Genos 2/2009

[Antti Järvenpää]

Genoksen löytyminen postilaatikosta ilahduttaa aina, ja se tulee luettua ajan kanssa hyvinkin tarkasti.

Selaillessani uusinta Genosta ja sen Kirsi Salosen artikkelia: "Paavillinen penitentiariaatti ja suomalaisten kielletyt avioliitot myöhäiskeskiajalla," mietin, että tässä on kauan kaivattu lähde 1400-luvulle.

En nyt osaa yksilöidä mitään erityistä tapausta, mutta kun artikkelissa on 50-60 vuoden jaksolta, mitä ilmeisemmin, kaikki ne avioliiton solmimisen esteet, jotka esiintyivät aateliston piirissä ja joihin piti hakea lupa paavin istuimelta, niin tämä selkeyttää mahdolisesti joitakin sukujohtoja, joissa näyttäisi olevan liian läheisiä avioliittoja.

Ylipäätänsä artikkeli on loistava siksikin, että se käy lävitse eritasoiset avioliiton esteet, joista ainakaan minulla ei ole ollut niin tarkkaa kuvaa, joka nyt piirtyy Genoksen sivuilta. Mielenkiintoista artikkelissa on myös se, että Turun piispa on vetänyt hyvinkin tiukkaa linjaa, joka käy esille yksityiskohtaisista tapauksista. Ainoa seikka jota jäin miettimään, on se, onko aiemmalta ajalta, siis ennen vuotta 1450, olemassa lähteitä. Myöhemminhän asiat ratkaistiin lähempänä. Joka tapauksessa oivallinen rekisteri, jonka soisi laajenevan molemmista päistään, jos vain se on mahdollista - vai onko jossakin jo olemassa kerätyt tiedot esim. 1520- eteenpäin, ja onko säännöstö ollut kuinka sama myös myöhemmin.

En nyt ruodi muita juttuja, koska en ole niihin vielä perehtynyt.

Kiitoksia kirjoittajille ja Genoksen toimitukselle

[Sami Lehtonen]

Joka tapauksessa oivallinen rekisteri, jonka soisi laajenevan molemmista päistään, jos vain se on mahdollista - vai onko jossakin jo olemassa kerätyt tiedot esim. 1520- eteenpäin, ja onko säännöstö ollut kuinka sama myös myöhemmin.

En nyt ruodi muita juttuja, koska en ole niihin vielä perehtynyt.

Kiitoksia kirjoittajille ja Genoksen toimitukselle

Kaanonin avioliittorajoituksia on käsitelty muutamissa ketjuissa aiemminkin. Käsittääkseni edellisillä vuosisadoilla erivapauksia ei käsitelty sen lähempänä (paikallisille piispoilleko ajattelit niiden delegoituneen?), mutta voipi tietysti olla, ettei sellaisista ole luetteloa Vatikaanissakaan. Joidenkin avioparien osalta erivapauden hakeminen ilmenee muuta kautta - kirjeenvaihdosta tai vaikkapa Turkuun jääneestä jäljennöksestä.

Vuoden 1520 jälkeen erivapauksista päätti käsittääkseni Ruotsin kuningas, joten Ruotsin aatelisia koskevia erivapausasiakirjoja ei varmaankaan siitä syystä juuri Vatikaanista löydy. Toisaalta, katolisuus nosti aavistuksen päätään Juhana III ja Sigismundin aikana, joten periaatteessa kait joidenkin osalta erivapautta olisi voitu hakea Vatikaanistakin.

[Antti Järvenpää]

Kyllähän ne on käsitelty Paavin istuimessa ennen vuotta 1450, mutta onko tuolta ajalta olemassa yhtä kattavaa kirjanpitoa. Uskonpuhdistuksen jälkeen näitä anomuksia ei enään lähetetty Rooman vaan käsiteltiin lähempänä. En kylläkään tiedä missä, mutta myöhemmin ainakin Turun tuomiokapituli antoi näitä erioikeuksia, joita tapauksia on aina silloin sivuttu joissakin keskusteluissa.

