Erikoisin nimiä

[Heikki Särkkä]

Iitistä ja lähiympäristöstä löytyy Hiskistä useita henkilöitä, joilla sukunimenä Herranparta (!).

[Erkki Järvinen]

Iitistä ja lähiympäristöstä löytyy Hiskistä useita henkilöitä, joilla sukunimenä Herranparta (!).

Herranparta ei löydy väestörekisterin nimipalvelusta, mutta Herra on nykyisenä nimenä 5 naisella ja 5 miehellä. - Sensijaan Parta on jo yleisempi nimi eli löytyy toistasataa yhteensä.

Tämä nyt kuuluisi tuonne toiseen ketjuun mutta olkoon .....

[Tapani Kovalaine]

Yhteen tusinaan näyttävät mahtuvat kaikki erilaiset hiskiparrat.

Lammilta löytyy Muikkuparta:
http://hiski.genealogia.fi/historia/sl.gif (http://hiski.genealogia.fi/hiski/1rt0i2?fi+0273+kastetut+12441)17.1.1875 20.1.1875 Hauhiala Arrend. Gustaf Paulsson Muikkuparta h:u Gustava Johansdotter 33 Adolf
Tyrväällä on Jauhoparta, Utajärvellä Lamminparta, Viipurin mlk:ssa on Valliparta. Muualla on Punaparta, Mustaparta, Väkiparta, Poskiparta, Isoparta, Rautaparta, Herranparta ja Parta, ilman etuliitettä.

Voinemme porukalla kuvitella, että vuonna 1875 oli kamera jo keksitty ja Muikkuparrasta on kenties saatu aikaan kunnon valokuva... Löytyykö kenties keneltäkään?

[Heikki Särkkä]

Parta-loppuisiiin nimiin voidaan lisätä Savitaipaleen/Suomenniemen Luotolahden
(Lauri Luukkaanpoika) Pitkäparta 1700-luvun alussa.

[mika68]

Saamelainen sukunimi Callo eli Kallo Kittilästä. Liekkö tullut ruumiinosasta vai jostain saamenkielen sanasta.

Mika J

[Tapani Kovalaine]

Mikan mielestä on tilanteita, jolloin on myöhäistä rykäistä.
Silti Hiski kertoo meille kaikille, että vuonna 1820 Sievin ojassa ollut ilmiö voi jo hyvinkin kuutta vuotta myöhemmin olla perässä.
Näin ne sukunimet ajan saatossa muuttuvat...

Sievi - kastetut
Isän sukunimi: => Paskaojas, Paskaperä, PaskaojaSyntynyt Kastettu Kylä Talo Isä Äiti Lapsi
http://hiski.genealogia.fi/historia/sl.gif (http://hiski.genealogia.fi/hiski/1rspbj?fi+0486+kastetut+4275)3.6.1820 11.6.1820 Sievi Nyb. Mattss. Paskaojas Eva Jacob
http://hiski.genealogia.fi/historia/sl.gif (http://hiski.genealogia.fi/hiski/1rspbj?fi+0486+kastetut+4857)19.10.1826 22.10.1826 Sievi Inh. Matts Johss. Paskaperä Eva Caisa 35-40 Johan

[kkylakos]

Hei,

otsikko joustaa etunimiinkin, joten esille tänään löytämäni wikisivut

http://www.cazfi.net/nimet/wiki/Vanhoja_nimi%C3%A4
http://www.cazfi.net/nimet/wiki/Vanhoja_nimi%C3%A4_M-%C3%96

[TerhiA]

Parta-loppuisiiin nimiin voidaan lisätä Savitaipaleen/Suomenniemen Luotolahden (Lauri Luukkaanpoika) Pitkäparta 1700-luvun alussa.

Pitkäpartaa näkyi jo 1600-luvulla tuolla Kurkijoki-Savitaipale-Uuguniemi -alueella. Erilaiset Parta-johdanteet olivat aika yleisiä.
1500-1600 -luvuilla on runsaasti todella hauskoja lisänimiä, jotka panevat mielikuvituksen liikkeelle. Mistähän esim. henkilöt Neljäsilmä, Kolmisilmä, Puurotasku ja Nahkalusikka ovat nämä lisänimensä mahtaneetkaan saada. Tai Räihäposki, Pitkävatsa, Lippasilmä, Kylmäsuu? Pahaneuvo - no, se on kyllä ymmärrettävissä, kuten Hyväneuvokin.
Harmi, että suurin osa näistä värikkäistä lisänimistä jäi pois käytöstä.

[Kataja]

Saamelainen sukunimi Callo eli Kallo Kittilästä. Liekkö tullut ruumiinosasta vai jostain saamenkielen sanasta.
Mika J

Mouhijärvellä on ollut Callo-niminen kylä, nyk. nimi ilmeisesti on Yliskallo. Kiinnostavaa olisi saada esivanhempieni asuttaman paikan nimelle selitys. En usko, että nimi on tullut pääkallosta.
Mouhijärvihän kuuluu nykyisin Sastamalaan. Vaikka Mouhijärvi on viimeaikoina luettu kuuluvaksi Pirkanmaahan, niin mielestäni Mouhijärvi on Satakuntaa.
Marjatta

[mika68]

Mouhijärvellä on ollut Callo-niminen kylä, nyk. nimi ilmeisesti on Yliskallo. Kiinnostavaa olisi saada esivanhempieni asuttaman paikan nimelle selitys. En usko, että nimi on tullut pääkallosta.
Mouhijärvihän kuuluu nykyisin Sastamalaan. Vaikka Mouhijärvi on viimeaikoina luettu kuuluvaksi Pirkanmaahan, niin mielestäni Mouhijärvi on Satakuntaa.
Marjatta

Olisikohan Kittilän Callo-nimi ja Kallon kylä peräti satakuntalais-pirkanmaalaista perua?
Tornionjoki- ja Kemijokilaakson vanhin keskiaikainen asutushan oli tietääkseni satakuntalaista. Nykyinen Pirkanmaahan kuului vanhaan Ylä-Satakuntaan.

Mika J

[Kataja]

Olisikohan Kittilän Callo-nimi ja Kallon kylä peräti satakuntalais-pirkanmaalaista perua?
Tornionjoki- ja Kemijokilaakson vanhin keskiaikainen asutushan oli tietääkseni satakuntalaista. Nykyinen Pirkanmaahan kuului vanhaan Ylä-Satakuntaan.

