Arkistonäkymässä ei tällä hetkellä lainaus erotu varsinaisesta viestistä. Suosittelemme että vilkaisette ns. täydellistä versiota: : Bur(g)man(n) & Ruuth
Säämingissä vihittiin aviolittoon 1816 seuraava pariskunta:
27.10.1816 vid Wibr: Reg: S: vid Wib Jäg: C. Burmann tp:dt: Maria Pet:dr: Ruth Aholax
heille syntyi seuraavat lapset:
18.11.1817 23.11.1817 Aholax L: Carl Burman Maria Pet:dr: Ruthu Petter Gust:
13.7.1820 16.7.1820 Aholax tp: Carl Gust: Burman Maria Ruthu Otto
2.9.1822 8.9.1822 Aholax tp: Carl Gust: Boman Maria Ruth Eva Sophia
mutta he muuttivat jonnekin toisaalle 1829/1830:
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/saaminki/rippikirja_1822-1831_tk1178_1/3.htm
muuttomerkintä, epäselvä, myös lastenkirjassa:
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/saaminki/lastenkirja_1804-1842_tk11811a/90.htm
Mistäköhän suunnasta alkaisivat selvitä Carl Gustafin esipolvet?
Jens
Säämingissä vihittiin aviolittoon 1816 seuraava pariskunta:
27.10.1816 vid Wibr: Reg: S: vid Wib Jäg: C. Burmann tp:dt: Maria Pet:dr: Ruth Aholax
heille syntyi seuraavat lapset:
18.11.1817 23.11.1817 Aholax L: Carl Burman Maria Pet:dr: Ruthu Petter Gust:
13.7.1820 16.7.1820 Aholax tp: Carl Gust: Burman Maria Ruthu Otto
2.9.1822 8.9.1822 Aholax tp: Carl Gust: Boman Maria Ruth Eva Sophia
mutta he muuttivat jonnekin toisaalle 1829/1830:
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/saaminki/rippikirja_1822-1831_tk1178_1/3.htm
muuttomerkintä, epäselvä, myös lastenkirjassa:
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/saaminki/lastenkirja_1804-1842_tk11811a/90.htm
Mistäköhän suunnasta alkaisivat selvitä Carl Gustafin esipolvet?
Jens Viipurilais-nuijamaalaisesta Rutin suvusta on tehty sukututkimus. Se on saatavana/nähtävänä ainakin SSS:n kirjastossa. Tekijöinä muistaakseni Muukkonen ja Ruti. Koska tuossa yllä jotain yhteyttä Viipuriin niin ajattelin vihjaista asiasta. Jos Aholax on Sääminkiä niin sitten esipolvet taitavat mennä eri sukuun!
hei,
nämä Säämingin Ruuthit polveutuvat viestiratsastaja Michel Ruuthista (1694-1753) ja puolisostaan Kristina Ekrothista, joiden syntyperä on minulle vielä epäselvä, mutta Ruuthit lienevät samaa sukua kuin joroislaiset kaimansa. Eli Viipuriin eivät näiden Ruuthien vaiheet viene.
t. Jens
Tapani Kovalaine
13.06.09, 20:46
Säämingin rippikirjaan tehty muuttomerkintä vaikuttaa epäselvältä, mutta silti siinä lukee, että noin joulukuussa 1829 on annettu muuttotodistus Kides -nimiselle paikkakunnalle muuttoa varten.
Kiteen Puhokseen perhe muutti ja jätti alkuvuonna 1830 Kiteelle muuttokirjansa. Carl Burman kuoli 1834 ja oli tuolloin rippikirjaan vanhennettu 20 vuodella kuten vaimonsakin, jota seuraavassa rippikirjassa kutsutaan nimellä Maria Ruth 1778. Hän näkyy olleen elossa vielä vuonna 1862.
http://www.digiarkisto.org/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/kitee/rippikirja_1821-1832_tk2141-2142/210.htm
http://www.digiarkisto.org/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/kitee/rippikirja_1833-1838_tk2142/231.htm (http://www.digiarkisto.org/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/kitee/rippikirja_1833-1838_tk2142/231.htm)
http://www.digiarkisto.org/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/kitee/rippikirja_1839-1852_tk2142-2143/642.htm
kiitoksia (jälleen!)
nytpä pitää vain pähkäillä, mistä Carl on oikeastaan kotoisin, ja se ei välttämättä ole kovin helppoa... tuntuu olevan aika niukasti tietoa saatavilla hänen syntyperästään.
Kävin läpi Burmanin ja Ruuthin lasten kummit, tuloksetta.
Ainoa kiinnostava seikka oli tämä:
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/saaminki/syntyneet_1816-1828_tk1183/23.htm
kummeina mainitaan secreterare Hasselqvist ja fru Hymén, joita en Säämingin kulmilta löydä, vaan kysymykseen voisivat tulla Hämeenlinnan linnanvahti Johan Hasselqvist ja puolisonsa Fredrika Hymenia. Hieman kummaa, mutta Carl Gustaf Burmanin alkuperä on joka tapauksessa aika tiheän usvan peitossa.
Tapani Kovalaine
14.06.09, 12:06
Carl Gustaf Burman ei todella hiskittämällä tunnu löytyvän, mutta sentäs on yksi lähellä-piti-tilanne, sillä 5.5.1798 syntyi aivan sopivaan aikaan Joroisissa Carl Gystaf Bom. Hänen äitinsä oli sopivasti Greta Ruth/Groth ja isä oli sotilas eli korpraali Carl Bom. Mutta eipä vaan palikoita saa osumaan kohdalleen tämän Kalle Kustaan kanssa! Jää liian paljon netissä olevaa usvaa...
http://hiski.genealogia.fi/historia/sl.gif (http://hiski.genealogia.fi/hiski/1r5raq?fi+0136+kastetut+6897)5.5.1798 30.5.1798 Ruokojerfvi Carl. Joh. Bohm /(Bom)/(Boman?/Buuman??) Anna Gretha Groth 20 Carl Gystaf
http://www.digiarkisto.org/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/joroinen/syntyneet_1798-1826_tk1678/4.htm
näinpä näin: eipä häntä voi kovinkaan hyvin samaistaa tuohon Carl Gustafiini. Pitääpä tarkastella silti. Tuo Burman ei ole kaikista tavallisin sotilasnimenä, mikä voisi viitata perinnöllisyyteen. Mutta tuota, Carl Gustaf mainitaan vihittäessä jääkäriksi ja kotipaikaksi ilmoitetaan Viipurin rykmentti. Mikäköhän sotilasosasto tuo mahtaa olla ja onkohan sieltä säilynyt asiakirjoja (esim. rullia), joista voisi sotamiehen kotipaikka ilmetä?
