Suomen yleisin sukunimi vaihtuu

[Juha]

Virtanen ei pian ole enää Suomen yleisin sukunimi. Tuoreiden tilastojen mukaan Korhoset ovat rynnimässä ykköseksi. Asiasta kertoo Ilta-Sanomat.
Suomessa asuu lehden mukaan 23 716 Virtasta ja Korhosia vain 81 vähemmän. Korhoset saattavat ottaa kärkipaikan siis jo tämän vuoden aikana. Naisten puolella Korhonen on jo yleisin sukunimi.
Virtaset ovat olleet Suomen yleisin sukunimi vuodesta 1836, kun ensimmäiset tilastot tehtiin.
Virtasten ja Korhosten jälkeen yleisimpiä sukunimiä ovat järjestyksessä Nieminen, Mäkinen, Mäkelä, Hämäläinen, Laine, Koskinen, Heikkinen ja Järvinen.




Juha

[kkylakos]

Väestörekisterikeskuksen nimipalvelusta (http://verkkopalvelut.vrk.fi/Nimipalvelu/default.asp?L=1) voi seurata tilanteen kehittymistä. En tiedä kuinka usein päivittävät, tilanne nyt:

Yleisimmät sukunimet 22.6.2009
Sukunimi Miehet Naiset Yhteensä
Virtanen 12204 11512 23716
Korhonen 11918 11717 23635
Nieminen 10867 10639 21506
Mäkinen 10741 10653 21394
Mäkelä 9862 9791 19653
Hämäläinen 9728 9709 19437
Laine 9337 9622 18959
Koskinen 9018 9027 18045
Heikkinen 9079 8894 17973
Järvinen 8579 8617 17196

[Heikki Koskela]

Entäs Suomen harvinaisimmat suomenkieliset sukunimet (vaikka kymmenen häntäpäästä)?

[Raimo Laakso]

Yksi saattaisi olla Sävelkorpi. Nimi oli tietääkseni kahdella, eikä heiltä jäänyt yhteisiä jälkeläisiä. Sattui olemaan tuon nimen itselleen ottanut appiukon velimies ja hänen uusi puolisonsa.

Raimo Laakso

[mika68]

Noista kolme taitaa olla varsinaisia vanhoja sukunmiä, eli Korhonen, Heikkinen ja Hämäläinen.
Muut ovat myöhäisherännäisiä länsisuomalaisia sukunimettömien ottamia 1800-luvun lopulta lähtien.

Korhosia on tosiaan paljon. Itse tiedän lähipiiristäkin Korhosia. Muutenkin Korhosia siellä, Korhosia täällä. Jossain teeveen vaaliväittelyssä joku aika sitten kolmella eri puolueella oli edustajana väittelyssä Korhonen, pari ainakin puoluesihteereitä.

Väestörekisterikeskuksen nimipalvelusta (http://verkkopalvelut.vrk.fi/Nimipalvelu/default.asp?L=1) voi seurata tilanteen kehittymistä. En tiedä kuinka usein päivittävät, tilanne nyt:

Yleisimmät sukunimet 22.6.2009
Sukunimi Miehet Naiset Yhteensä
Virtanen 12204 11512 23716
Korhonen 11918 11717 23635
Nieminen 10867 10639 21506
Mäkinen 10741 10653 21394
Mäkelä 9862 9791 19653
Hämäläinen 9728 9709 19437
Laine 9337 9622 18959
Koskinen 9018 9027 18045
Heikkinen 9079 8894 17973
Järvinen 8579 8617 17196

[Sami Lehtonen]

Yksi saattaisi olla Sävelkorpi. Nimi oli tietääkseni kahdella, eikä heiltä jäänyt yhteisiä jälkeläisiä. Sattui olemaan tuon nimen itselleen ottanut appiukon velimies ja hänen uusi puolisonsa.

Raimo Laakso

Sävelkorpi on kahdella kuolleella - miehellä ja naisella ollut sukunimi.

Tässä nopeasti muutama mieleen juolahtanut harvinainen sukunimi.
Linnomäki 2 kuolleella naisella - ei eläviä kantajia.
Seliste 1 kuolleella miehellä ja 2 naisella - alle 5 elävää kantajaa.
Kouka - alle 5 elävää kantajaa.

Viimeinen noista ei tosin täytä kriteerejä.

