Suomen Rintamamiehet 1939-45 kirjat

[Sari H]

Hei

Etsiskelen otsikossa mainittua oikeaa kirjaa missä ukkini olisi. En yhtään tiedä missä kirjassa hänet mainitaan, mutta sen tiedän ettei ainakaan 3 divisioona osassa (se minulla on). En tiedä missä joukko-osastossa hän on palvellut, muistelen kuitenkin, että jossain Karjalan kannaksella nyt ainakin ja mahdollisesti Suomussalmella. Mistähän saisin tietää hänen palvelusosastonsa ja täten sitten oikean kirjan missä hän on?

Ja jos jollakulla sattuisi näitä kirjoja olevan, niin olisiko niin ystävällinen, että voisi tarkistaa onko hänet mainittuna siinä. Väinö Daavid Kinnunen, s. 1912, syntymäpaikka Tyrnävä, asui Muhos Kylmälänkylä. Voin toki yksityisviestillä laittaa enemmän tietoa. Jatkosodassa ollut sotamies ja vangin vartija.

Kiitokset jo etukäteen.

[JHissa]

Hei

Etsiskelen otsikossa mainittua oikeaa kirjaa missä ukkini olisi. En yhtään tiedä missä kirjassa hänet mainitaan, mutta sen tiedän ettei ainakaan 3 divisioona osassa (se minulla on). En tiedä missä joukko-osastossa hän on palvellut, muistelen kuitenkin, että jossain Karjalan kannaksella nyt ainakin ja mahdollisesti Suomussalmella. Mistähän saisin tietää hänen palvelusosastonsa ja täten sitten oikean kirjan missä hän on?

Ja jos jollakulla sattuisi näitä kirjoja olevan, niin olisiko niin ystävällinen, että voisi tarkistaa onko hänet mainittuna siinä. Väinö Daavid Kinnunen, s. 1912, syntymäpaikka Tyrnävä, asui Muhos Kylmälänkylä. Voin toki yksityisviestillä laittaa enemmän tietoa. Jatkosodassa ollut sotamies ja vangin vartija.

Kiitokset jo etukäteen.
Suomen Rintamamiehet 1939-1945 3. divisioonan osasta vuodelta 1975 on ilmestynyt myös täydennysosa vuonna 1980.

Johannes Hissa

[mika68]

Hei

Etsiskelen otsikossa mainittua oikeaa kirjaa missä ukkini olisi. En yhtään tiedä missä kirjassa hänet mainitaan, mutta sen tiedän ettei ainakaan 3 divisioona osassa (se minulla on). En tiedä missä joukko-osastossa hän on palvellut, muistelen kuitenkin, että jossain Karjalan kannaksella nyt ainakin ja mahdollisesti Suomussalmella. Mistähän saisin tietää hänen palvelusosastonsa ja täten sitten oikean kirjan missä hän on?

Ja jos jollakulla sattuisi näitä kirjoja olevan, niin olisiko niin ystävällinen, että voisi tarkistaa onko hänet mainittuna siinä. Väinö Daavid Kinnunen, s. 1912, syntymäpaikka Tyrnävä, asui Muhos Kylmälänkylä. Voin toki yksityisviestillä laittaa enemmän tietoa. Jatkosodassa ollut sotamies ja vangin vartija.

Kiitokset jo etukäteen.

