Valokuvia sukukirjaan

[Irkku]

Jostain aiemmin luin, että ennen vuotta 1965 otetut valokuvat, joita ei katsota valokuvateoksiksi,ovat vapaata riistaa otettavaksi sukukirjaan.

Miten sitten tällaiset harrastajien ottamat kuvat, jotka otettu ennen 1965 ja jäljennetty (sanotaan kirjassa) kyläkirjaan? Voiko kuvata kirjasta itselleen mahdollista käyttöä varten?

Entä sitten yli 70 vuotta vanhat kuvat sukukirjoissa tms? Tosin niitä ei ole tullut vastaankaan.

Irkku

[Antti Järvenpää]

Laitoit mielenkiintoisen kysymyksen. Kyläkirja on teos, ja kuvat ovat osa tätä teosta. En osaa sanoa miten tuohon sitten pitäisi suhtautua, mutta joku voi kyllä närkästyä. Periaatteessa kaiketi asia on kuitenkin niin, että jos orginaalilla ei ole tekijänsuojaa, niin ei ole sen kopioillakaan. Toisaalta valokuvista sanotaan, että valokuvateos tulkitaan teokseksi.

Asiaa voi myös lähestyä tekniseltä puolelta. Kirjasta otettu kuva on nykytekniikoilla harvoin sitä luokkaa, että se ylipäätänsä kannattaisi kopioida. Toisin sanoen jos kirja on tehty offsetillä on siinä rastereita tai jos se on digipainettu, sen resoluutio on yleensä vaatimaton. Kummassakin näissä tapauksissa tilanne on sellainen, ettei niistä synny enään oikein kunnollista painojälkeä.

Yleensä kyläkirjoihin päätyneet originaali kuvat kyllä löytyvät samalta kylältä, kun jaksaa kysellä niideen perään. Kuvat ovat yleensä tavanomaisia kuvia ihmisten albuumeista joten niillä ei ole tuon vuoden 1965 säännön mukaan tekijänoikeutta. Jos kuvia aikoo käyttää johonkin painotuotteeseen, suosittelisin kyllä alkuperäisten etsimistä ja skannaamista vähintään 600 dpi:n tarkkuuudella, jolloin esimerkiksi digipainosta saa jo kohtuullisen jäljen senkin jälkeen että kuvaa rajataan taittovaiheessa jonkin verran.

[Irkku]

Minulle kyllä tunnettu, vanha kirjapaino sanoi, että lähetä kuvat 300dpi:na, ei sen suurimpina ja heidän kirjoissaan kuvat näyttivät hyviltä tällä ohjeella.

Ei ole ihan yksinkertaista keräillä alkuperäisiä lainaksi tai skannata paikan päällä, kun matkaa on sellaiset 800-900 km.

Tänään juuri sain eräältä sukututkijalta viestin, jossa hän kertoi saaneensa sukukirjastaan koevedoksen. Siellä oli kaksi kuvaa, joissa dpi oli 72 ja hän sanoi niiden olleen yhtä hyviä kuin muiden.

Jos sen sijaan on skannattu suoraan jostain kirjasta, kuva oli aika huono.(Vanha kirja)

Omasta kokemuksesta voin sanoa, että lehdestä (ei sanomalehdestä) kuvattu kuva 600 dpi:na, tuli sukututkimuslehteen 300 dpi:na ihan hyvännäköisenä.

Mutta tuo,että voiko kuvata vai ei,se kiinnostaa.

Irkku

[Juha]

Jos omistaa digikameran, niin kannattaa mieluummin kuvat kirjasta kuin skannata. Ainakin itselläni on onnistunut paljon paremmin niin päin.


Juha

[Irkku]

Juuri näin se minustakin kokeilun perusteella on kuin Juha sanoo.

Kirja on vuodelta 1998.Tässä vain mietin, kuvaisiko rohkeasti vai yrittäisikö ottaa yhteyttä tekijöihin.

Irkku

[Juha]

Eikös se olisi korrektia olla yhteydessä tekijöihin. Voisit saada heiltä käyttöön alkuperäisen version kuvasta.