Mika J

Mouhijärven Yliskallosta n. 7 km päässä on Kittilän kylä.
Marjatta

[Erkki A Tikkanen]

No, nyt kun mainittin lappilaisiakin nimiä, niin mainitaan nyt näin viimepäivien lööppien mukaisesti ajankohtaan sopiva nimiparikin. Enontekiön vanhoissa tuomiokirjoissa 1700-luvulla esiintyy muutaman kerran lappalainen Johan Panis :D:

[mika68]

tuossa on erikoisia ja hauskoja paikannimiä http://fi.wikipedia.org/wiki/Luettelo_omituisista_maantieteellisist%C3%A4_nimis t%C3%A4

Vieremällä on sellainen talon nimi ollut kuin Koiranperse. Se on kuulemma tullut siitä, kun pojan on pitäny lähteä maailmalle uutta kortteeria etsimään, niin kysyttäessä minne aikoo mennä, niin poika oli vastannut että koiranperseeseen, ja oli sitten nimennyt talonsa sen mukaseksi.

Mika J

[skoykka]

Mistä mahtaa tulla Hatsinan nimi Hollolassa? Kuulostaa enemmän venäjän- kuin suomenkieleltä.:rolleyes:

Hatsina (ve. Гатчина, Gattšina) on 84 900 asukkaan kaupunki Inkerissä, Venäjällä 46 km Pietarista Pihkovan tien varrella Leningradin alueella keskellä Inkerinmaata. Hatsina on Hatsinan piirin keskus. Hatsina on tullut kuuluisaksi Venäjän keisarien asuinpaikkana.

Länsi-Hollola muodostuu Hollolan Vesijärven rannan länsipuolisista alueista. Siihen kuuluvat Hatsinan, Järventakan, Kastarin, Pinnolan, Sairakkalan, Tenhelän, Toivolan ja Vihatun kylät.

[skoykka]

Taisin jo löytää vastauksen omaan kysymykseeni.:rolleyes:

Kapatuosian linnavuori sijaitsee Päijät-Hämeessä Hollolassa aivan Hollolan keskiaikaisen kivikirkon läheisyydessä. Linnavuorena tätä tasaisen laen omaavaa mäkeä lienee käytetty noin vuosina 1000-1200 jaa., mutta asutusta paikalla on ollut paljon kauemmin, jopa vuodesta 6000 eaa. Mäellä on tehty useita kaivauksia, viimeksi vuonna 1999. Linnavuoren ajalta on löytynyt mm. hopearahojen kappaleita 1000-luvun alkupuolelta. Varhaisemmasta asutuksesta taas kertovat luun ja kvartsinkappaleet sekä muinaiset tulisijat.
Nimi Kapatuosia viitannee Kappadokiaan, jolla on oleellinen rooli etenkin ortodoksisessa kristinuskossa. Tämä kuvastanee 1000-luvun alun tilannetta, jolloin idän kirkon vaikutus ulottui raja-alueelle Itä-Hämeeseen asti. Linnavuorta ovat saattaneet käyttää ortodoksit puolustusasemana länttä vastaan.

[mika68]

tuossa on erikoisia ja hauskoja paikannimiä http://fi.wikipedia.org/wiki/Luettelo_omituisista_maantieteellisist%C3%A4_nimis t%C3%A4

Vieremällä on sellainen talon nimi ollut kuin Koiranperse. Se on kuulemma tullut siitä, kun pojan on pitäny lähteä maailmalle uutta kortteeria etsimään, niin kysyttäessä minne aikoo mennä, niin poika oli vastannut että koiranperseeseen, ja oli sitten nimennyt talonsa sen mukaseksi.

Mika J

Tämä tarina löytyy Vieremän kirjasta s.459 (ISBN 951-99533-5-3, toim. Tapani Salomaa).
Ote kirjasta menee tarkalleen näin: "Vieremän pitäjän Palosen järven kylässä on hovitalo nimeltä Koiran Perse. Nimi johtuu siitä kun muinoin eräs isäntä suuttui poikaansa ja käski pois kotoaan. Poika arveli mihinkäs minä nyt menen, isä tiuskaisi, meenppä vaikka Koiran persijeen. Ja poika läksi ja teki mökin ja nimitti sen koiran persiiksi.Ja nimi ei ole muuttunut, vaikka asukkaat ovat monesti muuttuneet."

Mika J

[mika68]

Taisin jo löytää vastauksen omaan kysymykseeni.:rolleyes:

Kapatuosian linnavuori sijaitsee Päijät-Hämeessä Hollolassa aivan Hollolan keskiaikaisen kivikirkon läheisyydessä. Linnavuorena tätä tasaisen laen omaavaa mäkeä lienee käytetty noin vuosina 1000-1200 jaa., mutta asutusta paikalla on ollut paljon kauemmin, jopa vuodesta 6000 eaa. Mäellä on tehty useita kaivauksia, viimeksi vuonna 1999. Linnavuoren ajalta on löytynyt mm. hopearahojen kappaleita 1000-luvun alkupuolelta. Varhaisemmasta asutuksesta taas kertovat luun ja kvartsinkappaleet sekä muinaiset tulisijat.
Nimi Kapatuosia viitannee Kappadokiaan, jolla on oleellinen rooli etenkin ortodoksisessa kristinuskossa. Tämä kuvastanee 1000-luvun alun tilannetta, jolloin idän kirkon vaikutus ulottui raja-alueelle Itä-Hämeeseen asti. Linnavuorta ovat saattaneet käyttää ortodoksit puolustusasemana länttä vastaan.

Kristinusko lienee tullut Suomeen ensimmäisenä idän suunnalta, ei lännestä, kuten tähän asti on luultu.

