Rehbinder | Ulrica Eleonora Rehbinder Jankkala, aviot

[K.Salminen]

Veikko Kerkkonen kirjoittaa Janakkalan historiassa (1972), että kapteeni Carl Isak Carlinpoika Ruuthin (1682-22.4.1746 haudattu Janakkalan Leppäkosken kartanon hautaan) vaimo Ulrica Eleonora Rehbinder s 1689, k 21.12.1759 Leppäkoskella olisi mennyt leskenä uudelleen naimisiin luutnatti Carl Henrik Törnecreutzin kanssa, joka myöhemmin oli venäläisten palveluksessa everstiluutanttina ja Liivinmaalla linnakkeen kommendattina.
Ulrican vanhemmat olivat eversti Bert Vilhelm Rehbinder ja Anna Helena Stackelberg.

Osmo Durchman (Genos 1931) artikkelissaan Rehdindreista kumoaa tämän käsityksen, ja esittää että ev.lut. Carl Henrik Törnecreutz oli naimisissa Ulrican sisaren Margaretha Barbara Rehbinderin kanssa.

Ristiinlukemalla Lewenhauptia (1921) ja Pälkäneen historiaa (1972) päädyn samaan käsitykseen. Margaretha Barbara Rehbinder oli 1. aviossa vv 1708-1712 Pälkäneen Mälskälän Laurilan omistaneen luutnantti Mårten Lindbergin
kanssa. Margaretha aviotui 2. kerran ev.lut. Carl Henrik Törnecreutzin kanssa Pälkäneellä 4.2. 1726 ja heille syntyy 1727, kastettu 24.4.1727 tytär Catarina Charlotta Pälkäneen Mälkiälässä. Carl Henrik omistaa Mälkiän Laurilaa vv 1726-1756. Vuosina 1757-59 Törnecreutzin perilliset.

Voisiko joku Vanajan/Pälkäneen/Janakkalan alueen tutkijoista, esim Esko Karisalmi, vahvistaa tämän?

Toinen kysymykseni ao. alueen tutkijoille koskee Ruuth suvun alkuperää. Tämän Hämeen Ruuth suvun kantaisänä on pidetty, Hämeenlinnan asemiestä ja vouti Antti Matinpoikaa, joka omisti Hämeenlinnan pitäjässä Luhtialan kylän Kataiston tilan v 1546 lähtien aina (kuolemaansa?) 1594 saakka. Hänen poikansa oli ratsumies ja Hämeenlinnan vahtimestari Olavi Antinpoika k 1610/11, joka asusti myös Kataistossa. Olavi Antinpojan vaimo oli Margareta Simontytär.

Heidän poikansa oli se Per Olofsson Ruuth, joka oli aviossa kh Paavali Särkilahden pojanpojan tyttären Kirstin Särkilahden kanssa, ja sitten 2. aviossa liiviläiseen aatelissukuun kuuluneen Margaretha Bockin kanssa.
Hänestä:

Y.Blomstedt. Laamannin ja kihlakunnan tuomarinvirkojen… (1958, 412).

Pietari Olavinpoika Ruuth. Vht linnanvahtimestari Olavi Antinpoika ja Margaretha Simontytär. Ratsumies, Sääksmäen nimismies 1614, Maskun kihlakunnan vouti 1614-15, Sääksmäen kihlakunnan 1616-23. Hattulan lainlukija 1623. Muonamestari Puolan sotaretkellä, Karkhusin käskynhaltija 1633. Salpietarinkeiton tarkastaja Hattulan kihlakunnassa 1638-39. Omisti Luhtialan, Voipaalan, Rapolan ym. tiloja. K. 1643.

Kysymykseni koskee Olavi Antinpoikaa ja Margartha Simontytärtä, missä he ovat syntyneet?

T. Kari Salminen

[K.Salminen]

Veikko Kerkkonen kirjoittaa Janakkalan historiassa (1972), että kapteeni Carl Isak Carlinpoika Ruuthin (1682-22.4.1746 haudattu Janakkalan Leppäkosken kartanon hautaan) vaimo Ulrica Eleonora Rehbinder s 1689, k 21.12.1759 Leppäkoskella olisi mennyt leskenä uudelleen naimisiin luutnatti Carl Henrik Törnecreutzin kanssa, joka myöhemmin oli venäläisten palveluksessa everstiluutanttina ja Liivinmaalla linnakkeen kommendattina.
Ulrican vanhemmat olivat eversti Bert Vilhelm Rehbinder ja Anna Helena Stackelberg.