Itse tilaisin isoisistäni kantakortin Kansallisarkistosta:
"
Kansallisarkiston Sörnäisten toimipisteessä säilytettäviä henkilöasiakirjoja ovat:

asevelvollisista laaditut kantakortit, jotka sisältävät tiedot asevelvollisen palvelusurasta puolustusvoimissa (laadittu pääsääntöisesti vuoden 1896 jälkeen syntyneistä)
nimikirjat, jotka sisältävät tiedot puolustusvoimien vakinaisessa palveluksessa olleiden palvelusurasta (sekä sotilaista että siviileistä)
puolustusvoimien terveyden- ja sairaanhoidon piirissä olleiden potilasasiakirjat. Jokaisesta asevelvollisesta on ollut kantakortti, josta selviää asevelvollisen palvelus puolustusvoimissa. Kantakortista löytyy henkilötietoja, kuten sotilasarvo, aselaji, palveluskelpoisuus, erikoiskoulutus ja kutsuntanumero. Tämän lisäksi niissä on myös tietoa palvelusajoista, kutsunnoista, erilaisista saavutuksista, haavoittumisista, sairaalakäynneistä ja taisteluista, joihin on osallistuttu. Sodan aikana kortteja on saattanut hävitä, eikä uuteen korttiin ole välttämättä saatu siirrettyä kaikkia tietoja.

Kantakortit ovat usein hyvin pelkistettyjä tiedoltaan ja esimerkiksi käytetyt lyhenteet saattavat olla vaikeasti ymmärrettäviä. Tarjotakseen sukututkijalle tukea kantakortin tietojen tulkinnassa ja lisätietoa muista tutkimuksen lähdemateriaaleista, Sota-arkisto on tuottanut sukututkijan tietopaketin ja Isoisäpaketin (http://juppiter.narc.fi/Arkistolaitos/kansallisarkisto/tietopalvelu/sukututkimus/isoisapaketti.html). "

http://www.narc.fi/Arkistolaitos/kansallisarkisto/aineistojakoko/henkiloasiakirjat.html

Toki tuosta Suomen Rintamamiehet 1939-45 kirjastakin saattaa löytyä tietoa isoisistä. Itse en löytänyt kummastakaan. Toinen oli kyllä siviiliammatiltaankin poliisi, joten ei ollut rintamalla. Mutta kun en löytänyt siitä toisestakaan ,joka oli ainakin talvisodassa rintamalla.

Mika J

[Julle]

< Etsiskelen otsikossa mainittua oikeaa kirjaa missä ukkini olisi. En yhtään tiedä missä kirjassa hänet mainitaan, mutta sen tiedän ettei ainakaan 3 divisioona osassa (se minulla on). En tiedä missä joukko-osastossa hän on palvellut, muistelen kuitenkin, että jossain Karjalan kannaksella nyt ainakin ja mahdollisesti Suomussalmella. Mistähän saisin tietää hänen palvelusosastonsa ja täten sitten oikean kirjan missä hän on? >

Ei myöskään 5. Div. -kirjassa, joka on minulla!

Tarkistusterveisin

[Erkki Järvinen]

Hei

Etsiskelen otsikossa mainittua oikeaa kirjaa missä ukkini olisi. En yhtään tiedä missä kirjassa hänet mainitaan, mutta sen tiedän ettei ainakaan 3 divisioona osassa (se minulla on). En tiedä missä joukko-osastossa hän on palvellut, muistelen kuitenkin, että jossain Karjalan kannaksella nyt ainakin ja mahdollisesti Suomussalmella. Mistähän saisin tietää hänen palvelusosastonsa ja täten sitten oikean kirjan missä hän on?

Ja jos jollakulla sattuisi näitä kirjoja olevan, niin olisiko niin ystävällinen, että voisi tarkistaa onko hänet mainittuna siinä. Väinö Daavid Kinnunen, s. 1912, syntymäpaikka Tyrnävä, asui Muhos Kylmälänkylä. Voin toki yksityisviestillä laittaa enemmän tietoa. Jatkosodassa ollut sotamies ja vangin vartija.

Kiitokset jo etukäteen.

Tämä mitä nyt kirjoitan on vain esimerkkitapauksena;
siis esimerkiksi Ruoveden Sotaveteraanit ry on kustantanut Matrikkelin "Isänmaan Hyväksi Ruoveteläiset sodissa 1939 - 1945", tämä matrikkeli sisältää Talvisodassa kaatuneet, Jatkosodassa kaatuneet, Sotaveteraanit, Lotat, sekä Työvelvolliset. - Kaikkien näiden kuvat ovat myös kirjassa aivan muutamia poikkeuksia lukuunottamatta. Lisäksi kirja sisältää tekstiosan.