[tellervoranta]

Paikallinen lehti kertoi jo aikoja sitten tuon Korhosten esiinmarssin :)

Vaan enpä löytänyt tilastokeskuksesta tällä hetkellä yhtään nimellä:
Cronhjelm af Hakunge.
Tämännimiset Margareta Charlotta sekä Ottiliana Sofia, köyhän kreivin tyttäret, jäivät Ouluun äitinsä kanssa. Kuolivat 1909 ja 1915.

[Matti Lund]

Noista kolme taitaa olla varsinaisia vanhoja sukunmiä, eli Korhonen, Heikkinen ja Hämäläinen.
Muut ovat myöhäisherännäisiä länsisuomalaisia sukunimettömien ottamia 1800-luvun lopulta lähtien.

Korhosia on tosiaan paljon. Itse tiedän lähipiiristäkin Korhosia. Muutenkin Korhosia siellä, Korhosia täällä. Jossain teeveen vaaliväittelyssä joku aika sitten kolmella eri puolueella oli edustajana väittelyssä Korhonen, pari ainakin puoluesihteereitä.


Siinä meni naulan kantaan, että jotain merkkaa se, että "Korhosia siellä ja Korhosia täällä".

Lisäksi laajuuden lisäksi Korhosilla on näistä nimistä juuria sieltä syvimmästä päästä, eli Korho- ja Koro -nimistö ja niihin kiinnittyvä asutus on ikivanhaa laatua. Pidetäänhän Turun Koroistakin eräänä vanhimmista pysyvistä asutuspaikoista näillä main Vienanlahden ja Pohjanlahden välimaastossa.

Korhoset leimallistetaan savo-karjalaiseksi suursuvuksi, mutta myös Länsi-Suomessa on sijainnut koko joukko ikivanhoja Korholan taloja; niitä on ollut Hämeessä, Etelä-Pohjanmaalla, Keski-Pohjanmaalla ja Pohjois-Pohjanmaalla. Osa näistä Korhos -nimistä on ihan paikallisia ilman keskinäisiä sukusuhteita, vaikkakin, mitä pohjoisemmas edetään, sitä enemmän savolaisekspansion vaikutusta on. Kuitenkin vanhastaan lännelliset Korhoset edustanevat enemmän sekalaista joukkoa erillisiä Korhos -piensukuja verrattuna savolaiseen suursukuun. Kaikista Korhosista Kainuun Korhoset taitavat sitä paitsi olla muita Korhosia paljon ekspansiivisemmat.

Merkitsevä osasyy sille, miksi Korhoset jylläävät ja ajavat joidenkin joskus edessä olleitten nimien ohi on siis ylivoimainen alueellisen kantopinnan laajuus ja ajallisen kantopinnan syvyys niihin muihin verrattuna, mutta voi tämän demografisen tekijän lisäksi olla myös joitain muitakin tekijöitä. Mutta genettiseltä puolelta ei voine mitään tiettyä seikkaa päätellä sen suuren diversiteetin takia, johon demografinen päätelmä viittaa.

terv Matti Lund

[mika68]

Omassakin suvussani esiintyvä Miulus Kuolajärveltä näköjään harvinaisimpien joukossa myös. 5 kpl tällä hetkellä Suomessa, ulkomailla ei yhtään.

Mika J

[mika68]

Niin, suurin osa Korhosista on varmasti Itä-Suomen Korhosia.
Täytyyhän tämän suvun olla myös erityisen sikiävää, ja hedelmällisiä aikuisikään selvinneitä poikia syntynyt normaalia enemmän. Eli suvun mieskunto on ollut ja on erityisen hyvä.
Ja varmasti myös erityisen taitavaa sukua, kun on niin paljon ja hyvin selvinnyt hengissä koettelemuksista.
Mika J


Siinä meni naulan kantaan, että jotain merkkaa se, että "Korhosia siellä ja Korhosia täällä".

Lisäksi laajuuden lisäksi Korhosilla on näistä nimistä juuria sieltä syvimmästä päästä, eli Korho- ja Koro -nimistö ja niihin kiinnittyvä asutus on ikivanhaa laatua. Pidetäänhän Turun Koroistakin eräänä vanhimmista pysyvistä asutuspaikoista näillä main Vienanlahden ja Pohjanlahden välimaastossa.

