Arkistonäkymässä ei tällä hetkellä lainaus erotu varsinaisesta viestistä. Suosittelemme että vilkaisette ns. täydellistä versiota: : Ruotuväen sotilasnimet?
Kirjallisuudesta saa helposti sellaisen käsityksen että sama sotilasnimi olisi pysynyt ruodussa käytössä vaikka miehet vaihtuivat (1700-luvulla).
Itse yritin hiukan laskea nimien käyttöä Savon rykmentin Kuopion ja Iisalmen komppanioissa.
Tuloksena oli hiukan yllättäen että alle 1/3 miehistä käytti samaa sotilasnimeä kuin edellinen sotilas. Tarkempia numeroita täällä:
http://kotisivu.suomi.net/picea/sotilas/kuopio/kuopio_tilasto.html
http://kotisivu.suomi.net/picea/sotilas/iisalmi/iisalmi_tilasto.html
Sotilasnimiksi en ole laskenut:
oikeita sukunimiä
lähinnä vapaaehtoisten käyttämiä nimiä (aateli, papisto, virkamiehet, jne)Useita häiritseviä tekijöitä liittyy asiaan:
vapaaehtoiset ja virkaupseerit/upseerinalut
talolliset jotka on tilapäisesti kirjattu ruotuun
ruodusta toiseen siirretyt sotilaat: nimi seurasi mukana
onko katselmusrulliin kirjattu kaikki käytetyt sotilasnimet, vai ainoastaan kaikki ruotuun kirjatut miehetVertailin tulosta Ilpo Kojolan kanssa, ja hänen mukaansa Pyhäjoen ja Kalajoen komppanioissa yli 2/3 miehistä käytti samaa sotilasnimeä kuin edellinen sotilas (mm. vapaaehtoiset puhdistettu pois).
Muodostaako (Pohjois-)Savo siis jostain syystä poikkeavan käytännön alueen - vai menikö nämä minun ynnäilyt niin pahasti pieleen...
VäinöH
eeva häkkinen
19.06.09, 09:19
Mielestäni olet ynnäilyinesi oikeassa, myöskään Etelä-Savossa ei ruotunimen periytyminen ruotunumerolla ollut mitenkään tavanomaista. Laskematta sanoisin, että nimen periytymistä tapahtui selvästi alle 1/3 tapauksista. Tästä asiasta on keskusteltu myös täällä
http://www.sukuhistoria.fi/phpBB3/viewtopic.php?f=5&t=377&sid=6c414d424110f6216ee65783fd7e29b2
Eli nimen vaihtuminen ei ollut mitenkään poikkeuksellista muuallakaan, mutta ainakin Savossa se oli yleisempää kuin Länsi-Suomessa. Herääkin kysymys, vaihtuikohan tämä 1/3 - 2/3 suhde sukunimirajalla, joka täällä Etelä-Savossa kulki Hirvensalmen/Kangasniemen länsirajaa pitkin.
Tästä asiasta on keskusteltu myös täällä
http://www.sukuhistoria.fi/phpBB3/viewtopic.php?f=5&t=377&sid=6c414d424110f6216ee65783fd7e29b2
Mielenkiintoinen keskustelu joka oli jäänyt minulta aikaisemmin huomaamatta - ehkä ajattelin ettei ole Hartolan seudulla sukua ;)
Toisaalta aukesi uusia jatkokysymyksiä: Onko ruodun sotilasnimen vaihtuminen todennäköisempää:
jos edellisen miehen perhe käytti nimeä? Nythän en ole selvittänyt ollenkaan periytyikö nimi perheelle.
jos uusi sotilasnimi muistuttaa uuden sotilaan oikeaa sukunimeä (esim. Holopainen -> Holm, jne), tai ulkonäköä / luonteenpiirrettä? Sen sijaan että olisi joku "satunnainen" nimiPohjois-Savosta on niin harmillisen vähän luetteloita varamiehistä, jotta ei voi oikein arvioida mikä oli heidän nimijärjestelmänsä. Mikä vaikutus varamiesten nimillä sitten olikaan varsinaisten sotamiesten nimiin.
VäinöH
Esimerkkinä ruotusotamiehen nimen käytöstä Iisalmen komppaniassa on esi-isäni Joachim Böös, sotilas 109. Hän oli Joroisissa syntynyt Vihavainen, mutta sai Iisalmessa ensin sotilasnimen Arg (vihittyjen luettelossa, vihitty 1776).
Ensimmäisen lapsen syntyessä joulukuussa 1777 nimi oli jo Böös. Nimi oli annettu alkuperäisen nimen pohjalta ensin ruotsalaisessa ja sitten saksalaisessa muodossa, joka jäi sitten pysyväksi nimeksi koko perheelle ja on jatkunut suvussa näihin päiviin saakka.
Mielenkiintoista on, että Joachimin sotilasveli Henric, sotilas 108 Iisalmen komppaniassa, sai sotilasnimekseen Laak. Joachimin ensimmäisen lapsen kummiksi v. 1777 mainitaan Henric Vihawain. Lieneekö tämä sotilasveli?
Missähän muodossa Laak-nimi on myöhemmin esiintynyt vai onko se jäänyt sellaisena jälkeläisille? Nämä sotilaat asuivat nykyisen Lapinlahden alueella, Ollikkalan kylässä. Siellä ei Vihavaisia juuri ole esiintynyt.
Onkohan muualla Suomessa sotilaille annettu Böös-nimeä ja onko nimi säilynyt sukunimenä? Kovin paljon ei Böös-nimen kantajia ainakaan ole.
Leena
Tämä menee hieman ohi alkuperäisen kirjoittajan aiheen, koska liittyy Varsinais-Suomeen ja sotilasnimen perhekäyttöön. Mutta ei se mitään kirjoitan kuitenkin.
Olen selvittänyt Laitilan Padon kylän ruotusotilas Simon Danskin (1754-1808) jälkipolvia. Simon oli em. kylän Paavolan talon poika, joka ruotusotilaaksi astuttuaan vuonna 1785 - tosin jo 1781 naimisiin mennessään hänet mainittiin reservin sotilaaksi ja nimenä oli Dansk eli myös varamiehellä oli oma sotilasnimi. Nimenomaa oma, koska Dansk nimistä sotilasta ei tunnettu aiemmissa katselmuksissa.
Dansk -nimi periytyi kaikille Simon Danskin lapsille ja lapsenlapsille. Vasta Simon jälkeen kolmas jälkipolvi alkoi muuttaa sukunimiä; tällöin elettiin 1800-luvun puoliväliä. Toki vielä tässäkin sukupolvessa muutamat käyttivät Dansk-nimeä. Yksi heistä oli isoäitini äiti Maria Kristiina Dansk (1859-1937), joka tosin vuonna 1880 naimisiin mentyään otti miehensä nimen Wesén.
Myös "alkuperäisen ruotusotilas Simon Danskin" pojan Simon Simoninpoika Danskin poika Simon Simoninpoika Dansk (1822-1905) oli ruotusotilas ja käytti nimeä Dansk. Samoin kuin hänen veljensä Johan Simoninpoika Dansk (1830-1870). Veljekset olivat molemmat tarkka-ampujia. Tämä 1905 kuollut Simon näyttää olleen viimeinen elämänsä loppuun asti Dansk-nimellä elänyt.