"Näyttää erittäin vahvasti siltä, että käsitys jonka mukaan kristinuskon ja kulttuurin olisivat maahamme tuoneet ruotsalaiset, ei pidä uudemman tutkimuksen mukaan lainkaan paikkaansa. Kristinuskon kannalta merkille pantavaa on, että jo 900-luvun alussa, noin parisataa vuotta ennen väitettyä ensimmäistä ristiretkeä, noin 12% varsinais-suomalaisista oli arkeologian valossa kristittyjä, ja ilman miekkalähetystä (Suomen Historian Pikkujättiläinen 2004). On arveltu, että 1100-luvulla, siis väitetyn ensimmäisen ristiretken aikaan, Varsinais-Suomi ja Satakunta olisivat olleet jo pääosin kristittyä aluetta.
Emeritusprofessori Unto Salon mukaan kristinuskon historia Suomessa on vieläkin varhaisempaa perua. Arkeologian valossa kristinusko tuli Suomeen ennen Ruotsia. Ensimmäiset merkittävämmät arkeologiset merkit kristinuskosta Suomessa ovat 500-luvulta alkaen, ja ne ovat bysanttilaista alkuperää. Ensimmäiset merkit kristinuskosta Ruotsissa ovat vasta 600-luvulta, ja nekin bysanttilaista alkuperää. Kristinusko siis tuli idästä ja rantautui ensin Suomeen ja vasta myöhemmin Ruotsiin.
Salon mukaan kristinusko rantautui Kalantiin ja Satakunnan ydinalueille viimeistään 500-luvun lopulla, ja 600-luvun loppuun mennessä koko Satakunta, Kalanti, ja Etelä-Pohjanmaan rannikko sekä Lounais-Suomi olivat jo jossain määrin kristinuskon piirissä olevaa aluetta. Hämeeseen ja Karjalaan kristinusko levisi 800-luvulla, ja sielläkin se oli itäistä perua. Merkittävintä maamme kristillisen historian kannalta kuitenkin on, että bysanttilaisperäinen kristinusko oli 800-luvun loppuun mennessä levinnyt ja tunnettu koko suomalaisalueella, ja vanhaslaavilaisten kirkollisten lainasanojen, kuten suntio, perusteella Suomessa on ollut myös seurakuntia.
Suntio tulee muinais-venäjän tuomaria merkitsevästä sanasta. Tuohon aikaan sodija:n tehtävä ei suinkaan ollut "seurakuntapalvelija", vaan hän vastasi seurakunnan hallinnosta ja järjestyksestä, kun papit taas vastasivat hengellisestä toiminnasta. Unto Salon mukaan on arkeologisten esinelöytöjen perusteella on erittäin todennäköistä, että maassamme on ollut myös seurakuntia ja kirkkoja. Hän arvelee, että niiltä paikoilta Suomessa, jossa nimi kirkko-esiintyy paikannimessä, mutta joissa ei ruotsalaisvallan aikana eikä myöhemminkään ole tiettävästi kirkkoja ollut, voitaisiin ehkä löytää näiden varhaisten bysanttilaisten puukirkkojen jäänteitä."
http://turjalainen.blogspot.com/search/label/Kainuu


Mika J

[Seppo Niinioja]

Tämä tarina löytyy Vieremän kirjasta s.459 (ISBN 951-99533-5-3, toim. Tapani Salomaa).
Ote kirjasta menee tarkalleen näin: "Vieremän pitäjän Palosen järven kylässä on hovitalo nimeltä Koiran Perse. Nimi johtuu siitä kun muinoin eräs isäntä suuttui poikaansa ja käski pois kotoaan. Poika arveli mihinkäs minä nyt menen, isä tiuskaisi, meenppä vaikka Koiran persijeen. Ja poika läksi ja teki mökin ja nimitti sen koiran persiiksi.Ja nimi ei ole muuttunut, vaikka asukkaat ovat monesti muuttuneet."

Mika J

Kun laittaa Kansalaisen Karttapaikassa http://kansalaisen.karttapaikka.fi/kartanhaku/osoitehaku.html?lang=FI paikannimihaussa hakusanaksi *perse* (siis tähdet mukana), tulee kymmeniä hauskoja paikannimiä. Vaimoni veljet olivat kerran kanoottiretkellä pohjoisessa ja päätyivät Ranualla Häränperse-nimiselle koskelle. En muista, uskalsivatko laskea siitä.

Seppo Niinioja

Naturalia non sunt turpia -
Ei ole luonnollista saada turpiinsa

[skoykka]

Kiitos Mika68 mielenkiintoisesta jutusta! Pitää hankkia 'Hollolan historia' jostain ja tutkia paremmin paikkoja, joissa suku on asunut.
Vanhan Hollolan murteen liudennuksenkin täytyy olla näiden venäläisten perua:

"Heikko liudennus heittyneen loppu-i:n asemesta, esimerkiksi tul’ (=tuli), män’ (=meni)."

[Sörman]

Mouhijärven Kallon lähellä on myös Kallonjärvi, jonka muoto on sen verran ihmispäätä tai ainakin sen yläosaa muistuttava, että voisi ajatella nimellä olevan juurensa ihmisanatomiassa. Toisaalta olen lukenut, en nyt muista mistä, että takana olisi miehennimi Karl tai jokin sen varhaisempi muoto.

Mouhijärveltä löytyy vielä saamelaisuuteen viittaava järvennimi Siilinjärvi. Sen pohjoissavolaista kaimaa on Kustaa Vilkuna arvellut vanhaksi lappalaisten talvikyläksi eli siidiksi eli hämäläismurteella siiliksi. Siili-eläimestä ei voi olla kyse, sillä tuo piikkipallo rantautui Suomeen vasta 1800-luvulla, kun nuo paikannimet ovat satoja vuosia vanhempia.

Näin ollen Kallo voi siis hyvinkin olla myös saamelaisperäinen.

JormaV

[Kataja]

Mouhijärven Kallon lähellä on myös Kallonjärvi, jonka muoto on sen verran ihmispäätä tai ainakin sen yläosaa muistuttava, että voisi ajatella nimellä olevan juurensa ihmisanatomiassa. Toisaalta olen lukenut, en nyt muista mistä, että takana olisi miehennimi Karl tai jokin sen varhaisempi muoto.

Mouhijärveltä löytyy vielä saamelaisuuteen viittaava järvennimi Siilinjärvi. Sen pohjoissavolaista kaimaa on Kustaa Vilkuna arvellut vanhaksi lappalaisten talvikyläksi eli siidiksi eli hämäläismurteella siiliksi. Siili-eläimestä ei voi olla kyse, sillä tuo piikkipallo rantautui Suomeen vasta 1800-luvulla, kun nuo paikannimet ovat satoja vuosia vanhempia.