Olisi itse asiassa mielenkiintoista kyllä kuulla, miten asian suhteen meneteltiin heti uskonpuhdistuksen jälkeen. Alkoiko tuomiokapituli heti käsitellä näitä tapauksia vai haettiinko lupa emämaasta Ruotsista ja mistä sieltä oikeasti ja olivatko säännöt samat ja jos ei, niin miten poikkesivat? Toinen kiinnostava kysymys on, onko näistä erivapauksista kukaan kerännyt vastaavaa luetteloa, kuin mitä nyt on tässä uudessa Genoksessa rajatulta ajanjaksolta?

Olen hyvin mielelläni oppilaana ja kuulijana tässä asiassa.

[Sami Lehtonen]

Tietooni tuotiin seuraavaa; Genoksen lopussa olevasta Tuula Hockmanin arviosta käynee ilmi ettei avioliittoanomuksia ole säilynyt Vatikaanissa ennen vuotta 1410. Mainittu englanninkielinen lähdeteos lienee rälssisukujen tutkimukselle tarpeellinen ellei välttämätön.

Ko. teos lienee siis tämä (en ole vielä saanut Genos 2/2009 käsiini, kun olen Kanta-Hämeessä): FM Kirsi Salosen yleisen historian alaan kuuluva väitöskirja The Penitentiary as a Well of Grace in the Late Middle Ages. The Example of the Province of Uppsala 1448-1527.

[Sami Lehtonen]

Antin kysymykseen myöhemmistä erivapauksista ja niiden luetteloinnista, niin ainakaan minä en ole kuullut, että sellaista olisi. Säännöt lienivät alkuun liki samat, kuin Vatikaaninkin, mutta melko pian kuningas ilmeisesti kyllästyi näiden paperien pyörittämiseen ja erivapaus tarvittiin 1500-luvun lopusta lähtien vain täysserkkujen avioon. Näin myös erivapauksien tarve väheni oleellisesti. On myös mahdollista, ettei sellaista lähteeksi kelpaavaa luetteloa ole kuninkaankansliaan jäänyt, joka voitaisiin julkaista. Muista lähteistä (kirjeenvaihto - sukujen arkistot) olisi todella työlästä lähteä keräämään luetteloa myönnetyistä erivapauksista. Olettaisin tosin, että Ruotsin ritarihuoneen romppuun tehdyllä tekstihaulla saa ulos melkoisen kattavan otoksen myönnetyistä erivapauksista 1500-luvun lopulta 1800-luvulle.

[M.Sjostrom]

Tietooni tuotiin seuraavaa; Genoksen lopussa olevasta Tuula Hockmanin arviosta käynee ilmi ettei avioliittoanomuksia ole säilynyt Vatikaanissa ennen vuotta 1410.



Mistä tällainen on peräisin ????
Ettäkö avioerivapauksia tai niiden diaarimainintoja ei Vatikaanissa olisi vuotta 1410 edeltävältä ajalta !

Ainakin skotlantilaisia aatelisperheitä tutkineille on putkahtanut paavien rekistereiden kirjauksia yms, erivapaukssta jo 1300-luvulla.
Voisitte joskus katsoa laajemmallekin maailman foorumeille, kuten mitä John P Ravilious on vuosien varrella siteerannut skottien saamia erivapauksia Gen-Medieval foorumilla.

Ne tuntuvat useimmiten olevan peräisin niistä volyymeistä, joita sata vuotta sitten eräät brittitutkijat kokosivat, kun vuosikymmeniä kävivät läpi Vatikaanin pölyisiä arkistoja britteihin vaikuttaneilta osin.

sitäpaitsi, jos skottien tuolloin saamista erivapauksista on Vatikaanissa ollut dokumentaatiot, minä luulen että niin on pääsääntöisesti muidenkin maiden ihmisten. niitä ei vaan välttämättä ole käyty läpi/ koottu/ julkaistu.