Bodniemi37
14.06.09, 12:55
Joku tuntematon LDS-kirkon jäsen on syöttänyt IGI-tietokantaan Carl Gust. Burmanin syntymäajaksi 20.11.1798, syntymäpaikka Kitee. Kiteen batchnumeroilla C450901 ja C450902 en kuitenkaan löytänyt IGIstä vastavaa syntymämerkintää. HisKistä Kiteen kastetut puuttuvat edelleenkin vuodesta 1791 lähtien.
-----------------
Kummilöytösi on perin kiinnostava: avioparin Johan Hasselqvist ja Fredrika Hymenius Hämeenlinnassa 21.11.1797 syntynyt poika Jeremias Hans Hasselqvist toimi myöhemmin toimitusvoutina ja omisti Parikkalan Ala-Hovin. Hänellä oli lankonaan Filemon Dahl -niminen pappismies, joka oli toisessa aviossaan Luumäellä syntyneen esisetäni Anders Emanuel Strandmanin Natalia Maria Elisabet -tyttären kanssa.
Kirjailija (Kumpujen yöstä) ja mm. Kalevalan kuvittaja Aarno Karimo oli Jeremias Hans Hasselqvistin ja hänen puolisonsa Amalia Milda Dahlin pojanpoika.
Jeremias Hans Hasselqvist kastettiin Hämeenlinnassa 22.11.1797. Hänen kumminaan toimi myös eräs Marg: Doroth: Burghausen. Liekö ollut kotoisin Kirkkonummelta?
Hei,
Huomasin itsekin tuon merkinnän räplätessäni familysearchia, mutten oikein ymmärrä, mihin se perustuu. Tarkistin toki digiarkistosta Kiteen kastetut, eikä tuo aika korreloi kyllä mihinkään. Kiinnostavaa...
Kun tuosta miehestä toistuvasti käytetään nimeä Burgman, tulin tarkastaneeksi Yrjö Blomstedtin artikkelin k.o. suvusta (Uusi sukukirja 2, ss. 311-325), ja vaikka suvussa onkin useita Carl Gustafeja, yksikään ei ole minun hakemani henkilö. Mutta huomio kiinnittyi toiseen tahoon: Nastolan (1792) ja sittemmin Hartolan (1801) nimismiehenä toimi Gustaf Adolf Burgman (1764-1803), jolle sukukirja antaa pojan Carl Magnus s. 5.5.1798 Nastolassa - "myöhemmät vaiheet tuntemattomat". Tämä nyt on aika kaukaa haettua, mutta pitänee tarkastaa, jos mahdollista.
Ja ehkä jossain määrin kiinnostavaa, että kyseisen Carl Magnuksen serkku Carl Emil (1795-1825) toimi apteekkialalla Hämeenlinnassa.
Oli miten oli, koska varhaisin varma tieto C.G. Burgmanista on se, että hän vihittäessä 1816 oli jääkärinä Viipurin rykmentissä, en voine tehdä muuta kuin käydä katsomassa kyseisen Suomen 3. jääkärirykmentin rullia 1815-1816 toivoen, että niissä olisi pienikin maininta miehen syntyperästä. Ne on ymmärtääkseni siirretty Kansallisarkistoon.
Hei,
Vasta näin tämän ketjun ja mieleeni tuli kaukaa haettuna, lähinnä Säämingin Aholahdesta johtuen Bauman-Boman-suku. Suvun Suomen kantaisän varusmestari Didrik Mathiasson Baumanin (21.2.1697, Nykil, Itä-Göötanmaa - 2.5.1774 Tuusniemi, Heinolan msrk) 2. pso oli Anna Sofia Jacob Fredriksdr Ållongren, jonka täti Anna Elisabet Ållongren oli naimisissa Aholahden Adam Pistolekorsin kanssa.
Baumaneiden nimeksi Suomessa vakiintui pian Boman, mutta monen moista väännöstä nimestä kääntyi (mm. Karman Mäntyharjulla). Ensimmäisen vaimonsa Hedvig Charlotta Bröijerin kanssa Didrikillä oli ainakin 12 lasta, joista ainakin 9:llä oli jälkeläisiä, joita kaikkia tuskin vielä olen saanut selville. Kaikki pojat pistettiin nuorina armeijan palvelukseen. Yksi tytöistä Margareta nai 28.6.1767 Nastolassa pillipiipari Henrik Ekrothin (joskus Enroth), jonka syntyperää en ole selvitellyt. Perhe eli myöhemmin Mäntyharjulla, jossa myös Margaretan veli Gustaf Herman Bauman perheineen asui.
Didrik Baumanin lapset asuivat Asikkalassa, Nastolassa, Hollolassa, Lammilla, Hauholla, Hartolassa ja Mäntyharjulla - pitkälti Didrikin komennuspaikkakunnilla, mutta liikkuvaisina jälkeläiset levisivät kukin tahoilleen.
Baumanit ovat alunperin vanhaa Lyypekkiläistä kauppiassukua, jonka eräs vesa muutti Itä-Göötanmaalle 1600-luvun alussa. Didrik oli mm. kreivi von Fersenin säätyläisrakuunarykmentissä Norjan retkellä ennen siirtoaan Suomeen 1721.
Aivan hakuammuntaa, mutta...
t. Helena V.
Kiitos, nämä ovat kaikki hyviä vihjeitä. Mutta koska kirkonkirjojen selailu ei tunnu tuottavan ratkaisua kysymykseen Carl Gustafin syntyperästä, pitänee yrittää seuraavaksi (kun vain joskus ehtisi...) jalkautua sota-arkistoon. Ehkäpä Suomen 3. jääkärirykmentin Viipurin pataljoonan rullista 1815/1816 löytyisi jotain ratkaisevaa lisätietoa (esim. kotipaikka) jääkäri Burgmanista...
