Arkistonäkymässä ei tällä hetkellä lainaus erotu varsinaisesta viestistä. Suosittelemme että vilkaisette ns. täydellistä versiota: : Johannes Tuderus ja Susanna - sukulaisia?
Erkki A Tikkanen
05.07.09, 15:30
Tälläkin foorumilla usein käyty keskustelu näiden otsikon henkilöiden sukulaisuudesta tulee välillä esille. Ettei sotkeennu tuohon dispensaatio-juttuun edellä, aloitin uuden ketjun.
Laitan tuohon oheen näillä keskustelupalstoilla paljon kiertäneen erivapaus kysymyksen vuodelta 1657, joka on kirjassa: : Kansallispyhäkkö Turun tuomiokirkko 1300-2000, Cardberg, Heininen, Welin 2000
Petraeuksen tuomiokapitulissa käsiteltiin 1657 seuraavasti Tuderuksen asiaa:"Herra Johannes Tuderus, joka on sukua Hailuodon autuaan kirkkoherran tyttärelle, pyytää häntä vaimokseen.
Äänet:
- Maisteri Anders (Nycopensis): He ovat liian läheisiä. Hän voi saada jonkun sukunsa ulkopuolelta.
- Maisteri Abraham (Thauvonius) Jos avioliitto kuitenkin sallittaan, hänen täytyy maksaa sakot.
- Maisteri Georgius (Alanus): Hän tulkoon sisään, jotta voimme kuulla hänen mielipiteensä, koska he näyttävät olevan sukua kolmannessa polvessa.
- Piispa sanoi: Etekkö voi, Herra Johannes Tuderus luopua tästä avioliitosta?
- Herra Johannes: Sitä en voi omantuntoni mukaan tehdä, koska hän on kiintynyt minuun ja torjunut monia hyviä miehiä, jotka ovat tarjonneet hänelle kunniallista avioliittoa.
- Herra Johannes Tuderus poistui."
Mielstäni tässä nyt puhutaan sukulaisuudesta 3:ssa polvessa.
Olavi kirjoitteli vajaa kuukausi sitten myös asiasta:
Hailudon kirkoherra Sigfrid Canuti oli ilmeisesti Ahvenanmaalla Föglössä pappina 1616-1617 Limingan kappalainen 1623-1624, Hailuodon kirkkoherra 1625-1646. Hänen puoliso Brita oli Föglön kirkkoherran Ericus Laurentii Bångin tytär. Heidän tytär Susanna ja Johan Johansson Tuderus avioituivat Turun Tuomiokapitulin luvalla liian lähisukulaisina ja vasta maksettuaan sakot.
Tein tiedossa olevilla Johanin esivanhemmilla pienen kartan. Johanin isä oli Johannes Somerus, äiti Anna (Kristofferintytär). Isänisä oli Johannes Bartholdi, isänäiti Birgitta Michelintytär. Äidinisä ehkä Kristoffer.
Johanin puolison Susanna Sigfridintyttären isä oli Sigfridus Canuti, äiti Brita Erikintytär. Isänisä Knut N.N. Äidinisä Erik N.N. Jos Olavin hypoteesi pitäisi paikkansa, Susannan äidinisä olisi Ericus Laurentii, jonka isä siis Laurentius ja äiti Brita Jacobintytär Spåra.
Kysymys kuuluukin, onko kenellekään tullut mitään uusia mahdollisia hypoteeseja tuosta kolmannen polven sukulaisuudesta. Tuolla em. kaaviollani en näe sellaisia henkilöitä, jotka olisivat molemmilla puolisoilla samoja.
Ehkä ainoa mahdollisuus on Susannan äidin suku. Isä oli joku Erik, entäs äidin suku? Äidin suku täytyisi tulla jostain E-Suomesta, Someron lähettyviltä ehkä, jotta voisi olla sukua Johan Tuderuksen vanhemmille. Toinen vaihtoehto voisi olla Anna (Kristofferintyttären) vanhemmat, tai ainakin äidin suku. Siitähän meillä ei ole mitään tietoa.
Ehkä tämä on sellainen ikuinen arvoitus, jonka ratkaisemista vaatii juuri tuo Antin jälleen esilletuoma pappien keskustelu Johanin ja Susannan läheisestä sukulaisuudesta. He ovat sukua, kiusallista, että asiakirjoja ei löydy sitä vahvistamaan :(
Seppo Niinioja
05.07.09, 17:07
Sukulaisuusasiaan sen kummemmin haluamatta sotkeutua voi vielä todeta sen varmaankin tutkijoille tutun asian, että Uuden sukukirjan Tuderus-Tudeer-suvun selvityksen laatija Ilma Orkamo ei vuonna 1943 kaiketi ollut tietoinen herra Johannes Tuderuksen erivapauskysymyksen käsittelystä tuomiokapitulissa v. 1657 . Uuden sukukirjan mukaanhan Susanna Sigfridininttären (taulu 4) vanhemmat olivat "luultavasti Kemin saarnaaja Sigfrid Kristerinpoika ja Juliana Niilontytär."
SSS:n kotisivulla on kohta Korjauksia sukujulkaisuihin, jonka onnistuin melko pitkän hakemisen jälkeen vielä löytämään: http://www.genealogia.fi/korjauksia/index.htm . Varmaan Leif Metherin aikaansaannoksia sekin, mutta tavattoman vähän hyödynnetty, Sursillin sukua lukuunottamatta. Susannan "uudet" vanhemmatkin voisi sinne laittaa. Löytyisivät ehkä helpommin kuin näistä loputtomista viestiketjuista, jos nimittäin joku tiedot kantaan vie.
Seppo Niinioja
Jouni Kaleva
09.07.09, 21:20
Tälläkin foorumilla usein käyty keskustelu näiden otsikon henkilöiden sukulaisuudesta tulee välillä esille. Ettei sotkeennu tuohon dispensaatio-juttuun edellä, aloitin uuden ketjun.
Olavi kirjoitteli vajaa kuukausi sitten myös asiasta:
Tein tiedossa olevilla Johanin esivanhemmilla pienen kartan. Johanin isä oli Johannes Somerus, äiti Anna (Kristofferintytär). Isänisä oli Johannes Bartholdi, isänäiti Birgitta Michelintytär. Äidinisä ehkä Kristoffer.
Johanin puolison Susanna Sigfridintyttären isä oli Sigfridus Canuti, äiti Brita Erikintytär. Isänisä Knut N.N. Äidinisä Erik N.N. Jos Olavin hypoteesi pitäisi paikkansa, Susannan äidinisä olisi Ericus Laurentii, jonka isä siis Laurentius ja äiti Brita Jacobintytär Spåra.
Kysymys kuuluukin, onko kenellekään tullut mitään uusia mahdollisia hypoteeseja tuosta kolmannen polven sukulaisuudesta. Tuolla em. kaaviollani en näe sellaisia henkilöitä, jotka olisivat molemmilla puolisoilla samoja.
