Huusari-kantaisista suvuista, kuten Liikkalan Huoviloista

[M.Sjostrom]

Suomi DNA -projekti on jonkin testihenkilön ja hänen kirkonkirja-veroluettelo-dokumentoidun patrilinjaisen sukujuurensa pohjalta saanut tuloksen, että Huusarit olisivat 'viikingeille' tyypillistä I1-haploa, eli että heillä olisi ollut skandinaavinen kantaisä.

Tämä käy ilmi projektin tuloksista, testinäytteelle nro 126240
Tämän testihenkilön sukututkittu mieslinjainen esi-isä olisi ollut
Niiles Huusari, 1500-luvulta, pohjoisen Vehkalahden kylästä Viiala
ja Y-DNA tosiaan I1

[Erkki A Tikkanen]

Miten on todettu, että jollain olisi viikingeille ominaisia haploja, onko joltain viikingiltä saatu vertailupohjaa?

Tämä on mielenkiintoinen aihe, olen itse ajatellut lähettää jonnekin hiukan näytteitä, mutta voiko tuloksiin luottaa kesädekkaria enempää :D:

[M.Sjostrom]

Miten on todettu, että jollain olisi viikingeille ominaisia haploja, onko joltain viikingiltä saatu vertailupohjaa?


Kyllä aika monen haplon kohdalla on varsin luotettavasti ja uskottavasti saatu kartoitettua, minkä etnisen ryhmän keskuudesta se on tullut.

Viikinkien haploja on tutkittu ainakin kahdella tapaa:
1) aidoiksi viikingeiksi uskottujen, esim 1000-1500 vuotta vanhojen jäänteiden testaamisilla
2) viikinkien levinneisyysalueen väestöstä löydetyt haplot

Kyseistä I1-haploa ymmärtääkseni esiintyy juuri kaikenmoisilla sellaisilla alueilla, joihin viikinkien tiedetään asettuneen. Kuten Englanti, Islanti, Normandia.... Norja, Tanska, Ruotsi, rannikko-Suomi, jne

[Erkki A Tikkanen]

Ok, tutkailin hiukan Suomi DNA-projektin sivuja ja sain hiukan lisäinfoa. En ole aikaisemmin tarkemmin tutkinut näitä asioita, nyt ehkä on jo vertailupohjaa enemmänkin olemassa.

Pitääpäs harkita, saisinpahan jotain mitä vertailla jo tiedossa olevaan.

[M.Sjostrom]

Suomi DNA -projekti on jonkin testihenkilön ja hänen kirkonkirja-veroluettelo-dokumentoidun patrilinjaisen sukujuurensa pohjalta saanut tuloksen, että Huusarit olisivat 'viikingeille' tyypillistä I1-haploa, eli että heillä olisi ollut skandinaavinen kantaisä.

Tämä käy ilmi projektin tuloksista, testinäytteelle nro 126240
Tämän testihenkilön sukututkittu mieslinjainen esi-isä olisi ollut
Niiles Huusari, 1500-luvulta, pohjoisen Vehkalahden kylästä Viiala
ja Y-DNA tosiaan I1

HUOVILA
Niin, tosiaan, tällainen Simo Martinpoika
http://genealogics.org/getperson.php?personID=I00538151&tree=LEO
hänen tiedetään ostaneen Huovilan perintötilan itselleen, olleen itse Viialan Huusarilan isäntäsukua, näytti jopa olleen Huusarin isäntänä jonkin aikaa Viialassa, samoin kuin omistaneen siellä kestikievarin.

Simo Martinpojasta sitten polveutuu Liikkalan Huoviloiden suvut. Joiden mieslinjalla kuuluisi siis olla Simo Martinpojan, ja tämän Huusarilta peräisin olleet, Y-DNA geenit

[Giösling]

Kuinka sattuikaan! Viialan Huusarit ja Liikkalan Huovilat ovat esipolviani.

Viikinkejäkö?!

Miten vakavasti nämä haplohommat on otettava?

Suomi DNA -projekti on jonkin testihenkilön ja hänen kirkonkirja-veroluettelo-dokumentoidun patrilinjaisen sukujuurensa pohjalta saanut tuloksen, että Huusarit olisivat 'viikingeille' tyypillistä I1-haploa, eli että heillä olisi ollut skandinaavinen kantaisä.