Esimerkkinä ruotusotamiehen nimen käytöstä Iisalmen komppaniassa on esi-isäni Joachim Böös, sotilas 109. Hän oli Joroisissa syntynyt Vihavainen, mutta sai Iisalmessa ensin sotilasnimen Arg (vihittyjen luettelossa, vihitty 1776).
Ensimmäisen lapsen syntyessä joulukuussa 1777 nimi oli jo Böös.
Mielenkiintoista on, että Joachimin sotilasveli Henric, sotilas 108 Iisalmen komppaniassa, sai sotilasnimekseen Laak. Joachimin ensimmäisen lapsen kummiksi v. 1777 mainitaan Henric Vihawain. Lieneekö tämä sotilasveli?
Missähän muodossa Laak-nimi on myöhemmin esiintynyt vai onko se jäänyt sellaisena jälkeläisille? Nämä sotilaat asuivat nykyisen Lapinlahden alueella, Ollikkalan kylässä. Siellä ei Vihavaisia juuri ole esiintynyt.
Leena
Nimeä Arg en ole löytänyt sotilasrullista, pelkästään Böös. Niinpä arvaisin että Arg on ehkä sittenkin papin oma käännös.
Mielestäni tuo kummi Henrik Vihavainen on juuri sama sotilas Laak. Henrik peri sotilasnimen edeltäjältään Lars Laakilta. Siitä ei ole sen kummempaa tietoa mistä Lars Laak sai tuon sotilasnimen: oliko ehkä Laakko/Laakkonen?, häntä edeltävä sotilas käytti nimeä Sitt. Kolmas veljes Petter Vihavainen oli torpparina Iisalmessa.
En ole selvittänyt miten pitkälle nimi Laak oli/on käytössä, ainakin esi-äitini Anna Laakin veli Nils Henrik on merkitty tuolla nimellä Lapinlahden rippikirjoihin 1850-luvulla.
VäinöH
Tai olisiko Lars Laak sittenkin sama kuin täällä http://suku.genealogia.fi/showthread.php?t=7171 keskusteltu Lars Akkanen...
Christina tyttären kaste 1772 puoltaisi tätä.
Sotilasnimen alkuperä jää edelleen ilman selitystä.
VäinöH
Matti Lund
20.06.09, 16:05
Sotamiesnimistä lisäniminä
Ruotusotamiesnimi annettiin lähestulkoon jokaisessa nimenantotapahtumassa ruodun mukaisesti. Se oli välttämättömyys, josta ei voinut poiketa ilman pätevää syytä, joka ei olisi uhannut mitenkään armeijan toimintakykyä. Jos muuten olisi ollut, armeijan asiat olisivat olleet pahan kerran sekaisin, suorastaan hullusti, ja armeijan alamäki eli käskysuhteitten sekaannuksista johtuva tappiokierre varmaa. Eli mielestäni pitää ajatella tätä asiaa pragmaattisesti armeijan linjaorganisaation toiminnallisen pelikyvyn kannalta ja jättää siitä irallinen nimi-ihmettely sivuun. Jos nimet siinä sivussa ihmetyttävät, kannattaa lukea annos sotilashistoriaa ja palata uudestaan miettimään näitä asioita nimilogiikkaa etsien vanhojen ihmettelyjen sijaan.
Se periytyikö ruotusotamiesnimi nimenomaan maalaisrahvaan parissa lisänimenä eteenpäin ikään kuin siitä olisi ollut muodostumassa tavallaan sukunimenkaltainen nimittelykäytänne, oli mielestäni täysin nimenkantajahenkilöiden vero-olosuhteista riippuvainen seikka. Toisin sanoen, kun hypätään armeijan rullien ulkopuolelle, veronkannon tarpeet ratkaisivat asian. Näissä tarpeissa ja olosuhteissa saattoi olla vähäisempiä tai vähemmän vähäisempiä eroja eri maakuntien ja pitäjien välillä, muttei kovin merkittäviä eroja, koska mikään järjestelmä ei sellaista silloin sallinut.
Verojärjestelmän soveltamisessa Savon olosuhteisiin oli toki näkyviä eroavuuksia verrattuna Länsi-Suomen olosuhteisiin, mutta sotalaitos ei tunnetusti sellaisia lupsakampia joustoja suo, vaan on sangen jäykkä, koska käskynannon mieli ja kieli rajaa siellä kaiken.
Näitä nimenantopiirteitä kuvastaa tyypillisimmillään esimerkiksi se, että jos ruotusotamiehen poika eteni talolliseksi, ruotusotamieslisänimi väistyi ajan oloon ja sotamiehen pojan lisänimenä käytettiin talonnimeä, mutta jos ruotusotamiehen pojasta tuli itsellis- tai ammattimies, ruotusotamieslisänimi yleensä periytyi pojalle, koska niin oli käytännöllisempää henkilöiden paikantamisen kannalta veroerittelyssä. Toisaalta jos ruotusotamiehen poika värvättiin johonkin muuhun kuin isän ruotuun, hän sai sen sotilasruodun ruotusotamiesnimen armeijan toimintakyvyn vuoksi. - Näin tämä melkein aina menee!
Lisäksi ruodun sotamiesnimeä ei muutettu rekryytin nimen mukaan, vaan se pääsääntöisesti pysyi ja hyvin harvassa olivat sellaisetkin tapaukset, että siirtomiehestä olisi ryhdytty periyttämään ruotuun uutta sotamiesnimeä. Mutta kourallinen sellaisia tapauksia kyllä ilmeni ja niitten perusteita pitää katsoa kukin tapaus erikseen.
Luulen, että ketjun avaajan tulokseen vaikuttivat olennaisimmin hänen omat persoonalliset nimiluokkien määrittelynsä, eli esimerkiksi hän oli määritellyt 1700 -luvulle sukunimiä myöhempien aikojen sukunimien näköisistä lisänimistä ynnä muuta sellaista, joille en näe todellisuuspohjaa.
Armeija olisi ollut tarkoituksensa kannalta mätä, jos maakunnalliset ym. erot olisivat olleet olennaisia ja tappamisen meininki olisi sitä kautta hukkunut sähläilyyn (mikä onkin armeijan suurin sisällinen vihollinen!).
Eri lukunsa nimikäytänteissä ovat ylemmät upseerit, jotka eivät olleet ruotukohtaisia, vaan olivat laajempien yksikköjensä mukaisia ruotujen yhdistelmiä ja joista huomattava osa oli aatelisia, joilla lisänimet olivat alkaneet lainmukaisesti periytymään siitä lähtien, kun Ruotsin valtakunnan ritarihuone oli perustettu 1620 -luvulla (balttilaisella aatelistolla, jota oli pilvin pimein upseerikunnassa, aatelisnimetkään eivät olleet niin säänneltyjä kuin Ruotsin ritarihuoneen jäsenillä ja nimen periytyminen ontuvampaa, vaikkakin pääsääntöistä!). Käytännössä yksikkötaso, jonka puitteisiin vakanssiin sidotut sotamiesnimet istuivat, oli komppania, sen miehistö ja aliupseeristo.