Ehkä ainoa mahdollisuus on Susannan äidin suku. Isä oli joku Erik, entäs äidin suku? Äidin suku täytyisi tulla jostain E-Suomesta, Someron lähettyviltä ehkä, jotta voisi olla sukua Johan Tuderuksen vanhemmille. Toinen vaihtoehto voisi olla Anna (Kristofferintyttären) vanhemmat, tai ainakin äidin suku. Siitähän meillä ei ole mitään tietoa.
Ehkä tämä on sellainen ikuinen arvoitus, jonka ratkaisemista vaatii juuri tuo Antin jälleen esilletuoma pappien keskustelu Johanin ja Susannan läheisestä sukulaisuudesta. He ovat sukua, kiusallista, että asiakirjoja ei löydy sitä vahvistamaan :(
Mukavahan tätä arvoitusta on pyöritellä, pitkästä aikaa. Mitään uutta minulla ei ole, mutta kerrataan vanhaa.
Jos ymmärrän, niin kolmannen asteen sukulaisuus tarkoittaa mm. pikkuserkkuja? Mutta tässä tilanne oli epäselvempi. Dokumentti löytyy painettuna täältä s. 44 vuosi 1657: Consistorii Ecclesiastici Aboensis Protokoller 18.7.1656-16.9.1661 I-II, Suomen kirkkohistoriallisen seuran toimituksia,Borgå 1899. "...D. Joh. Tuderus, som är i fränskap mz past, saligh dotter i Carlöö, begerer henne till echta..." "...dät synes wara nogot när i 3 gradu..."
Susannan äiti on Sigfrid Canutin leski Brita Erikintytär. On hyvä syy uskoa, että Sigfrid Canuti löysi Britan vaimokseen ollessaan nuorena miehenä vt. khrana Föglössä. Brita saattaisi olla Föglön khran Ericus Laurentii Bångin tytär. Tämä kaipaisi todistamisen.
Johannes Tuderuksen äiti on Anna Kristoferintytär Bylow. Annan isäksi sopisi mainiosti Kristoffer Bylow (vanh), Befallningsman, proviantmästare och arrendator, Kastellholm 1627-35. Mainitaan kuolleen Tukholmassa 1661. Tämäkin isyys kaipaisi todistamisen. Tämä Kristoffer B. olisi synt. arviolta 1580-90-luvulla. Jospas hänen vaimonsa ja siis Annan äiti olisi myös Föglön khran Ericus Laurentii Bångin tytär! Eihän se Föglö kauhean kaukana ole Kastelholmasta?
Tämäkin kun saataisiin osoitetuksi, niin palapeli olisi koossa. Johan Tuderus olisi nainut äitinsä serkun, Susanna Sigfridintyttären - nogot när i 3 gradu...
Erkki A Tikkanen
10.07.09, 00:43
Johannes Tuderuksen äiti on Anna Kristoferintytär Bylow. Annan isäksi sopisi mainiosti Kristoffer Bylow (vanh), Befallningsman, proviantmästare och arrendator, Kastellholm 1627-35. Mainitaan kuolleen Tukholmassa 1661. Tämäkin isyys kaipaisi todistamisen. Tämä Kristoffer B. olisi synt. arviolta 1580-90-luvulla. Jospas hänen vaimonsa ja siis Annan äiti olisi myös Föglön khran Ericus Laurentii Bångin tytär! Eihän se Föglö kauhean kaukana ole Kastelholmasta?
Tämäkin kun saataisiin osoitetuksi, niin palapeli olisi koossa. Johan Tuderus olisi nainut äitinsä serkun, Susanna Sigfridintyttären - nogot när i 3 gradu...
Tämä Anna Kristofferintyttären suku onkin sitten se ongelma. En ole vielä löytänyt varmuutta siitä, että hän todellakin olisi ollut Bylow. Kristofferintyttäreksi hänet mainitaan kylläkin Maariassa SAY:n mukaan, mutta Bylow, mistä se tulee. Onko hänet merkitty Bylow-sukuiseksi Johan Someruksen kolmannen vaimon mukaan, hänhän oli Justina Kristofferintytär Bylow, ehkä joku sekaannus vaimoissa.
Tuomo Itkonen kertoo kirjassaan "Tuderus, tuo Herran pappi", että Kristiinan (Platz, Johanin toinen puoliso) kuoltua lapset eivät olisi halunneet uudeksi äidikseen tätiään.
Hän kylläkin sotkee Kristina Platzin Bylowiksi, tämän kuoltuahan Johan nai Justina Bylow´n. No, fiktiotahan kirja on, löyhästi todellisuuteen pohjautuen.
Mutta tuo Föglön yhteys olisi kyllä jotain. Oliko Hailuodon Sigfrid todellakin Föglön Sigfrid? Mistä löytyy tähän viittaus?
Tuntuu siltä, että mitä enemmän asiaa katsoo, sen enemmän myös nousee lisää kysymyksiä.
Olisiko vanhempi Kristoffer Bylow mennyt naimisiin Föglön kirkkoherran tyttären kanssa? Hänen oletettu poikansa, samoin Kristoffer, nai kuitenkin aateliseen sukuun. Todennäköisesti tämä Bylow-suku pohjautuu von Bylow -sukuun, joka on aatelinen suku Saksanmaalta. Ainakin Kristoffereita suvussa vilisee aika monta.
Minulla on vajaa kymmenen tuomiokirjaotetta Kristoffer vanhemman asioista Ahvenanmaalta kun hän oli siellä virkamiehenä. Olen niitä yrittänyt joskus tulkitakin, pitänee ottaa uudestaan esille. Sen muistan, että en löytänyt kylläkään viittauksia hänen perheeseensä, mutta pitää tarkistaa.
Majuri Kristoffer Bylown nimetön sisar oli muuten naimisissa Överkalixin kirkkoherran Moses Olai Sundelin kanssa. Tämä käy ilmi eräästä tuomiokirjaotteesta, kun majurin tytär karkasi ja yritti paeta tätinsä luokse Överkalixiin.
Tuo esittämäsi Anna Kristofferintyttären äidin mahdollinen sukulaisuus Bångien kanssa olisi kyllä kaivelemisen arvoinen asia! Eihän Annan tarvitsisi Bylow olla.
Jouni Kaleva
10.07.09, 09:53
Tämä Anna Kristofferintyttären suku onkin sitten se ongelma. En ole vielä löytänyt varmuutta siitä, että hän todellakin olisi ollut Bylow. Kristofferintyttäreksi hänet mainitaan kylläkin Maariassa SAY:n mukaan, mutta Bylow, mistä se tulee. Onko hänet merkitty Bylow-sukuiseksi Johan Someruksen kolmannen vaimon mukaan, hänhän oli Justina Kristofferintytär Bylow, ehkä joku sekaannus vaimoissa.
Tuomo Itkonen kertoo kirjassaan "Tuderus, tuo Herran pappi", että Kristiinan (Platz, Johanin toinen puoliso) kuoltua lapset eivät olisi halunneet uudeksi äidikseen tätiään.
Hän kylläkin sotkee Kristina Platzin Bylowiksi, tämän kuoltuahan Johan nai Justina Bylow´n. No, fiktiotahan kirja on, löyhästi todellisuuteen pohjautuen.
Mutta tuo Föglön yhteys olisi kyllä jotain. Oliko Hailuodon Sigfrid todellakin Föglön Sigfrid? Mistä löytyy tähän viittaus?