Korhoset leimallistetaan savo-karjalaiseksi suursuvuksi, mutta myös Länsi-Suomessa on sijainnut koko joukko ikivanhoja Korholan taloja; niitä on ollut Hämeessä, Etelä-Pohjanmaalla, Keski-Pohjanmaalla ja Pohjois-Pohjanmaalla. Osa näistä Korhos -nimistä on ihan paikallisia ilman keskinäisiä sukusuhteita, vaikkakin, mitä pohjoisemmas edetään, sitä enemmän savolaisekspansion vaikutusta on. Kuitenkin vanhastaan lännelliset Korhoset edustanevat enemmän sekalaista joukkoa erillisiä Korhos -piensukuja verrattuna savolaiseen suursukuun. Kaikista Korhosista Kainuun Korhoset taitavat sitä paitsi olla muita Korhosia paljon ekspansiivisemmat.

Merkitsevä osasyy sille, miksi Korhoset jylläävät ja ajavat joidenkin joskus edessä olleitten nimien ohi on siis ylivoimainen alueellisen kantopinnan laajuus ja ajallisen kantopinnan syvyys niihin muihin verrattuna, mutta voi tämän demografisen tekijän lisäksi olla myös joitain muitakin tekijöitä. Mutta genettiseltä puolelta ei voine mitään tiettyä seikkaa päätellä sen suuren diversiteetin takia, johon demografinen päätelmä viittaa.

terv Matti Lund

[blue-eyed]

Kaikista Korhosista Kainuun Korhoset taitavat sitä paitsi olla muita Korhosia paljon ekspansiivisemmat.

Toimittaja Johanna Korhonen vastasi kerran TV:ssä kysyttäessä, onko hän sukua noille puoluesihteeri Korhosille, että Kainuussa on Korhosia enemmän kuin kunnon Korhosia. Tämä sanonta oli minullekin uusi, mutta varmaan olette kuulleet, että Heikkisiä on helvetissäkin eniten. :confused:

[Matti Lund]

Toimittaja Johanna Korhonen vastasi kerran TV:ssä kysyttäessä, onko hän sukua noille puoluesihteeri Korhosille, että Kainuussa on Korhosia enemmän kuin kunnon Korhosia. Tämä sanonta oli minullekin uusi, mutta varmaan olette kuulleet, että Heikkisiä on helvetissäkin eniten. :confused:


Oheistan pari kuvaotosta, jotka sisältävät puheena olevia nimiä Oulun erämaan huonemiesluettelosta vuodelta 1577. Tuolloin kukin joutui maksamaan tietyn äyrin huonemiesveroa.

1.
Listassa olevia nimiä:

Heikki Antinpoika
Niiles Kotilainen
Tuomas Niileksenpoika
Olli Hiltunen
Niiles Veteläinen
Pauli Sallinen
Lassi Turunen
HEIKKI KORHONEN
Heikki Kilpeläinen
Antti Pöhöinen
Pekka Tarkiainen
Tuomas Tuomaanpoika
Olli Vesainen (wedzainen)

Tässä huomataan, että vähästä ovat Kainuun Korhoset lähteneet, sillä Heikki Korhosella on koko huonemieskunnan pienin veroäyri.

Tämä on myös vanhin oma havaintoni Kainuussa olevasta Korhosesta. Kainuun veroluetteloissa esiintyy tätä ennen kyllä talollisina Karhisia eli Karhuisia, muttei mielestäni Korhosia.

2.
Tässä sama lähde jatkuu seuraavalla aukeamalla, nimet:

Olli Makkonen
Hannu Vanhanen
Tapani Kuosmanen (Kosmainen)
Niiles Putkonen
Lassi Melkoinen
Jussi Rehu (Jöns Rehoi)
OLLI MONINEUVOINEN
Mikko Kekkinen
Antti Anttonen (Anthoinen)
Heikki Pussinen
Maunu Kunninen
Matti Hiltunen
Pekka Heiskanen
Olli Tolonen
Olli Tiainen (Tiuoinen)
Hannu Hakkarainen

Tässä on muuanmuassa sitten Korhosen vastapainoksi sellainen vanha "sukunimi", joka ei ole nykyaikaan suosiotaan säilyttänyt, eli Monineuvoinen. Vähäisiksi ovat jääneet Monineuvoiset, vai olisiko vaatimattomuus tehnyt Monineuvoisista pelkkiä Neuvosia.

Näistä sitä on listoille ponnistettu.

terv Matti Lund

[Matti Lund]

Oheistan pari kuvaotosta, jotka sisältävät puheena olevia nimiä Oulun erämaan huonemiesluettelosta vuodelta 1577. Tuolloin kukin joutui maksamaan tietyn äyrin huonemiesveroa.