Summa summarum:
Uskon, että Savon prikaati olisi kaatunut jo syntyhoreissaan saappaat jalassa, jos avaajan tuloksilla olisi jotain pohjaa. Toisin sanoen, kun nimikäytänteet määritellään aikaansa vastaavasti, sellainen ruotusotamiesnimien ajelehtiminen, joihin avaaja on tuloksessaan päätynyt, näyttäytyy toisessa valossa ja eroavaisuus esimerkiksi Pohjanmaan tilastoihin osoittautuu vain vivahde-eroksi, joka kuvastaa liikkuvuutta ja muita työkulttuurisia ja yhteiskunnallisia tekijöitä, joissa maakuntien ja aikakausien välillä oli joitain pienempiä eroavuuksia.
terv Matti Lund
eeva häkkinen
20.06.09, 18:21
Luin Matin vastineen kahdesti, enkä vieläkään ymmärrä siitä mitään.
Tarkoittaako lause
Ruotusotamiesnimi annettiin lähestulkoon jokaisessa nimenantotapahtumassa ruodun mukaisesti.
että tietyllä ruotunumerolla olisi ollut joku vakinimi, joka sitten pidettiin sen miehen nimenä, joka kulloinkin tällä ruotunumerolla palveli? Näin oli asia Savon jalkaväkirykmentissä samoin kuin ratsuväessä ja jääkärijoukoissa varsin harvoin, eikä yhdelläkään ruotunumerolla ollut koko ruotuarmeijan ajan pysyvää nimeä. Tämän toteamiseksi tarvitsee vain käydä läpi ruodutus-, katselmus- ja palkkausluettelot, joka ovat tallessa lähes jokaiselta vuodelta 1731 lähtien, ja joista VäinöH on ansiokkaasti tehnyt yhteenvedon Pohjois-Savon komppanioitten osalta, tulokset kaikkien nähtävillä. Itse tunnen aika tarkoin saman rykmentin Majurin ja Pieksämäen komppaniat.
Tarkoittaako lause
jos ruotusotamiehen poika eteni talolliseksi, ruotusotamieslisänimi väistyi ajan oloon ja sotamiehen pojan lisänimenä käytettiin talonnimeä
että mies olisi ottanut sukunimekseen talon nimen? Vai mitä "lisänimi" tässä tarkoittaa? Ei todellakaan ottanut täälläpäin Suomea, sen sijaan talo sai useinkin miehen nimen, vanhimpina aikoina jopa kokonainen kylä. Ihmisillä oli sukunimi, ei lisänimeä (paitsi ruotunimi, joka saattoi joskus, tosin harvemmin, muuttua sukunimeksi). Talonnimet ovat muutenkin täällä myöhäistulokkaita.
Ehkäpä nämä ensimmäisessä vastineessa mainitun keskustelun hämmästelyt johtuvatkin siitä, että olemme lukeneet länsisuomalaisen viitekehyksen omaavien ihmisten juttuja. Asiaa selvittäisi paremmin alkuperäislähteiden läpikäynti kuin "annos sotilashistoriaa".
Matti Lund
20.06.09, 21:51
Luin Matin vastineen kahdesti, enkä vieläkään ymmärrä siitä mitään.
Tarkoittaako lause
Ruotusotamiesnimi annettiin lähestulkoon jokaisessa nimenantotapahtumassa ruodun mukaisesti.
että tietyllä ruotunumerolla olisi ollut joku vakinimi, joka sitten pidettiin sen miehen nimenä, joka kulloinkin tällä ruotunumerolla palveli? Näin oli asia Savon jalkaväkirykmentissä samoin kuin ratsuväessä ja jääkärijoukoissa varsin harvoin, eikä yhdelläkään ruotunumerolla ollut koko ruotuarmeijan ajan pysyvää nimeä. Tämän toteamiseksi tarvitsee vain käydä läpi ruodutus-, katselmus- ja palkkausluettelot, joka ovat tallessa lähes jokaiselta vuodelta 1731 lähtien, ja joista VäinöH on ansiokkaasti tehnyt yhteenvedon Pohjois-Savon komppanioitten osalta, tulokset kaikkien nähtävillä. Itse tunnen aika tarkoin saman rykmentin Majurin ja Pieksämäen komppaniat.
Tarkoittaako lause
jos ruotusotamiehen poika eteni talolliseksi, ruotusotamieslisänimi väistyi ajan oloon ja sotamiehen pojan lisänimenä käytettiin talonnimeä
että mies olisi ottanut sukunimekseen talon nimen? Vai mitä "lisänimi" tässä tarkoittaa? Ei todellakaan ottanut täälläpäin Suomea, sen sijaan talo sai useinkin miehen nimen, vanhimpina aikoina jopa kokonainen kylä. Ihmisillä oli sukunimi, ei lisänimeä (paitsi ruotunimi, joka saattoi joskus, tosin harvemmin, muuttua sukunimeksi). Talonnimet ovat muutenkin täällä myöhäistulokkaita.
Ehkäpä nämä ensimmäisessä vastineessa mainitun keskustelun hämmästelyt johtuvatkin siitä, että olemme lukeneet länsisuomalaisen viitekehyksen omaavien ihmisten juttuja. Asiaa selvittäisi paremmin alkuperäislähteiden läpikäynti kuin "annos sotilashistoriaa".
Tarkennan pari asiaa
Tarkoitin 1700 -lukua, jota avaajan viittaamakin aineisto koskee. 1600 -luvulla ei vaikuta olleen sellaista nimien kiinnitystä kuin isonvihanjälkeisessä sotalaitoksessa. Siis kysymyksessä on se ruotuväkiarmeija, jota uudistettiin isonvihan jälkeen ja uudistunut järjestelmä vietiin läpi niin, että se toteutettiin eri maakunnissa hieman eri tahtiin, koska talollisten kantokyvyssä oli eri puolella maata huomattavia eroja. Tällöin nimettiin ruotusotamieslisänimet kullekin ruotunumerolle ja nimettiin ruotusotamiestorpat. Lisäksi sotalaitoksen upseereille hankittiin erilliset sotilasvirkatalonsa. Näitä ei nimetty uudelleen, vaan pitäydyttiin hankitun talon vanhaan nimeen. Nämä muutokset oli viety suuressa osassa maata päätökseen 1740 -luvulle tultaessa.
Jo 1600 -luvulla sotamiehille oli melko usein annettu lisänimi, joka ei useinkaan paljastu veroluetteloista tai kirkonkirjoista, mutta saattoi tulla ilmi käräjiä käydessä. 1700 -luvulla sotamiesnimi oli virallisempi, koskapa se alettiin kirjaamaan veroluetteloihin ja kirkonkirjoihin. 1600 -luvulla monet erinäiset miehistöluettelotkin oli kirjattu ilman lisänimiä, patronyymisesti - ja samoin oli tehty myös 1500 -luvulla voudintilien miehistöluetteloissa. 1600 -luvulla osa sotamiehille annetuista lisänimistä oli suomenkielisiä. Miehistöluetteloita laadittiin yhdessä siviiliväen (papiston) kanssa. Uusi 1700 -luvun ruotujakolaitos yhtenäisti sotilasnimistön täysin ruotsalaiseksi ja sotalaitoksen omat kirjurit alkoivat yksin kirjaamaan miehistöluettelot.