Näin ollen Kallo voi siis hyvinkin olla myös saamelaisperäinen.

JormaV

Katsoin kartasta Kallojärven. Sen muoto on aiemmin saattanut olla enemmänkin kalloa muistuttava, ja se on saatettu jopa ajatella viereisen Kirkkojärven pääksi! Kirkkojärvellä on vähän kuin jalat ja kädet, jotka nekin on ennen saattaneet olla selvemmät.
Siilipä on ehtinyt sipsuttaa Kalevalaankin, jonka ajatellaan kuvaavan hyvin vanhoja aikoja. Pohjolan emännän taloa kuvaillaan näin:
"Sivuseinä on siilin luista, periseinä peuran luista, oviseinä osman luista, kamana karitsan luista."
Vai kuvanneeko jotain sellaista seutua, jossa jo muinoin oli siilejä? Kai tämä tarkoittaa siiliä, vaikka muihin eläimiin verrattuna onkin epäsuhtaa. Samaa epäsuhtaa on jatkossakin, kun on järeämpien kasvien joukkoon pantu rakennusaineeksi lumpeita. Lönnrot keräili runoja 1800-luvulla, kai hän siis tiesi, että siili oli uusi tulokas.
Marjatta

[puvu]

Isäni on kotoisin Vehmaalta Himoisten Kiimalasta. Himoinen on kylän nimi ja Kiimala talo. (Tarkkaan ottaen Himoinen on naapurikylä ja Kiimala sijaitsee Inkuristen kylän puolella, mutta juttu on näin paljon hauskempi.)
Vehmaalta löytyy myös Kiimkallion kylä noin 8 km päässä Himoisista.

[Tuulakki]

Vehmaalta löytyy myös Kiimkallion kylä noin 8 km päässä Himoisista.

Mikähän on näiden kiim-alkuisten sanojen etymologinen tausta? Muistan kuulleeni kauan sitten henkilöltä, jonka nimessä oli Kiia-tavu, että kiia ja kiim tarkoittaisivat alunperin kettua. Pitääkö paikkaansa?

Jos muuten haluatte tutustua tuntemattomampiinkin suomalaisiin paikannimiin ja löytää ne kartalta, kokeilkaapa tietouttanne (ja nauruhermojanne) Kuntaliiton kuntavisassa osoitteessa: http://kuntavisa.kunnat.net/ (http://www.kunnat.net/k_peruslistasivu.asp?path=1;29;192;341). Siis - missä onkaan Homeperseensuo? Varoitus: peli koukuttaa nopeasti!

[Juha]

Kukas suomalainen taiteilija kyllästyi siihen pottuiluun, kun hänen perheensä kesämökki oli jonkun Paskalammen rannalla? Kun oli tarpeeksi kuullut kavereiltaan erinäisiä hyvän ja erityisesti huonon maun mukaisia vitsejä mökkinsä sijainnista, päätti hän vaimoineen hankkia kokonaan uuden kesämökin.

Kun kaverit sitten kysyivät, onko uusi mökki nyt sitten Persjärven rantamailla, niin taiteilijamme vastasi ylpeänä;

"Ei ollenkaan, kyllä se on ihan selvästi Kustavissa"



Juha

[Anitta I-E]

Sievissä oli vielä 40-luvulla Sikalan kylä eli Sikala. Sanottiin joskus myös Sikalanperäksi. Jossain vaiheessa sitten hienosteltiin ja nimi muutettiin.
Oli myös Paskonen eli Paskoperä. Saattaa olla sama, mikä on mainittu aiemmin Paskaperänä.
Sanoopi Sikalassa syntynyt.

[tellervoranta]

Eipä yhtään ketuta, vaikka olisin Kettulassa syntynyt :D:.Sitäpaitsi Himola oli lähellä.

Mikähän on näiden kiim-alkuisten sanojen etymologinen tausta? Muistan kuulleeni kauan sitten henkilöltä, jonka nimessä oli Kiia-tavu, että kiia ja kiim tarkoittaisivat alunperin kettua. Pitääkö paikkaansa?

[Make]

Tässä muutama mukava paikkakunta. Niinkuin varmaan tiedätte, varsinkin pohjoisessa on osattu nimetä paikkoja!

Varvi (tienviitta Raahessa)
Alapää (Hippi, Nurmo)
Ala-Mulkku (Vaala)
Annamarinhaara (Savo)
Hassis (Keski-Pohjanmaa)
Hevonperse (Pudasjärvi-Kuusamo suunnalla)
Hevonvittu (Kuusamo)
Homeperseensuo (Haminan lähistöllä)
Hölö & mörkö (E4 tie Tukholmasta etelään)
Iso-Melanen (Paltamo)
Isomulkku (Oulujärvi)
Jalanluiskahtamavaara (Inari)
Keskimulkku (Oulujärvi)
Kivesjärvi, -kylä, -lahti, -vaara (Paltamo)
Koirankyrpäoja (Salla)
Kusipää (Pomovaaran huippu Muoniosta itään)
Kyrvänsyrjäntie (Kainuu)
Mulkkujärvi (Pohjanmaa)
Naimajärvi (Jyväskylän ja Mikkelin välissä)
Onpahanvaanlampi (Saarijärvi)
Paskalampi (Espoo)
Pieru (Saarijärvi)
Paskatti (Somero)
Pillunsilmä (Airisto)
Pissiniemi (Tornionjoen rannassa)
Puutteenperä (Vaala)
Ruustinanpillu (Oulujärvi)
Saaranpaskantamajärvi (Onkamojärvi, Salla)
Siitinselkä (Varkaus)
Takapajula (Neuvosenniemi)
Terskanperä (Pulkkila)
Tissinpohja (Savo)
Viheltävän vitun aapa (Sodankylä)
Ylä-Mulkku (Vaala)


Esim. työpaikkahaastattelussa :
Asun tällähetkellä Hevonperseessä Kyrvänsyrjäntiellä,mutta olen kotoisin Alapäästä. Pääsin ylioppilaaksi Terskanperän lukiosta ja valmistuin siveystyöntekijäksi Paskalammen ammattikorkeakoulusta ...