Osmo Durchman (Genos 1931) artikkelissaan Rehdindreista kumoaa tämän käsityksen, ja esittää että ev.lut. Carl Henrik Törnecreutz oli naimisissa Ulrican sisaren Margaretha Barbara Rehbinderin kanssa.

Ristiinlukemalla Lewenhauptia (1921) ja Pälkäneen historiaa (1972) päädyn samaan käsitykseen. Margaretha Barbara Rehbinder oli 1. aviossa vv 1708-1712 Pälkäneen Mälskälän Laurilan omistaneen luutnantti Mårten Lindbergin
kanssa. Margaretha aviotui 2. kerran ev.lut. Carl Henrik Törnecreutzin kanssa Pälkäneellä 4.2. 1726 ja heille syntyy 1727, kastettu 24.4.1727 tytär Catarina Charlotta Pälkäneen Mälkiälässä. Carl Henrik omistaa Mälkiän Laurilaa vv 1726-1756. Vuosina 1757-59 Törnecreutzin perilliset.

Voisiko joku Vanajan/Pälkäneen/Janakkalan alueen tutkijoista, esim Esko Karisalmi, vahvistaa tämän?

Toinen kysymykseni ao. alueen tutkijoille koskee Ruuth suvun alkuperää. Tämän Hämeen Ruuth suvun kantaisänä on pidetty, Hämeenlinnan asemiestä ja vouti Antti Matinpoikaa, joka omisti Hämeenlinnan pitäjässä Luhtialan kylän Kataiston tilan v 1546 lähtien aina (kuolemaansa?) 1594 saakka. Hänen poikansa oli ratsumies ja Hämeenlinnan vahtimestari Olavi Antinpoika k 1610/11, joka asusti myös Kataistossa. Olavi Antinpojan vaimo oli Margareta Simontytär.

Heidän poikansa oli se Per Olofsson Ruuth, joka oli aviossa kh Paavali Särkilahden pojanpojan tyttären Kirstin Särkilahden kanssa, ja sitten 2. aviossa liiviläiseen aatelissukuun kuuluneen Margaretha Bockin kanssa.
Hänestä:

Y.Blomstedt. Laamannin ja kihlakunnan tuomarinvirkojen… (1958, 412).

Pietari Olavinpoika Ruuth. Vht linnanvahtimestari Olavi Antinpoika ja Margaretha Simontytär. Ratsumies, Sääksmäen nimismies 1614, Maskun kihlakunnan vouti 1614-15, Sääksmäen kihlakunnan 1616-23. Hattulan lainlukija 1623. Muonamestari Puolan sotaretkellä, Karkhusin käskynhaltija 1633. Salpietarinkeiton tarkastaja Hattulan kihlakunnassa 1638-39. Omisti Luhtialan, Voipaalan, Rapolan ym. tiloja. K. 1643.

Kysymykseni koskee Olavi Antinpoikaa ja Margartha Simontytärtä, missä he ovat syntyneet?

T. Kari Salminen


Lisäisin vielä ylläolevaan. Margeretha Barbara Rehbinder ja 1. aviomies luutnatti Mårten Lindberg eli Lingberg vihittiin Lohjalla Vohlissa 5.2.1708.
Mårtenin isä oli Pälkäneen kirkkoherra Matias Lignipaeus, hänen tietonsa Hyn matrikkelissa ovat:

1697/98 Mårten Lignipaeus, myöhemmin (1703) Lignbergh Martinus Matthiæ, Tavastensis 4298. Vht: Pälkäneen kirkkoherra Matias Lignipaeus 556 (yo 1646/47, † 1699) ja hänen 2. puolisonsa Hebla. Ylioppilas Turussa 1697/98 [Lignipæus] Martin [Tavast _ 221]. — Majoitusmestari Uudenmaan ja Hämeen läänin kahdennusratsuväkirykmentissä, kornetti 1702, luutnantti 1708. 2-luutnantti Uudenmaan ja Hämeen läänin vakinaisessa ratsuväkirykmentissä 1709, 1-luutnantti 1711 (vahv. 1717). † 10.3.1719.
Pso: 1708 Margareta Barbara Rehbinder (elossa 1738).

