kenraali Rudolf Waldenin sukujuuria

[K.Salminen]

Lueskelin tuossa edesmenneen prof. Einar Juvan (Juveliuksen) v. 1956 tekemää ja Yhtyneiden Paperitehtaiden kustantamaa biografiaa kenrl. Rudolf Waldenista, joka syntyi 1.12.1878 Helsingissä, Kaivopuiston huvilassa no 14. Isä oli laamanni Walfrid Waldén, tuolloin Helsingin tuomiokunnsn tuomari. Äiti oli Ruotsissa syntynyt Mathilda Kristina Sommelius.

Sitten Juva jatkaa: "Isän puolelta Rudolf Walden polveutui hämäläisestä suvusta, jonka 1. opintielle joutunut jäsen oli Laukaan kirkkoherrana v 1838 kuollut lääninrovasti Emanuel Waldén. Tämä oli syntynyt 2.9.1772 Akaan Kylmäkoskella, jonne hänen vanhempansa olivat muuttaneet Vesilahdelta. Isä - Hautaan kartanon mylläri Joosef Joosefinp - oli Messukylästä kotoisin, äiti - Maria Henrikint - oli Vesilahden Kurjen tyttäriä (Juva 1956, 1-5).


Oheisessa siteerauksessa minua kiinnostaa tuo alleviivattu osuus: Maria Henrikintytär, Vesilahden Kurjen tyttäriä. Lähteinään tässä Juva ilmoittaa:
Vesilahden ja Akaan srk:n historiakirjat tältä ajalta. SAY Vesilahti, Saarioinen.

Katsoisin nyt Sääksmäelle päin EK:een, voitko verifioida tuon polveutumisen Vesilahden Kurjista? Myös muut kommentit "are desirable".

Kari Salminen

[Timo W]

3.4.1789 Emanuel Waldén 10482. * Akaassa 2.9.1772. Vht: Akaan Hautaan kartanon Sillanpään torppari Josef Josefsson († 1792) ja Maria Henriksdotter. Hämeenlinnan triviaalikoulun oppilas 1780–89. Ylioppilas Turussa 3.4.1789 [Walden] Emmanuel, Tavast _ 691. Todistus ordinaation hakemista varten saamaansa kutsua noudattaen registratuurassa 3.11.1794. Vihitty papiksi Porvoon hiippakunnassa 2.4.1795. — Askolan kappalaisen apulainen 1795. Porvoon vt. maakappalainen 1796. Orimattilan vt. kappalainen s.v. Karstulan kappalainen 1798, Hauhon 1811, ajoittain vt. kirkkoherrana. Varapastori 1807. Lammin kappalainen 1818. Laukaan kirkkoherra 1830. † Laukaassa 31.12.1838.
Pso: 1:o 1798 Beata Katarina Streng tämän 2. avioliitossa († 1809); 2:o 1810 Maria Margareta Winter tämän 2. avioliitossa († 1853).

http://matrikkeli.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=10482


Kurki/Kurck suvussa ei ole tietojeni mukaan Henrik-nimistä henkilöä.

[kkylakos]

Vähän hipsuja:

Emanuelin tiedot yo-matrikkelissa (http://matrikkeli.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=10482) antavat samat vanhemmat. Isän kuolema Hiskissä (Akaa)
19.3.1792 25.3.1792 Kylmäkoski möln. Joseph kallbrand 60

Raamatullisen parin lapsia Hiskissä (Akaa)
2.5.1769 4.5.1769 Kylmäcoski Krog. Joseph Josephss. Maria Henricsdr: Joel
25.7.1770 26.7.1770 Kylmäcoski Möln. Joseph Josephsson Maria Henricsdr: Herman
2.9.1772 3.9.1772 Kylmäcoski Möln. Joseph Josephss. Maria Henricsdr: Emmanuel
5.6.1775 7.6.1775 Haudoisgård Möln. Joseph Josephss. Maria Henricsdr: Eleonora
9.10.1777 11.10.1777 Haudois Möln. Joseph Josephss. Maria Henr.dr: 36 Charlotta
6.10.1781 8.10.1781 Haudois mölpar. Joseph Josephss. Maria Henr.dr. 40 Lovisa