Anteeksi ovat rumia, mutta totta kaikki :oo:

[KimmoK2]

Aikoinaan armeija-aikana Haminassa yhden kaverin kaapista löytyi edellisen ikäluokan jättämä seuraav suksienvoiteluohje: "Otetaan pullo sinolia, pullo tervaa ja pahvilaatikko. Sekoitetaan juoksevat aineet laatikossa ja nautitaan kylmänä. Ei löydy pitoa, ei luistoa, mutta kukapa niitä Homeperseensuolla kaipaisikaan". Kyseinen paikka oli muistaakseni Vehkalahdella harjoitusmaastoissa.
-k-

[Seppo Niinioja]

Aikoinaan armeija-aikana Haminassa yhden kaverin kaapista löytyi edellisen ikäluokan jättämä seuraav suksienvoiteluohje: "Otetaan pullo sinolia, pullo tervaa ja pahvilaatikko. Sekoitetaan juoksevat aineet laatikossa ja nautitaan kylmänä. Ei löydy pitoa, ei luistoa, mutta kukapa niitä Homeperseensuolla kaipaisikaan". Kyseinen paikka oli muistaakseni Vehkalahdella harjoitusmaastoissa.
-k-

Aikanaan RUK:n kurssilla 119 vuonna 1965 ei tuota nimeä vielä kuullut. Viestikomppania harjoitteli häveliäästi Valkjärven maastossa, jos oikein muistan, mutta siellähän se suokin näkyy olevan: http://kansalaisen.karttapaikka.fi/linkki?scale=16000&text=Homeperseensuo&y=6721928&x=3521225&lang=FI . Liekö tuo edellinen ikäluokka saanut inspiraationsa suon pohjoispuolella olevista Kapakkaharjusta ja Tervaharjusta vai kurssi antanut niille nimensä? Vihollinenhan on ikimuistoisista ajoista lähestynyt Kattilaisten suunnasta.

Seppo Niinioja

P.S. Ehkä tähän voi lisätä vielä Mika Waltarin väitetyn viimeisen käskynjaon Haminassa:
- Vahvat vihollisen jalkaväkiyksiköt lähestyvät A sieltä, B täältä panssarien, tykistön ja ilmavoimien tukemina. Oppilas Waltari, mitä teette?
- Lakki päästä! Rukoilkaamme.

[Merja Ylismäki-N]

Yksi esi-isistäni oli syntynyt Himoisten kylän Kiimalan talossa. Saman salmen rannalla on Perseenvuorikin.
Osaako joku vastata siihen kysymykseen, että onko kiia nimen osana kettua tarkoittava, itse en kyllä ole sellaista kuullut.
Kiima on mielestäni lintujen soidinpaikka. Kiimalan talon lähellä oli Kiimkalliokin ja sitä nuoret aikoinaan käyttivät tanssipaikkana.
-M-

[Seppo Niinioja]

Yksi esi-isistäni oli syntynyt Himoisten kylän Kiimalan talossa. Saman salmen rannalla on Perseenvuorikin.
Osaako joku vastata siihen kysymykseen, että onko kiia nimen osana kettua tarkoittava, itse en kyllä ole sellaista kuullut.
Kiima on mielestäni lintujen soidinpaikka. Kiimalan talon lähellä oli Kiimkalliokin ja sitä nuoret aikoinaan käyttivät tanssipaikkana.
-M-

No siis kiimahan on Nykysuomen sanakirjan (1966) ym. mukaan
Eläimen (kotieläimistä: naaraan) määräajoin ilmenevä paritteluhalu; ihmisestä yleensä tuomitsevasti: lemmenkiihko, "lihan himo".
Karjatilallisille ja esim. koiranomistajille tuttu juttu ja ulkoisista merkeistä havaittavissa. Himoisten kylässä on ehkä ollut erityisen paljon kiimaisia miehiä. Ihmisethän, miehet nyt ainakin ovat periaatteessa kiimassa koko ajan, kunnes se vanhemmiten helpottaa.:)

Seppo Niinioja

[kaarinan kiulu]

Mieheni sukunimi on Vekuna ja heitä on 4 kpl Suomessa, 2 Kanadassa, on kuulemma lappalainen nimi Sydän-Hämeessä. Tyttönimeni on Töyssy ja heitän on 16 kpl SUomessa. Itse olen Töyssy-Vekuna, täysin uniikki nimi . Ei ole kaimoja.....

[Seppo Niinioja]

Yksi esi-isistäni oli syntynyt Himoisten kylän Kiimalan talossa. Saman salmen rannalla on Perseenvuorikin.
Osaako joku vastata siihen kysymykseen, että onko kiia nimen osana kettua tarkoittava, itse en kyllä ole sellaista kuullut.
Kiima on mielestäni lintujen soidinpaikka. Kiimalan talon lähellä oli Kiimkalliokin ja sitä nuoret aikoinaan käyttivät tanssipaikkana.
-M-

En kyllä osaa vieläkään vastata, mutta tuli mieleen Kiianlinna. Sen nimisiä on Suomessa muutamia kymmeniä. Kiianlinna oli Wikipedian mukaan rautakautinen puolustusvarustus- ja turvapaikka, joka kuului muinaisen Hämeen linnavuorten ketjuun. Alue tunnetaan nykyään Kalpalinnan laskettelukeskuksena. Saattaisihan tuo ketun linnaakin tarkoittaa.