Jens
Nyt olen käynyt läpi erinäisiä lastenkirjoja ja rippikirjoja - ilman mainittavaa menestystä. Heräsi kysymys, tunteeko kukaan tämän miehen vaiheita:
Carl Gustaf, syntyy Otto Fredrik Pistolekorsin ja Anna Löppösen aviottomana lapsena 25.10.1789 Säämingin Niittylahdessa. En tahdo löytää häntä mistään, mutta ei ole kuollut missään eikä vihittykään.
Tuon C.G.:n ei tarvitse tietenkään liittyä kuvioon mitenkään, mutta huomio kiinnittyi minun Carl Burgmanini lapsilleen antamiin nimiin. Ensimmäinen poika on nimetty appiukon mukaan Pehr Gustafiksi, mutta toiselle on annettu äärimmäisen harvinainen Otto-nimi. Ensimmäiselle tyttärelle annettiin nimeksi Eva Sophia (mikä ei kyllä liity mihinkään) ja toiselle jokin Anna-alkuinen kaksoisnimi.
Ihmetyttää se, ettei minun Burgmanilleni missään vaiheessa ilmesty patronyymiä, vaikka puolisonsa sellaista käyttää, ja syntymävuotta hän ei myöskään saa ennen kuin Kiteessä ennen kuolemaansa, ja sen ei tarvitse olla erityisen oikein. Mutta mää ja tiijjä.
Jens
Jens
Voidaan myös kysyä, kuka on tuo Charlotte Pistolekors ja mitä hän tekee Carl Burgmanin Otto-pojan kummien joukossa. Mitään erityistä sosiaalista tai maantieteellistä syytä en tähän keksi:
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/saaminki/syntyneet_1816-1828_tk1183/23.htm
Hän on todennäköisesti samaisen Otto Fredrik Pistohlekorsin 1804 syntynyt tytär. Ehkä pitää kohta ruveta harrastamaan huuhaa-sukututkimusta / hutkimusta iltojensa iloksi.
Unohtakaamme toviksi tuo epävarma hypoteesi. On kuitenkin useita kysymyksiä, jotka kaipaavat vastauksia:
- missä Carl Gustaf luuhaa ennen vuotta 1816 (vastaus: armeijassa Viipurissa?)
- mistä Carl Gustaf on saanut sukunimensä (vastaus: armeijasta?)
- mikä miestä vetää Kiteen suuntaan (vastaus: työmarkkinat?)
- jos hän olisi tuo 1789 syntynyt, missä hänen äitinsä on ja kuka hänet kasvatti ja missä?
- keitä ovat nuo ihmiset hänen lastensa kummeina ja miten he liittyvät kokonaisuuteen?
- miksi en ole käynyt jo katsomassa niitä rullia (koska olen saamaton?)
jotenkin näiden tahojen on kutouduttava yhteen:
Carlin Pehr Gustaf-pojan kummina mainitaan Arvid Holmesten, jonka puoliso Fredrika Gustava oli puolestaan Johan Hasselqvistin ja Fredrika Hymenin tytär, ja Johan ja Fredrika puolestaan mainitaan Carlin Otto-pojan kummeina yhdessä Charlotte Pistohlekorsin kanssa.
Bodniemi37
11.07.09, 22:03
jotenkin näiden tahojen on kutouduttava yhteen:
Carlin Pehr Gustaf-pojan kummina mainitaan Arvid Holmesten, jonka puoliso Fredrika Gustava oli puolestaan Johan Hasselqvistin ja Fredrika Hymenin tytär, ja Johan ja Fredrika puolestaan mainitaan Carlin Otto-pojan kummeina yhdessä Charlotte Pistohlekorsin kanssa.
Jospas Johan Hasselqvist ja Fredrika Hymén olivat sukuloimassa Säämingissä, sillä vuosien 1809-1825 rippikirjan merkinnnöistä päätellen komissaariksikin tituleerattu varanimismies Arvid Holmstén näyttää asuneen puolisoineen Säämingin Pihlaniemessä ainakin jo vuonna 1815 ja myöskin tuleva toimitusvouti ja Parikkalan Alahovin omistaja (Jeremias) Hans Hasselqvist mainitaan oikeine syntymäaikatietoineen samalla rippikirjan aukeamalla, http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/saaminki/rippikirja_1809-1825_tk1178_2/82.htm.
Rouva Eva Sofia Hÿmen, född Holmstén, joka mainitaan avioparin Holmstén et Hasselqvistin alapuolella oli varmaankin komissaarin sisar?
hei,
näinhän tämä näyttää olevan. Mutta C.G.Burgmanin lasten kummimerkinnät osoittavat, että tällä Holmsten-Hasselqvist-sukupiirillä on jokin sosiaalinen suhde Burgmanin perheeseen.
Jos voisin osoittaa, että C.G. on tuo 1789 syntynyt avioton, selittäisi se useita asioita, kuten sen, miksi hän ylipäätään ilmaantuu Sääminkiin yms. C.G.:n varhaiset vaiheet ovat kuitenkin pimennossa. Säämingin 1804 aloitetusta lastenkirjasta häntä en tapaa, mikä voi tietysti johtua siitä, että kirja alkaa mielestäni selvästi myöhemmin (jos se alkaisi 1804, siellä pitäisi olla sankoin joukoin 1790-luvulla syntyneitä, vaan eipä ole). Pitää toivoa, että armeijan rullat kertovat kotipaikan ja iän. Ja olikohan niin, että Säämingistä ei ole myöskään tuomiokirjoja 1790-luvun lopulta?
Jens
Bodniemi37
12.07.09, 11:25
Ja olikohan niin, että Säämingistä ei ole myöskään tuomiokirjoja 1790-luvun lopulta?
Sääminki näyttää kuuluneen Pien-Savon (eli Vähä-Savon) aliseen tuomiokuntaan vuosina 1796-1862, http://www.genealogia.fi/hakem/tuomiokunnat.htm,
Ainakin KA:n Vakka-tietokannan mukaan Pien-Savon alisen kihlakunnan 1790-lopun tuomiokirjat ovat säilyneet, http://www.narc.fi:8080/VakkaWWW/TarkHaku.action,
Arkistonmuodostaja: Kihlakunnanoikeuksien renovoidut tuomiokirjat
Arkisto: Pien-Savon alisen tuomiokunnan renovoidut tuomiokirjat - Sarjat
-----------------------------------------------------------------------
KO a Varsinaisten asioiden pöytäkirjat
KO a:1 Varsinaisten asioiden pöytäkirjat 1796 - 1797
KO a:2 Varsinaisten asioiden pöytäkirjat 1798 - 1799
Mikrofilmit UK:1828-1830 ja UK:1830-1831
KO b Ilmoitusasioiden pöytäkirjat
KO b:1 Ilmoitusasioiden pöytäkirjat 1797 - 1804
(mikrofilmin numeroa ei mainita, säilytysyksikkö: kotelo)
------------------
Pekka Lappalaisen laajoja paikallishistorioita olen pariinkiin otteeseen silmäillyt. Kannattaisi ilmeisesti lukea myös Pekka Ahtiaisen ja Jukka Tervosen tuoreehko SÄÄMINGIN HISTORIA 2 (1998), 652 s.