Tuntuu siltä, että mitä enemmän asiaa katsoo, sen enemmän myös nousee lisää kysymyksiä.
Olisiko vanhempi Kristoffer Bylow mennyt naimisiin Föglön kirkkoherran tyttären kanssa? Hänen oletettu poikansa, samoin Kristoffer, nai kuitenkin aateliseen sukuun. Todennäköisesti tämä Bylow-suku pohjautuu von Bylow -sukuun, joka on aatelinen suku Saksanmaalta. Ainakin Kristoffereita suvussa vilisee aika monta.
Minulla on vajaa kymmenen tuomiokirjaotetta Kristoffer vanhemman asioista Ahvenanmaalta kun hän oli siellä virkamiehenä. Olen niitä yrittänyt joskus tulkitakin, pitänee ottaa uudestaan esille. Sen muistan, että en löytänyt kylläkään viittauksia hänen perheeseensä, mutta pitää tarkistaa.
Majuri Kristoffer Bylown nimetön sisar oli muuten naimisissa Överkalixin kirkkoherran Moses Olai Sundelin kanssa. Tämä käy ilmi eräästä tuomiokirjaotteesta, kun majurin tytär karkasi ja yritti paeta tätinsä luokse Överkalixiin.
Tuo esittämäsi Anna Kristofferintyttären äidin mahdollinen sukulaisuus Bångien kanssa olisi kyllä kaivelemisen arvoinen asia! Eihän Annan tarvitsisi Bylow olla.
Hei
Olen yrittänyt pähkäillä asiaa niillä "palikoilla" joita on tullut esiin. Olen ajatellut, että Anna Kristofferintytär olisi Kemin majurin sisar. -Tällöin tuo esiin tuomasi Itkosen "tätijuttu" myös saisi tolkullisen selityksen, tosin niin päin, että Anna olisi ollut Justiinan täti. (ja lapset olisivat saaneet uudeksi äidikseen serkkunsa!)--Tietysti tässäkin pitää todeta, että Johannes Somerus/Tuderus (vanh.) olisi nainut ex-vaimonsa veljentyttären, oliko se sitten yhtään lainmukaisempaa, kuin se, että hänen poikansa nai (suunnilleen) pikkuserkkunsa Susannan?
Epäilet, olisiko korkeasäätyinen Kristoffer Bylow nainut Föglön kirkkoherran tyttären - kysymys on varmasti aiheellinen. Mutta saattaisi tältä suunnalta löytyä jokin muukin kytkentä Bylowin ja Bångin sukujen kesken. Selvä tietysti on, että nämä palikat eivät riitä.
Jouni Kaleva
10.07.09, 10:10
Mutta tuo Föglön yhteys olisi kyllä jotain. Oliko Hailuodon Sigfrid todellakin Föglön Sigfrid? Mistä löytyy tähän viittaus?
Hei
Tästä ei myöskään ole esitetty pitävää todistetta. Olen ounastellut, että Ericus Laurentii Bångin poika, Abraham Erici Bång saattaisi olla hyvin läheistä sukua Hailuodon Brita Erikintyttärelle. Siteeraan tähän itseäni vanhasta keskustelusta:
Muhoksen kappalainen Abraham Erici Bång oli (hullun)rohkea mies. Hän laati n. 1647 kuninkaalle valituskirjeen esimiehiään, tuomiorovasti Ericus Matthiae Bothniensistä ja itseään piispa Isak Rothoviusta vastaan. Kirjeen teemana oli osoittaa, kuinka Pohjanmaan pitäjät olivat niin laajoja ja kappalaisten asema niin huono, että seurakuntia olisi pitänyt jakaa pienemmiksi ja näin luoda lisää kirkkoherran virkoja. Eipä ihme, että Abraham väliaikaisesti erotettiin virastaan tämmöisestä uhmakkuudesta.
Hailuotoa koskeva osa Abrahamin kirjeessä poikkeaa selvästi muiden seurakuntien teemasta. Hailuotohan oli valmiiksi pikkuruinen, ei jakamistarvetta. Sen sijaan kirje keskittyy valittamaan perhekohtaista kirkkoherran leskeen ja kappalaiseen kohdistunutta vallankäyttöä.
Carlöö. Bleeff pastor dödh såm där tiente i 20 och några åhr, och bleeff Enckian qvar medh tijo barn, allenast ee dotter ähr aff dem alle försörgd, såsåm Caplanen där sammastädes Echter, nu ville Sochn männerna för fattigh Enkian skull, att hon skulle besittia prestbordet medh sijn mogh, alldenstundh de myckit haffwa kåstelighit låtit prestgorden byggia medh hus och qvarnar. Och förskicka een Bondhe till Åbo, att begiärä Enkians mogh skulle succedera sijn Svärfadher Alldenstundh han jus patronatus hadhe, män Bondhen aff Biskopen(=Isak Rothovius) bleeff intet accepterat för M. Erici (=Ericus Matthiae Bothniensis) skull, hans skriffter var honom i vägen. -- Muhoksen kappalaisen Abraham Erici Bonghin valituskirjeestä. Hailuodon kirkkoherraksi tuli 1648 Marcus Jacobi Salovius. (Leinberg K.G. Handlingar rörande finska kyrkan och prosterskapet II, Jyväskylä 1893, s 292)Tässä siis valitetaan sitä, että kuolleen kirkkoherran seuraajaksi ei hyväksytty hänen vävyään, seurakunnassa jo olevaa kappalaista, vaikka se olisi ollut leskenkin etujen mukaista. Miksi tällainen perhejuttu muutoin laajoja asioita käsittävään valituskirjelmään? Kuollut khra oli Sigfrid Canuti, leski oli Brita Erikintytär ja vävy oli kappalainen Henricus Sigfridi Björnholm. Olemme pitkään haeskelleet, kuka oli Brita Erikintyttären isä, ja epäilleet Ericus Laurentii Bångia. Silloin Abraham Bång olisi Britan veli. -- eiköhän vain tämä "epäoikeudenmukaisuus" osunut Abrahamin sydämeen juuri tästä syystä? Verrataanpa vielä Abrahamin tekstiä ilmeisesti hieman aiemmin kirjoitettuun Britan omaan kirjeeseen:
...dhen Aldrahögste igenom dhen tijmelige döden, hädankallade min Salige Man, Herre Sigfredh Cnutson fordom Kyrkiherde oppå Carelen i öster Norlandh i framledhen höst, hwilken tienthe i tiughu och twå åhr föe een kyrkiherde i een liten och fatigh sochn, lijdhit mycken fatighdom i hårda åhr, bleff iagh fatigh Qwinna quar medh tijo barn, och mycken geld, uthaff hwilka barn ähro icke mehr än een försörgd, Och mästadelen ehro små;... (Leski Brita Erikintyttären anomus kuninkaalle armonvuosista vapusta 1648 vappuun 1649: sama teos, osa III, s. 467) -- Leski haki vain yhtä armovuotta, vaikka tapana oli suuremmissa seurakunnissa myöntää kaksikin vuotta. Niin ovat samanlaiset, että en epäile hetkeäkään, etteikö Britan kirjeen jäljennös olisi ollut Abrahamin nenän alla hänen tehdessään omaa valitustaan.