[Antti Järvenpää]

Antin kysymykseen myöhemmistä erivapauksista ja niiden luetteloinnista, niin ainakaan minä en ole kuullut, että sellaista olisi. Säännöt lienivät alkuun liki samat, kuin Vatikaaninkin, mutta melko pian kuningas ilmeisesti kyllästyi näiden paperien pyörittämiseen ja erivapaus tarvittiin 1500-luvun lopusta lähtien vain täysserkkujen avioon. ...... .

Laitan tuohon oheen näillä keskustelupalstoilla paljon kiertäneen erivapaus kysymyksen vuodelta 1657, joka on kirjassa: : Kansallispyhäkkö Turun tuomiokirkko 1300-2000, Cardberg, Heininen, Welin 2000

Petraeuksen tuomiokapitulissa käsiteltiin 1657 seuraavasti Tuderuksen asiaa:"Herra Johannes Tuderus, joka on sukua Hailuodon autuaan kirkkoherran tyttärelle, pyytää häntä vaimokseen.
Äänet:
- Maisteri Anders (Nycopensis): He ovat liian läheisiä. Hän voi saada jonkun sukunsa ulkopuolelta.
- Maisteri Abraham (Thauvonius) Jos avioliitto kuitenkin sallittaan, hänen täytyy maksaa sakot.
- Maisteri Georgius (Alanus): Hän tulkoon sisään, jotta voimme kuulla hänen mielipiteensä, koska he näyttävät olevan sukua kolmannessa polvessa.
- Piispa sanoi: Etekkö voi, Herra Johannes Tuderus luopua tästä avioliitosta?
- Herra Johannes: Sitä en voi omantuntoni mukaan tehdä, koska hän on kiintynyt minuun ja torjunut monia hyviä miehiä, jotka ovat tarjonneet hänelle kunniallista avioliittoa.
- Herra Johannes Tuderus poistui."

Mielstäni tässä nyt puhutaan sukulaisuudesta 3:ssa polvessa. Kyseessä oli tosin pappi, enkä tiedä, miten maallinen oikeus olisi asiaan suhtautunut. Siis olisiko vaikuttanut perintöoikeuteen tms.

Kaikessa innokkuudessani en sitten huomannut sitä Genoksen loppupuolella olevaa kirjoitusta, joten kiitoksia vinkistä. Samoin tekesi mieli kysyä olisiko tuo Risberg Sara & Kirsi Salonen 2008 teos: Auctoritate Papae. The Church Province of Uppsala and the Apostolic Penitentiary 1410-1526 hankittavissa Suomesta joko SSS:n kautta tai Tiedekirjasta. Mahtaako joku tietää?

[Sami Lehtonen]

Mistä tällainen on peräisin ????
Ettäkö avioerivapauksia tai niiden diaarimainintoja ei Vatikaanissa olisi vuotta 1410 edeltävältä ajalta !

Ainakin skotlantilaisia aatelisperheitä tutkineille on putkahtanut paavien rekistereiden kirjauksia yms, erivapaukssta jo 1300-luvulla.
Voisitte joskus katsoa laajemmallekin maailman foorumeille, kuten mitä John P Ravilious on vuosien varrella siteerannut skottien saamia erivapauksia Gen-Medieval foorumilla.

Ne tuntuvat useimmiten olevan peräisin niistä volyymeistä, joita sata vuotta sitten eräät brittitutkijat kokosivat, kun vuosikymmeniä kävivät läpi Vatikaanin pölyisiä arkistoja britteihin vaikuttaneilta osin.

sitäpaitsi, jos skottien tuolloin saamista erivapauksista on Vatikaanissa ollut dokumentaatiot, minä luulen että niin on pääsääntöisesti muidenkin maiden ihmisten. niitä ei vaan välttämättä ole käyty läpi/ koottu/ julkaistu.

Niin. Minähän olen tässä vain viestintuoja ja välitin minulle toimitetun viestin. Olisiko sitten niin, että 1410 jälkeen ne systemaattisesti löytyvät ja sitä ennen satunnaisesti kirjeenvaihdosta? Eihän niitä skottien erivapauksia ole aina tarvinnut selvittää Vatikaanin arkistosta (ymmärsin, että arkisto olisi auennut vasta 1983), kun suvun omaan arkistoonkin päätöksestä lie kappale tullut.