1.
Listassa olevia nimiä:

Heikki Antinpoika
Niiles Kotilainen
Tuomas Niileksenpoika
Olli Hiltunen
Niiles Veteläinen
Pauli Sallinen
Lassi Turunen
HEIKKI KORHONEN
Heikki Kilpeläinen
Antti Pöhöinen
Pekka Tarkiainen
Tuomas Tuomaanpoika
Olli Vesainen (wedzainen)

Tässä huomataan, että vähästä ovat Kainuun Korhoset lähteneet, sillä Heikki Korhosella on koko huonemieskunnan pienin veroäyri.

Tämä on myös vanhin oma havaintoni Kainuussa olevasta Korhosesta. Kainuun veroluetteloissa esiintyy tätä ennen kyllä talollisina Karhisia eli Karhuisia, muttei mielestäni Korhosia.

2.
Tässä sama lähde jatkuu seuraavalla aukeamalla, nimet:

Olli Makkonen
Hannu Vanhanen
Tapani Kuosmanen (Kosmainen)
Niiles Putkonen
Lassi Melkoinen
Jussi Rehu (Jöns Rehoi)
OLLI MONINEUVOINEN
Mikko Kekkinen
Antti Anttonen (Anthoinen)
Heikki Pussinen
Maunu Kunninen
Matti Hiltunen
Pekka Heiskanen
Olli Tolonen
Olli Tiainen (Tiuoinen)
Hannu Hakkarainen

Tässä on muuanmuassa sitten Korhosen vastapainoksi sellainen vanha "sukunimi", joka ei ole nykyaikaan suosiotaan säilyttänyt, eli Monineuvoinen. Vähäisiksi ovat jääneet Monineuvoiset, vai olisiko vaatimattomuus tehnyt Monineuvoisista pelkkiä Neuvosia.

Näistä sitä on listoille ponnistettu.

--------------------------------


terv Matti Lund

Edelliseen se korjaus, että Heikki Korhosella on kyllä yksikön kohdalla markan merkki, eli saattaa se hänen maksamansa huonemiesvero arvoltaan olla porukkansa suurinkin, vaikka se numerollisesti on pienin?

terv Sama

[Heikki Särkkä]

Monineuvoinen näkyy jossakin päin maata myös muodossa Montaneuvoinen, josta on tullut Montonen, kuten Vihavainoisesta Vihavainen.

[Matti Lund]

Niin, suurin osa Korhosista on varmasti Itä-Suomen Korhosia.
Täytyyhän tämän suvun olla myös erityisen sikiävää, ja hedelmällisiä aikuisikään selvinneitä poikia syntynyt normaalia enemmän. Eli suvun mieskunto on ollut ja on erityisen hyvä.
Ja varmasti myös erityisen taitavaa sukua, kun on niin paljon ja hyvin selvinnyt hengissä koettelemuksista.
Mika J


Tätä uskomusta on vaikea positivistisesti todistaa.

Jos asiaa tarkastellaan nyky -Korhosten suhteen huomioimatta lähtökohtia vuossatojen takaa, Korhoset ovat paisuneet niin suureksi joukoksi, että he edustavat hyvin pitkälle koko Suomen kansan sikiävyyttä ja muita sen sellaisia ominaisuuksia. Vaikka karsittaisiin joukosta pois kaikki selvästi lännelliset Korhoset pois, ei se enää kovasti Korhosten geneettistä diversiteettiä hetkauta.

Siten Korhosissa on aika tarkalleen sama osuus vähemmän sikiävää sorttia kuin koko kansassakin, eli vaikkapa tyyppiä Johanna Korhonen.

Tämä kuvasti siis nykytilannetta, mutta tilanne on saattanut olla toinen 400 vuotta sitten, ennen kuin on tultu volyymillisesti sen demografisen kynnyksen yli, jonka jälkeen massa on levittäytynyt populaatiossa omalla painollaan.

Tältä kriittiseltä ajanjaksolta voitaneen geneettisesti päätellä, että valikoituminen Korhosten pariutumisissa on onnistunut siten, etteivät runsaimmat sukuhaarat ole törmänneet sellaisiin kohtalokkaisiin geenivirheisiin, jotka olisivat vaikuttaneet merkittävästi suvun kasvamista ehkäisevästi. Esimerkiksi omissa selvityksissäni on tullut vastaan muutama perhe, joissa on ollut taipumus synnyttää vain tyttölapsia, mutta tyttölapsille on tullut geenivirhe, jonka takia ne kaikki ovat kuolleet pieninä. Enimmäkseen nämä perheet ovat jääneet täysin lapsettomiksi tai sitten on jäänyt poikalapsi eikä tilanne ole parantunut. Tällaiset piirteet eivät ole kovin haitanneet Korhosia heidän eteenpäin marssissaan.

