Pieksämäen Rutasia

[mirja]

Hei kaikki Pieksämäen kirkonkirjoja selanneet. Olen jämähtänyt Rutasissa Gabrieliin, joka syntyi 26.11.1817 jossakin, kuoli 7.3.1890 Pieksämäellä. Rutasista on netissä varsin kattava lista ja sieltä löytyy Laukaassa syntynyt Gabriel täsmälleen samana päivänä. Ihmetys ja kummastus tässä on, etten löydä laukaalaiselle kuolinpäivää ja perhetiedot on kummallakin erilaiset. Onko joku paremmin perillä Pieksämäen Gabrielista? Hänen vaimonsa oli Anna Maria Löytäinen s. 5.2.1834 tai 25.3.1834. Kuoli Viipurissa 8.5.1895.
Heidän poikansa Abel oli anoppini isä. Kysymys siis oli, että mistä tämä Gabriel ilmaantui Pieksämäelle ja kenenkä poika? Onko joku tutkinut samaista sukua?

[Movitz]

kartoitetaanpa tilannetta:

Gabriel Ruth eller Rutanen mainitaan renkinä Niskamäki 2:ssa 1860-luvun alussa. Myös Laukaa mainitaan:

http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/pieksamaki/rippikirja_1859-1868_msrk_tk1418-1419/117.htm

http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/pieksamaki/rippikirja_1849-1858_msrk_tk1416-1417/184.htm

http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/pieksamaki/rippikirja_1849-1858_msrk_tk1416-1417/468.htm

http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/pieksamaki/rippikirja_1849-1858_msrk_tk1416-1417/442.htm

http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/pieksamaki/rippikirja_1849-1858_msrk_tk1416-1417/438.htm

http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/pieksamaki/rippikirja_1849-1858_msrk_tk1416-1417/173.htm

tästä käy ilmi, että hän on palvellut aikaisemmin ensimmäisessä suomalaisessa meriekipaasissa, ja hänen vaiheensa ennen vuotta 1854 ovat hämärät.

Mitä tulee tuohon Laukaan "Rutaseen", en sulkisi häntä pois laskuista, sillä nettiin ei aina voi luottaa (ja ihmisiähän me sukututkijat ja hutkijat vain olemme):

http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/laukaa/rippikirja_1851-1861_uk403-404/27.htm

Tuossa mainitaan Gabriel Matinpoika, joka solmii 26.12.1860 avioliiton Maija Leena Esaiaantyttären kanssa. Rutas-sivusta antaa tämän Gabrielin syntymäajaksi tuon 26.11.1817, mutta rippikirjassa seisoo selvästi 17.10.1831. Eli hän on aivan eri mies:

17.10.1831 23.10.1831 Koiv. Norola Matts Jacobsson Eva Lov. Sofiaedr. 30 Gabriel

En keksi, miten Rutas-tutkijat ovat päätelleet, että hän olisi tuo Matti Rutasen poika. Minusta näet, kuten jo arvannetkin, tuo Gabriel Rutanen käväisee sotaväessä sotamies Ruuthina ja ilmestyy sitten rengiksi Pieksämäelle. Voin toki erehtyä itse, mutta voinet itse tarkastella hypoteesia alkuperäisistä kirjoista.

Löytämisen iloa
toivottaa Jens

[Movitz]

Gabriel Matinpoika s. 26.11.1817 maintiaan kotonaan:

http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/laukaa/rippikirja_1832-1839_uk402/67.htm

ja ei kai tässä lue Gabrielin kohdalla "attest 6.3.1845 till Pjeksämäki"?

http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/laukaa/rippikirja_1840-1850_uk402-403/120.htm

[Movitz]

siinähänhän onkin, ja Pieksämäki on määräasema!

http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/laukaa/muuttaneet_1841-1871_uk407/11.htm

eli asia lienee selvä: Rutasten sivuille on päässyt pieni virhe mukaan. Oikea suku jatkuupi Etelä-Savossa...