Tämä käy ilmi projektin tuloksista, testinäytteelle nro 126240
Tämän testihenkilön sukututkittu mieslinjainen esi-isä olisi ollut
Niiles Huusari, 1500-luvulta, pohjoisen Vehkalahden kylästä Viiala
ja Y-DNA tosiaan I1

[Olarra]

Miten vakavasti nämä haplohommat on otettava?

Jonkinlaisen käsityksen asiasta saa lukemalla tämän viestiketjun 130 viestiä lävitse: http://suku.genealogia.fi/showthread.php?t=547
Ja tuota viestiketjuahan voi tietysti yhä jatkaakin. Taitaa olla yksi sivuston suosituimmista, vaikkei olekaan ollut aktiivinen viime kuukausina.
t. Olavi A.

[M.Sjostrom]

Miehen kuuluminen tiettyyn haploryhmään on tieteellinen tosiasia, joka on niin lähellä varmuutta kuin nyt ylipäänsä mikään voi olla.
Haploryhmien kuuluminen tiettyihin etnisiin alkuperiin on tieteelliseen ja tilastolliseen tutkimukseen perustuva erittäin suuri todennäköisyys.

Nämä ovat siis kouriintuntuvia faktoja, joiden pohjatietoja voi tarkistaa, ja jopa niinkin, että se on toistettavissa. Jos luulee virheen tapahtuneen, testin voi teettää uusiksi. Jos luulee päätelmän olevan väärä, jopa pohjatiedot voi testata uudestaan ja verrata uudestaan.

Tässä mielessä tämä on tietenkin erittäin vakavasti otettavaa. Antaa lujaa tietoa, joka ei ole uskomusten varaista.
Jos sen vakavastiotettavuutta johonkin vertaisi, niin verrataanpa vaikkapa huteraan asiakirjadokumentaatioon perustuvaan uskomukseen: joku saattaa uskoa että jokin sukutaulu (ja sen epäselvät raapustelmat) vuodelta 1700 kertoisi totuuden vuoden 1600 tienovilla syntyneiden lasten liittymisestä joihinkin vanhempiin. Mutta siinä on tulkintavirheiden vaaraa, kirjausvirheiden vaaraa, ja vaara että alkuperäisen sukutaulun sisältö jo on fiktiota. [Eli kyseinen polveutumisväite ei ole juurikaan vakavasti otettava.] Eikä kyseistä sukulaisuutta voi toistotutkimuksella testata, eli ei ole muuta lähdettä mitä voisi tarkastella.

---------------

No, sitten esimerkki kuinka DNA-tutkimusta voisi hyödyntää vaikkapa Tott-suvun jälkeläisten todentamiseen.
Oletetaan että joko jonkun 1400-luvun Akselinpojista ruumis olisi vielä jossakin tallella, vaikkapa palsamoituna. Merkkihenkilöitähän he olivat - sellaisten hautoja säilyy joskus paremmin.
Tällaisella olisi kirjallisen dokumentaation pohjalta sama y-DNA kuin 1600-luvun alkuun asti eläneellä Henrik Tottilla.

Jotkut ovat väittäneet että Henrik Tottilla olisi ollut -peräti vaimonsa kanssa- poika josta olisi tullut Klaudius Brennerus.
Jos Klaudius Brenneruksesta polveutuisi suora mieslinja, jonka jokin ruumis olisi vielä tallella (tai jopa joku elävä mieslinjainen miesjälkeläinen), niin tämän y-DNAta voisi sitten verrata tuollaisen aidoksi tiedetyn Tottin, Akselinpojan y-DNAhan.
Jos on sama (korkeintaan pari mutaatiota), niin sitten Klaudius Brennerus olisi ollut jonkun Tottin biologinen poika.
Mutta tätä ei varmaankaan koskaan saada selville. Sillä testattava aineisto jäänee puuttumaan.

On myös huomattava, että tuo testaus ei pysty mitään kertomaan siitä, oliko Henrik Tottin vaimo Sigrid eli Siiri Eerikintytär, ollenkaan esiäiti, vaikka Henrik tai muu Tott olisi esi-isä.