Armeijassahan olivat yksinkertaiset yhtenäistetyt kaikkia joukko-osastoja yhtäläisesti koskevat nimijärjestelmät, koska armeijan toimintakyky niin vaati.
Toinen juttu on sitten se, miten sotilasruoduista saadut lisänimet lähtivät elämään siviilielämässä. Määräävimpinä tekijöinä olivat tällöin verotusjärjestelmän tarpeet ja lisänimet elivät sitten sen mukaan, miten nimenkantajien olosuhteet ja asema vaihtelivat.
Savon asutus- ja viljelykulttuuri sai aikaan lisänimissä taipumuksen jähmettymiseen niin, että jotkut ovat taipuvaisia puhumaan sukunimistä, siis nimistä jotka ehdottomasti periytyvät suvussa riippumatta mitenkään ympäristötekijöistä tai henkilön ominaisuuksista. Kysymys oli kuitenkin perimmältään verotettavien ympäristötekijöistä ja verottajan tavasta hallinnoida verotettavien kohdennusjärjestelmäänsä ne huomioiden. Tämä vaati "mobiileilla" kaskiviljelyn ja eränkäynnin alueilla tukeutumista lisänimiin, jotka olivat jokseenkin taipuvaisia periytymään verotettavan sukupolvelta toiselle.
Esimerkiksi omissa savolaisjuurissani on huomattava osuus tapauksilla, joissa henkilön syntymässään saama vanha suursavolainen lisänimi on muuttunut kantajansa elämänkaaren jossain vaiheessa aivan muuksi nimeksi. Täten ei voida puhua sukunimestä tai siitä puhuminen vaikuttaa sangen naiivilta. Esimerkiksi nimenkantajan lisänimi "Karjalainen" muuttui ruotusotamiesnimeksi "Hurtig" eikä hänen jälkeläistensä nimet muuttuneet enää takaisin Karjalaisiksi. Omassa Kovalainen -juuressani Paltamossa on kolmivaiheinen nimenmuunnos, jossa on ollut mukana Kovanen ja Kolehmainen. Tuloksena on näin syntynyt aivan uusi lisänimi. Eräs esi-isäni oli Lauri Kirjavainen Veneheitossa, joka myi talonsa eräälle Pekka Säräisniemelle. Tämä Pekka myi kauppakirjalla 2.12.1730 talon eräälle Maunolle, joka oli asiaa ensi kerran käsiteltäessä kirjattu Huoviseksi, seuraavilla käräjillä hän oli Mauno Hyvönen, mutta jatkossa hän oli Mauno Kirjavala talonnimen mukaan. Hän huudatti taloa sen jälkeen Mauno Kirjavalana ja kauppakirja on allekirjoitettu Mauno Kirjavalan nimelle. Äitini tyttönimi oli Jahnson, joka oli muuntunut Sotkamossa räätälille annetusta lisänimestä Jeanson. Räätälin isä oli lisänimeltään Kärkkäinen (Näiden esi-isien nimi esiintyi voudintileissä ja läänintileissä myös muodoissa "Kärkäs" ja "Kärkinen". Ei sukunimi voi näin käyttäytyä!).
Nimijärjestelmissä eri puolilla maata oli havaittava, mutta vain veteen piirretty ero, joka häilyi milloin mitenkin. Ehkä Sydän-Savossa häilyvyys oli vähäisintä?
Luulen, että nyt ilmenneen suuremman eron eri tilastojen välillä selittävät erilaiset tilastoinnin perusteet niiden välillä - ja yhtäläisillä perusteilla tämä määräero supistuisi vähemmän huomiota herättäväksi. Epäilen siis tulkintaeroa, en olennaista eroavaisuutta keruuaineistojen välillä.
terv Matti Lund
Luulen, että nyt ilmenneen suuremman eron eri tilastojen välillä selittävät erilaiset tilastoinnin perusteet niiden välillä - ja yhtäläisillä perusteilla tämä määräero supistuisi vähemmän huomiota herättäväksi. Epäilen siis tulkintaeroa, en olennaista eroavaisuutta keruuaineistojen välillä.
Tämä asia on onneksi helposti korjattavissa ja kukin voi tilastoida soveliaaksi katsomallaan tavalla. Iisalmen komppanian katselmusrullista kerätty aineisto löytyy täältä http://kotisivu.suomi.net/picea/misc/ii.html. "Sukunimi" sarakkeen voi tulkita itselle sopivalla tavalla. Tosin jos nuo siirretään sotilasnimisarakkeeseen, niin ruodussa periytyvien samojen nimien osuus pienenee... Katselmustiedot puuttuvat vuosilta 1722-1728 ja 1805-1808.
Edelleenkään Iisalmen komppanian aineisto ei mielestäni tue hypoteesia ruodun kiinteistä sotilasnimestä.
VäinöH
Matti Lund
21.06.09, 11:24
Tämä asia on onneksi helposti korjattavissa ja kukin voi tilastoida soveliaaksi katsomallaan tavalla. Iisalmen komppanian katselmusrullista kerätty aineisto löytyy täältä http://kotisivu.suomi.net/picea/misc/ii.html. "Sukunimi" sarakkeen voi tulkita itselle sopivalla tavalla. Tosin jos nuo siirretään sotilasnimisarakkeeseen, niin ruodussa periytyvien samojen nimien osuus pienenee... Katselmustiedot puuttuvat vuosilta 1722-1728 ja 1805-1808.
Edelleenkään Iisalmen komppanian aineisto ei mielestäni tue hypoteesia ruodun kiinteistä sotilasnimestä.
VäinöH
Siis kyllä lähtökohta on se, ettei 1700 -luvun ruotujakolaitoksen osalta ole mitään hypoteesia kiinteistä ruotusotamiesnimistä, vaan se oli eräs tämän sotalaitoksen miehistörullien perusominaisuus, järjestelmän määritys.
Jos sitten tunnustetaan, että jossakin joukko-osastossa oli silmiinpistävä määrä poikkeamia tästä ominaisuudesta, pitää sitten pohtia niitä tekijöitä, mitkä sellaiseen olisivat voineet vaikuttaa. On selvää, että kunkin ruodun nimen kiinteys, muuttumattomuus, yksinkertaisti järjestystä, paransi miehistönkuljetuslogistiikkaa ja edesauttoi sotilaskurin ylläpitoa. - Mitkä tekijät olisivat pakottaneet mutkistamaan näitä toimintoja ja hyväksymään epäsotilaallista rönsyilyä ja "loiskiehuntaa" sotamiesten nimien määräämisessä. - Mikä siis olisi johtanut poikkeaviin määräyksiin kyseisessä joukko-osastossa? Jos kahden komppanian tasolla sellaiseen johduttiin, mikä tekijä olisi aiheuttanut sen, ettei rykmentin komentajien taholla sellaiseen olisi mitenkään puututtu? - Eivät komentajat sellaiseen alistu, ellei se ole jotenkin ylivoimainen heille?
