ja kolmas ylhäältä Helena Jacobsdotter, sivulla myös mainitun Jacob Jacobssonin poika Henric Jacobsson s. 1738.
http://www.digiarkisto.org/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/janakkala/rippikirja_1762-1768_tk238/116.htm

Ja vielä Rengossa samainen Helena.
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/renko/rippikirja_1761-1767_tk266/48.htm

Sami Lehtonen
16.09.09, 17:43
Pohdin tuota Helenaa - olisiko hän Jaakko Jaakonpojan tytär. Kastemerkintä:
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/janakkala/syntyneet_1723-1749_tk245/109.htm

Näyttää kyseessä olleen Jaakko Heikinpojan - tosin tällaista paria ei kyllä Tarinmaalta löydy - tytär. Jos patronyymi on vain väärin, se tarkoittaisi periaatteessa sitä, että joko Kustaa Jaakonpoika ei ole Jaakko Jaakonpojan poika tai sitten Kustaan syntymäaika 6.2.1746 on osin kyseenalainen. Toisaalta Erikinkin syntymävuosi oli vaihtunut 1756:een Renkoon muuton yhteydessä. Pitänee selvittää muiden Jaakko Jaakonpojan lasten vaiheet ja katsoa, tuleeko räätäli Kustaa Jaakonpoika kenties kummeissa vastaan.

Sami Lehtonen
16.09.09, 19:08
Hedvig Erkintytär palaa aika pian Asemista:
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/janakkala/rippikirja_1771-1778_tk237/197.htm

Ja ilmeisesti kuolee Hyvikkälässä:
2.6.1785 5.6.1785 Hyvikälä Ilomäki Enkan Hedvig Ericsdr lungsot 54
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/janakkala/rippikirja_1782-1787_tk239/168.htm
Näin myös Thomas täytyy liittää lapsikatraaseen:
10.12.1752 11.12.1752 Tarima Jacola valh: Jacob Mattsson - - Hedvig Ersdr. - - Thomas (-)

Sami Lehtonen
16.09.09, 19:31
Tuomas Jaakonpojan molempien Janakkalassa syntyneiden lasten kummina on Maria Jaakontytär, joka on syntynyt:
17.3.1750 18.3.1750 Wirala ? Kilpiälä - Jacob Jac:son - - Hedvig Mattsdr. - - Maria (-)

Jaakko ja Hedvig kävivät pienellä visiitillä Kilpiälässä, jonka rippikirjassa heidän kohdallaan lukee i Tarima.

karisalm
17.09.09, 06:21
¨Hei

Mainitun Thomas Jacobssonin poika Eric Thomasson avioituu Oinaalan Markkulan sukuun, pso 3.4.1808 Janakkalassa Ulrika Maria Johansdotter.

Tapani Kovalaine
17.09.09, 09:07
Janakkalan srk:n kastettujen kirjaan on merkitty elokuun lopun ja syyskuun alun 1746 kohdalle Gustav Jacobs son. Hän olisi voinut syntyä esimerkiksi 4.9.1746. Merkintä on outo (minulle). Ei kummeja, ei päivämääriä. On sanottu etunimi, joten ei kuolleena syntynyt. Mutta kuoliko heti? Ei tietoja hätäkasteesta. Paikka on Turenki, Mäkilä ja se niin kivasti selittäisi sanan Turenius myöhemmin.

Tämä Jacob osoittautuu sittemmin Jacob Anderssoniksi ja häntä pystyy seurailemaan rippikirjoissa ihan mukavasti hänen varhaiseen kuolemaansa saakka.