Vävy: rykmentinpastori Josef Wallenius 5346 (yo 1722, † 1778).

Margarethan toista aviomiestä ev.lut. Carl Henrik Törnecreutzia k. 1757 pidän seuraavan pariskunnan poikana:

kl. 1679 Johan Thuronius, aateloituna 1719 Törnecreutz Johannes Johannis, Arctopolitanus 2727. * Porissa noin 1660. Vht: Kangasalan kirkkoherra, FM Johan Waenerus, myöh. (1656) Thuronius 662 (yo 1648, † 1701) ja hänen 1. puolisonsa Kristina Henriksdotter. Ylioppilas Turussa kl. 1679 Turonius Joh. Arctop _ 141. Nimi on kopioitu Albumista noin v. 1696 Satakuntalaisen osakunnan matrikkeliin [1678/79] Johannes Thuronius. | p:fectus Holmiam. Respondentti 14.12.1687, pr. Daniel Achrelius 1565. — Amiraliteetin kanslian kopisti Karlskronassa 1692, aktuaari 1696. Amiraliteettiylioikeuden notaari 1698. Amiraliteettikollegion kanslian notaari 1702, sihteeri 1712. Osallistui useisiin merisotaretkiin. Turun hovioikeuden asessori 1715, samalla Tukholman laiva- ja kaleerieskaaderin vt. sihteeri ja sotatuomari. Aateloitu 1719. Tuomittu virkavirheestä sotatuomarina toimiessaan sekä puolueellisuudesta tuomarinvirassa sakkoihin ja menettämään virkansa 1721. Valtiopäivämies 1720. † 1.11.1722.
Pso: 1697 Katarina Andersdotter Malmlood.

KS

[Juha]

Pilkun siirtoa;

LAINAUS; "Lisäisin vielä ylläolevaan. Margeretha Barbara Rehbinder ja 1. aviomies luutnatti Mårten Lindberg eli Lingberg vihittiin Lohjalla Vohlissa 5.2.1708."


Korjaus; Heidät varmaankin vihittiin Lohjan Vohloisissa. Siellä asuivat Rehbinderit Lohjalla ollessaan. Esimerkiksi 8.11.1709 haudattiin Carl Gustaf R., kahden vuoden iässä kuollut "wälborne"

[K.Salminen]

Pilkun siirtoa;

LAINAUS; "Lisäisin vielä ylläolevaan. Margeretha Barbara Rehbinder ja 1. aviomies luutnatti Mårten Lindberg eli Lingberg vihittiin Lohjalla Vohlissa 5.2.1708."


Korjaus; Heidät varmaankin vihittiin Lohjan Vohloisissa. Siellä asuivat Rehbinderit Lohjalla ollessaan. Esimerkiksi 8.11.1709 haudattiin Carl Gustaf R., kahden vuoden iässä kuollut "wälborne"


Joo, oikeassa olet, käytin ruotsinkielistä paikan nimeä Vohl, joka on kuten kirjoitat suomeksi Vohloinen. Sinä kun tunnet Lohjan alueen minua paremmin.

Mvh Kari S

[Sami Lehtonen]

Veikko Kerkkonen kirjoittaa Janakkalan historiassa (1972), että kapteeni Carl Isak Carlinpoika Ruuthin (1682-22.4.1746 haudattu Janakkalan Leppäkosken kartanon hautaan) vaimo Ulrica Eleonora Rehbinder s 1689, k 21.12.1759 Leppäkoskella olisi mennyt leskenä uudelleen naimisiin luutnatti Carl Henrik Törnecreutzin kanssa, joka myöhemmin oli venäläisten palveluksessa everstiluutanttina ja Liivinmaalla linnakkeen kommendattina.
Ulrican vanhemmat olivat eversti Bert Vilhelm Rehbinder ja Anna Helena Stackelberg.

Osmo Durchman (Genos 1931) artikkelissaan Rehdindreista kumoaa tämän käsityksen, ja esittää että ev.lut. Carl Henrik Törnecreutz oli naimisissa Ulrican sisaren Margaretha Barbara Rehbinderin kanssa.