Messukylä mainittiin, joten uskottava avioliitto Vesilahdelta
29.6.1761 Messuby s:n Drg. Joseph Josephss. P. Maria Henr::dr Kärkölä

Maria niminen piika löytyy Kärkölän Kurjesta vuonna 1761 (SAY:n sivu http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=601954 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=601954&zoom=3&x=1&y=1&sx=400&sy=400) ) mutta sukulaisuussuhteita ei tuosta selviä. Paikkakuntaa paremmin tuntevat voinevat jatkaa.

[kkylakos]

Maria niminen piika löytyy Kärkölän Kurjesta vuonna 1761 (SAY:n sivu http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=601954 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=601954&zoom=3&x=1&y=1&sx=400&sy=400) ) mutta sukulaisuussuhteita ei tuosta selviä. Paikkakuntaa paremmin tuntevat voinevat jatkaa.

Talon nimi taitaakin olla Kurhi?

[Seppo Niinioja]

Pari vihittiin Vesilahdella HisKin mukaan:

Vesilahti - vihityt
29.6.1761 Messuby s:n Drg. Joseph Josephss. P. Maria Henr::dr Kärkölä

Kärkölän Kurjen talon nimi saattaisi SAY:ssa olla Kurhikin, mutta henkilöt ovat minusta selvästi Henr. Kurki ja Joseph Kurki. Pidän kyllä äärimmäisen epätodennäköisenä, että ko. Maria Heikintytär polveutuisi keskiaikaisesta Kurki/Kurck-suvusta. Juvan täytyy tarkoittaa, että hän oli Kurjen talon tyttäriä.

Seppo Niinioja

[karisalm]

Hei

Maria Henricsdotterin taustasta vielä sen verran että Vesilahden Kärkölän kylän Kurjen talon isäntänä mainitaan 1746-61 Henric Vesterlin, vaimon nimestä ei ole tietoa eikä Henricinkään juurista. Henricillä oli ainakin kaksi tytärtä Caisa synt. noin 1721 joka 23.9.1753 kuulutetaan Vesilahden Valkkisten kylän (Parpola) Matts Simonssonin kanssa sekä Maria synt. noin 1741 joka 1.2.1761 kuulutetaan Joseph Josephssonin kanssa josta kuulutustodistuksessa on maininta född 1736 i Messuby. Maria mainitaan sukunimellä Vesterlin sekä myös Westlund.
Maria kuolee Orivedellä 5.2.1830. Marian 2. puoliso Akaan Kylmäkoskella 12.10.1794 salpietarin keittäjä Johan Mattsson Forsgrén. Joseph Josephssonin taustasta en tiedä, huomioitavaa on kuitenkin että Vesilahdella kuulutetaan myös 21.9.1751 Matts Josephsson Messukylän Hirviniemestä sekä 24.9.1749 Michel Josephsson Messukylästä.

[K.Salminen]

Kiitos Esko näistä yksityiskohtaisista tiedoista. Samoin kuin muille debattiin osallistuneille. Rudolf Waldenin yksi esi-äiti oli Beata Katarina Streng (kh Emanuel Waldenin 1. pso), jonka kautta kulkee yhteys Tandefelteihin, jotka omistivat Rapalan kartanon Sysmässä, minkä Rudolf Walden omisti vuodesta 1915, tilan koko oli tuolloin yli 2000 ha. Rudolfin 16.6.1906 Jämsässä vihittyn vaimon Anni Helin Konkolan isä Severus Konkola jr, Jämsän Vitikkalasta, oli hankkinut Rapalan omistukseensa v 1896, kahta vuotta ennen kuolemaansa.