Gustav Tureniuksen asumishistoriassa ja samoin Henrik Jaakonpojan historiassa on merkille pantavaa likeisyyttä pappilan ja lukkarin renkinä toimimiseen ja tuon takia on pappilan väen sukupuita ravisteltava, varmuuden vuoksi.

http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/janakkala/syntyneet_1723-1749_tk245/109.htm

http://hiski.genealogia.fi/historia/sl.gif (http://hiski.genealogia.fi/hiski/1vrhwo?fi+0129+haudatut+2385)9.6.1750 HAUDATTU 15.6.1750 Turengi Mäkilä dräng Jac: And:ss: hitsig feber 39

Sami Lehtonen
17.09.09, 10:11
Janakkalan srk:n kastettujen kirjaan on merkitty elokuun lopun ja syyskuun alun 1746 kohdalle Gustav Jacobs son. Hän olisi voinut syntyä esimerkiksi 4.9.1746. Merkintä on outo (minulle). Ei kummeja, ei päivämääriä. On sanottu etunimi, joten ei kuolleena syntynyt. Mutta kuoliko heti? Ei tietoja hätäkasteesta. Paikka on Turenki, Mäkilä ja se niin kivasti selittäisi sanan Turenius myöhemmin.

Tämä Jacob osoittautuu sittemmin Jacob Anderssoniksi ja häntä pystyy seurailemaan rippikirjoissa ihan mukavasti hänen varhaiseen kuolemaansa saakka.

Gustav Tureniuksen asumishistoriassa ja samoin Henrik Jaakonpojan historiassa on merkille pantavaa likeisyyttä pappilan ja lukkarin renkinä toimimiseen ja tuon takia on pappilan väen sukupuita ravisteltava, varmuuden vuoksi.

http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/janakkala/syntyneet_1723-1749_tk245/109.htm

http://hiski.genealogia.fi/historia/sl.gif (http://hiski.genealogia.fi/hiski/1vrhwo?fi+0129+haudatut+2385)9.6.1750 HAUDATTU 15.6.1750 Turengi Mäkilä dräng Jac: And:ss: hitsig feber 39

Kiitokset Tapani! Miten ihmeessä olen onnistunut hyppäämään tuosta yli - muutamaankin kertaan olen kelannut tuon 1746 kastettujen luettelon, mutta ilmeisesti olen sitten skimmannut tuon yhden rivin yli joka kerta. Muut kastemerkinnäthän ovat huomattavasti pitempiä. Kyse lienee juuri tästä Kustaasta. Voi jopa olla, että syntymäaika 6.2.1746 on aivan oikeinkin ja itse kastemerkintä viety kirjaan vasta myöhemmin.

Olen myös huomannut tuon Heikki Jaakonpojan (s.1758) liikkumisen samoissa taloissa samoihin aikoihin.

Sami Lehtonen
17.09.09, 10:17
Lukeeko siinä muuten "Jacobs och Lisas son Gustaf"

TerhiA
17.09.09, 11:17
Lukeeko siinä muuten "Jacobs och Lisas son Gustaf"

Turingi Mäkilä Fäherdens Jacobs och Lisas Son Gustaf.

Sami Lehtonen
17.09.09, 13:45
Turingi Mäkilä Fäherdens Jacobs och Lisas Son Gustaf.

Kiitos. Lähinnä tuo syheröinen Lisas -sana oli se, joka oli auki. Siinä kun on jostain syystä selvästi kirjailtu iso L-kirjain (viereisellä sivulla mm. lisbet on kirjoitettu pienellä) ja a on jäänyt ylöspäin auki.

Sami Lehtonen
17.09.09, 15:01
Tämä Jaakko Antinpoika ja vaimonsa Liisa Olavintytär ovatkin Padasjoelta lähtöisin:
Padasjoki, Nyystölä, Heimala
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/padasjoki/rippikirja_1731-1738_tk543-544/68.htm
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/padasjoki/rippikirja_1739-1746_tk544/29.htm
Padasjoelta Vanajan Marjoniemeen 25.5.1739
Vanaja, Marjoniemi
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/vanaja/rippikirja_1737-1743_tk23/77.htm
Janakkala, Turenki, Mäkelä
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/janakkala/rippikirja_1740-1747_tk237-238/34.htm

Liisa näkyy Turengin Mäkelässä vielä miesvainajansa jälkeen:
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/janakkala/rippikirja_1754-1761_tk238/33.htm