Ristiinlukemalla Lewenhauptia (1921) ja Pälkäneen historiaa (1972) päädyn samaan käsitykseen. Margaretha Barbara Rehbinder oli 1. aviossa vv 1708-1712 Pälkäneen Mälskälän Laurilan omistaneen luutnantti Mårten Lindbergin
kanssa. Margaretha aviotui 2. kerran ev.lut. Carl Henrik Törnecreutzin kanssa Pälkäneellä 4.2. 1726 ja heille syntyy 1727, kastettu 24.4.1727 tytär Catarina Charlotta Pälkäneen Mälkiälässä. Carl Henrik omistaa Mälkiän Laurilaa vv 1726-1756. Vuosina 1757-59 Törnecreutzin perilliset.

Voisiko joku Vanajan/Pälkäneen/Janakkalan alueen tutkijoista, esim Esko Karisalmi, vahvistaa tämän?


En voi vahvistaa Törnecreutzin aviota Margarethan kanssa, mutta melko varmasti voin vahvistaa, ettei Ulrica Eleonora Rehbinder ollut toisessa aviossa hänen kanssaan. Tieto löytyy itse asiassa jo Kerkkoselta itseltään. Pikaisesti vilkaisin, eikä Janakkalan Leppäkosken kartanossa mainita uusista aviomiehistä Ruuthin kuoleman (22.4.1746) jälkeen mitään. Katsoin vanhasta Janakkalan Historiasta (1932 versio), jossa Kerkkonen tunnetusti on tehnyt vähemmän virheitä, kuin siinä toisessa. Siinäkin hän esittää käsityksen, että toinen aviomies olisi em. Törnecreutz. Hänen viitteensä tosin on Sääksmäen Tuomiokirja 9.8.1744, josta toinen avio muka ilmenisi. Ko armon vuonna 1744 Karl Isak Ruuth kuitenkin eli ja voi hyvin ja asui vaimoineen Leppäkosken kartanoa Janakkalan pitäjässä; maaliskuussa s.v. olivat esi-isäni kummeina.

[karisalm]

Hei
Vahvistetaan että Margareta Barbara oli 1. aviossaan vih 1708 Mårten Mattsson Lignebrgin kanssa ja 2. aviossa vih 11.2.1726 Pälkäne Carl Henrik Törnecreutzin kanssa, Margareta Barbara kuoli Pälkäneen Mälkiäisissä leskenä 18.4.1756.
Ruuth suvusta tietoni perustuvat Axel Bergholmin sukukirjaan ja Georg Haggrenin museoviraston Sääksmäen Rapolaan liittyvään julkaisusarjaan.
Alla lainaus ao teossarjan 1. osasta
Georg Haggren: Valkeakosken Rapola (2001):
"Per Olofinpoika Ruuthin syntyperää selvitettiin Akaan, Sääksmäen ja Kalvolan kesäkäräjillä 9 - 11.6.1684. Tällöin majuri Jören Ruthenhjelm pyysi vahvistusta tiedoille omasta ja sukunsa alkuperästä. Lautamiehistö todisti tuolloin, että Jörenin isänisän isänisä oli itägöötanmaalainen ratsumies Mats Larsinpoika, joka saapui vanhan Venäjän sodan aikaan Suomeen ja nai täällä talontyttären Vanajan Luhtialasta. Perimätiedon mukaan Matsin poika Olof oli puolestaan ratsumies Puolan sodassa ja avioitui Pälkäneen Suotaalasta kotoisin olleen Margareta Simonintyttären kanssa. Olofin poika Per oli aluksi kartanonkirjurina Harvialassa edeten sitten kruununvoudiksi ja veromestariksi Preussin Pirsenissä. Per Olofinpoika oli 'nuorella iällä' avioitunut Johan Timinpojan tyttären kanssa. Sekä Voipaala että Rapola olivat Chirstin Johanintyttären perintötiluksia. Käräjät vahvistivat, että tilat olivat majurin äidinperintöä, joka oli suvussa'ikimuistoisista ajoista asti siirtynyt polvelta toiselle'.
Pääpiirteissään sukutraditio pitää paikkansa, mutta unohtaa yhden sukupolven. Edellä mainittu Olof Matsinpoika olikin todellisuudessa Olof Andersinpoika, jonka isä oli vuoden 1571 hopeaveroluetteloiden mukaan Israel ja Timoteus Pauluksenpojan jälkeen Sääksmäen kihlakunnan rikkain talollinen, Anders Matsinpoika Mäskälän Luhtialasta. Hän palveli aluksi huovina Hämeenlinnassa, sittemmin kihlakunnanvoutina Hauhon jaYlisessäkihlakunnassa sekävuosina 1574 -1581 Israel Pauluksenpojan (Särkilahti) jälkeen Sääksmäellä. Anders Matsinpoika oli ajoittain myös Hämeen linnan alikäskynhaltijana. Olof Andersinpoika palveli puolestaan Johan Timinpojan ja Mats Hallsin tavoin Suomalaisessa ratsulippueessa 1580-luvulta noin vuoteen 1620. Per Olofinpojan ja Chirstin Johanintyttären avioituessa viimeistään vuonna 1609 yhdistyi kaksi Hämeen merkittävimpiin kuulunutta sukua. Samalla alkoi Ruuthien isännyys Sääksmäen kirkon seudulla."