Muutamia huomioita keskusteluun:
1. Erkin aloitusviestissä mainitaa Johan Someruksen äidiksi (Johanes Bartholdin puolisoksi) Birgitta Michelintytär. Minulla on Margareta Eskilintytär? Tiedetäänkö kummankaan sukutaustaa?
2. Minun mielenkiintoni palasi tähän kysymykseen kun keskustelussa tuli esiin ja katselin Johaneks Bartholdin sukuyhteyksiä. Veli oli kai Kristoffer Perttelinpoika till Alnäs ja sisar Kristina jonka puoliso oli Anders Munck. Kristinan poika aateloitiin ja oli naimisissa Claes Wittingin tyttären sekä Elin Hansdr Ramsayn kanssa. On näin hyvä huomioida että Somerus/Tuderus suku oli lähellä aatelissukuja ja ritarihuone (aatelointi) syntyi noihin aikoihin. Ja suvun yhteydestä Särkilahti sukuun on mainittu.
lainaus:
Kristoffer Perttelinpoika, vht Pälkäneen kirkkoherra Bartholomaeus Johannis ja Malin N. N. Ratsumies. Klaus Åkenpoika Tottin lampuotivouti. Saarioisten nimismies. Sääksmäen lainlukija 1585-94, 1596, 1598-99, 1600-08, Ylä-Satakunnan 1584, 1588, 1596-98, 1600-08, 1613, Hollolan 1606, Hattulan 1601, 1610-11, 1614, 1616. Sääksmäen kihlakunnan vouti 1595-97, Ylä-Satakunnan 1597-98. Omisti tilan Hattulan Katinalassa, sitt. Sääksmäen Ritvalan Alnäsin. Elossa 1617. Sin. IV: 58.
Jutikkala, Sääksmäen pitäjän historia, s. 253. Sama, Suurtilojen muodostuminen. (I), s. 259. Almquist, Den civila lokalförvaltningen IV, s. 133. VA: 1512: 54. Suomen Asutuksen Yleisluettelo: Hattula, Sääksmäki. Anthoni, Katinala- och Juttilasläkterna, s. 62.
lainaus:
Tanskalaissyntyinen ratsumies Anders Joninpoika Munck suoritti jo v:n 1611 maakirjan mukaan ratsupalvelusta kahden Hirsjärven talon puolesta. Molemmat olivat autiotiloja ja toinen oli aikaisemmin kuulunut Mauno Siggenpojalle. Anders Munckia ei vielä tähän aikaan katsottu aatelismieheksi, vaikka hän lieneekin polveutunut tanskalaisesta aatelissuvusta, eikä hän senvuoksi saanut tiloihinsa rälssivapautta, vaan omisti niitä tavallisina verotiloina. Tilat olivat ilmeisesti Munckin varakkaan vaimon, Someron kirkkoherran Bertil Juhonpojan tyttären Kristiinan perintöä.
lainaus:
Anders Munck, Someron Palikaisten herra, aateloituna Munck af Sommernäs, syntyi Suomessa kapteeni Anders Jönsson Munckin (k. 1634) ja Christina Bertilsdotterin (Someron kirkkoherran tytär) vanhimpana lapsena. Hän aloitti sotilasuransa ilmeisesti suomalaisessa ratsuväessä luutnanttina 1634. Hän oli luutnanttina Nils Bååtin johtamassa Pohjanmaan rykmentissä1649. Anders Munck aateloitiin 20.8.1649, ja hänet esiteltiin ritarihuoneella 1650. Hänet ylennettiin Pohjanmaan rykmenttiin everstiluutnantiksi maaliskuussa 1655, jossa sai käskyn marssittaa rykmentin Pohjanmaalta Narvaan. Hänet ylennettiin everstiksi ja määrättiin rykmentin komentajaksi 12.3.1657. Hän siirtyi Norrlannin rykmenttiin everstiluutnantiksi 1658 ja Viipurin itäisen rykmentin everstiksi 17.6.1661. Hän erosi sotapalveluksesta 23.10.1678. Anders Munck af Sommernäs kuoli joko 1678 tai 10.6.1681.
3. Kristoffer till Alnäsin tytär Margareta oli naimisissa luutnantti Hans Fittingin (häntä yhdistetty saksalaiseen von Wiethinghoff sukuun?) kanssa ja toiseksi kirkkoherra Petrus Jakobi Wanaeusin kanssa. Margaretan tytär Sofia Fitting avioitui velipuolensa Johannes Symmista Wanaeusin kanssa. Johaneksen veli Jakob oli naimisissa Karin Mårtensdr Stiernkors (oliko Stodius ?) kanssa, jonka toinen puoliso oli aateloitu Erik Ulf i Finland. Karinin isoäiti oli Flemingejä. Karinin mahdollinen sisar Elisabeth Stodius avioitui 1657 Anders Eskilsson Petraeuksen kanssa, eli samoihin aikoihin kun isä Eskil käsitteli tuomiokapitulissa Johan Tuderuksen asiaa.
4. Kirkkonummen Gunnarskullan Spärringissä eli Jakob Filipsson Bilang puoliso Elin Hansson joka avioitui myöhemmin Antonius Papen kanssa. Tunteeko joku Spärringsin aiempaa historiaa? Heidän poikansa avioitui Korkkulan Hans Hjertan tyttären kanssa. Jakobia pidetään Pommerilaistaustaisen 1580 mainitun Viipurin linnan parturin Filip Canutus Bilangin poikana. Muistele jonkun kertoneen nimen kirjoitetutn myös muotoon Bulow, onko jollakin tietoa?
lainaus:
Jacob Filipsson Bilang (Tab. II), kamrerare, Losttsskrifvare ofver
Narva befästning samt dess län (5). Tillhandlade sig 1625 Spärrings on
Gunnarskulla rusthåll I Kyrkslätt. Var död 1642 28/7, do hans enka,
Elin Hansdotter, fick frieht på sitt hemman I Spärringsby för alla
utlagor "för sin framlidne mans långvariga tjjänster, som ock hennes
fattiga ensörjnde lägenhet och att hon har många små barn att föda och
förestå". Hon gifte sig andra gången 1645 med f.d. hofmästaren hos
general Torsten Stålhandske, Antonius Pape +1662,och afled själf omkring
1665 (6).
(5) F S 60305:34
(6) U A Fleege: Kyrkslätt sockens historia.
Olavi
Törmäsin Genos artikkelissa "Kirjailmoituksia" alla olevaan tekstiin. Tunteeko joku tuota Albin Simolinin teosta Petrus Bång?