[mirja]

Kiitos! ongelma alkaa helpottaa. Nyt voin unohtaa kaksoisolennon ja miettiä oikeaa Gabrielia. Ruuth-nimi onkin aika mielenkiintoinen tieto, sillä äitini puhui puhui Rautasista "ruottinna". Lieneekö mammat keskenään tienneet jotakin. Laukaan syntyneet 1812-1826 kuva 44 kertoo Gabrielin vanhemmiksi Matts Mattsson ja Eva jotain. Olen aika huono noiden vanhojen käsialojen kanssa. Eli isä ja isoisä olivat Matteja...ja asuivat Koiviston kylällä Laukaassa. Levotonta porukkaa nuo Rutaset jos merillä poikkesivat. Gabrielin poika Abel rakensi rautatietä ja lapsetkin syntyivät kaikki eri paikkakunnalla..

[mirja]

No tuli Rutasista Rautasia ihan suotta...Rutasii ovat edelleen..hiskikin avautui kun jaksoi mennä mutkan kautta. Joskus äidin nimellä aukeaa paremmin kuin isän.. Mutta vaekeeta on...

[mirja]

Vielä pieni toivomus...Löytyykö Gabrielin ja anna marian vihkipäivää? Löysin syntyneiden luettelosta lapsia, joista ensimmäinen, Tobias näyttää olleen oäkta, mutta seuraavalle Petterille, 2.9.1958 syntyneelle Gabriel on päässyt listalle isänä. Tietääkö joku, mitä tapahtui näille muille lapsille. Moses näyttää menneen Viipuriin, samoin Hilda. Wilhelm mainitaan myös Viipurissa, mutten saa kiinni, onko sama. Paljonhan lapsia kuoli ennen kuin ehtivät Viipuriin, tai muualle. Nyt ei Rutas-sivustoista ole enää apua, kun Gabrielille oli mätkäisty vika perhe. Eihän se muuten mitään, mutta kun tätä sukua kuitenkin on vielä olemassa. Niin, että jos joku törmailee näihin tietoihin, kiitollisuudella kaikki vastaan otetaan.

[Movitz]

tuolla huomautussarakkeessa näkyy vihkiaika, se on hieman suttuinen, mutta näyttäisi olevan joulukuu 1857:

http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/pieksamaki/rippikirja_1849-1858_msrk_tk1416-1417/184.htm

Vihkipaikkana ei välttämättä ole Pieksämäki, sillä sen kirjoista en vihkimerkintää löydä. Tietysti se on jostain syystä voinut jäädä poiskin.

asian vierestä: rippikirja tuntee sisarukset:

Anna Maria Löytäinen s. 25.2.1834 ja Johan Löytäinen s. 28.9.1828

Syntymäajat ovat väärin, mutta eivät pahasti: oikeat ovat 25.12.1834 ja 28.9.1825.

Anna Maria syntyi 25.12.1834 Pieksämäen Niskamäki 1:ssä talollinen Antti Tyrväisen ja Anna Maria Löytäisen aviottomana lapsena (näitä siunaantui Anna Marialle kaikkiaan kuusi, ehkäpä jopa saman miehen kanssa!)

[mirja]

Kiitosta! Epäilin itsekin noin, mutta suttuja riittää Pieksämäellä. Tyrväisen ja Löytäisen lapset löysin, avioliittolupauksen varassa syntyneet...
Kovin on ollut emäntä kärsivällinen odotellessaan lupauksen toteutumista!
Useimmassa tapauksessa on katsottu pari-kolme lasta ensin ennen avioliittoa. Vihkipäivää on melko turhaa etsiäkään ns. normaaliaikataulussa.
Kävin läpi noita Pieksämäen luetteloita, mutta en sieltä löytänyt. Sikäli kummallista, kun Anna Maria on syntynyt ja ilmeisesti myös asunut siellä. Löytyy piikana Vilhula 7 ja siellä on ensimmäinen merkintä au-lapsesta.
Sitäpä ei nyt tiedä, onko ensimmäinen lapsi sitten ollenkaan Gabrielille ja elikö poika miten kauan. Mutta mukavahan näitä palapelejä on kokoilla!