Siis vastaavanlaisia matrikkeleita on varmasti muiltakin paikkakunnilta julkaistu. Ehkä myös Muhoksen osalta. - Käänny kirjaston puoleen ja tiedustele asiaa.

[JHissa]

Hei

Etsiskelen otsikossa mainittua oikeaa kirjaa missä ukkini olisi. En yhtään tiedä missä kirjassa hänet mainitaan, mutta sen tiedän ettei ainakaan 3 divisioona osassa (se minulla on). En tiedä missä joukko-osastossa hän on palvellut, muistelen kuitenkin, että jossain Karjalan kannaksella nyt ainakin ja mahdollisesti Suomussalmella. Mistähän saisin tietää hänen palvelusosastonsa ja täten sitten oikean kirjan missä hän on?

Ja jos jollakulla sattuisi näitä kirjoja olevan, niin olisiko niin ystävällinen, että voisi tarkistaa onko hänet mainittuna siinä. Väinö Daavid Kinnunen, s. 1912, syntymäpaikka Tyrnävä, asui Muhos Kylmälänkylä. Voin toki yksityisviestillä laittaa enemmän tietoa. Jatkosodassa ollut sotamies ja vangin vartija.

Kiitokset jo etukäteen.
KINNUNEN, Väinö Daavid, s. 3.9.1912 Muhos, löytyy teoksesta Suomen Rintamamiehet PM-MIP (Eita 1986).
Js: JärjK 1, JvKoulK 19, Jv KoulK, HTK; Kontiolahti, Vammelsuu; vartiomies. Js mm. Kot 19.11.44 Oulu, Sotarvo stm.
Lisäksi löytyy kuva, tiedot vaimosta, lapsista, luottamustoimista ja osoite.

Johannes Hissa

[mika68]

Onkohan kellään nyt ylettyvillä 6.D:n kirjaa?
Sieltä voisi toinen (savolaisittain) ukkini eli (lappilaisittain) pappani löytyä. Ainakin hän ehkä palveli talvisodassa Sallan rintamalla. Hän oli varmaankin ns. Sallan Pataljoonassa.

Mika J

[mika68]

Onkohan kellään nyt ylettyvillä 6.D:n kirjaa?
Sieltä voisi toinen (savolaisittain) ukkini eli (lappilaisittain) pappani löytyä. Ainakin hän ehkä palveli talvisodassa Sallan rintamalla. Hän oli varmaankin ns. Sallan Pataljoonassa.

Mika J

Siis jatkosodan aikaisen 6.D:n, jonka reserviläisaines oli koottu pääasiassa Lapin miehistä.
Ja talvisodan aikainen Sallan Pataljoonahan, joka oli koottu pääasiassa Itä-Lapin miehistä, kuului Lapin Ryhmään.

Noiden yksiköiden vaiheet tiedän aika tarkkaan, koska olen ollut nuoresta pitäen kiinnostunut sotahistoriasta. Harmi kun se ukkini, joka oli ehkä rintamalla, kuoli jo ollessani pieni lapsi, ja toinen ei ollut rintamalla ollenkaan. Tosin tämä toinen, poliisi, oli Savukosken poliisina sota-aikanakin, ja Savukoskihan kuului sotatoimialueeseen. Ukkini joutui selvittelemään mm. partisaanihyökkäyksiä

Mika J

[Sari H]

KINNUNEN, Väinö Daavid, s. 3.9.1912 Muhos, löytyy teoksesta Suomen Rintamamiehet PM-MIP (Eita 1986).
Js: JärjK 1, JvKoulK 19, Jv KoulK, HTK; Kontiolahti, Vammelsuu; vartiomies. Js mm. Kot 19.11.44 Oulu, Sotarvo stm.
Lisäksi löytyy kuva, tiedot vaimosta, lapsista, luottamustoimista ja osoite.