Seppo Niinioja

[tellervoranta]

Ja Oulussa vaikutti kuuluisa silmätohtori Kiianmies, jolle 60-vuotispäiväksi leivottiin täytekakku, minkä keskellä iso silmänkuva....
Ja ruotsinkielisten Oulun herrojen, maanmittareiden, ym jäljiltä Oulun saarten kartoissa saattaa lukea Kikeli ja Kusiluoto. :p:

[Kataja]

Siilipä on ehtinyt sipsuttaa Kalevalaankin, jonka ajatellaan kuvaavan hyvin vanhoja aikoja. Pohjolan emännän taloa kuvaillaan näin:
"Sivuseinä on siilin luista, periseinä peuran luista, oviseinä osman luista, kamana karitsan luista."
Marjatta

Palataanpa vielä siiliin.
Iltalukemiseksi sattui Kielikello 2/2008, ja siinä oli Kirsti Aapalan kirjoitus siilistä ja kullerosta. Hän arvelee varhaisimman siiliuutisen olleen vuonna 1879 Hämäläisessä. Hämeenlinnasta oli löydetty siili, joita ”ei ole tawattu Suomesta muualta kuin Uudeltamaalta”. Vuonna 1916 löysi helsinkiläinen piikatyttö kauhistuttavan ja inhottavan olennon, joka vietiin Korkeasaareen ja tunnistettiin siiliksi. Siili on paikkauskollinen laji eikä vaeltele, mutta nykyään sitä tavataan Pohjois-Suomessa saakka.
Artkkeli herätti uudelleen kiinnostukseni Kalevalan siiliin, ja etsin käsiini vuoden 1835 Kalevalan. Kyllä siilin luut ovat jo siinä painoksessa. Lieneekö säe kansan suusta vai Lönnrotin sepittämä? Jokin arkisto varmaan kätkee sisuksiinsa selityksen. Ehkä siili oli yleisempi kuin arvellaan, tai ehkä se oli ollut joskus yleinen ja välillä harvinaistunut vaikkapa kylmän jakson takia?
Marjatta

[Erkki Järvinen]

Palataanpa vielä siiliin.
Iltalukemiseksi sattui Kielikello 2/2008, ja siinä oli Kirsti Aapalan kirjoitus siilistä ja kullerosta. Hän arvelee varhaisimman siiliuutisen olleen vuonna 1879 Hämäläisessä. Hämeenlinnasta oli löydetty siili, joita ”ei ole tawattu Suomesta muualta kuin Uudeltamaalta”. Vuonna 1916 löysi helsinkiläinen piikatyttö kauhistuttavan ja inhottavan olennon, joka vietiin Korkeasaareen ja tunnistettiin siiliksi. Siili on paikkauskollinen laji eikä vaeltele, mutta nykyään sitä tavataan Pohjois-Suomessa saakka.
Artkkeli herätti uudelleen kiinnostukseni Kalevalan siiliin, ja etsin käsiini vuoden 1835 Kalevalan. Kyllä siilin luut ovat jo siinä painoksessa. Lieneekö säe kansan suusta vai Lönnrotin sepittämä? Jokin arkisto varmaan kätkee sisuksiinsa selityksen. Ehkä siili oli yleisempi kuin arvellaan, tai ehkä se oli ollut joskus yleinen ja välillä harvinaistunut vaikkapa kylmän jakson takia?
Marjatta

ei ole enää siiliä pihapiirissä - johtuu siitä kun pihanurmikot ajetaan leikkurilla, ennen lampaat pitivät siitä huolen.

[Seppo T.]

En kyllä osaa vieläkään vastata, mutta tuli mieleen Kiianlinna.

Seppo Niinioja

Kiia-sanalla on ainakin vanha merkitys tikka ja erityisesti palokärki. Palokärjen ääneen se taitaa pohjata.

S.T.

[Anitta I-E]

Olisikohan siili tullut tietoisuuteen vaikka merimiesten, kauppiaitten tai muitten ulkomailla käyneiden tai ulkomailta tulleiden kautta.

Tänä kesänä on muuten siilejä näkynyt aika paljon. Yhdestä 9 poikasen siilipesueesta on kuviakin Suomen Siiliyhdistyksen palstalla.

[seppos]

Tiukin paikka lienee Kuhmoisissa, josta löytyy Juostenpaskatti. Se löytyy myös kansaliasen karttapaikasta. Jollain on varmaan ollut aikoinaan tositilanne.

[kkylakos]

Artkkeli herätti uudelleen kiinnostukseni Kalevalan siiliin, ja etsin käsiini vuoden 1835 Kalevalan. Kyllä siilin luut ovat jo siinä painoksessa. Lieneekö säe kansan suusta vai Lönnrotin sepittämä? Jokin arkisto varmaan kätkee sisuksiinsa selityksen. Ehkä siili oli yleisempi kuin arvellaan, tai ehkä se oli ollut joskus yleinen ja välillä harvinaistunut vaikkapa kylmän jakson takia?
Marjatta

Suomen Kansan Vanhat Runot (http://dbgw.finlit.fi/skvr/skvr.phtml) löysi 36 runoa hakusanalla siili, mutta useimmat saman runon versioita, joissa siili laulaa sirkkusena ??

... Kivi puu käkönä kukku, Siili lauloi siukusen[a], Jauhoja vettoja vieri. Tuo ankara anoppi Meni kiivi kota[ha]n,...

... Kivi helmenä heläji, Kiven siili sirkkusena. Anoppi ani kavala Meni neittä katsomahan, Pisti jauhoin kätensä:...

... Pitemmäistä, paksummaista, Ei siuista siili silmät, S[iili] s[ilmät], koiran korvat! Mene maaha mauriainen, Suohon sittä sontiainen,...

... Neitsykkine nuorikkine, Miks et, m[iks] et mulle tullut, Miulle tullut, muille mänyt. Jo mä oisin ammu aita tehty, Sissää tehty siili sängyn ...

[Heikki Särkkä]

Kiven siilillä ei ole mitään tekemistä eläimen kanssa. Nykysuomen sanakirjan mukaan siili 3 on myllyn yläkilven silmään kiinnitetty poikkirauta tai -puu.

[Matti Lehtiö]

Luontonimien osina otsikon mukaiset sanat siitin ja siili palautunevat samaan saamelaisperäiseen kantasanaan "siida" - talvikylä.
Myös ruman tuntuiset Mulkku-alkuiset luontonimet, joita löytyy Suomesta kymmenittäin, eivät myöskään alkuaan ole syntyneet sanan nykyisestä merkityksestä, vaan nimi on siirtynyt nykyiseen merkitykseen varsin vähän aikaa sitten.

Matti Lehtiö

[Sami Lehtonen]

Tiukin paikka lienee Kuhmoisissa, josta löytyy Juostenpaskatti. Se löytyy myös kansaliasen karttapaikasta. Jollain on varmaan ollut aikoinaan tositilanne.

Kotopuolessa on Hyvälammi -nimellä kulkeva tila, josta paikalliset puhuvat yleensä vain Lammina. Tämä siis silloin, kun haluavat olla kohteliaita. Veroluetteloissa saapi mennä hyvän matkaa taaksepäin, ennenkuin paikan 'oikea' nimi tulee vastaan: Paskolambi.