Julk. Savonlinnan kaupunki, Savonlinna-Säämingin seurakunta
ISBN 951-95071-5-9.
näinpä näin,
Pidän ensi viikolla yhden lomapäivän ja käyn lehteilemässä Sota-arkistossa 3. Jääkärirykmentin Viipurin pataljoonan sotilasrullat 1815-1816, josko niistä jotain vinkkiä saisi. Ja paikallishistorioissa voi olla yllättävää tietoa. Luulisi, että kun kastekirjassakin 1789 syntyneen CG:n isäksi on merkitty Otto Fredrik Pistohlekors, käräjiltä luulisi löytyvän lisätietoa (kaipa joutunut jotain ruokkoa maksamaan mikäli lapsi on lopulta jäänyt henkiin). Otto Fredrik kuoli 53-vuotiaana 1823 ja Burgmanit muuttivat pian tämän jälkeen pois Säämingistä; lieneekö asiat jotenkin yhteydessä toisiinsa, sillä torppari Pietari Ruuth jatkelee tavalliseen tapaan eloaan Aholahdessa vielä 1841.
Mutta kuten todettua, tämä ajattelu voi hyvin olla ensiluokkaista huuhaata, mutta selittäisi hieman Burgmanien liikkeitä Säämingissä, lapsille annettuja herraskaisia nimiä ja perhekontakteja.
Jens
Bodniemi37
12.07.09, 14:47
Ei minulla ole varmaa tietoa myöskään Johan Hasselqvistin vanhemmista. Hän saattoi olla merimies Matts Hasselqvistin ja Valborg Henriksdotterin Turun suomalaisessa srk:ssa 25.7.1762 syntynyt poika Johannes, http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/turun_suomalainen/syntyneet-vihityt-kuolleet_1761-1785_jk1179-1180/27.htm.
Arvid Otto Holmstén näyttäisi syntyneen 18.7.1783 Sysmässä sikäläisen nimismiehen Erik Holmsténin ja Margareta Sofia Tauben poikana. Carpelanin mukaan nimsmies Erik Holmstén syntyi Luopioisissa 13.4.1746; Hiskistä katsottuna:
Luopioisten syntyneet/kastetut
13.4.1746 15.4.1746 Kåufvala Knapi Johan Benjaminss: Maria Erichsd:r Erich
-----------
Arvid Otto Holmsténin sisaruksista ainakin Helena Erika näyttää kulkeutuneen avioliittonsa myötä Itä-Suomeen: hän oli ylioppilasmatrikkelin mukaan aviossa Askolan Juornaankylän Piikkilän talollisen pojan Erik Tereniuksen kanssa. Tämä toimi Puumalan kirkkoherran apulaisena 1793, Juvan 1802, armovuodensaarnaajana siellä s.v., kappalaisen apulaisena 1805, kirkkoherran apulaisena 1806. Maaningan vt. kappalaisena 1808. Varapastorina 1811. Rantasalmen 2. kappalaisena 1812. Kangasniemen kappalaisena 1820 (virkaan 1823), http://matrikkeli.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=10544.
eli nämä henkilöt ovat varsin laajalta alueelta eikä heitä näytä yhdistävän muu kuin Sääminki. Sieltä heidän välistä yhteyttään pitänee hakea...
Jens
Daniel Falck
12.07.09, 15:33
Varmaan oletkin tämän jo havainnut:
Sääminki, RK 1822-1831, Aholahti (http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/saaminki/rippikirja_1822-1831_tk1178_1/3.htm)
mm.
Petter _ Ruthu 1761
Hu Sara _ Pulkin 1772
...
måg Carl Burman 1796... tekstiä (mitä tapahtui 8.5.1826?), toisella rivillä muuttomerkintä
Hu Maria _ Ruthu 1798 19/9
niin, tuo teksti on kiinnostava, mutta voi kun saisi siitä selvää. Voisiko olla:
bes till Rådst(ugu) på ålder frågd / frögd och stenden 8.5.1826
eli hänet olisi haastettu raastuvanoikeuteen vastaamaan iästään ja säädystään? Tai sitten luen aivan omiani.
eli pitäisi katsoa raastuvanoikeuden pöytäkirjasta, mitä siellä on oikeastaan kysytty - mutta minkä raastuvanoikeuden?! Nehän ovat kaiketi kaupunkien alioikeuksia...
Onko kenelläkään mitään hajua tuosta alemmasta rivistä? Se on aika muusia :( Se tuskin sisältää muuta kuin merkinnän, että pariskunta on lähtenyt Kiteelle alkuvuodesta 1830.
... och stenden 8.5.1826
Xstendom eli siis Kristendom.
Alarivi on liian haaleaa, jotta näkisin siitä mitään.
Daniel Falck
12.07.09, 17:36
Vielä Karlin ammatista:
Vihkimerkinnässä (http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/saaminki/vihityt_1816-1828_tk1183/2.htm) lukee ilm.
S wid [voi olla: T: vid] Wiborgs Jäg: C: Burmañ...... vid Wibs Regiment
Torp. Maria Petdr Ruth......... Aholax
Ei siis välttämättä jääkäri, vaan kenties jokin muu.
Tapani Kovalaine
12.07.09, 18:22
Alempi rivi on kylläkin hyy..yvin haaleaa, mutta siinähän silti lukee:
flyttad med betyg ..??.. till Kides ..??.. 27 dec 1829.
Todellakin, Burmanin perhe saapui 1830 Kiteelle Puhokseen. Tuo tekstissä oleva päivämäärä on erittäin epäselvä ja kysymysmerkkien paikalla saattaa lukea mitä vaan.
Ylempi rivi alkaa mielestäni sanalla bevis.
kiitoksia taasen kaikille.