Minulla ei ole tarvetta tutkia skottisukuja, mutta jos sinulla on, niin voisit tietysti kertoa, mitä primaarilähdettä P Ravilous käyttää. Itse en ole siis Kirsi Salosen artikkelia tai väikkäriä nähnyt saati lukenut, en myöskään Hokkalan arviota.

[M.Sjostrom]

Vatikaanin arkistosta (ymmärsin, että arkisto olisi auennut vasta 1983)

Vatikaanin arkistot eivät ole olleet suinkaan kaikilta suljettuja ennen vuotta 1983 myöskään;
kuten osoittaa edellä vihjaamani volyymit:
Calendar of The Entries in the Papal Registers Relating to British Isles,

Niiden toimittaja, Bliss
http://en.wikipedia.org/wiki/William_Henry_Bliss
http://en.wikipedia.org/wiki/William_Henry_Bliss
ilmiselvästi pääsi Vatikaanin arkistoihin työskentelemään jo sata vuotta sitten.
Hänen volyyminsakin on julkaistu jo noin vuosisata sitten, jnpp.

[Sami Lehtonen]

Ko. teos lienee siis tämä (en ole vielä saanut Genos 2/2009 käsiini, kun olen Kanta-Hämeessä): FM Kirsi Salosen yleisen historian alaan kuuluva väitöskirja The Penitentiary as a Well of Grace in the Late Middle Ages. The Example of the Province of Uppsala 1448-1527.


Kyse ei siis ollut tästä teoksesta, vaan tästä:
Risberg, Sara & Salonen, Kirsi: Auctoritate Papae. The Church Province of Uppsala and the Apostolic Penitentiary 1410-1526. Stockholm 2008

[Sami Lehtonen]

Vatikaanin arkistot eivät ole olleet suinkaan kaikilta suljettuja ennen vuotta 1983 myöskään;
kuten osoittaa edellä vihjaamani volyymit:
Calendar of The Entries in the Papal Registers Relating to British Isles,

Niiden toimittaja, Bliss
http://en.wikipedia.org/wiki/William_Henry_Bliss
http://en.wikipedia.org/wiki/William_Henry_Bliss
ilmiselvästi pääsi Vatikaanin arkistoihin työskentelemään jo sata vuotta sitten.
Hänen volyyminsakin on julkaistu jo noin vuosisata sitten, jnpp.

Niin. Kaikille avoin ja kaikilta suljettu eivät ole ainoat vaihtoehdot. Tuskinpa Williamkaan olisi anglikaanina arkistoihin päässyt.

[M.Sjostrom]

... he näyttävät olevan sukua kolmannessa polvessa....

Mitäköhän tuo kolmas polvi on noiden laskennassa tarkoittanut ??
? yhteiset isovanhemmat (ensimmäinen polvi), sisarukset (toinen polvi), täysserkut (kolmas polvi),
vai jotakin etäisempää sukulaisuutta ????

Olen luullut, että tuona ajankohtana, enää täysserkkujen avio oli sakon ja erivapauden paikka.
Ilman kuninkaallista erivapautta täysserkkunsa nainut mies joutui maksamaan sakot, kuten ymmrtääkseni osoittaa Karunan ja Kärkisten paroni Arvi (Arvi Maurinpoika) Horn 'in tapaus juuri tuolta vuosisadalta

[Erkki A Tikkanen]

Mistä tällainen on peräisin ????
Ettäkö avioerivapauksia tai niiden diaarimainintoja ei Vatikaanissa olisi vuotta 1410 edeltävältä ajalta !

...
sitäpaitsi, jos skottien tuolloin saamista erivapauksista on Vatikaanissa ollut dokumentaatiot, minä luulen että niin on pääsääntöisesti muidenkin maiden ihmisten. niitä ei vaan välttämättä ole käyty läpi/ koottu/ julkaistu.