Tila on tietysti vieläkin olemassa ja isoäitini 1913 syntynyt täti asustelee siellä.

[JaMaHa]

Rauman saaristossa on saari nimeltään Pask-Aikko. Nimen alkuperää en tiedä, mutta aika kamala on saaren nimeksi.


Terv. Jaana

[Kataja]

Tiukin paikka lienee Kuhmoisissa, josta löytyy Juostenpaskatti. Se löytyy myös kansaliasen karttapaikasta. Jollain on varmaan ollut aikoinaan tositilanne.

Nimi ei ilmeisesti ole ihan harvinainen. Kun muinoin nimestin eräässä satakuntalaisessa pitäjässä, siellä oli Juostenpaskattu-niminen pelto. En muista, selitettiinkö nimeä jotenkin.
Google antoi juostenpaskattu-sanalle 140 osumaa.
Marjatta

[mika68]

Nimi ei ilmeisesti ole ihan harvinainen. Kun muinoin nimestin eräässä satakuntalaisessa pitäjässä, siellä oli Juostenpaskattu-niminen pelto. En muista, selitettiinkö nimeä jotenkin.
Google antoi juostenpaskattu-sanalle 140 osumaa.
Marjatta

onkohan Juostenkustuja?

[seppos]

Juosten kustuja asioita on paljon, mutta tuskin paikan nimenä.

Tuusulassa on Ämmänhaudanmäki. Paikka on seurakunnan maalla ja Rusutjärven ja Hyvinkäälle vievän tien välissä ja käytetään Päijänteen veden suodatukseen tehtäessä tekopohjavettä. Ei maistu pahalta, kun kelpaa myös kaljaan ja limonadiin. Nimen historia ei ole tiedossani. Yleensä paikannimissä hauta tarkoitta tervahautaa, mutta mikä tuo ämmä tässä on?

[Make]

En käynyt läpi koko ketjua (eli anteeksi jos on jo esillä), mutta Kangasala-Orivesi maantien varresta löytyy Hiljaisten miesten laakso.

Kansalaisen karttapaikka ei paikkaa löydä, mutta ohessa juttu laaksosta.

Paikan historiasta:
http://www.pirkanmaansanomat.fi/psviikkolehti/13351/index.php?pgnumb=28

[KimmoK2]

Jokinlainen historia täytyy olla myös näillä kadunnimillä: Puutteenkuja (Nokia) ja Tipotie (Tampere). -k-

[Make]

Jokinlainen historia täytyy olla myös näillä kadunnimillä: Puutteenkuja (Nokia) ja Tipotie (Tampere). -k-

Ja valtatie 8 varrella välillä Rauma-Laitila Taantumus.

[Juha]

Joskus pieni on kaunista
Onpahanvaanlampi - Saarijärvellä

Hankalassa paikassa huumori kukkii
Kusipää - Pomokairan huipun nimi Muoniossa

Ja joskus mielikuvitusta ja viinaa on ollut riittävästi
Äteritsiputeritsipuolilautatsijänkä - Savukoskella

Elokuvissakin on käyty
Hollywood - puutaloasuntoalue entisen Billnäsin ruukin alueella Raaseporissa



Juha

[Päivi H]

Joskus pieni on kaunista
Juha

Nalkkarin puustellin torppa Vihdissä - Hanhike. Hauskin muoto rippikirjoissa on Hantzikai.

[mika68]

Hollywoodista tuli mieleen Vieremän Ameriikan kylä.

Mika J

[Juha]

Hollywood on siis nykyisessä Raaseporin kaupungissa, entisessä Pohjan pitäjässä.

Samassa pitäjässä on myös Kapernaum. Ala-asteen uskonnontunneilla aina ihmettelin, että joka paikkaan se Jeesuskin ehti ihmeitä tekemään :confused:


Juha

[Seppo Niinioja]

Hei,

otsikko joustaa etunimiinkin, joten esille tänään löytämäni wikisivut

http://www.cazfi.net/nimet/wiki/Vanhoja_nimi%C3%A4
http://www.cazfi.net/nimet/wiki/Vanhoja_nimi%C3%A4_M-%C3%96

Törmäsin juuri Keuruulla itselleni uuteen etunimeen Chrispina. Vaikka Christina tai muropaketti tulee mieleen, tässä ei ole tallennusvirhettä. Chrispina, Crispina ja Krispina ovat tosiaan Pentti Lempiäisen kirjan mukaan oma nimensä, joka tulee varakkaasta numidialaisesta naismarttyyristä, joka surmattiin keisari Diocletianuksen ajan vainoissa 300-luvulla.

Seppo Niinioja

[Heikki Koskela]

Hollywood on siis nykyisessä Raaseporin kaupungissa, entisessä Pohjan pitäjässä.

Samassa pitäjässä on myös Kapernaum. Ala-asteen uskonnontunneilla aina ihmettelin, että joka paikkaan se Jeesuskin ehti ihmeitä tekemään :confused:


Juha

Kun ajaa Lapualta Vaasaan päin, tulee vastaan peltoaukea oikealla puolen tietä. Sen alueella on kylä- tai taloryhmä, joka on nimeltänsä Raamattu (risteyksessä viisari). Saattaa olla Ilmajoen puolellla.

[Seppo Niinioja]

Hollywood on siis nykyisessä Raaseporin kaupungissa, entisessä Pohjan pitäjässä.

Samassa pitäjässä on myös Kapernaum. Ala-asteen uskonnontunneilla aina ihmettelin, että joka paikkaan se Jeesuskin ehti ihmeitä tekemään :confused:


Juha

Vihdissä Lopentien varressa on Petleheminmäki ja Petlehemintie lähellä Lopen etelärajaa. Lieneekö Aleksis Kiven keksimä nimi siinä kuin Taaborinvuorikin. Vihtijärven kyläyhdistyksen julkaisemassa Vihtijärveläinen-lehdessä oli muutama vuosi sitten mielenkiintoisia kirjoituksia, joiden mukaan Kiven Seitsemän veljeksen ja Nummisuutarien tapahtumapaikat löytyvätkin itse asiassa Lopelta ja Vihdistä eivätkä Nurmijärveltä. Loppilainen kotiseutuneuvos Ahti Gåpå ja vihtijärveläinen suku- ja paikallishistorian tutkija Heikki Harju ovat julkaiseet aiheesta teoksenkin Seitsemän veljestä, myyteistä faktoiksi. Aleksis Kivi Hämeen kultasilla teill' , ks.
http://www.aamuposti.fi/Uutiset/Arkisto/2009/04/18/Seitseman-Lopen-poikaa .