Juha

[Antti Järvenpää]

Hyvä kirjantekijän opas löytyy mm http://www.gummeruskirjapaino.fi/default.asp?SivuID=429 Gummeruksen sivuilta. Resoluutioista löytyy tekstiä esim linkistä http://www.pikseli.fi/digifaq/2_reso.html. Näistä löytyy aika seikkaperäistä tietoa siitä, millainen digitaalisen kuvan laatu pitäisi olla, että siitä tulee hyvä tai kohtuullinen painojälki.

Tosin tämä oli vain sivujuonne alkuperäisestä kysymyksestä. Joka tapauksessa suosittelisin aina kuvien skaanamista originaaleista. Jos ei itse pääse paikkakunnalle, löytyy sieltä useinmiten joku ystävällinen, joka voi tehdä sen ystävän palveluna, jollei kyse ole kovin mittavasta tarpeesta.

Mitä enemmän sitä alkuperäistä kysymystä pohdin, sanoisin omana mielipiteenäni, että kopiolla ei voi tekijänoikeussuojaa, joka on laajempi kuin alkuperäisen. Poikkeuksen sääntöön tekee valokuvateokset.

[Irkku]

Hei!
Nyt ei ole ihan yhdestä kuvasta kysymys enkä satu tuntemaan ketään paikkakunnalta.Kuvien antajia tässä kirjassa on toista sataa. Se ei ole
ihan tavallinen kyläkirja, ei alkuunkaan.

Juuri kuitenkin huomasin, että toinen tekijöistä on asianomaisen pitäjän väliaikaisena pappina.
Ilman muuta otan häneen yhteyttä.

Olen tuon Gummeruksen oppaan lukenut.Ohjeita kuvista löytyy monestakin
paikasta. Tuntuu, ettei monella näillä palstoilla ole kokemuksia kysymystäni asiasta.

Irkku

[Erkki A Tikkanen]

Tällainen hyvä kooste löytyy

http://www.digicamera.net/armi/w3kurs/tekoik.htm

"Teoksen suoja-aika alkaa teoksen syntyhetkellä suoraan lain nojalla ja päättyy, kun 70 vuotta on kulunut tekijän kuolinvuoden päättymisestä. Tämä koskee Euroopan Talousalueelta peräisin olevia teoksia. Muualta peräisin oleviin teoksiin sovelletaan Suomessa joko 50 tai 70 vuoden suoja-aikaa riippuen alkuperämaassa sovelletusta ajasta. Yhteisteosten suoja-ajat lasketaan viimeksi kuolleen tekijän kuolinvuoden päättymisestä. Suoja-ajan päätyttyä teoksia saa käyttää vapaasti.

Valokuvat kuuluvat ns. lähioikeuksiin, joista myös säädetään tekijänoikeuslaissa. Valokuvateoksilla - ts. valokuvilla, jotka ovat riittävän omaperäisiä ylittämään teoskynnyksen - suoja on samanlainen kuin muillakin teoksilla. Myös teoskynnystä ylittämättömät tavalliset valokuvat saavat suojaa, mutta niiden suoja-aika on 70 vuoden sijasta 50 vuotta. Suojaa eivät kuitenkaan saa ennen vuotta 1966 julkistetut tavalliset valokuvat. Myöskään sellaiset ETA:n ulkopuolelta peräisin olevat valokuvat, jotka on julkaistu ennen vuotta 1966 eivät saa suojaa."

[Erkki A Tikkanen]

Tarkennusta edelliseen viestiini ja alkuperäiseen kysymykseen.

Jos kuva on siis julkaistu ennen 1966, teksti koskee sitä. Tulkitsen Tekijänoikeuslakia niin, että vaikka kuva olisi otettu ennen 1966, mutta se julkaistaan kyläkirjassa vuonna 2000, tämä teos nauttii suojaa lain ilmoittaman määrän ja kun se kuva siis julkaistaan vasta ensi kerran tuossa kirjassa, sillä on myös suoja-aikaa lain ilmoittama määrä.

Näin ajattelisin. Lupa kannattaa kysyä kuitenkin aina kun mahdollista, ettei tule jälkikäteen tulkintaongelmia.

[Irkku]

Enpä ole samaa mieltä kuin Erkki,kun kuvat on jäljennetty kirjaan alkuperäisistä, ei muutettu ja ovat todella tavallisia harrastajien ottamia kuvia.