Tässä yksi esimerkki vuodelta 1365 nykyisen Hollannin alueelta, hassua kyllä, mutta jos osaa ruotsia ja/tai saksaa, niin tästäkin asiakirjasta saa sen verran selvää, että neljännen polven ongelmasta oli kyse ja paavi Urbanus V antoi sille suostumuksensa.

"
18 mei 1365
"Dat. Avin. XV Kl. junii anno tercio"
AVIGNON Paus Urbanus V schrijft aan de aartsbisschop van Keulen: ridder Jakob van Mirlaer, heer te Milendunc en Guda de Sualmis (Swalmen), dochter van wijlen ridder Siger van Swalmen, waren eertijds getrouwd hoewel zij wisten dat ze in de vierde graad verwant waren. Doel van dit huwelijk was de terugverwerving van de heerlijkheid Wikerode en andere erfgoederen, die door Guda onterecht waren voorbehouden, met hulp van haar man. De paus roept de aartsbisschop op om de nu gescheiden levende echtelieden van excommunicatie te absolveren, hen voor hernieuwd huwelijk dispensatie te geven, en hun huidige en toekomstige nakomelingen wettig te verklaren.
HStAD: Sauerland V: regest nr. 380."


Luen juuri suurella mielenkiinnolla saksalaisesta antikvariaatista ostamaani kirjaa Sverige i utländsk annalistik 900-1400. Sivulta 55 löytyy tällainen tekstin pätkä:

"OA uppge vid år 1076, att den danske konungen Sven Estridsson gifte sig med en dotter till den svenske konungen Anund Jakob vid namn Gyrijde, Gude eller Gunhild. På grund av den nära släktskapen med sin hustru bannlystes Sven av ärkebiskop Adalbert av Bremen. Adam omtalar, att denna kvinna var Sven Estridssons "consobrina", d.v.s. fränka, och var från Sverige. Sedan äktenskapet upplösts på grund av släktskapsskäl, vistades hon i nyssnämnda land."

OA= islantilainen Oddveriaannalerna.

Eli joutuivat kuninkaallisetkin taipumaan kirkon asettamien sääntöjen edessä, ei auttanut kuninkaankaan mennä liian läheisten sukulaisten kanssa naimisiin. Tässä tapauksessa jopa liian läheisen, että ei heltinyt edes erivapautta.

Laitoin nämä kaksi esimerkkiä esille, että kyllä näitä tietoja löytyy sieltä täältä painettuinakin, jopa tuhannen vuoden takaakin.

[Antti Järvenpää]

Vatikaanin arkistot eivät ole olleet suinkaan kaikilta suljettuja ennen vuotta 1983 myöskään;
kuten osoittaa edellä vihjaamani volyymit:
Calendar of The Entries in the Papal Registers Relating to British Isles,

Niiden toimittaja, Bliss
http://en.wikipedia.org/wiki/William_Henry_Bliss
http://en.wikipedia.org/wiki/William_Henry_Bliss
ilmiselvästi pääsi Vatikaanin arkistoihin työskentelemään jo sata vuotta sitten.
Hänen volyyminsakin on julkaistu jo noin vuosisata sitten, jnpp.

Suomalaisista ymmärtääkseni Henri Biuadetilla ja Liisi Karttusella oli 1900-luvun alussa erinomaiset suhteet Vatikaanin arkistoon ja Karttunen vietti siellä oikeastaan koko aikuisuutensa ja palasi Suomeen vasta sodan jälkeen eläkepäiviään viettämään. He etsivät hyvin systemaattisesti sieltä Suomeen ja pohjoismaihin liittyviä mainintoja, joten ehkäpä heidän yksityisarkistoissaan voisi olla jotakin. Mene ja tiedä. Kun olen lukenut Karttusesta tehdyt kaksi teosta, jää niistä käsitys, että hänelle suotiin pääsy niihin osiin Vatikaanin arkistoja, joihin oli vain hyvin harvoilla pääsy, joten on olemassa ainakin potentiaalin mahdollisuus, että hän olisi tehnyt joitakin muistiinpanoja erioikeuksista avioihin.