[Tapani Kovalaine]

Mukavahan näitä palapelejä on kokoilla, sanoi Mirja...
Digikuva Niskamäki 1 talosta vuodelta 1852 kertoo, että äitinsä nimikaima Anna Maria Löytäinen s. 25.12.1834, on lastenkirjasta siirtynyt 20.6.1852 rippikirjaan. On käynyt lokakuussa 10.10.1852 rippikirkossa eli niihin aikoihin, kun on alkanut Tobiasta odottaa. Rippikirjan seuraavalta sivulta löydämme 1.7.1853 kuolleen leskimies Antti Tyrväisen, joka siis oli Anna Marian tyttären Anna Marian isä ja avioliittolupauksen antaja.
http://www.digiarkisto.org/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/pieksamaki/rippikirja_1849-1858_msrk_tk1416-1417/419.htm
http://www.digiarkisto.org/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/pieksamaki/rippikirja_1849-1858_msrk_tk1417-1418/416.htm

Rippikirjan mukaan Anna Maria (mukamas) siirtyi vuonna 1852 Vilhula nro 7:ään, mutta näyttää käyneen kahdestikin ripillä vuonna 1853 entisessä olinpaikassaan Niskamäki 1:ssä. Onpa pähkinä purtavaksi, kuka on Tobias Löytäisen isä. Ja kun Anna Marian sisko Eeva Loviisa Löytäinen joulukuussa 1857 avioitui Pieksämäellä, niin olisiko ollut kaksoishäät? Että olisikos Gabriel ja Anna Maria voineet tulla samalla kertaa vihityiksi, sillä heillä oli jo 1856 hakittu aviokuulutus.

Kiintoisin pähkinä on Anna Maria Löytäisen s. 1807 alkuperä. Oliko hän löytölapsi tai tullut Karjalasta?

[mirja]

En vielä ker3nnyt digin puolelle, mutta Niskamäessä on ollut myös Lovisa Löytäinen Hiskin mukaan. Saanut Johannes-pojan 28.9.1825 niin ikään oä.
Ei lupaustakaan avioliitosta. Myöhemmin löytyy näitä Löytäisiä Leppävirralta ja Viipurista. Ovat kai näitä oä-lapsia. Pitänee syventyä asiaan tarkemmin...

[mirja]

Minnehän lie hävinnyt edellinen viesti.. Niskamäki näyttää olleen Tyrväisten kotipesä pitempäänkin.Ainakin 1700-luvulta asti. olisko ollut senverran vauraampi paikka että piti pikkupiikasia? Hiski antaa toisenkin oä-äidin samaan paikkaan, eli Loviisa Löytäisen, s. 1803 ja poika nimeltä Johannes.
Voisipa kuvitella, että siskokset saivat pestin ja petin samantien, vai mitenhän lienee? Aika turvatontahan se piikasten elämä on ollut aikoinaan.
Se, mistä nämä tyttöset tulivat, jäänee arvoitukseksi, ellei vahingossa tule vastaan. Löytösiä löytyy myöhemmin aina Pietaria myöten.

[Tapani Kovalaine]

Loviisa Löytäinen oli Hiski nainen! Seuraavan lastenkirjan oikealla sivulla viisi viimeistä riviä ovat paljonpuhuvat!
http://www.digiarkisto.org/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/pieksamaki/lastenkirja_1814-1842_msrk_tk1420-1421/188.htm

[mirja]

No, siellähän se sisarusparvi ja Niskamäkeläisiä kaikki. Olisi siinä ainesta jonkinlaiseen tv-sarjaan Löytöset-Tyrväiset-Rutaset/salatut elämät.
Kiitos vihjeistä taas1

[mirja]

Kirjoitusvirheiden kuningatar täällä... Tämä Löytäinen lienee niitä harvinaisimpia löydettäviä. Nimipalvelu kertoo heitä olevan enää 41 ja kuolleet ja nimen vaihtaneet yhteensä 89... joten ei ihme jos ei löydy. Mikkonen-Paikkala antaa kantanimeksi Löytönen-Löyttämies. Viipuri lienee vahva vaihtoehto, mutta miksipä tytöt olisi sieltä lähteneet savon maille?
Kun Rutaset pyrkivät päinvastaiseen suuntaan. KO. kirja sanoo heitä asuvan - Varkaudessa. Kas, vain... enpä ole törmannyt. Puhelinluettelot ovat kovin puutteellisia, mutta pari Löytäistä, toden totta siellä on...
Teorioita nyt voisi tietysti kehitellä jos jotakin...Varkaus kaupunkina on ollut aikoinaan tosi knsainvälinen paikka tehtaan ja laivanrakennuksen takia.. Mutta miten johdatella Anna Maria Pieksämäelle, siinäpä pulma...