Tuskin tässä kirjassa olevista kuvien ottajista enää kukaan vaatii oikeuksiaan pilven päältä.
Ja mitä oikeuksia on kuvan omistajalla, joka ei ole perijä?
Kuvistahan saattaa olla vaikka kuinka monta kopiota.

Irkku

[Erkki A Tikkanen]

Enpä ole samaa mieltä kuin Erkki,kun kuvat on jäljennetty kirjaan alkuperäisistä, ei muutettu ja ovat todella tavallisia harrastajien ottamia kuvia.

Tuskin tässä kirjassa olevista kuvien ottajista enää kukaan vaatii oikeuksiaan pilven päältä.
Ja mitä oikeuksia on kuvan omistajalla, joka ei ole perijä?
Kuvistahan saattaa olla vaikka kuinka monta kopiota.

Irkku

Kysehän onkin vain siitä, noudatetaanko lakia vai ei. Ei siis siitä, tuleeko kukaan peräämään oikeuksiaan. Kysehän on jonkun tekijänoikeuksien rikkomisesta, jos kuvaa käytetään luvatta.

Nykyäänhän on tapana lainata netistä mitä vain ja julkaista missä vain :eek:
Ei ajatella, että se on laitonta, kun kerran kaikki niin tekevät.

Minä en siis ole tästä asiasta paljoakaan mitään erityisempää mieltä, työni puolesta olen vain joutunut käsittelemään sekä valokuvien, äänitteiden ja videoiden tekijänoikeuksia ja tiedän, että on suhteellisen uhkarohkeata julkaista jotain tekijänoikeuslain vastaisesti. Siitä löytyy esim. Finlexin sivuilta useitakin esimerkkejä, kun kuvia on käsitelty vastoin lakia. Korvauksia on myönnelty.

Tekijänoikeusneuvosto antoi vuonna 2002 lausunnon valokuvan käytöstä eräässä tapauksessa, lainaan tähän oleellisia osia, kokonaisuudessaan on luettavissa:

http://www.minedu.fi/export/sites/default/OPM/Tekijaenoikeus/tekijaenoikeusneuvosto/tekijaenoikeusneuvoston_lausunnot/2002/liitteet/tn20028pdf.pdf


"Tekijänoikeuslain 49 a §:n 1 momentin mukaan valokuvaajalla on yksinomainen oikeus määrätä valokuvasta, muuttamattomana tai muutettuna, valmistamalla siitä kappaleita sekä näyttämällä sitä julkisesti. 49 a §:n 2 momentin mukaan oikeus valokuvaan on voimassa, kunnes 50 vuotta on kulunut sen vuoden päättymisestä, jona kuva valmistettiin.
Tekijänoikeusneuvosto toteaa, että lausuntopyynnöstä ilmenevien tietojen mukaan lausuntopyynnössä tarkoitettu valokuva on valmistettu vuonna 1963 tai 1964. Täten valokuvan tekijänoikeuslain 49 a §:n mukainen suoja-aika on edelleen voimassa.
Tekijänoikeuslain 49 a §:ssä tarkoitettu oikeus valokuvaan kuuluu valokuvaajalle eli valokuvan ottaneelle henkilölle. Valokuvaajalla on yksinomainen oikeus sallia tai kieltää muun muassa kappaleiden valmistaminen valokuvasta. Tekijänoikeusneuvosto toteaa, että kappaleen valmistamista suojatusta valokuvasta on esimerkiksi valokuvan tallentaminen jonnekin Internet-palvelimelle. Tämä toimi kuuluu valokuvaajan tekijänoikeuslain 49 a §:n mukaisen yksinoikeuden piiriin ja edellyttää siis hänen lupaansa."

[Irkku]

Minusta tässä kohdassa homma aika selvästi sanotaan:

Tekijänoikeuslain 49 a §:ssä tarkoitettu oikeus valokuvaan kuuluu valokuvaajalle eli valokuvan ottaneelle henkilölle.

Ja kun valokuvan ottaja on pilven päällä ollut jo pitkään eikä enää perää oikeuksiaan eikä valokuva ole valokuvateos ja otettu ennen vuotta 1966 ja vain alkuperäisen kuvan jäljennös,niin mistähän on tämä jäljentäjä oikeutensa hankkinut? Ei ainakaan valokuvaajalta

Pysytäänpä tässäkin kohtuudessa eikä ruveta peloittelemaan.

Irkku