Olavi
Lainaus:
Sellaiseksi en sentään sanoisi, arvostelevasti tarkastaessani puheenalaista sukuselvitystä, sitä yliolkaista suhtautumista, prof. Martti Stodiukseen, joka teoksesta käy ilmi. Olisi kai kannattanut katsoa, mitä hänestä on sanottu myöhemmissäkin teoksissa. Ja silloin olisi selvinnyt, että hänen kuolin- ja hautauspävänsäkin, samoin puolison hautaus, on nyttemmin tunnettu. Siitä on, ja hyvin tietoisesti, ilmoittanut jo Albin Simolin teoksessaan »Petrus Bång» (s. 60), painettu Helsingissä 1912. Samalla mielenkiinto olisi kukaties kohdistunut eräisiin muihinkin Stodiuksiin. Sanotaanhan Martti Stodiuksen isällä, linnan kirjuri Henrik Hannunpojalla olleen useita lapsia. Professorin veljiä oli varmaankin - niin luulisi - se Erich Hindersson Stodius, joka haudataan Turussa »med alla klockor» 4.6.1654. Kukaties hän on sittemmin Seilin hospitaalin pappina kuolleen ja Turun tuomiokirkkoon 28.8.1702 haudatun Erik Stodiuksen isä? Ja missä sukulaissuhteessa näihin lienee ollut Messukylän kappalaisena 1739 kuollut Kristian Stodius? Ja asiahan, asian tynkä (?), sekin olisi ollut, että Martti Stodiuksen »pyhän ruumiin kuoriin» kaikkien kellojen soidessa 18.9.1630 haudattu lapsi oli edellisenä päivänä kuollut ruttoon (Utdrag ur Åbo domkyrkas räkenskaper, hautausluetteloja s. 196). Olisipa kenties kannattanut Strandbergistä (II, s. 117) ottaa Martti Stodiuksen tyttären Elisabetin vihkimispäiväkin (Tuomaanpäivä 1658; Perälä, Eskil Petraeus, s. 254, muist. 2, sanoo 16.12), vaikkapa niine ilmoituksineenkin, jotka sieltä keksitään.
Taisi livahtaa tuonne "kiertämään lähtenyt virhe". Karin Mårtensdr Stiernkors ei kai ole Mårten Stodiuksen tytär.
Tuo kirja taitaa koskea Viipurin piispa Petrus Bångia. Oliko hän tuon Foglön Ericus Laurentiin pojan poika. Abrahamin veljenpoika, hieman ymmärtää Abraham Bångin rohkeutta mennä kuninkaisiin?
Olavi
Jouni Kaleva
11.07.09, 17:44
Tuo kirja taitaa koskea Viipurin piispa Petrus Bångia. Oliko hän tuon Foglön Ericus Laurentiin pojan poika. Abrahamin veljenpoika, hieman ymmärtää Abraham Bångin rohkeutta mennä kuninkaisiin?
Olavi
Viipurin piispan Petrus Bångin isä oli Bång Ericus Erici, Norrbossa Hälsinglandissa komministerina. Pso. Katarina Nilsdotter. Ja mahdollisesti Erikin isä oli Föglön Ericus Laurentii. Mitähän tuo kirja asiasta sanoisi?
Petrus Bång syntyi 1633, joten hän oli vasta 14-vuotias (olettamamme) setä-Abrahamin kirjoitellessa kuninkaalle, ei siis selitä Abrahin rohkeutta.
Ajattelin laajemmin sukutaustaa, kun kommentoin Abrahamin rohkeutta. Olihan hänen isoäitinsäkin kai Birgitta Jakobsdr Spora. Melko harvinaista kuitenkin Pohjanmaalla yhteydet noihin vanhoihin rälssisukuihin ja sitemmin usein aateloituihin sukuihin.
On paremmin myös ymmärettävissä Johannes Someruksen hyvätuottoinen Kemin (lohijoen) kirkkoheran virka.
Birgitan veli Erik Spåre rakenutti Porvoon läänin käskynhaltijana Helsingin kaupungin. Birgitta oli äidin Margareta Jönsdr puolelta Spore sukua, josta sanotaan:
lainaus:
Tähän erittäin laajaan ja vanhaan aatelissukuun kuuluvia jäseniä on Karkussa ollut useampia. Spåre suku on eräs maamme vanhimpia aatelissukuja. jo v. 1411 tunnettu suvun kantaisä Jöns Spåra mainitaan jalosukuiseksi. Suku on alkuperäsltään puhtaasti suomalainen suku. Äsken mainittu suvun kantaisä oli naimisissa sissela(Cecilia?) Flemingin kanssa.
Erkki A Tikkanen
11.07.09, 23:52
Muutamia huomioita keskusteluun:
1. Erkin aloitusviestissä mainitaa Johan Someruksen äidiksi (Johanes Bartholdin puolisoksi) Birgitta Michelintytär. Minulla on Margareta Eskilintytär? Tiedetäänkö kummankaan sukutaustaa?
Olavi
No niin, sen siitä saa kun lukematta kirjoittelee. Jäi yksi sukupolvi vähän vinoon. Johan Someruksen isoäiti oli Birgitta Michillsdotter, Her Bertilin (k. 1597)puoliso, jonka velkä-asioita käsiteltiin käräjillä vuonna 1601.
Äiti oli Margareta (Eskilintytär). Hänen taustaansa ei tiedetä. Ei myöskään hänen anoppinsa.
2. Minun mielenkiintoni palasi tähän kysymykseen kun keskustelussa tuli esiin ja katselin Johaneks Bartholdin sukuyhteyksiä. Veli oli kai Kristoffer Perttelinpoika till Alnäs ja sisar Kristina jonka puoliso oli Anders Munck.
Sisar oli kyllä Kristina, mutta kun tuon "veljen" vanhemmiksi mainitaan Pälkäneen kirkkoherra Bartholomaeus Johannis, ei hän voi olla Someron kirkkoherran poika! Bertill Johannis oli yli 30 vuotta Somerolla kirkkoherrana. Hänen on arveltu olleen edellisen kirkkoherran, Her Jönsin, poika.
Olavin mainitsemat muut kohdat, 3. ja 4. eivät mielestäni liity Tuderus/Someruksiin ollenkaan. Kristoffer Perttelinpoika ei ymmärtääkseni liity Someruksien sukuun mitenkään.
Kiitos oikaisusta. Minulla ollut pitkään "virhe" jonka mukaan Bertil olisi ollut ensin Pälkäneellä ja isänsä kuoltua Somerolla kirkkoherrana.
Vielä tuo Somerus suvun "korkea säätyisyys" pohdituttaa, kun huomioi Anders Larsson Botilan saamat lahjoitusmaat Somerolta ja huomioi Kristinan pojan Anders Andersson Munckin aateloinnin ja avioliitot mm Elin Ramsay kanssa , jonka äitipuoli oli Elin Andersson Botila.
Liekkö pitää paikkansa että Anders Joninpoika Munckin varallisuus periytyi varakkaalta puolisolta kirkkoherrantyttäreltä Kristina "Somerukselta".
Onkohan tuon Munc-suvun tausta Tanskassa tunnettu?
Olavi
Pälkäneen kirkkoherrat
Bartholomaeus Johannis (1553-74)
Someron kirkkoherrat:
Johannes (1554-63)
Berthollus Johannis (1567-97)
Hans eli Johannes Bartholli (1598-1612)
Jouni Kaleva
12.07.09, 11:20
Johanin puolison Susanna Sigfridintyttären isä oli Sigfridus Canuti, äiti Brita Erikintytär. Isänisä Knut N.N. Äidinisä Erik N.N. Jos Olavin hypoteesi pitäisi paikkansa, Susannan äidinisä olisi Ericus Laurentii, jonka isä siis Laurentius ja äiti Brita Jacobintytär Spåra.