Terv Esko Karisalmi

[Sami Lehtonen]

Per Olofinpoika Ruuthin ja Carl Isak Carlinpoika Ruuthin välistä ei puutukaan enää, kuin Carl Perinpoika Ruuth. Carl Isakia kutsuttiin monissa yhteyksissä jalosukuiseksi, vaikkei hän aateliin kuulunutkaan. Mielenkiintoisella tavalla Märta Jakobintytär Spåran kuninkaallista erikoislupaa avioitua aatelittoman (Carl Perinpoika Ruuth) kanssa vuodelta 1672 käytettiin yhtenä todisteena 1700-luvun puolivälissä Hattulaan asettuneen Spåra-haaran puolustaessa aateluuttaan, kun ritarihuoneella meinattiin merkitä (tai oltiinkin jo merkitty) Spåra-suku sammuneeksi. Vuodesta 1765 lähtien tämä elossa ollut haara käyttikin nimestä muotoa Spåre.

[Sami Lehtonen]

Palatakseni Rehbindereihin, Carl Isac Ruuthin leski Ulrica Eleonora Rehbinder muutti vuonna 1753 Leppäkosken kartanosta Lohjalle, ilmeisesti Vohloisiin. Vuonna 1757 Leppäkosken kartano myytiin perikunnan toimesta Thomas von Törnelle.

[M.Sjostrom]

Ruuth suvusta tietoni perustuvat Axel Bergholmin sukukirjaan ja Georg Haggrenin museoviraston Sääksmäen Rapolaan liittyvään julkaisusarjaan.
Alla lainaus ao teossarjan 1. osasta
Georg Haggren: Valkeakosken Rapola (2001):
"Per Olofinpoika Ruuthin syntyperää selvitettiin Akaan, Sääksmäen ja Kalvolan kesäkäräjillä 9 - 11.6.1684. Tällöin majuri Jören Ruthenhjelm pyysi vahvistusta tiedoille omasta ja sukunsa alkuperästä. Lautamiehistö todisti tuolloin, että Jörenin isänisän isänisä oli itägöötanmaalainen ratsumies Mats Larsinpoika, joka saapui vanhan Venäjän sodan aikaan Suomeen ja nai täällä talontyttären Vanajan Luhtialasta. Perimätiedon mukaan Matsin poika Olof oli puolestaan ratsumies Puolan sodassa ja avioitui Pälkäneen Suotaalasta kotoisin olleen Margareta Simonintyttären kanssa. Olofin poika Per oli aluksi kartanonkirjurina Harvialassa edeten sitten kruununvoudiksi ja veromestariksi Preussin Pirsenissä. Per Olofinpoika oli 'nuorella iällä' avioitunut Johan Timinpojan tyttären kanssa. Sekä Voipaala että Rapola olivat Chirstin Johanintyttären perintötiluksia. Käräjät vahvistivat, että tilat olivat majurin äidinperintöä, joka oli suvussa'ikimuistoisista ajoista asti siirtynyt polvelta toiselle'.
Pääpiirteissään sukutraditio pitää paikkansa, mutta unohtaa yhden sukupolven. Edellä mainittu Olof Matsinpoika olikin todellisuudessa Olof Andersinpoika, jonka isä oli vuoden 1571 hopeaveroluetteloiden mukaan Israel ja Timoteus Pauluksenpojan jälkeen Sääksmäen kihlakunnan rikkain talollinen, Anders Matsinpoika Mäskälän Luhtialasta. Hän palveli aluksi huovina Hämeenlinnassa, sittemmin kihlakunnanvoutina Hauhon jaYlisessäkihlakunnassa sekävuosina 1574 -1581 Israel Pauluksenpojan (Särkilahti) jälkeen Sääksmäellä. Anders Matsinpoika oli ajoittain myös Hämeen linnan alikäskynhaltijana. Olof Andersinpoika palveli puolestaan Johan Timinpojan ja Mats Hallsin tavoin Suomalaisessa ratsulippueessa 1580-luvulta noin vuoteen 1620. Per Olofinpojan ja Chirstin Johanintyttären avioituessa viimeistään vuonna 1609 yhdistyi kaksi Hämeen merkittävimpiin kuulunutta sukua. Samalla alkoi Ruuthien isännyys Sääksmäen kirkon seudulla."