Selasin kyllä läpi tilastoesityksesi, mutta niistä ei voi vetää johtopäätöksiä siitä, millä tavalla olet tulkinnut ne nimikategoriat, joihin olet tuloksiasi ryhmitellyt. Kategorian "oikea sukunimi" kyllä heti kättelyssä ilman muuta nollaan. Se on = 0 tai NULL ja saa omassa järjestelmässäni arvon +1 vasta, kun sukunimilaki oli annettu ja viety läpi.
Omassa suvussani sukunimet alkavat vasta omista vanhemmistani ja itse edustan vasta sukunimien toista polvea. Nimittäin isoäitini tyttönimi ei ole mikään sukunimi, vaan torpan nimi ja kun torpparivapautuslaki oli säädetty ja isoäitini isästä tullut tilanomistaja, tilalle annettiin nimi, joka sitten oli isoäitini isän ja hänen veljensä sukunimi heidän loppuelämänsä, mutta se oli aivan eri nimi kuin isoäidilläni asiakirjoissa esiintyvä tyttönimi. Taas tämä oma sukunimeni on vanha talonnimi, jota isoisäni ei lähtenyt jostain syystä muuttamaan, vaikka hänen isänsä olikin myynyt kartanon suvulta pois jo ennen sukunimilain voimaantulemista.
Kummassa lie sitten pasmat sekaisin, Savossa vai tilastossa, ja missä suhteessa?
terv Matti Lund
Jos sitten tunnustetaan, että jossakin joukko-osastossa oli silmiinpistävä määrä poikkeamia tästä ominaisuudesta, pitää sitten pohtia niitä tekijöitä, mitkä sellaiseen olisivat voineet vaikuttaa.
Kiitos! Juuri tästä oli koko ajan kysymys.
On selvää, että kunkin ruodun nimen kiinteys, muuttumattomuus, yksinkertaisti järjestystä, paransi miehistönkuljetuslogistiikkaa ja edesauttoi sotilaskurin ylläpitoa. - Mitkä tekijät olisivat pakottaneet mutkistamaan näitä toimintoja ja hyväksymään epäsotilaallista rönsyilyä ja "loiskiehuntaa" sotamiesten nimien määräämisessä. - Mikä siis olisi johtanut poikkeaviin määräyksiin kyseisessä joukko-osastossa? Jos kahden komppanian tasolla sellaiseen johduttiin, mikä tekijä olisi aiheuttanut sen, ettei rykmentin komentajien taholla sellaiseen olisi mitenkään puututtu? - Eivät komentajat sellaiseen alistu, ellei se ole jotenkin ylivoimainen heille?
On selvää == tämä on niin itsestäänselvää ettei todisteita kaivata ?
Lähdeviitteitä varmaankin olisi.
Vai oliko tuo nimiasia todellisuudessa niin vähäpätöinen pikkuseikka, ettei komentajien ollut mitään tarvetta siihen puuttua?
Selasin kyllä läpi tilastoesityksesi, mutta niistä ei voi vetää johtopäätöksiä siitä, millä tavalla olet tulkinnut ne nimikategoriat, joihin olet tuloksiasi ryhmitellyt. Kategorian "oikea sukunimi" kyllä heti kättelyssä ilman muuta nollaan. Se on = 0 tai NULL ja saa omassa järjestelmässäni arvon +1 vasta, kun sukunimilaki oli annettu ja viety läpi.
Pyydän anteeksi että käytin noin tulenarkaa termiä "sukunimi" tässä yhteydessä. Kategorian oikeampi nimi olisi kai "muut kuin sotilasnimet".
Ne voi laskea mielihalun mukaan joko sotilasnimiksi tai tulkita että kyseisillä miehillä oli vain etunimi. Ei kuitenkaan vaikuta lopputulokseen: pääsääntöisesti seuraavalla sotilaalla oli kirjattu eri nimi.
Kummassa lie sitten pasmat sekaisin, Savossa vai tilastossa, ja missä suhteessa?
Unohda "kelvoton" tilasto. Katselmusrullat puhukoot: edellisen postin linkistä löytyy niiden yhteenveto.
VäinöH
Luin Matin vastineen kahdesti, enkä vieläkään ymmärrä siitä mitään.
.....
Itse tunnen aika tarkoin saman rykmentin Majurin ja Pieksämäen komppaniat.
Sitaatin alkukohtaan: minä en ymmärrä vieläkään. Mutta on muitakin asioita joita en ymmärrä. Uskoakseni tärkeämpiäkin :rolleyes:
Mutta Eevalta kysyisin tunnetko Pieksämäen komppanian historiasta Hans Gladan vaiheita? Hänestä oli talvella pieni keskustelu täällä http://suku.genealogia.fi/showthread.php?t=5228 .
Mikäli Sinulla Eeva on lisätietoja tuolla esille tulleen lisäksi otan mieluusti vastaan pienetkin tiedon muruset. Omat tietoni ovat edelleen mielestäni hieman huteralla pohjalla. Sähköpostilla, yv:llä tai ihan täällä!
eeva häkkinen
21.06.09, 13:37
Mutta Eevalta kysyisin tunnetko Pieksämäen komppanian historiasta Hans Gladan vaiheita? Hänestä oli talvella pieni keskustelu täällä http://suku.genealogia.fi/showthread.php?t=5228 .
Mikäli Sinulla Eeva on lisätietoja tuolla esille tulleen lisäksi otan mieluusti vastaan pienetkin tiedon muruset. Omat tietoni ovat edelleen mielestäni hieman huteralla pohjalla. Sähköpostilla, yv:llä tai ihan täällä!
Kaipaisia ei osu omiin tutkimuksiini, joten vähäiset tietoni Hannusta ovat peräisin Militariasta (kun tältä ajalta ei ole edes tuomiokirjoja tallessa, ovat lähteet, kirkonarkistoa lukuunottamatta, aika vähissä). Vuoden 1735 katselmuksessa Hannun sanotaan olleen 27-vuotias ja palvelleen siitä Ruotsin kruunua 7 vuotta. Vuoden 1767 katselmuksen perusteellinen selonteko sen jälkeisestä ajasta kertoo, että Hannu sai eron 23.1.1750 ja tilalle otettiin 24.2.1752 Paavo Glada, myöskin omaa sukua Kaipainen, mutta ei Hannun poika, joka olisi ollut vasta 8-vuotias. Paavo kaseerattiin 1762 ja seuraava mies sai nimen Ahl eikä ollut Kaipainenkaan.
Tätä ennen on ruodussa 79 mainittu vain Pekka Svantenpoika Kyllönen 1712. Hän on katselmusrullassa omalla nimellään, niinkuin muutkin savolaissotilaat tuohon aikaan. 1716-21 on ruotu tyhjillään ja väliltä 1722-29 en ole löytänyt miehistörullia. Eli paljoa eivät tietosi tästä lisääntyneet, jos yhtään.
Eli paljoa eivät tietosi tästä lisääntyneet, jos yhtään.