Tämä Spåra-suku on minulle ollut ihan tietymätön. Tuoreessa Genoksessa oli Tapio Vähäkankaan hieno artikkeli aiheesta. Siinä en kuitenkaan havainnut ketään Jacob Spåraa, taisi olla vanhemmat sukupolvet käsittelysä. Millähän tavalla tämä Brita Jacobintr. Spåra liittyy tuohon?
Ja mahtaisiko täältä Spårasta avautua etsitty yhteys Byloweihin?
Erkki A Tikkanen
12.07.09, 11:59
Tämä Spåra-suku on minulle ollut ihan tietymätön. Tuoreessa Genoksessa oli Tapio Vähäkankaan hieno artikkeli aiheesta. Siinä en kuitenkaan havainnut ketään Jacob Spåraa, taisi olla vanhemmat sukupolvet käsittelysä. Millähän tavalla tämä Brita Jacobintr. Spåra liittyy tuohon?
Ja mahtaisiko täältä Spårasta avautua etsitty yhteys Byloweihin?
Tämä Spåra oli minullekin uusi yhteys, sehän tuli suoraan Olavin tekstin lainauksesta. Ehkä Olavi voisi valaista asiaa.
Ettei menisi liian helpoksi, Ritarihuoneen CD kertoo Anders Munckista ja appiukostaan seuraavaa:
Anders Jonsson Munck. Uppgives vara kommen från Danmark, men förde icke själv den danska adliga ätten Muncks tre rosor såsom hans söner, utan ett helt annat, förnämligt sammansatt vapen. Namnes första gången 1604, då han på Viborgs slott kvitterade krut och bly till kriget i Ryssland för sin herre, ryttmästaren Anders Larsson till Botila. Var i dennes tjänst ännu 1609 och erhöll på hans bemedling skattefrihet för sin köpta jord i Hirsjärvi by i Somero socken, såväl som för sin hustrus arvjord i Harju by. Fick 1614-10-02 skattefrihet för Hirsjärvi by, med konfirm. därpå 1618-08-06. Var kapten vid hovregementet 1615. Fältproviantmästare 1617. Kapten för ett kompani nyantagna Savolaks knektar 1619. Erhöll 1626-02-28 under frälse Palikais, Hirsjärvi by med utbys jord i Somero socken. Ståthållare på Volmar i Livland. Fick 1628-08-05 av konung Gustav Adolf under adliga privilegier godset Ramelshof i Arrasch's socken i gebietet Wenden. Han kallas i detta brev »vår trotjänare välbördig Anders Munck till Hirsjärvi». Anhöll om introduktion på riddarhuset 1634. Död s. å.
Gift före 1613 med Christina Bertilsdotter, som ägde Harju by i Somero socken, möjligen dotter av kyrkoherden därst. Bertil Månsson, som förde Stiernkorsvapnet.Tummennukset minun.
No, Somerolla ei ollut tuonnimistä kirkkoherraa, joka olisi kantanut Stiernkorsien vaakunaa, mistähän tuo tieto on levinnyt. Kristinan isä "Her Bertill"omisti Harjun, jonka jätti perinnökseen tyttärelleen.
Erkki A Tikkanen
12.07.09, 12:24
No, Somerolla ei ollut tuonnimistä kirkkoherraa, joka olisi kantanut Stiernkorsien vaakunaa, mistähän tuo tieto on levinnyt. Kristinan isä "Her Bertill"omisti Harjun, jonka jätti perinnökseen tyttärelleen.
Katsoin Ramsaysta ja siellä oli Bertil Jönsson, ei Månsson? Muuten Ritarihuoneen teksti myötäilee Ramsayta.
Ramsayssa lisäksi maininta Andersin haettua introdusointia aateluudelleen 1634, asia jätettiin lepäämään kunnes hän hankkii todisteita kuulumisestaan tanskalaiseen aateloituun sukuun. Hän kuoli samana vuonna, pojat aateloitiin kuitenkin. Ehkä omien ansioiden vuoksi, tai sitten jotain todisteita on löytynyt?
Jouni Kaleva
12.07.09, 12:51
Tämä Spåra oli minullekin uusi yhteys, sehän tuli suoraan Olavin tekstin lainauksesta. Ehkä Olavi voisi valaista asiaa.
Katsoinpa myöskin Ramsayta. Löysin sieltä erään Jacob Olofsson Spåren (tarkemmin esitelty Sifverspåre-suvun kantaisänä) joka harrasti tilusten vaihtoa 1550-luvulla. Hänellä oli useita lapsia, joukossa myös Brita, josta ei muuten anneta sanaakaan lisätietoa. Tämäkö Brita Jaakontytär olisi kyseessä?
Ilmeisesti varmaksi ei ole näytetty että Foglön kirkkoherra Ericus Laurentii olisi turkulaisen porvarin Lars Bångin ja Birgitta Spåran poika. Onkohan minulla väärin että Birgitta Britan äiti olisi Margareta (pitäisi olla Magdalena). Isä olisi Jacob Bergen joiden poika ainakin otti äitinsä nimen. Alla lainauksia:
Olavi
Lainaus:
Lasse Bång,Turun porvari, omisti 1550-84 Maria Kreivilän -
pso 15.7.1553 Brita Jacobsdr Spåra. (Liedon
Spåra-suku ja sen esivanhemmat, Veli-Pekka
Toropainen. Turun Seudun Sukututkijat ry.,
Vuosikirja 2003. Nro 2.) Vuosien 1584-1599 aikana
Kreivilää viljelivät Auvaismäen Krouvilan
isännät. Lasse Bongin leski Birgitta Jaakontytär
oli pantannut Kreivilän turkulaiselle
'liikenaiselle' Valpuri Innamaalle 200 Ruotsin
markasta. (Paattinen 1359-1959. Väinö Perälä1959.
s. 59-60.)
Lainaus:
Magdalena Spore. Gift med borgaren i Nådendal, Jakob Bergen. Deas son, Erik, upptog sin moders namn och vapensköld. Se Spora = Bergen (11)
Lainaus:
Jöns Mattsson Spore (tab. II), å vapen, till Spurila och Loppis i Pemar socken. Kallad "gamle Jöns Spuri" (11). Pantsatte 1455 Loppis till Åbo domkyrka. Nämndeman 1456, 1462. Medlem af landsrätten i Åbo, 1472, senast 1486. Gift c. 1455 med . . . ., då han mot öfverenskommelse till morgongåfva gaf Vartsala, som hans halfbroder, Karl Filpusson, under vissa vilkor till honom afstått. Vartsala återföll därför till Karl, som emellertid ingått i Nådendals kloster. Denne öfverlät nu godset till klostret, men det ååterbördades efter Västerås recess af Jöns Mattssons barnabarn.
barn:
Jöns Spore, underlagman, lefde 1517. Tab. IV.