Tuo raastuvanoikeuden viite on tarkistettava. Toimikohan sellainen Savonlinnassa jo tuolloin vai mihinköhän tuo Rådstugurätt oikein viittaa?
Savonlinnassa tosiaan aloitti toimintansa 1817 oma raastuvanoikeus, joka vieläpä piti istuntoa 8.5.1826 - mutta siellä ei puhuttu halaistua sanaa Carl Burmanista. Kävin lukaisemassa KA:ssa olevat renovoidut (?) pöytäkirjat koko tuon vuoden osalta, eikä tärpännyt. Ovatkohan konseptit säilyneet, jos niissä olisikin jotain? Kihlakunnanoikeus ei puolestaan istunut käräjiä toukokuussa...
Muuten, kaivoin Kiteen kirkonarkistosta Carlin ja perheensä muuttokirjan Kiteelle, vaikka eipä siitäkään oikein iloa ole:
"Lampuoti Carl Burman tämän seurakunnan Aholahden kylästä, on naimisissa Maria Pietarintytär Ruutun kanssa, edellinen syntynyt vuonna 1796, jälkimmäinen 19.9.1798; omaavat välttävät (försvarlig) kristinopintiedot ja ovat nuhteettoman elämämvaelluksensa aikana esteettä nauttineet kallisarvoisia autuudenvälikappaleita, viimeksi 18.10. viimeksikulunutta vuotta; he ovat synnyttäneet (framalstra) laillisessa avioliitossa seuraavat perilliset: poika Peter Gustaf, syntynyt 1818, lukee jotenkuten kirjasta; tyttäret Eva Sophia, syntynyt 1822, on myös tehnyt alun sisäluvussa, ja Anna Maria, syntynyt vuonna 1825. Kaikki nämä henkilöt ovat vapaita muuttamaan täältä Kiteen seurakuntaan, minkä pyynnöstä todistan. Säämingissä, 12.2.1830. Johan Tykén, kirkkoherra."
taisipa ongelma ratketa:
Viipurin jääkärirykmentin Viipurin pataljoonan Sortavalan komppanian pääkatselmusrullassa mainitaan 1816 jääkärinä n:o 134 Carl Burgman. Hänestä annetaan seuraavat tiedot: syntynyt Vaasan läänin Laukaan pitäjässä, ottanut eron palveltuaan 6 vuotta. Ikä: 19 vuotta. Pituus: 5 jalkaa, 7½ tuumaa. Naimaton. Luterilainen.
Sellaillessa sitten Laukaan kastettuja, ei sopivaa henkilöä tarvitse kauaa hakea:
Carl, Sophia Burgmanin avioton lapsi,syntyi 7.1.1797:
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/laukaa/syntyneet_1786-1826_uk405/54.htm
nyt vain seurailemaan, yhtyisivätkö heidän tiensä jossain. Sophia Burgman voi olla sama, joka avioitui Laukaassa 1811 ja tituleerataan kirjanpitäjän tyttäreksi. Pariskunta muuttaa sittemmin Sortavalaan (!). Silloin voi myös miettiä, lähteäkö yhdistämään tuota Sofiaa siihen Sofia Burgmaniin, joka syntyi Hollolassa 9.5.1773 ja jonka isä Petter Burgman muutti 1787 Viitasaarelle ja mainitaan eronneena kihlakunnankirjurina.
Jens
tällä sivulla komeileekin jokin Burgman, mutta mikä ihmeen merkintä tuo mahtanee olla?
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/laukaa/rippikirja_1794-1811_uk401/96.htm
Tapani Kovalaine
13.07.09, 15:19
Viitasaarella Petter Burgman on päässyt rippikirjaan alimmalle riville ja niukkaakin niukemmin tiedoin: http://www.digiarkisto.org/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/viitasaari/rippikirja_1781-1790_uk590/2.htm (http://www.digiarkisto.org/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/viitasaari/rippikirja_1781-1790_uk590/2.htm)
http://www.digiarkisto.org/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/viitasaari/rippikirja_1792-1798_uk590/148.htm
Tapani Kovalaine
13.07.09, 16:06
Esipolvien tie menee Kärkölään ja Hollolan Mukkulaan...
http://hiski.genealogia.fi/historia/sl.gif (http://hiski.genealogia.fi/hiski/1sjz46?fi+0266+kastetut+653)27.9.1762 30.9.1762 Kärkölä Hovila Hr Petter Burgman Helena Möller Ulrica
http://hiski.genealogia.fi/historia/sl.gif (http://hiski.genealogia.fi/hiski/1sjz46?fi+0266+kastetut+747)6.11.1764 9.11.1764 Kärkölä Hovila Hr Petter Burgman Helena Möller Gustav Adolph
http://www.digiarkisto.org/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/karkola/rippikirja_1756-1779_tk376-377/12.htm (http://www.digiarkisto.org/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/karkola/rippikirja_1756-1779_tk376-377/12.htm)
http://hiski.genealogia.fi/historia/sl.gif (http://hiski.genealogia.fi/hiski/1sjz46?fi+0096+kastetut+2390)9.5.1773 13.5.1773 Muckula Kamerer Petter Burgman Helena Möller Sophia
http://hiski.genealogia.fi/historia/sl.gif (http://hiski.genealogia.fi/hiski/1sjz46?fi+0096+kastetut+2941)30.4.1776 1.5.1776 Muckula Camer: Petter Burgman Helena Möller Elisabetha
Bodniemi37
13.07.09, 16:31
Esipolvien tie menee Kärkölään...
Ja sieltä Hollolan Mukkulaan (HisKin kastetut, http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/hollola/rippikirja_1776-1780_tk291_3/80.htm)... Olen joskus merkinnyt Yrjö Blomstedtin sukuselvityksestä [Uusi sukukirja II] Petter Burgmanin kuolinajaksi 11.2.1793, paikka Mäntyharju, missä myös poikansa Fredrik puolisoineen asui.
------
Mukkulaa näyttää 1700-luvun lopulla - oman tutkimuksemme kannalta kiinnostavasti - vuokranneen herra Christian Hassel (s. 1729). Liekö ollut Ristiinan kappalaisen (1698-1710) Christianus Christiani Hasselin pojanpoika? Inspehtorina toimi tuolloin eräs herra Giösling, tuttu sukunimi tämäkin.
mutta: onko jossain rippikirjassa todella näyttöä siitä, että Sophia Burgman on tuo sama Sophia? Minulla on edessäni kopio tuosta Uuden sukukirjan artikkelista, jossa Sophiasta sanotaan "kuollut tod.näk. nuorena". Onko Sophiaa löydettävissä jostain keskisuomalaisesta rippikirjasta?