Johannes Hissa

SUURI kiitos Johannes, juuri oikea henkilö. Tiesin että hän on kirjassa, mutten että missä niistä. Olen joskun nähnyt ko. kirjan Kuopion kirjastossa, mutten hölmö laittanut mitään siitä tietoja ylös. Yritänpä nyt löytää tuon jostain divarista ja tilata itselleni. Samassa kirjassa pitäisi olla myös isoukkini Eino Antti Kukkonen Muhokselta ellen väärin muista.

Mitähän mahtaa nuo lyhenteet tarkoittaa?

[mika68]

Lisään vielä ,että turvatonta on ollut itä-lappilaisten elämä viime sotien aikana.
Talvisodassa siviilit evakuoitiin Länsi-Lappiin. Sota kulki Sallan läpi Kemijärven lähistölle ja Sallasta Savukosken kautta Pelkosenniemelle asti. Rauhanteossa Sallan itäosa luovutettiin NL:lle. En tiedä, minne sen asukkaat joutuivat. Osa ei tainnut enää koskaan palata ja jäi pysyvästi evakkotaipaleelle. Loput siviilit palasivat poltettujen kotiensa raunioille.
Saksalaisia alkoi tulla kesäkuussa 1941, ja saksalaiset taistelujoukot suomalaisten apujoukkojen kanssa ryhmittyivät hyökkäysasemiin rajalle. Suomalainen 6.D:han kuului Saksan Norjan Armeijan (myöh. Lapin Armeijan) muonavahvuuteen.
Rintama Sallan ja Petsamon välillä oli heikosti vartioitu, ja sen läpi pääsi isojakin neuvostoliittolaisia partisaaniosastoja tihutöitä tekemään nelostielle asti. Siksi itälappilaisten siviilien elämä oli turvatonta jatkosodan aikaan. Ensimmäinen hyökkäyshän tehtiin jo 3.9.1941 Kuoskun kylään Savukoskelle. Myöhemmin partisaanit iskivät Savukosken-Sodankylän raja-alueen saamelaisten asumuksiin. Partisaanit tekivät myös siviilien sieppauksia mm. heinäniityiltä Sallassa ja Savukoskella. Pahimmat hyökkäykset tehtiin heinäkuussa 1944 Seitajärvelle ja Lokkaan. Ne kuuluivat sen aikaiseen vihollisen siviiliväestön terrorisointiin, jotta sen kotirintaman taistelutahto murentuisi. Samaan sarjaan kuuluivat Saksan kaupunkien massiiviset terroripommitukset. Varmasti osasyynä oli silkka kostonhalukin. Koska Lappi oli NL:n näkökulmasta Saksan hallussa, niin Lapin siviiliväestökin sai kärsiä.
Itä-Lapin siviiliväestö sai lähteä uudestaan evakkkoon syyskuussa 1944. Tilanne oli silloin sellainen, että sekä Suomen että Saksan johto luuli venäläisten tunkeutuvan Lappiin ja miehittävän sen. Tästä syystä Saksan armeija harjoitti samanlaista poltetun maan taktiikkaa Lapissa kuin Itärintamallakin. En usko, että Saksa sen kummemmin halusi kostaa Suomelle aseveljeyden pettämisestä. Saksahan oli jo muutenkin vetäytymässä Lapista, josta ensimmäinen suunnitelma tehtiin jo v. 1943.
Siviilit olivat evakossa Ruotsissa ja Pohjanmaalla kesään 1945 asti, ja palasivat tuhottuun ja miinoitettuun Lappiin. Näky on ollut lohduton ja tunnelma ankea ("piippu-Lappi"). Sallan luovutetun osan väestö kai asutetiin pääosin tynkä-Sallaan. Minulla on sellainen kuva, että aika paljon sallalaisia jäi sille tielleen evakkoon, kuka asettui minnekin kauas turvattomalta ja köyhältä rajaseudulta.
Itse muistan lapsuudesta mummolasta Savukoskella ,että mummi ja ukki varoittivat vielä 1970-luvun lopulla menemästä yksin metsään ,etten astu vahingossa miinaan.
Täytyy kyllä nostaa hattua omille esivanhemmilleni siitä urheudesta ja sitkeydestä, millä he nostivat kotiseutunsa uuteen kukoistukseen.
Toiselta ukiltani on jäänyt joku ikkunantilauslappu Kokkolasta jälleenrakennusajalta. Kuulemma naulojakin on revitty raunioista ja käytetty uudestaan.