Kiitos! Sain tuosta kyllä lisää lihaa luitten ympärille eli hieman Hannun sotilashistoriaa. Tuo Hannun syntymävuosi hieman kummittelee. Se on rippikirjoissa 1700 ja kuolinvuosi niinkin myöhäinen kuin 1790 - mikä tietytsi on mahdollista, mutta aiheuttaa epäuskoa. Minulla ei ole ollut tilaisuutta tutkia vuoden 1735 katselmuskirjaa ja tuon mukaan Hannu olisi siis 1735 ollut 27 vuotias. Olen itse päätynyt osin siihen, että Hannuja olisi ollut kaksi. Olen jopa miettinyt, että kuoliko ensimmäinen Hannu lapsena ja seuraavaksi syntynyt veli sai nimen Hannu. Tämä oli länsisuomalainen tapa, mutta liekö ollut Etelä-Savossa. Toisaalta olen antanut itseni ymmärtää, että ruotusotilaat kertoivat itsensä joskus vanhemmiksi kuin olivatkaan päästääkseen aiemmin pois palveluksesta.
Paavo oli tuttu tapaus ja samoin seuraava sotilas Ahl.
Vielä ruotusotilasnimistä.
Ruotusotilasnimet näyttävät jääneen elämään siviilielämään pysyvästi ruotusotilaan jälkeläisille, kun ruotusotilas kuoli palvelusaikanaan. Etenkin, jos jälkeläisistä tuli ammatinharjoittajia, ei talollisia. Esimerkiksi sotilasnimi Fris on periytynyt 1780-luvulta tähän päivään asti pienin muutoksin, kuten Friis.
Terveisin
Suoma T
eeva häkkinen
21.06.09, 21:59
Makelle: jatkan juttua sotilas Gladasta siellä, missä se alkoikin, koska alkaa lipsua ulos otsikon aihepiiristä
Matille kaksi kysymystä:
Missä tämä kiveen hakattu sotilasnimijärjestelmä on dokumentoitu?
Ymmärsinkö oikein, voidaanko mielestäsi sukunimistä puhua vasta sukunimilain tultua voimaan?
Väinölle: Mielenkiintoisia kysymyksiä, mitkä muuttujat vaikuttivat sotilasnimen valintaan - ja löytyykö muuttujia, jotka vaikuttivat sotilasnimen jäämiseen suvun nimeksi. Täytyypä pitää silmällä.
Matti Lund
22.06.09, 00:02
Makelle: jatkan juttua sotilas Gladasta siellä, missä se alkoikin, koska alkaa lipsua ulos otsikon aihepiiristä
Matille kaksi kysymystä:
Ymmärsinkö oikein, voidaanko mielestäsi sukunimistä puhua vasta sukunimilain tultua voimaan?
Tämä väitteeni koskee aikaa ennen Suomen itsenäisyyttä ja mainitun lain säätämistä, jolloin lisänimillä ei ollut minkäänlaista suojaa, vaan niiden periytyminen seuraaville sukupolville oli monista ympäröivistä sattumista kiinni.
Usein ympäristön sattumat loksahtivat siten helposti kohdalleen, että lisänimi saattoi periytyä seuraavalle polvelle. Kaskiviljelijän poika peri isänsä lisänimen, jos hänkin ryhtyi harjoittamaan kaskiviljelyä, mutta jos hänet värvättiin ruotusotamieheksi, hän sai ruotusotamiesnimen. Jos nuoriso piti kiinni ammatinharjoittamisen vanhoista perinteistä, sillä säilyi paremmin isien lisänimi, ellei, lisänimellä oli voimakas taipumus muuttua.
Länsi-Suomessa talollisen lapset säilyttivät isänsä lisänimen, jos jäivät taloon. Kun Länsi-Suomessa olivat hyvin vakaat sukuomistuksen olosuhteet, saattoi lisänimi periytyä useita polvia. Jos omisti talon, oli kiinnitys sen lisänimeen, omisti talon lisänimen. Jos omistus meni, tahtoi lisänimikin mennä ajanoloon, ja jos omistus vaihtui, lähes aina lisänimi vaihtui heti kättelyssä uuden omistuksen lisänimeksi.
Eräs saareke oli, jossa lisänimeä onnistuttiin aika hyvin suojaamaan: Ruotsin ritarihuone. Ritarihuoneeseen introdusoitujen sukujen kohdalla voidaan puhua sukunimistä, koska sen jäseniä sitoivat sen omat säännökset yhtä tehokkaasti kuin sukunimilaki myöhempien aikojen rahvasta. Mutta sellaisenaan aateluus ei suojannut varmuudella lisänimeä, eli on esitettävissä tapauksia lisänimen vakiintumattomuudesta sellaisilla aatelisilla, joiden sukuja ei ollut introdusoitu Ruotsin ritarihuoneeseen ja heidän nimiensä väärinkäyttöä.
On siis "suurta harhaa" puhua sukunimistä näissä yhteyksissä.
terv Matti Lund
Mikko Meriläinen
22.06.09, 08:03
Kirjallisuudesta saa helposti sellaisen käsityksen että sama sotilasnimi olisi pysynyt ruodussa käytössä vaikka miehet vaihtuivat (1700-luvulla).
Tämä Pirjo Mikkosen artikkeli (Suomen sukututkimusseuran vuosikirja 42 (1986), s. 71-92) lienee tuttu:
http://www.genealogia.fi/nimet/nimi32s.htm
Hänen mukaansa Suomessa on 1700-luvulla kaikissa rykmenteissä tunnettu tapa antaa ruodussa ollut vanha sotilasnimi uudelle sotamiehelle. Tapa ei kuitenkaan ollut kovin yleinen ja Savossa se oli suorastaan poikkeuksellinen. Havaintosi on siis linjassa Mikkosen havaintojen kanssa.
puutun nyt minäkin tähän keskusteluun. Esitän tällaisen pienen asiaan liittyvän detaljin.
Omassa sukupuussani Kemijärvellä sotilasnimi Berg periytyi seuraavalle kantajalle, vaikka tämä ei ollut edellisen kantajan poika. Siis Johan Bergiltä Matti Haloselle 1700-1800-lukujen taitteessa.
Sama sukunimi periytyi sitten Matin tytöllekin, joka meni naimisiin Berg-nimisenä 1820-luvulla.
Matti Berg ehkä kaatui Suomen sodassa 1808. Eli isän kaaduttua, niin isän entinen oikea sukunimi ei palannutkaan käyttöön lapsille.
Berg-sotilasnimi ei tainnut enää jatkua seuraavalle ruotusotilaalle Kemijärvellä Matin jälkeen.
Mika J
eeva häkkinen
22.06.09, 08:58
Esimerkkinä ruotusotamiehen nimen käytöstä Iisalmen komppaniassa on esi-isäni Joachim Böös, sotilas 109. Hän oli Joroisissa syntynyt Vihavainen, mutta sai Iisalmessa ensin sotilasnimen Arg (vihittyjen luettelossa, vihitty 1776).Leena
Nimeä Arg en ole löytänyt sotilasrullista, pelkästään Böös. Niinpä arvaisin että Arg on ehkä sittenkin papin oma käännös.VäinöH
Väinö, olethan katsonut vuoden 1776 palkkausluettelon tai Joakim Böösin ruotuunottokirjauksen? Ainakin Majurin komppanian miehistä n. 1/3 vaihtoi sotilasnimeä tuona vuonna. Mitään selityksiä ei ole kirjattu, rullassa on sotilasnimen kohdalla vain esim. Tiger nu Pilt. Kyse ei ole siitä, että nimi olisi vaihdettu ruodussa joskus aiemmin esiintyneeseen.