Jens
enkä ole toistaiseksi paikantanut Carl Burgmania Laukaan lastenkirjoistakaan. Eipä silti, kyllä kyseessä on oltava saman miehen. Monet yksityiskohdat stemmaavat, joskin on selittämätöntä, miten hän keksii lähteä Sääminkiin.
Tapani Kovalaine
13.07.09, 20:44
Huikeita tulkintanäkymiä avaavat viestin nro 33 linkissä näkyvät kummien nimet ja viestin nro 34 linkissä mainitut jungfru Burgmanin asuintalon asukkaiden nimet...
en ole nyt aivan varma mitä ajat takaa... ainakin kulmilla pörrää Fredrik Johan Belitz, joka kunnostautuu muutoin ainakin kahden aviottoman lapsen isänä, miksei sitten kolmannenkin - mutta syntyneiden luetteloissa Carl-poika saa olla isätön.
Mutta valota toki kirkasta ajatusta...
Jens
Tapani Kovalaine
13.07.09, 20:55
Ajatuksen kirkastamiseksi:
1. jos suorituskomissaari Belitzin rouva Björkell oli kummina
2. jos herra kapteeni Tuderuksen rouva Belitz oli kummina
niin silloinhan luulisi jungfru Burgmanin etunimen olevan Sofia rippikirjassa, vaikka tuota nimeä ei tekstistä löydykään.
Daniel Falck
13.07.09, 20:58
Hyvällä tahdolla RK:n merkinnästä lukee:
Sofi Burgman..... (s.) 1771.... abit 1798.
Tarkoittaakohan Tapani mm. tuota rouva Belitziä os. Tuderusta? :)
Edit...Ah... tosiaan taitaa siinä Jfr. lukea eikä Sofi... ;) kuten Tapani sanoi.
juu, kyllähän rippikirjassa ilman muuta lukee Jungfru, oli sitten kuka hyvänsä. Mutta tänään sytytykseni on armottoman hidas... Kastekirjassa Carlin äiti on kiistatta Sofia Burgman. Mutta mihin te pyritte näillä kummeilla...?
ihmettelee Jens
Daniel Falck
13.07.09, 21:09
Yhtenä kummina oli
Herra Jacob Vilhelm Bergström Laukaan Sikalasta.
Hän sai puolisonsa Anna Johanintyttären kanssa Laukaalla lapset:
3.8.1796 4.8.1796 Sikala H. Jac. Vilh. Bergström Anna Johansdr. Jacobus tv(oä)
3.8.1796 4.8.1796 Sikala H. Jac. Vilh. Bergström Anna Johansdr. Valborg tv(oä)
Herra taitaa itse olla tämä Kurussa kastettu lapsi:
21.7.1774 24.7.1774 Hainari Jacob Joh: Bergström Juliana Hillebrandt Jac: Wilh:
Komealta kalskahtavat nimet jatkuvat! :) Eikös näillä perhepiiriä pyritä selvittämään...
juu, kyllä toki...
ihmetyttää vain se, etten saa Carl-poikaa mitenkään silmiini lastenkirjassa, ja se, etten yhytä myöskään Sofia Burgmania samoilta sivuilta oletetun Petter-isänsä kanssa :(
Tuolla Belitzien taloudessahan ovat nuoret miehet olleet vauhdissa kun aviottomia lapsia syntyy vallan...
Jens
Bodniemi37
13.07.09, 21:25
Sofia Burgmanin tittelinä oli mielestäni hush: (näin sen luen) Carl-pojan syntyessä. Lyhennettä ovat myös mustien kirjojen kopioitsijat tai ainakin HisKi-tallentajat kovasti ihmetelleet.
Sofia Burgman kuoli Sortavalassa (staden) jo 26.6.1822. Hänen kuolinikänsä on HisKissä peräti 58 v eli kymmenisen vuotta hänelle on mielestäni ikälisää laitettu!
Tapani Kovalaine
13.07.09, 21:32
Laukaan Leinolassa syntyi 19.3.1797 numerolla 46 Johannes Burgman ja isä oli kastettujen kirjassa Erik Burman. Kun sitten katselee Leinolan rippikirjojen sivuja, niin siellä viidennellä rivillä mainitaan Madame ..ophia Burgman.
http://www.digiarkisto.org/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/laukaa/rippikirja_1794-1811_uk401/314.htm
kun taas rippikirjaan häntä on peräti nuorennettu:
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/sortavala/rippikirja_1809-1830_uk760/18.htm
olisi siis muka syntynyt 1779 ja ollutkin kuollessaan n. 43 v...
Jens
tuo Eerik Henrikinpoika Laukaan Leinolassa on todella outo tapaus. Nimeksi näemmä merkattu useimmiten Puurman! Mitäköhän sukua mahtaa olla? Ja mihin sukuun Sofia oikeastaan kuuluu?
Onko Sophiaa löydettävissä jostain keskisuomalaisesta rippikirjasta?
En näe häntä Viitasaaren rippikirjoissa, mutta hän on yhden kerran kastetodistajana - 24.3.1788 syntyneelle Danielssonin lapselle.
mutta eikö tuo jo todista, ettei hän suinkaan kuollut pienenä, kuten Uusi sukukirja väittää, vaan oli aivan voimissaan ja yllättäen Viitasaarella missä isänsäkin...!
eli ehkä varovaisesti voisi luonnostella Sofia Burgmanille seuraavat elämänvaiheet:
Sofia Burgman. Syntyi Hollolassa 9.5.1773 (Blomstedt arvelee, että olisi kuollut lapsena); muutti kaiketi isänsä kanssa Hollolasta Viitasaarelle 1787, jossa isänsä mainitaan eronsaaneena kihlakunnankirjurina Vuoslahden Hilmon torpassa; Sofia toimi maanmittari Jonas Danielssonin Jonas Gabriel-pojan kummina Viitasaarella 1788; mainitaan 1790-luvun lopulla Laukaassa Petruman Kärkäksessä Belitzien perheessä, jossa ollessaan synnytti aviottoman pojan Carlin 1797; solmi avioliiton Laukaassa 1811 värjäri Abraham Nymanin kanssa (s. 24.9.1782); asuivat Jyväskylässä vielä 1812; muuttivat sittemmin Sääminkiin ja sieltä Sortavalaan 10.11.1819; kuoli Sortavalassa 26.6.1822.