Mika J

[Sari H]

Eipä löydy näköjään mistään antivariaatista ainakaan netistä. Jos joku löytää olisin iloinen, jos saisin siitä ilmoituksen. PM tarkoittanee päämajaa.

Noista kirjoista olen huomannut parhaimmat valikoiman olevan Ruissalon Antikassa. Sieltä olen paljon tilannut kirjoja. Sieltä tilasin tuon 3 div kirjankin.
Nyt vaan ei sielläkään ollut tuota Johanneksen mainitsemaa.

[Sari H]

< Etsiskelen otsikossa mainittua oikeaa kirjaa missä ukkini olisi. En yhtään tiedä missä kirjassa hänet mainitaan, mutta sen tiedän ettei ainakaan 3 divisioona osassa (se minulla on). En tiedä missä joukko-osastossa hän on palvellut, muistelen kuitenkin, että jossain Karjalan kannaksella nyt ainakin ja mahdollisesti Suomussalmella. Mistähän saisin tietää hänen palvelusosastonsa ja täten sitten oikean kirjan missä hän on? >

Ei myöskään 5. Div. -kirjassa, joka on minulla!

Tarkistusterveisin

Kiitos sinulle ystävällisesti tarkistamisesta.

[Sari H]

Tämä mitä nyt kirjoitan on vain esimerkkitapauksena;
siis esimerkiksi Ruoveden Sotaveteraanit ry on kustantanut Matrikkelin "Isänmaan Hyväksi Ruoveteläiset sodissa 1939 - 1945", tämä matrikkeli sisältää Talvisodassa kaatuneet, Jatkosodassa kaatuneet, Sotaveteraanit, Lotat, sekä Työvelvolliset. - Kaikkien näiden kuvat ovat myös kirjassa aivan muutamia poikkeuksia lukuunottamatta. Lisäksi kirja sisältää tekstiosan.

Siis vastaavanlaisia matrikkeleita on varmasti muiltakin paikkakunnilta julkaistu. Ehkä myös Muhoksen osalta. - Käänny kirjaston puoleen ja tiedustele asiaa.

Muhoksen osalta on matrikkeli jonka ainakin olen nähnyt kirjastossamme, joka on eri kuin otsikossa mainitsemani.
Kyse on kuitenkin tuosta Rintamamiehet kirjasta.

[Sari H]

Itse tilaisin isoisistäni kantakortin Kansallisarkistosta:
"
Kansallisarkiston Sörnäisten toimipisteessä säilytettäviä henkilöasiakirjoja ovat:
asevelvollisista laaditut kantakortit, jotka sisältävät tiedot asevelvollisen palvelusurasta puolustusvoimissa (laadittu pääsääntöisesti vuoden 1896 jälkeen syntyneistä)
nimikirjat, jotka sisältävät tiedot puolustusvoimien vakinaisessa palveluksessa olleiden palvelusurasta (sekä sotilaista että siviileistä)
puolustusvoimien terveyden- ja sairaanhoidon piirissä olleiden potilasasiakirjat.Jokaisesta asevelvollisesta on ollut kantakortti, josta selviää asevelvollisen palvelus puolustusvoimissa. Kantakortista löytyy henkilötietoja, kuten sotilasarvo, aselaji, palveluskelpoisuus, erikoiskoulutus ja kutsuntanumero. Tämän lisäksi niissä on myös tietoa palvelusajoista, kutsunnoista, erilaisista saavutuksista, haavoittumisista, sairaalakäynneistä ja taisteluista, joihin on osallistuttu. Sodan aikana kortteja on saattanut hävitä, eikä uuteen korttiin ole välttämättä saatu siirrettyä kaikkia tietoja.