T Kari S


Hei

Maria Henricsdotterin taustasta vielä sen verran että Vesilahden Kärkölän kylän Kurjen talon isäntänä mainitaan 1746-61 Henric Vesterlin, vaimon nimestä ei ole tietoa eikä Henricinkään juurista. Henricillä oli ainakin kaksi tytärtä Caisa synt. noin 1721 joka 23.9.1753 kuulutetaan Vesilahden Valkkisten kylän (Parpola) Matts Simonssonin kanssa sekä Maria synt. noin 1741 joka 1.2.1761 kuulutetaan Joseph Josephssonin kanssa josta kuulutustodistuksessa on maininta född 1736 i Messuby. Maria mainitaan sukunimellä Vesterlin sekä myös Westlund.
Maria kuolee Orivedellä 5.2.1830. Marian 2. puoliso Akaan Kylmäkoskella 12.10.1794 salpietarin keittäjä Johan Mattsson Forsgrén. Joseph Josephssonin taustasta en tiedä, huomioitavaa on kuitenkin että Vesilahdella kuulutetaan myös 21.9.1751 Matts Josephsson Messukylän Hirviniemestä sekä 24.9.1749 Michel Josephsson Messukylästä.

[Sariainen]

Kiitos Esko näistä yksityiskohtaisista tiedoista. Samoin kuin muille debattiin osallistuneille. Rudolf Waldenin yksi esi-äiti oli Beata Katarina Streng (kh Emanuel Waldenin 1. pso), jonka kautta kulkee yhteys Tandefelteihin, jotka omistivat Rapalan kartanon Sysmässä, minkä Rudolf Walden omisti vuodesta 1915, tilan koko oli tuolloin yli 2000 ha. Rudolfin 16.6.1906 Jämsässä vihittyn vaimon Anni Helin Konkolan isä Severus Konkola jr, Jämsän Vitikkalasta, oli hankkinut Rapalan omistukseensa v 1896, kahta vuotta ennen kuolemaansa.

T Kari S

Tiedän Walden sukua olevan kolmessakin eri seurakunnassa mistä vain yksi on mainittu... Orimattila, Hollola ja Padasjoki.
Minulta löytyy nuo kaksi ensin mainittua. Yksi suurikin perhe, mutta Rudolf nimistä poikaa ei osunut perheeseen. Juho Arvid Erkinp. Walden sit. Koskela s.1854 Hollola. Jos Hollolassa tai Padasjoella olisi viitteitä mistä sinne tuli Walden suku.

27.12.1872 Maakeskis Skom. s. Johan Fredrik Walden og. Pig. Erika Malachiasd:r Maakeskis Paavo


Tuo kyseinen perhe on myös Krämer-kirjassa. Lisäksi on Padasjoen, Maakeskessä ainakin yksi perhe. Tiedoksi nyt vain.
Terv. SARIAINEN :confused: :rolleyes:

[Timo W]

Rudolf Walden (1878-1946) oli 12 vuotta Mannerheimia nuorempi, mikä toi oman sävynsä miesten suhteisiin. Mannerheimin kerrotaan sanoneen Waldenia parhaimmaksi ystäväkseen veljensä Johanin jälkeen, mutta asetelma oli kuin ison ja pikkuveljen kesken. Waldenin ei tiedetä koskaan asettuneen ihailemaansa Mannerheimia vastaan, joskin miesten iltaviskeillä näkemyksiä saatettiin pallotella. Mutta vain kahden kesken.

Juristiperheessä kasvanut Walden valmistui Haminan kadettikoulusta 1900, mutta erotettiin virastaan jo kahden vuoden kuluttua nuoren luutnantin asetuttua vastustamaan Venäjän sortotoimia. Hän koki helmikuun manifestiin perustuneet kutsunnat laittomiksi kieltäytyen osallistumasta niihin.

Walden siirtyi monen kadettitoverinsa lailla liike-elämään toimien vuodesta 1911 suomalaisten paperitehtaiden edustajana Venäjällä. Tämä johdatti hänet Suomen metsäteollisuuden järjestelijäksi ja suuromistajaksi. Tässä auttoivat Anni-puolison pääomat; hänen isoisänsä Severus Konkola oli Jämsän ja koko Päijänteen seudun talonpoikaisruhtinas.

http://www.uusisuomi.fi/artikkelit/mannerheimin-paras-kaveri

[Seppo Niinioja]

Älkäämme unohtako myöskään Rudolf Waldenin poikaa, isänsä jälkiä seurannutta vuorineuvos Juuso Waldenia, "valtakunnan viimeistä patruunaa" (ks. esim. tästä (http://www.museo24.fi/?action%5B%5D=INavigation::viewArticle(7777)) ).