Tiedot Säämingistä ja Sortavalasta ovat kiinnostavia, sillä Carl Burgman palveli juuri Sortavalan komppaniassa ja etsiytyi sitten Sääminkiin...
Jens
Tapani Kovalaine
14.07.09, 18:32
Eihän tässä ketjussa toki Nyman-sukua tutkita, mutta kun kerran Sofia Burgman avioitui värjäri Abraham Nymanin kanssa 1812 ja ilmeisesti muutti miehensä kanssa yhdessä Säämingistä 1819 Sortavalaan, niin Sofian elämänvaiheiden selvittämiseksi voi näkysille laittaa sivun 61 Jyväskylän maaseurakunnan lastenkirjasta. http://www.digiarkisto.org/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/jyvaskyla/lastenkirja_1804-1832_msrk_uk414/58.htm
Abraham Nyman ja vaimonsa Benedicta Leander (kappalaisen tytär) ovat lastenkirjan mukaan saaneet 1809 tyttären Wendla Carolinan. Ja siinäpä sitten olikin kaikki, mitä netistä irtosi! Ei ole muualle muuttoa koskevia tietoja. Ei ole mainintaa vuonna 1812 syntyneestä Carl-pojasta. Miksi?
Tapani Kovalaine
14.07.09, 18:47
Sortavalla kuoli 15.1.1815 viiden vuoden ikäisenä Wendla Charlotta Nyman, joka oli värjäri Abraham Nymanin tytär.
http://hiski.genealogia.fi/historia/sl.gif (http://hiski.genealogia.fi/hiski/1sixn9?fi+0504+haudatut+17005)15.1.1815 3.2.1815 Staden Vendla Charlotta Nyman oang.sj. 5 omainen: färgar Abram. Nyman
Ja 6.8.1816 Nymanin perhe sai kaksospojat Sortavalassa. Onkohan ollut Säämingissä asuminen vuosien 1816-1819 välillä tapahtunutta?
Tuo on kyllä hyvä kysymys. Rippikirjassa kyllä lukee selkeästi, että Säämingistä on tultu 10.11.1819, ja rippimerkinnätkin alkavat tuona vuonna:
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/sortavala/rippikirja_1809-1830_uk760/18.htm
mutta toisaalta pariskunta on ollut Sortavalassa aikaisemminkin kuten mainitsit, eikä heistä ole rippikirjassa merkintää ainakaan tuossa kohdin. Enpä ole heitä kyllä Säämingistäkään löytänyt. Outoa...
Nymanin lapsi Carl kuoli Laukaalla:
15.11.1812 29.1.1813 Mattila Färgre brn: Carl Alex: Numan vangifn:sjukdom 2 mån
Karikukka
Tietysti värjärin lapsi kuoli Jyväskylässä
Karikukka
Nymaneista puheenollen, Abraham Nyman syntyi Hauholla: 24.9.1782 27.9.1782 Kyrckby inh. ((F.föreg.skom.p.Hahkiala Eric Grönlund)) Zp. Caisa Åman Abraham (o.ä.)
http://hiski.genealogia.fi/hiski/1shp57
Syntymäpäivä näkyy Sortavalan RK:ssa http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirj...0_uk760/18.htm
(Abrahamin isä Erik Grönlund meni naimisiin Hauholla 11.5.1783 Cathar. Lindstedtin kanssa, muuttivat sitten Hartolaan)
Em. Jyväskylän lastenkirjassa http://www.digiarkisto.org/sshy/kirj...k_uk414/58.htm näkyy Abrahamin velipuoli Wilhelm Wilhelmss. Nyman, joka syntyi Hauholla 25.4.1792 25.4.1792 Kyrckoby inh.t. Wilhelm Nyman Kaisa Åman Wilhelm
Kaisa Greta Åman oli näet saanut Hauholla useampia aviottomia lapsia, ennenkuin meni naimisiin kankurinkisälli (sitt. reserviläinen ja torppari) Wilhelm Nymanin kanssa Hämeenlinnassa 3.2.1788. He saivat sitten lapsia.
Kaisa kuoli Hauholla 14.5.1822 64-vuotiaana.
Karikukka
Kas,tämä on sinänsä kiinnostava havainto, vaikka ei liity suoranaisesti tutkimuksiini.
esille on noussut paikkakuntia, joiden yhteys toisiinsa on hämärä:
kun kerta Sofia (tai siis hänen isänsä) on Hollolasta, mikä saa hänet lähtemään Keski-Suomeen Viitasaarelle? Sukua hänellä ei siellä pitäisi olla eikä työtäkään!
kun taas Abraham on Hauholta, mikä puolestaan saa hänet lähtemään Jyväskylään?
ja miksi lopulta Abraham ja Sofia päättävät lähteä Sortavalaan?
ja mitä vetoa he ja Sofian poika tuntevat Sääminkiä kohtaan?
aina voidaan tietysti selittää tämä käsityöläiste, kuten värjäreiden, ammatillisena liikkuvuutena. Ovathan nämä kaikki toki jonkinlaisia kaupunkeja tai niiden alkuja, jopa Jyväskylä ja Savonlinna.
Mutta tuo Petter Burgmanin ilmestyminen Viitasaarelle irritoi minua eniten. Hänen pitäisi olla lähes säätyläinen (entinen kihlakunnankirjuri) ja elellä mukavasti Hollolassa. Mikä saa hänet yhtäkkiä torppariksi Viitasaarelle?
Aluksi ajattelin, että Petter Burgmanilla voisi olla isänäitinsä Sofia Ignatian kautta jotain suhteita Viitasaaren pappilaan, mutta sitten jouduin toteamaan, että Sofian syntyperää ei kaiketi tunneta, tai ainakaan minä en ole saanut sitä selville, mikä on valitettavaa. Sofia on muuten tavallinen nimi Ignatiusten pappissuvussa.
Sofia Ignatia on Petterin äidin Sofia Björckellin äiti. Tämän isä oli taas Helsingin kirkkoherra Anders Ignatius.