Torkel Spore, nämndeman i Kumo socken 1486 (5). Efterlämnade endotter, Valborg Torkelsdotter, abbedissa i Nådendals kloster 1537 (6) - c. 1553. Hon hade nyligen aflidit, då hennes kusins, Margareta Spores (tab. IV) son Jöns Kristersson Jägerhorn, och svärson, Nils Svensson Gyllenhjerta, år 1554 vederkände hennes egenddom från klostret (7).
Magdalena Spore. Gift med borgaren i Nådendal, Jakob Bergen. Deas son, Erik, upptog sin moders namn och vapensköld. Se Spora = Bergen (11).
Jouni Kaleva
12.07.09, 16:32
Ilmeisesti varmaksi ei ole näytetty että Foglön kirkkoherra Ericus Laurentii olisi turkulaisen porvarin Lars Bångin ja Birgitta Spåran poika. Onkohan minulla väärin että Birgitta Britan äiti olisi Margareta (pitäisi olla Magdalena). Isä olisi Jacob Bergen joiden poika ainakin otti äitinsä nimen. Alla lainauksia:
Olavi
Lainaus:
Lasse Bång,Turun porvari, omisti 1550-84 Maria Kreivilän -
pso 15.7.1553 Brita Jacobsdr Spåra. (Liedon
Spåra-suku ja sen esivanhemmat, Veli-Pekka
Toropainen. Turun Seudun Sukututkijat ry.,
Vuosikirja 2003. Nro 2.) Vuosien 1584-1599 aikana
Kreivilää viljelivät Auvaismäen Krouvilan
isännät. Lasse Bongin leski Birgitta Jaakontytär
oli pantannut Kreivilän turkulaiselle
'liikenaiselle' Valpuri Innamaalle 200 Ruotsin
markasta. (Paattinen 1359-1959. Väinö Perälä1959.
s. 59-60.)
Kiitos Olavi
Nyt minäkin pääsin kartalle.
Ramsay siis tuo esiin tuon Naantalin porvarin Jacob Bergenin. Toisaalta Vähäkangas tuoreessa Genos-artikkelissa toteaa, että se Jaakko Teitin valitusluettelo, johon Ramsay viittaa, tietää vain, että kyseessä oli naantalilainen porvari Jacob (siis ei Bergen-nimeä).
Ramsay antaa tälle Jaakolle vain Erik-pojan, ei muita lapsia.
Tuo Toropaisen tieto Brita-tyttärestä on siis uutta. Olisikohan kellänsä tuo turkulaisten jvuosikirja 2003, kuinka siinä yhdistetään Lasse Bångin puoliso tähän mainittuun Jaakko Bergeniin?
Erkki A Tikkanen
13.07.09, 12:35
Olen nyt lueskellut otsikon mukaisesta asiasta käytyjen keskustelujen tulosteita, useamman vuodenkin takaa. Niitä on aika paljon täytyy myöntää. Ei vain ole kaikki palikat koossa, niin ei siitä tulosta saa :(
Samoja asioita on toisteltu, ja jopa viiden vuoden takaisia asioita tuotu uudelleen esille. En edes muistanut, että nämä kaikki on oikeastaan jo käsitelty moneenkin kertaan.
Hypoteesit ovat ihan mukava asia pyöritellä ja jopa osa niistä voisi osoittautua todenperäisiksikin, pitäisi löytää vain edes se yksi uusi asiakirja, joka valaisisi meille joitain sukuyhteyksiä. Nyt olemassa olevilla tiedoilla emme pääse tästä asiasta eteenpäin edelleenkään.
Uskon, että joissain tuomiokirjoissa piilee se ratkaisu. Emme ole vielä nähneet kaikkia tuomiokirjoja, vielä on paljon luettavaa. Painetut lähteet on koluttu moneen kertaan, enkä usko, että sieltä apua helposti löytyisi.
Kunhan saamme käsiimme kaikkien tuomiokirjojen digitoidut versiot, työ helpottuu kummasti. Siihen asti täytyy vain tilata nyt muutama tuomiokirja ja lueskella mikrofilmejä perinteisellä menetelmällä, josko sieltä jotain asiaan liittyvää tupsahtaisi esille.
Hailuoto, Kemi ja Someron seutu on etsinnässä, näiden alueiden tuomiokirjat täytyy nyt ottaa uusintakäsittelyyn. :cool:
Benedictus
20.01.12, 18:31
Laitan tähän ketjuun allaolevan käräjäpaperin Liedon käräjät 1641, joka kertoo Moision rälssin ostosta.
Tuo on pitkä ja mutkikas juttu, tuntuu, ettei siinä olevat tiedot ole olleet välttämättä vielä julkisuudessa.Miehet näyttävät löytyvän suurinpiirtein, mutta naisenpuolet eivät ole ainakaan netissä, mitä selvittelin.
Jutussa mainittu Mauritz Hornin asiamies Erik Jacobsson on tutkimamme Erik Jacobsson Kentzer, Uskelan Äijälän tilan omistaja.
Heitänkin haasteen Jouni Kalevalle ja kumppaneille, tehkääpä noista tiedoista suomenkielinen selvitys kuka kukin on, näyttäisi avaavan tietoa moneen suuntaan.
Yhdistää myös Brennerukset Spåriin, koska Hans Brenneruksen 2. vaimo oli luultavasti Walborg Spåra-Dubblarin tytär?
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3786785
Jouni Kaleva
21.01.12, 10:15
Heitänkin haasteen Jouni Kalevalle ja kumppaneille, tehkääpä noista tiedoista suomenkielinen selvitys kuka kukin on, näyttäisi avaavan tietoa moneen suuntaan.
Yhdistää myös Brennerukset Spåriin, koska Hans Brenneruksen 2. vaimo oli luultavasti Walborg Spåra-Dubblarin tytär?
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3786785 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3786785)
Hei
Kiitos vaan haasteesta :)
Tunnen kuitenkin olevani tässä ihan pihalla. Vihjaatko vähän, mitä tässä voisi löytyä suhteessa tämän ketjun otsikkoon ja aiheeseen? Nuo esittämäsi nimet sekä tämä maantieteellinen alue ovat minulle ihan vieraita.
Tarvittaisiin varmaan minua parempia tutkijoita, selvittämään käsiala sekä teksti sekä henkilöverkosto.
Benedictus
21.01.12, 11:39
Well etäserkku!
Hain sellaista ketjua, missä puhuttiin Spårista ja tämä Tuderus juttu osui sopivasti vastaan, koska tuossa aiemmin pohdeitte Brita Spåraa Susannan äidin isän äitinä.
Tuo haaste oli hieman leikkiä sinulle, koska kerroit ettet tunne sukua oikeastaan lainkaan. Tuo oikeuden käyntikirja antaa aikahyvän kokonaispaketin.
Olen huomannut, että olet aika tehokas selvittelemään tälläisiä haastavia juttuja.
Vakavasti puhuen, luulen, että tuosta jutusta löytyy monta kytköstä eri suuntiin, koska siinä esitellään naisten aviot osin myös.
Experttimme, ei viitsinyt ruveta sitä isomin käänteleen, koska meitä kiinnostaa enemmän tuo Mauritz Hornin asiamies Erik Jacobsson Kentzer
Jutussa kuitenkin mainitaan Brita Jacobsdr Spåra ja sisarensa Margareta ja Walborg.