Hänellä oli myös erinomainen "rouva-sääntö", joka noudatettiin Yhtyneillä Paperitehtailla 1960-luvun lopulle saakka: Avioiduttuaan naisen oli erottava yhtiön palveluksesta. Poikkeuksia tosin tehtiin. Meillä rouva-sääntöä noudatettiin 1970-luvun puoliväliin asti eli kymmenisen vuotta naimisiin menosta kaikkien perheenjäsenten suureksi tyydytykseksi. Juuso Waldenin systeemistä emme kyllä tienneet, vaikka hän tietysti oli hyvin tunnettu. Silloisen yhteisverotuksen takia vaimon palkasta ei olisi juuri mitään jäänytkään käteen.

Seppo Niinioja

[Seppo Niinioja]

Meillä rouva-sääntöä noudatettiin 1970-luvun puoliväliin asti eli kymmenisen vuotta naimisiin menosta kaikkien perheenjäsenten suureksi tyydytykseksi. Juuso Waldenin systeemistä emme kyllä tienneet, vaikka hän tietysti oli hyvin tunnettu. Silloisen yhteisverotuksen takia vaimon palkasta ei olisi juuri mitään jäänytkään käteen.

Seppo Niinioja

Vähän vielä nostalgiaa arvoisten rouvien mahdolliseksi huviksi. Ei liity Waldeniin eikä tarvitse lukea. Avioliittomme alkuaikoina oli olemassa Suomen Teknillinen Seura ja sen puitteissa toimi klubi nimeltä Insinöörien rouvat, uskokaa tai älkää. Vaimonikin oli siinä mukana rouvasääntöni voimassa ollessa. Kivaa puuhastelua, tutustumiskäyntejä, esitelmiä ym. siellä taisi olla. Sittemmin STS:stä on muotoutunut TEK (Tekniikan Aneemisten Liitto), mutta Insinöörien rouvat porskuttaa yhä.

Seppo Niinioja

[K.Salminen]

Palaisin vielä tuohon Juvan kirjaan RW:sta (1956), josta kuten aluksi totesin saa sen käsityksen että kh Emanuel Waldenin äiti olisi ollut Vesilahden Kurkia.

Toinen "sievistely" samassa teoksessa, jossa käydään läpi melko laajalti Rudolfin sukutaustaa, koskee Rudolfin äitiä Matilda Kristina Gustavint Sommeliusta, joka syntyi 14.9.1842 Molmsätrassa Järfällan pitäjässä lähellä Tukholmaa, vihittiin Turussa Rudolfin isän Walfrid Emanuel Waldenin kanssa 25.8.1870. Tätä ennen Matilda oli ollut naimisissa, vihitty 1863 Tukholmassa, konttoristi Carl Israel Ekmanin kanssa, muuttivat Tampereelle josta Carl sai konttoristin paikan, mutta kuoli siellä lavantautiin v 1867. Matilda itse kuoli syksyllä 1914.

Olen huomannut, että useissa Waldeneja käsittelevissä suktauluissa Matildan taustaa ei oikein tunneta. Juva itse kirjoittaa sen näin:
"Gustav Laurentius Sommeliuksen vaimo - Rudolfin äidinäiti – oli Karolina Wilhelmina Broman. Broman suku on lähtöisin Upplannin Bron pitäjästä, mistä on nimensä saanut. Sitä voidaan seurata 1700-luvun alkupuolelle asti, sen jäsenet ovat olleet käsityöläisiä Norassa, Köpingissä sekä Upplannin maaseudulla.

Rudolf Waldenin äiti Mathilda Kristina Sommelius syntyi 14.9.1842 Molmsätrassa Järfällan pitäjässä lähellä Tukholmaa. Tytär kasvoi isänsä sukulaisten luona etupäässä Tukholmassa."