[M.Sjostrom]

Muistui mieleeni myös mainita:

Monissa tapauksissa, DNa-tutkimuksella on saatu osoitetuksi perättömiksi kuvitelmia sukulinjan väitetystä polveutumisesta.

[Giösling]

Miehen kuuluminen tiettyyn haploryhmään on tieteellinen tosiasia, joka on niin lähellä varmuutta kuin nyt ylipäänsä mikään voi olla.
Haploryhmien kuuluminen tiettyihin etnisiin alkuperiin on tieteelliseen ja tilastolliseen tutkimukseen perustuva erittäin suuri todennäköisyys.

Nämä ovat siis kouriintuntuvia faktoja, joiden pohjatietoja voi tarkistaa, ja jopa niinkin, että se on toistettavissa. Jos luulee virheen tapahtuneen, testin voi teettää uusiksi. Jos luulee päätelmän olevan väärä, jopa pohjatiedot voi testata uudestaan ja verrata uudestaan.

Tässä mielessä tämä on tietenkin erittäin vakavasti otettavaa. Antaa lujaa tietoa, joka ei ole uskomusten varaista.
Jos sen vakavastiotettavuutta johonkin vertaisi, niin verrataanpa vaikkapa huteraan asiakirjadokumentaatioon perustuvaan uskomukseen: joku saattaa uskoa että jokin sukutaulu (ja sen epäselvät raapustelmat) vuodelta 1700 kertoisi totuuden vuoden 1600 tienovilla syntyneiden lasten liittymisestä joihinkin vanhempiin. Mutta siinä on tulkintavirheiden vaaraa, kirjausvirheiden vaaraa, ja vaara että alkuperäisen sukutaulun sisältö jo on fiktiota. [Eli kyseinen polveutumisväite ei ole juurikaan vakavasti otettava.] Eikä kyseistä sukulaisuutta voi toistotutkimuksella testata, eli ei ole muuta lähdettä mitä voisi tarkastella.

---------------

No, sitten esimerkki kuinka DNA-tutkimusta voisi hyödyntää vaikkapa Tott-suvun jälkeläisten todentamiseen.
Oletetaan että joko jonkun 1400-luvun Akselinpojista ruumis olisi vielä jossakin tallella, vaikkapa palsamoituna. Merkkihenkilöitähän he olivat - sellaisten hautoja säilyy joskus paremmin.
Tällaisella olisi kirjallisen dokumentaation pohjalta sama y-DNA kuin 1600-luvun alkuun asti eläneellä Henrik Tottilla.

Jotkut ovat väittäneet että Henrik Tottilla olisi ollut -peräti vaimonsa kanssa- poika josta olisi tullut Klaudius Brennerus.
Jos Klaudius Brenneruksesta polveutuisi suora mieslinja, jonka jokin ruumis olisi vielä tallella (tai jopa joku elävä mieslinjainen miesjälkeläinen), niin tämän y-DNAta voisi sitten verrata tuollaisen aidoksi tiedetyn Tottin, Akselinpojan y-DNAhan.
Jos on sama (korkeintaan pari mutaatiota), niin sitten Klaudius Brennerus olisi ollut jonkun Tottin biologinen poika.
Mutta tätä ei varmaankaan koskaan saada selville. Sillä testattava aineisto jäänee puuttumaan.

On myös huomattava, että tuo testaus ei pysty mitään kertomaan siitä, oliko Henrik Tottin vaimo Sigrid eli Siiri Eerikintytär, ollenkaan esiäiti, vaikka Henrik tai muu Tott olisi esi-isä.

Tämä teksti näyttää olevan saman kirjoittajan, kuin tuossa hiukan
alempana Emerentia -ketjussa siteerattu.

Ihailtavaa aktiviteettia!

[M.Sjostrom]

Viikinkejäkö?!


Sitä heidän mieslinjaisen jälkeläisensä y-DNA osoittaisi.