Vaihtelevista sotilasnimistä hauska esimerkki 1790-luvulta Orivedeltä:
" Fadren säger qvinnan vara dess fästeman sld Tomas Skrin eller som han sedermera blifvit kallad Wred och nu skall heta Lustig, hvilcken dock nekar deremot. "
Matti Lund
22.06.09, 10:27
Matille kaksi kysymystä:
Missä tämä kiveen hakattu sotilasnimijärjestelmä on dokumentoitu?
En ole tutkinut rullia sotahistorian ja sotalaitoksen näkökulmasta, vaan sukututkimuksen lähtökohdista, joten en osaa antaa tässä tarkkaa vastausta sellaisista dokumenteista, joissa nimijärjestelmälle on annettu erityisiä määrityksiä. Varmaan sellaisia lähteitä löytyy, koska sotalaitoksessa on ollut tapana dokumentoida kaikenlaisista ohjesäännöistä ja määräyksistä.
Rullista voi luotettavasti päätellä, että selvästikin sen jälkeen, kun ruotuarmeijaa uudistettiin isonvihan jälkeen, myös miehistörullat saatettiin uuteen malliin ja kirjauslomakkeissa noudatettiin komppaniakohtaisesti tiettyä "nimisapluunaa" enemmän tai vähemmän orjallisesti.
Varmaankin annettiin ylemmältä taholta joitain ohjattuja yhtenäistäviä ohjesääntöjä tai puitesääntöjä, joita pyrittiin noudattamaan läpi koko ruotujakolaitoksen, mutta ruotujen sotamiesnimet olivat muuten pitkälti komppanian oma asia, joihin ei sen ulkopuolelta puututtu.
On tietysti sotilaalliselta kannalta täysin turhanaikaista pähkäillä ja keksiä jokaisen rekryytin kohdalla uusia nimiä tai muuten kohdistaa huomiota nimiasioihin. Rullan ylläpito oli helpointa, kun oli valmis "nimisapluuna", jota tarvitsi vain täydentää rekryytin etunimellä. Rulliin kirjaamisesta haluttiin tehdä tapahtuma, joka eteni jouhevasti ja johon ei juututtu, kun suuri joukko miehiä oli koottu yhteen, vaan päästiin toimissa sen jälkeen itse pääasiaan.
On sitten joukko ihan luonnollisia syitä, miksi "sapluunasta" ei voitu jossain tapauksessa pitää kiinni. Yksi tapaus olivat esimerkiksi miehistöjen siirrot. Jos jollakin sotamiehellä oli ollut jo useita vuosia, esimerkiksi 20 vuotta sama nimi, eihän silloin ole järkevää käskyjen kitkattoman perillemenon kannalta vaihtaa käskettävän nimeä, koska tottelevaisuus siitä notkahtaisi, ennen kuin käskettävä alkaa oppia reagoimaan uuteen nimeensä oikein.
Jos johonkin komppaniaan siirrettiin suurempi määrä "sotavanhuksia", tottakai oli parempi, että nimet seurasivat mukana.
Yksi syy siis saattoivat olla tavallista vilkkaammat miehistösiirrot, mutta varmaankin monia muitakin luonnollisia syitä on löydettävissä ja niiden painoarvo arvioitavissa.
Pohjanmaan rykmentissä toteutettiin isonvihanjälkeisessä alkurysäyksessä laajoja miehistönsiirtoja, jonka jälkeen siirrot siellä olivat aika vähäisiä, mikä antoi hyvät mahdollisuudet toteuttaa komppanioissa kiinteää nimisapluunaa. Porin rykmentissä tilanne oli nähtävästi aika lailla sama. - Mikä lie sitten Savon laita? - Olen minä jonkin verran Savonkin rullia pyöritellyt, mutten niin tarkoin, että osaisin sitä arvioida.
terv Matti Lund
Tervehdys Matti,
onko sinulla Pohjanmaan rykmentin Kemin komppanian rullia 1700-1800-luvuilta?
Olisin kiinnostunut selvittämään muutaman esi-isäni vaiheet.
Terv:
Mika J
Matti Lund
22.06.09, 10:52
Tervehdys Matti,
onko sinulla Pohjanmaan rykmentin Kemin komppanian rullia 1700-1800-luvuilta?
Olisin kiinnostunut selvittämään muutaman esi-isäni vaiheet.
Terv:
Mika J
On taltiona rullalta ES2291 se, mitä niteissä 247, 248 ja 249 mahtaakin Kemiä löytyä, siis 1780 -luvulta Suomen sotaan saakka.
terv Matti
On taltiona rullalta ES2291 se, mitä niteissä 247, 248 ja 249 mahtaakin Kemiä löytyä, siis 1780 -luvulta Suomen sotaan saakka.
terv Matti
Olisin kiinnostunut selvittämään puheena olleen Matti Bergin kohtalon. Hän siis oli Kemin komppaniassa Berg-nimisessä ruodussa Kemijärvellä 1700-1800-lukujen taitteesta lähtien.
Syntymäaika 23.8.1762 ja ristimänimi Matti Tanelinpoika Halonen.
Vihitty 3.2.1788.
Hän katoaa lopullisesti Kemijärven rippikirjoista 1808, joten oletettavasti hän kaatui sodassa (viimeinen merkintä talvella 1808). Matin lapset edellisestä liitosta ja yksi lapsi nykyisestä liitosta jäivät Kemijärvelle asumaan kasvattiäitinsä kanssa.
Terv:
Mika J
Tämä Pirjo Mikkosen artikkeli (Suomen sukututkimusseuran vuosikirja 42 (1986), s. 71-92) lienee tuttu:
http://www.genealogia.fi/nimet/nimi32s.htm
Tuttu artikkeli monen vuoden takaa. Täytyypä lukea uudelleen, ehkä nyt jo paremmin ymmärtäisi mistä puhutaan.
Väinö, olethan katsonut vuoden 1776 palkkausluettelon tai Joakim Böösin ruotuunottokirjauksen? Ainakin Majurin komppanian miehistä n. 1/3 vaihtoi sotilasnimeä tuona vuonna. Mitään selityksiä ei ole kirjattu, rullassa on sotilasnimen kohdalla vain esim. Tiger nu Pilt. Kyse ei ole siitä, että nimi olisi vaihdettu ruodussa joskus aiemmin esiintyneeseen.
Rekrytointiluetteloita en yrityksistä huolimatta ole löytänyt Iisalmen komppanialle. Joitakin yksittäisiä olen nähnyt Etelä-Savon komppanioille.
1778 pääkatselmus toteaa:
Eric Jum Casserad wid General Munstringen d: 21 augusti 1775. i stället samma År den 7. Nowember antagen Rotans Wargerings Karl Joachim Böös, född i Jorois S:n.
Myöskään täydennysmiehistä en ole nähnyt luetteloa tuolle ajalle olisiko se tarjonnut lisävalaistusta.