Hmmm. Impolan teos ei tunnu tuntevan ollenkaan tällaista hämäläistä alikäskynhaltija Anders Matsinpoikaa.... Kysynkin siis ovatko tämmöiset Anders Matsinpoikaa koskevat uratiedot, lähdemerkinnät, jne, aitoperäisistä lähiaikalaislähteistä.
[Olen sen sijaan löytävinäni vuodelta 1566 Hämeenlinnan alikäskynhaltijana Juttilan herran Antero Jussinpojan, Katinalan sukupiiriä.]

"...vuoden 1571 hopeaveroluetteloiden mukaan jälkeen Sääksmäen kihlakunnan (lähinnä) rikkain talollinen, Anders Matsinpoika Mäskälän Luhtialasta. Hän palveli aluksi huovina Hämeenlinnassa, sittemmin kihlakunnanvoutina Hauhon ja Ylisessä kihlakunnassa sekä vuosina 1574 -1581 Israel Pauluksenpojan (Särkilahti) jälkeen Sääksmäellä. Anders Matsinpoika oli ajoittain myös Hämeen linnan alikäskynhaltijana...."



Impolan teos tuntuu tuntevan tietyn Marketta Simontyttären Ihalempi-Juttila-Katinalan sukupiiristä, jonka on oletettu menneen naimisiin Impolan teoksessa esiintyvän Katinalan Olavi Antinpojan (fl 1561..1565) kanssa.
Onko tämä Katinalan Olavi ihan oikeasti seuraava Olavi Antinpoika?

"...Olof oli puolestaan ratsumies Puolan sodassa ja avioitui Pälkäneen Suotaalasta kotoisin olleen Margareta Simonintyttären kanssa.
...olikin todellisuudessa Olof Andersinpoika, jonka isä oli Anders Matinpoika...
Olof Andersinpoika palveli puolestaan Johan Timinpojan ja Mats Hallsin tavoin Suomalaisessa ratsulippueessa 1580-luvulta noin vuoteen 1620"



Jos osoittautuisi, että Petteri Olavinpoika Ruuth, Luhtialan ym herra, olisi ollut (äitinsä kautta) Katinalan-Juttilan suvun jälkeläinen, niin silloin minun eräälle esi-isälleni tuntuisi löytyvän keskiaikainen suomalainen rälssijuuri noilta Hämeen ytimiltä, Juttila-Katinala, ym, ja myös juuristoon ehkä ritari Olavi Tavast.

[karisalm]

Hei

Jos osoittautuisi, että Petteri Olavinpoika Ruuth, Luhtialan ym herra, olisi ollut (äitinsä kautta) Katinalan-Juttilan suvun jälkeläinenTämä kiinnostaa allekirjoittanuttakin kun olen ao herran jälkeläinen tämän molemmista avioista.

Alkuperäiseen kysymykseen olen sittemmin löytänyt pari käräjäjuttua joista selviää Margaretha Barbara Rehbinderin puolisot ja lapset:


http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11527321

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11581278