Se kuinka 'viikinkejä' he olivat:
* voi olettaa, että kaukainen mieslinjainen joku esi-isä on ollut skandinaavi, tällainen suku luultavasti tullut Suomeen jonkin niistä normaaleista kerroista, kun ruotsalaisia tänne asettui. Ihan mahdollisesti vaikkapa kun 1300-luvun alkupuolella ruotsalaiset jonkinverran asuttivat Kymenlaakson rannikkoa - tai sitten joskus muulloin.
* viljelijöinä Huovilassa ja Huusarilassa ollessaan, he eivät luultavasti enää eläneet juuri minkäänlaista viikinkikulttuuria.

se mitä tämä tulos mm kertoo, on että aika selvästi, tämän perheen MIESLINJAISET esi-isät eivät tulleet idästä eivätkä olleet etniselta kannaltaan suomalais-ugrilaisia.

[Giösling]

Huoviloiden ja Licin-suvun suhteet tulisi selvittää tarkemmin.

Seppo Sipun kanssa käymäni kirjeenvaihdon perusteella tulin siihen tulokseen, että Matts Mattson Huovilan (1772-1823) anoppi, Susanna, oli kotoisin Licin-suvun kantakodista (Seppälä) ja niinmuodoin samaa juurta, kuin Licinitkin.

Arvelen, että näitä aviolinkkeja on jo varhaisemmaltakin ajalta.

Esimerkiksi se, miten Simon Mårtensson kykeni hankkimaan haltuunsa
Liikkalan Huovilana tunnetun tilan, voisi selittyä Licinien perintörahoilla.

En ole aiemmissa yhteyksissä puttunut Huovila-suvun selvitykseen, koska
muut ovat jo olleet asialla.

Tämä nyt vain oli eräs silmiinsattunut sarka lisätutkimukselle.

[M.Sjostrom]

Huoviloiden ja Licin-suvun suhteet tulisi selvittää tarkemmin.

....

Esimerkiksi se, miten Simon Mårtensson kykeni hankkimaan haltuunsa
Liikkalan Huovilana tunnetun tilan, voisi selittyä Licinien perintörahoilla.
...
.

Tuntuu kaukaa haetulta.
Ei ole osoitettua että Viialan Huusarilan Simo Martinpoika olisi ollut sukulaisuussuhteessa, josta hän olisi voinut saada 'Licinien perintörahoja'.
Toiseksi, Licineillä ei nyt ihan niin valtavia perintöjä ollut. Hyvä että saivat Aholan ostettua.

Simo Martinpojan osalta asiakirjaindikaatiot osoittavat, että hän olisi aikanaan pitänyt kievaria, nähtävästi sen ohessa että lienee ollut Huusarilan isäntänä Viialassa.
Kievarituloista ne tilanostorahat todennäköisemmin selittyvät.

Kotitilalla Huusarilalla lienee ollut monia jakajia. Simo lienee halunnut oman tilan. kun tilaisuus aukesi. Ja sai peräti perintötilan.

[M.Sjostrom]

Seppo Sipun kanssa käymäni kirjeenvaihdon perusteella tulin siihen tulokseen, että Matts Mattson Huovilan (1772-1823) anoppi, Susanna, oli kotoisin Licin-suvun kantakodista (Seppälä) ja niinmuodoin samaa juurta, kuin Licinitkin.



Mikä anoppi ?

Tuon Matin eli Matiaksen vaimo oli Beata Matintytär, joka näyttäisi tulleen Liikkalan Mänttäristä.

Beatalle ei tunnu löytyvän kastemerkintää.

Onko hänen äitinsä ollut Susanna Eerontytär, joka oli vaimona Mänttärissä 1774 alkaen ?
Mikä tämän vahvistaa ?

Eikös ko Mänttärin sukua ole tutkittu jo vaikka kuinka paljon ?

----

Joka tapauksessa, josko Susanna Eerontytär olisikin ollut Liikkalan Seppälän talon tyttäriä, silti sukulaisuus Licineihin on kovin kaukainen, näiden esi-isä kun lähti Seppälästä jo vuosisata aiemmin.

Samassa sukulaisuusasteessa on sitten suunnilleen oikeastaan kaikki Liikkalan asujaimisto....

[akniemi]

Olen tutkimassa kyseisen Simo Martinpojan jälkipolvia, jotta saisin selvyyttä isoäitini isänpuoleisesta sukulinjasta. Jos joku muukin on asian kimpussa, niin olisi kiva tietää.