Kantakortit ovat usein hyvin pelkistettyjä tiedoltaan ja esimerkiksi käytetyt lyhenteet saattavat olla vaikeasti ymmärrettäviä. Tarjotakseen sukututkijalle tukea kantakortin tietojen tulkinnassa ja lisätietoa muista tutkimuksen lähdemateriaaleista, Sota-arkisto on tuottanut sukututkijan tietopaketin ja Isoisäpaketin (http://juppiter.narc.fi/Arkistolaitos/kansallisarkisto/tietopalvelu/sukututkimus/isoisapaketti.html). "

http://www.narc.fi/Arkistolaitos/kansallisarkisto/aineistojakoko/henkiloasiakirjat.html

Toki tuosta Suomen Rintamamiehet 1939-45 kirjastakin saattaa löytyä tietoa isoisistä. Itse en löytänyt kummastakaan. Toinen oli kyllä siviiliammatiltaankin poliisi, joten ei ollut rintamalla. Mutta kun en löytänyt siitä toisestakaan ,joka oli ainakin talvisodassa rintamalla.

Mika J

Mika, tämä oli erinomainen tieto, jota varmaankin tarvitsen jossainvaiheessa. Kiitokset tästä!

[JHissa]

SUURI kiitos Johannes, juuri oikea henkilö. Tiesin että hän on kirjassa, mutten että missä niistä. Olen joskun nähnyt ko. kirjan Kuopion kirjastossa, mutten hölmö laittanut mitään siitä tietoja ylös. Yritänpä nyt löytää tuon jostain divarista ja tilata itselleni. Samassa kirjassa pitäisi olla myös isoukkini Eino Antti Kukkonen Muhokselta ellen väärin muista.

Mitähän mahtaa nuo lyhenteet tarkoittaa?
JärjK 1 = Järjestelykeskus 1
JvKoulK 19 = Jalkaväen Koulutuskomppania 19
Jv KoulK = Jalkaväen Koulutuskeskus
HTK = Henkilötäydennyskeskus

Voin lähettää Väinö Daavid Kinnusen skannauksen kirjasta.

Johannes Hissa

[mika68]

Tämä meni nyt vähän ohi aiheen, mutta pitää lisätä vielä ,että Sallan suurin kylä on kuulemma Göteborg. Siellä asuu eniten sallalaista lähtöä olevia ihmisiä yhdellä paikkakunnalla. No, hurttia huumoriahan tuo väite on, mutta ei savua ilman tulta.
Sallassahan oli parhaimmillaan 1960-luvun alkupuolella yli 11000 asukasta, nykyään hädin tuskin 4000.

Mika J

[Markku Harju]

Ei liity tähän vanhaan viestiketjuun. Otsikko oli oikea. Onko tietoa onko missään täydellistä sarjaa kirjoja. Paikallisessa kirjastossa toistakymmentä mutta ei tietysti sitä mistä oikea tieto löytyy. Kirjoja ja täydennysosia paljon. Haettavana Kaarlo Viljam Leppänen s.12.12.1909 Tottijärvi. Ei ole varmaa tietoa onko ylipäätään ollut sodassa mutta iän perusteella voisi olettaa näin. Ainakin hänen veljensä oli ollut, Väinö Oskar Leppänen s.20.1.1917 Hämeenlinna. Hautakivessä sotaveteraanitunnus. t.markku