Nuo Vihtijärven maastot olivat poikiemme ja heidän parhaan kaverinsa extreme-retkien kohteina lukuisia kertoja, kun partio ei enää tarjonnut riittävästi haastetta. Mitä kovempi paukkupakkanen, sitä parempi. Lupa pyydettiin Hiiskulan kartanosta, erikoinen nimi sekin. Noin kilometrin verran Petlehemintiestä pohjoiseen Lopen puolella on Jalaistus, joka oli äitini suvun kantatilan Lopenkylän (kirkonkylän) Pietilän takamaita ja kuuluu Lopenkylän maakirjakylään.

Tässä on ollut muutaman vuoden ajan vähän ambivalentti olo, kun olen koettanut omaksua nurmijärveläisyyttä. Mieluummin ajattelenkin nyt Gåpån tavoin, että kyseessä oli seitsemän Lopen poikaa, vaikka en ole Lopella koskaan asunutkaan. Äitini suvussa on harrastettu raamatullisia nimiä: Isoisäni ja hänen isänsä nimi oli Abraham, isosetäni Seth. Abraham on muutenkin ollut yleinen, samoin Josef ja Tuomas. Voisihan tuo Petleheminmäki olla vaikka Jalaistuksen sukulaistenkin antama nimi.

Seppo Niinioja

P.S. Jostakin kartanosta, en muista mistä löytyi myös hienoja torppien nimiä, Paris ym.

[Heikki Koskela]

Näitä erikoisia paikannimiä on todella monenlaisia - siis sellaisia nimimuotoja, joita ei "normaalissa" keskustelussa yleensä käytetä.

Yksi hyvinkin paikallinen nimi jäi mieleen Raahessa asuessani. Sen lähistöllä on joukko saaria - isoja ja pieniä. Erään kerran jääkelin aikana hiihtelimme perheen kanssa sinne tehtyä latua pitkin. Edessämme hiihteli ilmeisesti paikallinen asiantuntija koska hän tiesi valistaa meitä saaren yhtä paikkaa kysyessämme: "Se on Karhunpillu".

Samanlainen nimi oli myös käytössä yhdessä mm kenraali Laatikaisesta kertovassa jutussa netissä. Hänen joukoillaan oli yksi tukikohta nimetty samalla nimellä.

Jokainenhan tietää Taivalkosken seudun paikannimiä joukoittain Päätalon romaaneista. Nimet ovat usein erinomaisen kansanomaisia. Jääköön kuitenkin nyt nimet mainitsematta.

Täällä päin tunnetaan paikannimi Jokapaikka ja talon nimi Puoliväli.

[Juha]

Seppo,

Erikoisia torppien nimiä löytyy varsinkin Mäntsälän pitäjästä ja sen parista suuresta kartanosta

Juha

[JaskaS]

Seppo,

Erikoisia torppien nimiä löytyy varsinkin Mäntsälän pitäjästä ja sen parista suuresta kartanosta

Juha
Joskus olen myös noita Mäntsälän Sälinkään torppia ihmetellyt.
HisKi-poimintoja (1850-80): Paris, London, Riga, Uppsala, Stralsund, Mecka, Medina, Karlstad, Bethlehem, Lima, Berlin, Batavia, England, Frankrike, Kanada, Brasilien, Marokko, Egypten, Mexico, Kiina, Svartahafvet, Kamtschatka, ...

Jollain on ollut hyvä maailmankartta käytössään :p:

:) Jaska

[mika68]

Vieremän pohjoisosissa on Nai*alampi ja Naim*mäki. Jääköön koko sana häveliäisyyssyistä kertomatta.
Nimet tulleet kuulemma siitä ,että teinit siellä tapailleet.
Itse asiassa metästelin jäniksiä aikoinaan noilla seuduin.

Mika J

[JHissa]

Vieremän pohjoisosissa on Nai*alampi ja Naim*mäki. Jääköön koko sana häveliäisyyssyistä kertomatta.
Nimet tulleet kuulemma siitä ,että teinit siellä tapailleet.
Itse asiassa metästelin jäniksiä aikoinaan noilla seuduin.

Mika J
Naima on vanha naisen nimi, jonka käyttö on nykyään harventunut. Nimipalvelun mukaan:
-1899 674
1900-19 566
1920-39 62
1940-59 7
1960-79 17
1980-99 22
2000-08 13
2009 0
Yhteensä 1361

[vesa1945]

Kouvolassa rakennettiin 1948 kunnalliskoti Paskoharjulle. Jostainsyystä nimi muutettiin Kotiharjuksi.

[Kataja]

Aikoinaan eivät Vänrikki Stoolin tarinat minuun erityisemmin kolahtaneet. Jonnekin mielen pohjalle kumminkin jäi muistiin kummallinen säe: lemulla oli verinen jo päivä päättynyt.
Kun sukuharrastuksen myötä kävi ilmi, että kiinnostukseni kohteina olevia henkilöitä oli ollut mukana sotatapahtumissa, syvennyin jossain välissä runoihinkin tarkemmin. Siinä ohessa ongelmallinen säekin sai selityksen.
Marjatta

[JouniK]

http://hikipedia.info/wiki/Luettelo_kummallisista_paikannimist%C3%A4

[JouniK]

Ja sitten takaisin asiaan.

13.3.1806 16.3.1806 Harmois Inh.hru. Caisa Olofsdr. Tango ålderd. 67
24.4.1808 1.5.1808 Harmois Kyrckf.enkl. Johan Joh.s. Tango hets.feb. 58

En ole nähnyt nimeä missään muualla, mutta ei vaikuta virheeltäkään, kun on kummallakin puolisolla.

[raimoensio]

Maanmittauslaitos totesi, että Mouhijärven Yliskallo on kirjoitusvirheen takia muuttunut Yliskallioksi.
Ymmärtääkseni virhe korjataan.