Palkkausluettelot on vielä vaiheessa (tahtoo sanoa: en löytänyt kyseistä rullaa Joensuun maakunta-arkistosta). Ehkä Mikkelissä tai kaukolainaksi... SSHY'ssä olevien 1732-41 palkkaluetteloiden perusteilla niissä on varsin vähän lisätietoa pääkatselmuksiin verrattuna. Tarkoitus olisi kuitenkin käydä niitä läpi jossain vaiheessa, jos ei muuta, niin niistä saisi toisen vertailutekstin muutamaan epäselvään päivämäärään.
VäinöH
kainuulainen
25.06.09, 07:57
Mielenkiintoinen keskustelu, joka menee lähelle omia tutkimuksiani.
Kuninkaallisen Kajaanin pataljoonan sotilasnimet
oli pääsääntöisesti sidottu samaan ruotuun.
Kainuussa otettiin käyttöön ruotsinkieliset sotilasnimet vuonna 1757, jolloin tehtiin ensimmäinen ruodutus, kun Kajaanin maakomppaniasta siirryttiin ruotujakoiseen Kajaanin komppaniaan.
Esimerkki.
1757 Olof Leijon eli Olli Kemppainen astui palvelukseen
1759 hänen tílalle tuli Isaac Leijon eli Iisakki Luukkonen
Kun sitten Kajaanin komppaniasta siirryttiin vuonna 1788 neljän komppanian (Paltamo, Hyrynsalmi, Sotkamo, Kuusamo) muodostamaan Kajaanin pataljoonaan, Paltamon komppaniaan samoille asuinsijoille otettiin
1788 Samuel Leijon eli Samuel Karppinen
Karppinen osallistui myös Suomen sotaan.
Leijon-sotilasnimi siirtyi aina seuraavalle miehelle ja jäi lopulta myöhemmän Paltamon kunnantalon Leijo-nimeen ja muutoinkin paikannimistöön.
* * *
Kajaanin pataljoonassa oli myös nostoväkimiehistö (enrolleringsmanskapet), jolle annettiin samoin sotilasnimet.
Mielenkiintoinen yksityiskohta on se, että sotilasnimi saattoi vaihtui, kun nostomies siirtyi vakinaiseen väkeen.
Esimerkki.
Simon Moilanen meni 1788 jääkäriksi (=nostoväkeä Kainuun oloissa) Kajaanin pataljoonaan sotilasnimellä Simon Stålt. Kun hän sitten Kustaa III:n sodan jälkeen siirtyi vakinaiseen väkeen (såsom ordinarie soldat) Simon Moilasesta tuli Simon Smed.
Tällaista Kainuun mallin mukaista nostoväkijärjestelmää ei liene ollut käytössä kaikkialla Suomessa, joten sikäli en osaa ottaa kantaa näihin nimien vaihdoksiin eri osissa maata.
Matti Lehtiö
25.06.09, 10:18
Mikäli olen oikein havainnoinnut, yksi ruotunimistössä tapahtunut muutos on jäänyt huomioimatta ja jota tapahtui ainakin Etelä-Pohjanmaalla Pohjanmaan rykmentin Henkikomppaniassa. Ruotunimestö lyheni merkittävästä tuossa 1770-luvulla, jolloin taisi tapahtua muitakin muutoksia, mm ruotumäärän kaksinkertaistaminen.
Esimerkkeinä vaikkapa nimet RINGMAN ja GRÅSTEN. Näistä tuli muutoksen myötä RING ja GRÅ jne.
Matti Lehtiö
Kyllä Savon rykmentissäkin oli samanlainen nimien lyhentymisvaihe, tosin hieman aikaisemmin. Ainakin Iisalmen komppaniassa palvelukseenastuvilla miehillä oli jo 1750-luvulla useimmiten yksiosainen sotilasnimi. Kaksiosaisia nimiä tosin esiintyy satunnaisesti myöhemminkin.
Iisalmen komppanian viimeinen ruotu nro 125 poistettiin vahvuudesta vuonna 1748, mutta tämä on ainoa muutos Kuopion ja Iisalmen komppanioiden ruodutuksessa isonvihan jälkeen.
VäinöH
eeva häkkinen
25.06.09, 23:31
Nimeä Arg en ole löytänyt sotilasrullista, pelkästään Böös. Niinpä arvaisin että Arg on ehkä sittenkin papin oma käännös.
VäinöH
Pappi muisti vain että äkäinen ??
Mutta vakavasti ottaen, omien havaintojeni mukaan papin virheissä oli usein joku juttu taustalla, joskus jopa valaiseva. Esim. kahden esiäidin tausta on selvinnyt, kun pappi on yhden lapsen kastemerkintään kirjannut näille poikkeavan nimen, toisessa tapauksessa talon nimen, toisessa hänen isäpuolensa nimen, molemmat pitäjässä uniikkeja. Äitien itsensä nimet olivat niin tavallisia, että kun tuolloin 1700-luvun alussa ei heistä ollut lähteissä mitään mainintoja ennen avioitumista, ei ilman apuja asiaa olisi voinut selvittää.
Rekrytointiluetteloita en yrityksistä huolimatta ole löytänyt Iisalmen komppanialle. Joitakin yksittäisiä olen nähnyt Etelä-Savon komppanioille.
1778 pääkatselmus toteaa:
Eric Jum Casserad wid General Munstringen d: 21 augusti 1775. i stället samma År den 7. Nowember antagen Rotans Wargerings Karl Joachim Böös, född i Jorois S:n.
Myöskään täydennysmiehistä en ole nähnyt luetteloa tuolle ajalle olisiko se tarjonnut lisävalaistusta.
Palkkausluettelot on vielä vaiheessa (tahtoo sanoa: en löytänyt kyseistä rullaa Joensuun maakunta-arkistosta). Ehkä Mikkelissä tai kaukolainaksi... SSHY'ssä olevien 1732-41 palkkaluetteloiden perusteilla niissä on varsin vähän lisätietoa pääkatselmuksiin verrattuna. Tarkoitus olisi kuitenkin käydä niitä läpi jossain vaiheessa, jos ei muuta, niin niistä saisi toisen vertailutekstin muutamaan epäselvään päivämäärään.
Peräsin lähteitäsi, kun ajattelin, että Joakim olisi ehkä ehtinyt palvella muutaman kuukauden Arg-nimellä, jos pohjoisissa komppanioissa olisi sattunut olemaan samanlainen nimenvaihtobuumi. Ilmeisesti ei. Palkkausluetteloiden sisältö on todella aika niukka katselmusluetteloihin verrattuna, mutta epäselvästi kirjoitettuja nimiähän sieltä voi tarkistella ja ruotuuntulo- ja lähtöpäivät on sentään yleensä kerrottu, samoin kuin ruodusta poistumisen syy, jollei katselmusluetteloista löydy.
Savon jalkaväkirykmentin "aflöningsrullor" ovat sarjassa 55041-61, jotka ovat Mikkeliinkin näköjään tulleet eri aikaan kuin tavalliset Militariarullat. Pyrin käymään arkistolla viikottain (yleensä siinä onnistumatta), mutta jos haluat jostain paperikopiota, voisin joskus ottaa. En ole onnistunut kuvaamaan ruudulta, heijastukset ovat liian häiritseviä.
vBulletin® v3.8.11, Copyright ©2000-2024, vBulletin Solutions Inc.