Sekä veljet Sigfrid, Olaus ja Thomas.
-Olaus, Lemun khr
Jutun hakija on Johan Eriksson Silfverspåra.
Jacob Spåran tyttäristä mainitaan puolisot ja tässä on nyt mahdollinen tulkinta virhe, jonka voitte tarkistaa, sillä experttimme tulkitsi, että Brita Spåran puoliso oli Henrik Kranck, joka Abraham kronikka ketjussa tai jossain on tullut vastaan, oliko Hans Krankin vai poikansa kylävoudin Erikin poika ei ole muistissani.
Porvari Lars Bångin puolisoksi pikatulkkaus laittoi Margareta Spåran.
Sisaren Walborgin puolisona mainitaan Nils Dubblar Hesan suunnasta, jonka tytär tai pojantytär oli Anna Nilsdr Dubblar, joka oli siis lainlukija Hans Mårtensson Brenneruksen 2. puoliso, eli Claes ja Elin Brenneruksen käly.
-Claes Brenneruksen 3. vaimohan oli tuon Bilangin tytär Ingrid, jonka Olanyk mainitsi jutussaan.
Siinä mainitaan veljen Sigfrid Jacobssonin yhteydessä ainakin 4 tytärtä.
Eli Spårienkin kautta saattaisivat nuo sukulaisuudet tulla, vai olisivatko liian kaukaisia?
Hei,
Genoksessa 1:2001 on Veli Pekka Toropaisen artikkeli Liedon Spåra-suvun jälkipolvia.
Skannasin tuonne (http://www.mesterton.net/spare.pdf) Carpelan 1965:sa olevan tutkimuksen suvusta Spåre.
Siinä viitataan SSV:ssä 37(1957-1959) olevaan Jarl Gallénin artikkeliin Spårar och Silfverspårar, jonka saatan tämän päivän aikana skannata - jos kiinnostusta siihen on.
_______________
Ossian Mesterton (http://www.mesterton.net)
of that (http://www.mesterton.net/kolmensuora.htm) Ilk
Turun Ympäristön ja Ahvenanmaan paikallis / talo tuntemus voisi ratkaista tätä Pohjanmaalle (Hailuoto, Ii, Liminka, Kemi, Lappi) suuntautunutta Varsinais-Suomen ja satakunnansäätyläissukujen muuttoliiketä.
Onko tuosta Lasse Bångin puolisosta selkeää näyttöä? Oliko hän Birgitta Jkobsdr (Berger)? Mitä tuosta Jakob Bergeristä tiedetään? Birgitan äitinä pidetään Margareta Spore (Pore Ogdyn suvusta). Eik Jobsdr Spåra ole eri sukua
Tuon Birgitan veljenä on minulla Erik Spore (Spåra),Porvoon vouti 1550-52. Oli rakentamassa Helsingin kaupunkia. Hän otti äitinsä sukunimen. Oli siinä mielessä merkittävä että johti perustetun Helsingin kaupungin rakentamista.
Hänen äidin isä oli Jöns Matsso Spore. Hänen setänsä oli Jöns Jönsson jonka enimäinen puoliso oli Cecilia Fleming ja toinen puoliso oli (Ille suvusta periytyvä) Margareta Pedersdr (Mälkiä). Oliko hän Jöns Jönsson Helsingin Veromiehem kylästä joka sai perinnön Tukholmasta 1507.
Tuosta voisi jatkaa pitkään tarinaa näiden sukujen kytkeytymistä useampaan Helsingin vanhaan rälssiin.
Olavi
Hei,
Edellisessä viestissäni (http://suku.genealogia.fi/showpost.php?p=107954&postcount=24) mainitsemani dosentti Jarl Gallénin artikkeli 'Spårar och Silfverspårar' on lukuisista pyynnöistä huolimatta nyt tuolla (http://www.zoomdesign.fi/mesterton/spara.pdf) :)
_______________
Ossian Mesterton (http://www.mesterton.net)
of that (http://www.mesterton.net/kolmensuora.htm) Ilk
Benedictus
22.01.12, 14:40
Gallenin kirjoituksesta löytyy tuo aiemmin laittamani käräjäselvitys.
Siitä näkyvät myös nuo naisten osuudet ja perheet.
Eli myöhemmin tehdyt Spåra selvitykset vain täydentävät tätä Gallenin kirjoitusta.
Antti Järvenpää
22.01.12, 16:37
Löytyisikö tuo alkuperäinen pöytäkirja jo digitoituna. Luettelo löytyisi, mutta ainakaan itse en löydä vielä tuota pöytäkirjaa.
http://www.narc.fi:8080/VakkaWWW/Selaus.action?lista=sarjat&kuvailuTaso=A&avain=202511.KA
Erkki A. Tikkanen kirjasi Ritarihuoneen CD :n: "Anders Jonsson Munck. Uppgives vara kommen från Danmark, men förde icke själv den danska adliga ätten Muncks tre rosor såsom hans söner, utan ett helt annat, förnämligt sammansatt vapen. Namnes första gången 1604, då han på Viborgs slott kvitterade krut och bly till kriget i Ryssland för sin herre, ryttmästaren Anders Larsson till Botila. Var i dennes tjänst ännu 1609 och erhöll på hans bemedling skattefrihet för sin köpta jord i Hirsjärvi by i Somero socken, såväl som för sin hustrus arvjord i Harju by. Fick 1614-10-02 skattefrihet för Hirsjärvi by, med konfirm. därpå 1618-08-06. Var kapten vid hovregementet 1615. Fältproviantmästare 1617. Kapten för ett kompani nyantagna Savolaks knektar 1619. Erhöll 1626-02-28 under frälse Palikais, Hirsjärvi by med utbys jord i Somero socken. Ståthållare på Volmar i Livland. Fick 1628-08-05 av konung Gustav Adolf under adliga privilegier godset Ramelshof i Arrasch's socken i gebietet Wenden. Han kallas i detta brev »vår trotjänare välbördig Anders Munck till Hirsjärvi». Anhöll om introduktion på riddarhuset 1634. Död s. å.
Gift före 1613 med Christina Bertilsdotter, som ägde Harju by i Somero socken, möjligen dotter av kyrkoherden därst. Bertil Månsson, som förde Stiernkorsvapnet".Onko tuota Bertilin patronyymiä koskaan asetettu kyseenalaiseksi kun etsitään Bartholdus Johannista ja CD kertoo patronyymiksi Månssonin.
olanyk
11.07.09, 16:28
Muutamia huomioita keskusteluun:
1. Erkin aloitusviestissä mainitaa Johan Someruksen äidiksi (Johanes Bartholdin puolisoksi) Birgitta Michelintytär. Minulla on Margareta Eskilintytär? Tiedetäänkö kummankaan sukutaustaa?
Tuli mieleen saattoiko Margareta Eskilintytär olla Svarthafra-Ram (http://suku.genealogia.fi/showthread.php?t=35093&page=3) keskustelussa mainitun Eskilin tytär. Myös Yxe nimi mainitaan ja eikö se ole sama kuin Kirves.
vBulletin® v3.8.11, Copyright ©2000-2024, vBulletin Solutions Inc.