Eri lähteistä saadut tiedot kuitenkin kertovat että Gustav Laurentius Johaninp Sommelius oli naimaton, ja Rudolfin äiti siten avioliiton ulkopuolella syntynyt tytär Gustavin suhteesta Karolina Bromanin kanssa.

Sommelius-suvusta Ruotsissa, löytyy seuraavaa:

K.A.K. Leijonhufvud. Ny svensk släktbok. Stockholm. 1906, 602-5

”Sommelius:
Äldste kände stamfadern för denna släkt är bonden Nils, som brukade den vid sjön Sommen belägna gården Somvik i Malgesanda socken i Östergötlands län och vilken levde ännu 1637. Hans son Magnus Nicolai Sommelius, tog namnet efter sjön Sommen.

Tab 1 Magnus Nicolai Sommelius, f 1637 på Somvik, döpt 1.1.1638. Student i Östgöta nation vid Uppsala uni 1662, prärstvigdes till huspredikant hos riksrådet, presidenten friherre Knut Kurck på Norsholm i Kimstadts socken i Östergötlands län 1668, kyrkoherde i Skärkinds församling af Lindköpings stift, död 2.5.1710. G i början av 1670-talet m Katarina Klingius, d 8.5.1720 i Skärkinds socken i Östergötlands län, 68 år gammal, dr av kh i Kuddby församling af nämda stift, fil.dr Magnus Nicolai Klingius och Anna Persdr Bjugg.


Pojanpojan poika:

Johan Reihhold Sommelius, son av Gustav Johaninp Sommelius (s 1726 Malmö, k 19.6.1806 Lund, fil.dr ja Lundin kirjastonhoitaja) och 22.9.1768 vihityn vaimonsa Getrud Dorotea Heldin (1736-1821), dr av kpt Reinhold Held och Katarina Bring.
F 25.7.1770 i Lund. Student vid Lund uni 1773, e.o.biblioteksamanuens 1791, fil.dr 1793, ordinarie amanuens s.å., vice bibliotekarie 1794, prästvigdes 21.6.1801, aflade pastoralexamen 1894, kyrkoherde i Mörrums församling av Lunds stift 10.5.1810, tillträdde s.å. G 17.8.1810 m Karolina Gustava Trädgårdh, f 18.12.1782, d 5.1.1829 i Mörrums socken i Blekinge län, dr av kh i Gessie och Eskilstorps försmalingar av Lunds stift Lars Trädgårgh och Anna Katarina Bagge.

Poika (Matilda Gustavint Sommeliuksen, joka syntyi au-lapsena 14.9.1842 Molmsätrassa Järfällan pitäjässä lähellä Tukholmaa; isä) :
Gustav Laurentius Johaninp Sommelius, f 19.10.1811 i Mörrums socken, liksom syskonen. Student i Blekinge nation vid Lunds uni 1829, underlöjtn vid Älfsborgs reg 12.7.1834, löjtn 20.6.1837, avskedd med tillstånd att kvarstå i armeen 21.2.1848, premiärlöjtn vid femte danska liniebataljonen 30.5-5.6.1848. deltog i dansk-tyska kriget samma år och stupade i striden vid Väster Dybböl 5.6.1848, begraven på nya militärkyrkogården vid Augustenborg 9.6.1848.”


T. Kari Salminen

[Leo Suomaa]

Padasjoen Maakesken kylän Waldeneihin pääsee käsiksi tältä rippikirjan sivulta:

http://www.digiarkisto.org/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/padasjoki/rippikirja_1866-1875_mko16-32/236.htm

Pikkunaskalina Korkiaismäen harjanteilla kuleksiessani kävin joskus myös sen asumuksen luona, mitä aikaihmiset nimittivät "Valteenin paikaksi". Waldenien tupa oli, ja saattaa olla edelleen rakennuksena olemassa, Korkiaismäen huipun lounaispuolella.
http://kansalaisen.karttapaikka.fi/kartanhaku/osoitehaku.html?cx=2572907&cy=6798422&scale=8000&tool=siirra&lang=FI

LS