Sitten vilkaisin hieman Ruotsin ritarihuoneen aatelisin sukujen rekisteriä. Yhden tapauksen tarkastelulla voisin sanoa, että ainakaan siinä ei ole hiiskaustakaan avioerivapauksista. Jossakin toisessa kenties on. Tällä perusteella sanoisin, että tämä uusi lähde Risberg/Salonen 2008, on jotain sellaista, jota ei ole aiemmin ollut käsillä ainakaan näin systemaattisesti.

[M.Sjostrom]

....
"OA uppge vid år 1076, att den danske konungen Sven Estridsson gifte sig med en dotter till den svenske konungen Anund Jakob vid namn Gyrijde, Gude eller Gunhild. På grund av den nära släktskapen med sin hustru bannlystes Sven av ärkebiskop Adalbert av Bremen. Adam omtalar, att denna kvinna var Sven Estridssons "consobrina", d.v.s. fränka, och var från Sverige. Sedan äktenskapet upplösts på grund av släktskapsskäl, vistades hon i nyssnämnda land."

OA= islantilainen Oddveriaannalerna.

Eli joutuivat kuninkaallisetkin taipumaan kirkon asettamien sääntöjen edessä, ei auttanut kuninkaankaan mennä liian läheisten sukulaisten kanssa naimisiin. Tässä tapauksessa jopa liian läheisen, että ei heltinyt edes erivapautta.


Tuo 1000-luku osapuilleen oli aikaa, jolloin suunnilleen kirkko alkoi tosissaan pakottaa ihmisiä pidättymään sukulaisavioista.
Siihen asti, monilla kulttuureilla Euroopassa sukulaisaviot olivat olleet vallitseva tapa. Kuten esim iberialaiset kristityt näyttävät suosineen täysserkkujen välisiä avioita monta sataa vuotta (näyttöä näyttäisi olevan 600-luvulta aina juuri 1000-luvulle).
Kun paavinvalta kehitti tuon avioesteoppinsa, ja ryhtyi noin tehokkaasti sitä pakottamaan, ainakin sata vuotta oli erittäin vahdittuna esteenä seitsemänteen polveen saakka kielto (tämä oli kovin rajoittavaa, oikeastaan mikään ei onnistunut ja kaikista avioista tuntui tulevan riitaa). Vasta 1215 kirkolliskokous muutti sääntöjä, kielto ulottui sen jälkeen vain neljänteen polveen, ja erivapauksia alkoi paremmin saada.

[Pekka Hellemaa]

Kyse ei siis ollut tästä teoksesta, vaan tästä:
Risberg, Sara & Salonen, Kirsi: Auctoritate Papae. The Church Province of Uppsala and the Apostolic Penitentiary 1410-1526. Stockholm 2008

HELKAn mukaan tämä teos löytyy Kansalliskirjastosta. Sen sijainti on H Ref. Lähdejulk. Ruotsi Diplomatarium ... Appendix 2.

Kansallisarkistossa säilytettävä Henry Biaudet'n arkisto kattaa ainoastaan vuodet 1523-1936 - 1400-luvun asiakirjoja sieltä siis ei löydy!

[Sami Lehtonen]

Kyse ei siis ollut tästä teoksesta, vaan tästä:
Risberg, Sara & Salonen, Kirsi: Auctoritate Papae. The Church Province of Uppsala and the Apostolic Penitentiary 1410-1526. Stockholm 2008
HELKAn mukaan tämä teos löytyy Kansalliskirjastosta. Sen sijainti on H Ref. Lähdejulk. Ruotsi Diplomatarium ... Appendix 2.

Kansallisarkistossa säilytettävä Henry Biaudet'n arkisto kattaa ainoastaan vuodet 1523-1936 - 1400-luvun asiakirjoja sieltä siis ei löydy!

Ko. Risbergin ja Salosen teos on kyllä tulossa SSS:n kirjastoon, joten kansalliskirjasto ei ole ainakaan jatkossa ainoa paikka.