Sanoisin siis, että enemmän "Korhosten sikiävyyttä" selittäisi se, että valikoitumisen kautta negatiivisten tekijöiden osuus on pysynyt kriittisessä vaiheessa aisoissa.

Toinen vaikuttava tekijä on ollut "itäpainoisuus", josta ovat seurauksena armeliaammat asuinolosuhteet epidemologiselta kannalta, eli Korhoset ovat enimmäkseen ponnistaneet harvaan asutuista uudisasutuspitäjistä, joissa ovat asustaneet korpitorpissa.

Esimerkiksi paikoin Pohjanmaan kasakylissä oli hirmuinen sikiävyys: omassa suvussanikin on monia esimerkkejä, että äidit synnyttivät parisenkymmentä lasta, mutta kaikki kuolivat hinkuyskä- ja tulirokkoepidemioissa. Jos lastentautipöpö pääsi johonkin kasakylän taloon, oli seurauksena "lumivyöryefekti", joka kaatoi vääjäämättä muutamassa viikossa koko kylän pienokaiset, eräät tautityypit kylän kaikki alle rippikouluikäiset. Ei voida osoittaa, että lapset olivat olleet heikompia, mutta ilmiselvästi pöpöillä olivat fantastiset voitto-olosuhteet. Korhosia ei asunut kuin muutamia sukukuntia tällaisissa yhteisöissä, vaan enemmistö heistä sijoittui korpiviljelyksille, joihin kulkutaudit eivät aina yltäneet tai läpikävivät ne vaisummin ilman "lumivyöryefektiä", koska pöpöillä oli pitkä matka pisaratartunnassa pesiytyä naapuriin.

terv Matti Lund

[Erkki Järvinen]

Anteron viittaus saattaa tarkoitta kysymääni asiaa Suomen harvinaisimmista sukunimistä. Tarkoitin kysymykselläni puhtaasti suomalaista alkuperää olevaa sukunimeä niinkuin Vesikansa tai Madetoja jne. Mainitsemani esimerkit eivät liene kovin harvinaisia kuitenkaan.

Kuhna on nykyisenä nimenä 23 miestä ja 27 naista väestörekisterin nimipalvelun mukaan.

Pihlaja-Kuhna on 7 miestä ja 9 naista.

[TapioV]

Joka Kodin Suuren Nimikirjan mukaan Korhonen johtuu kuuroa tai huonokuuloista tarkoittavasta sanasta korho. Huonokuuloisia on ollut eri tahoilla. Siksi kaikkien Korhosten ei tarvitse olla geneettisesti sukulaisia. Minäkin olen hyvää kyytiä tulossa "korhoseksi", sukuperintöä.
Tapio Vähäkangas

[Heikki Koskela]

Joka Kodin Suuren Nimikirjan mukaan Korhonen johtuu kuuroa tai huonokuuloista tarkoittavasta sanasta korho. Huonokuuloisia on ollut eri tahoilla. Siksi kaikkien Korhosten ei tarvitse olla geneettisesti sukulaisia. Minäkin olen hyvää kyytiä tulossa "korhoseksi", sukuperintöä.
Tapio Vähäkangas

Edellisen lisäksi Sukunimikirja kertoo, että korho-nimen syntyyn on vaikuttanut eri seuduilla mm "iso mies", "vanhus", "ylpeä, rikas ja leuhka", "vähän tyhmä, kömpelö" sekä sanasta korkopää "pörröpäinen".

Korhosilla näyttää olevan valinnanvaraa nimen syntytavaksi.

[kkylakos]

Virtanen ei pian ole enää Suomen yleisin sukunimi. Tuoreiden tilastojen mukaan Korhoset ovat rynnimässä ykköseksi. Asiasta kertoo Ilta-Sanomat.
Suomessa asuu lehden mukaan 23 716 Virtasta ja Korhosia vain 81 vähemmän. Korhoset saattavat ottaa kärkipaikan siis jo tämän vuoden aikana. Naisten puolella Korhonen on jo yleisin sukunimi.
Virtaset ovat olleet Suomen yleisin sukunimi vuodesta 1836, kun ensimmäiset tilastot tehtiin.

Tästä aiheesta tämän aamun NYTssä (Hesarin viikkoliite) 2 aukeamaa.

[sepeteus]

Vain yksi Vänniö on enää ja hän on jo iäkäs.:mad:


Tietää Suomen yleisimmän sukunimen kantaja.:)