Viitasaaren kh Sigfrid Ignatius, k: 1705 Viitasaarella oli Andersin veli.
Miksi Petter lähti Viitasaarelle, on tietymätöntä.
Karikukka
hei,
mihinköhän tämä tieto perustuu, siis että Sofia olisi Helsingin kirkkoherran tytär?
kirkkoherra Andreas Ignatiukselle syntyy kyllä Sofia-tytär 12.9.1690, mutta eikö hänet haudatakin 15.1.1706?
Sinänsä ajatus olisi looginen: koska Björkell on itse Sipoosta, olisi vaimokin napattu matkan varrelta, mutta...
Jens
kaiken järkeni mukaan Sofian on silti oltava jomman kummat veljeksen tytär - muita Ignatiuksia ei kaiketi ole olemassakaan.
Mutta miten nämä Ignatiukset Helsingissä menevät:
Birger Åkerman on 1937 julkaissut Helsingin kaupungin perukirjoitukset 1679-1808, ja heti ensimmäisellä sivulla komeilee kirkkoherra Andreas Ignatiuksen perukirja, jossa väitetään kirkkoherran kuolleen 1689 ja perukirjan laaditun samana vuonna. Kysymyksessä täytyy pikemminkin olla kirkkoherran 1. vaimon pesänselvitys uutta avioliittoa varten, sillä kirkkoherra vihitään uuteen avioliittoon kesäkuussa 1689. Helsingin syntyneet ovat säilyneet sen verran hyvin 1600-luvun lopulta, että olisi aika uskaliasta yrittää sijoittaa Sofiaa tähän perheeseen, ja katse kääntyy helposti Viitasaaren suuntaan. Sigfridus Matthiae Ignatius vaikutti siellä 1690/1691-1703, ja hänen lapsikatraansa on melko huonosti tunnettu. Mutta: koskapa hän solmi avioliiton kirkkoherra Cuneliuksen kanssa, olisi loogista olettaa tämän tapahtuvan hänen asettuessaan Viitasaarelle.
Igantiuksen puoliso haudattiin Viitasaarella 20.9.1719, ja iäkseen mainitaan tuolloin 60 vuotta. Hän olisi siis syntynyt ehkä vuoden 1659 vaiheilla eli ollut kolmissakymmenissä (ehkä allekin) solmiessaan avioliiton. Joka tapauksessa heillä oli reilut kymmenen vuotta aikaa pyöräyttää lapsikatras. Useat tahot, kuten Viitasaaren pitäjän historia, toistavat Laguksen Biografisen nimikirjan tiedonantoa neljästä lapsesta, joka puolestaan pohjautuu Akianderin matrikkelitietoihin. Näiden neljän lapsen joukkoon Bergholm sovittaa lisäksi kahta, mikä tarkoittaisi, että joko Ignatiuksen avioliitto onkin solmittu jo aikaisemmin tai hän on ollut naimisissa jo aikaisemmin. Koska hänen vanhimmalle pojalleen, joka tosiaan vaikuttaa syntyneen jo 1680-luvun puolivälissä, on annettu hieman harvinaisempi Benedictus-nimi (kaiketi appiukko Cuneliuksen mukaan), lienee hyväksyttävissä, että Cunelian ja Ignatiuksen avioliitto on solmittu jo 1680-luvun alkupuolella: koskapa Ignatius ordinoitiin 1683, voisi ajatella hänen avioituneen pian sen jälkeen. Mutta kuka tietää, mitä herra Ignatius teki nämä välissä olevat vuodet 1683-1690? Oli miten oli, jos herra Sigfridille myönnetään aviollista onnea viidentoistavuoden verran ja muistetaan, että myös kaksosia yms. on olemassa, hänen perheensä kokoa voisi kasvattaakin; mutta toisaalta lähteet eivät tunne Sofia-tytärtä, ja toisaalta nämä lapsilukulaskelmat eivät mitenkään huomioi muutenkin korkeaa lapsikuolleisuutta. Sattuuhan tarkasteltavalle ajalle varsin haastavia vuosia! Nämä 4-6 tunnettua lasta ovat näet aikuiseksi eläneitä. Mutta kaikki on mahdollista. Mutta Sofia jäänee toistaiseksi isättömäksi...
Igantiuksista näkyy olevan myös pieni sukujulkaisu vuodelta 1893. Andersin jälkeläiset ovat kuten muuallakin. Sigfriduksesta sanotaan, että tämä toimi 1683-1690 isänsä apulaisena, mikä ei oikein täsmää, sillä Juvan kirkkoherra herra Matthias kuoli jo 1680, eikä Sigfridia tavata Juvan pappisluettelossa. Muutoin tämä sukujulkaisu antaa herra Sigfridille vain neljä lasta, joista yksikään ei ole Sofia.
ja muuten: minne ihmeeseen Pekka Metelinen ja Eeva Sofia Burgman katoavat täältä?
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/tohmajarvi/rippikirja_1862-1872_mko28-57/606.htm
Tapani Kovalaine
16.07.09, 15:33
Uppsyningsman Petter Metelinen perheineen siirtyy Tohmajärveltä Värtsilän rippikirjaan vuonna 1867-1882 sivulle 73 ja saman kirjan jatkosivulle 73, jolloin näkyy, että Petter "skall hafva dött i juni 1877". Sen jälkeen Eva Sophia Burman esiintyy leskenä seuraavassa kahdessa rippikirjassa ja viimeinen merkintä Värtsilässä on: "kuoli Viipurissa 15.8.1893".
Lapsista Frithiof avioitui 1867 Amanda Sofia Wegeliuksen kanssa ja Victor Erland sekä Hilda Sofia muuttivat kumpikin v. 1875 Rääkkylään. Vuonna 1865 joku lapsista Tohmajärven lastenkirjan mukaan kuoli, etunimeä en nyt muista.
kappas, en tullut ajatelleeksikaan, että Värtsilä saa oman rippikirjan. No niin, ainakin ovat herra Metelisen vaiheet selvät.
kiitosta taas
Jens
lainaa <hei, mihinköhän tämä tieto perustuu, siis että Sofia olisi Helsingin kirkkoherran tytär? >
Olen päätellyt niin että juuri sipoolainen Isak Björkell nai Sofian Helsingissä; vrt Hgin vihit. 5.3.1706 Isaak Bertilsson Sophia Andersdr:
Vaikeus on tietysti, että kummallakaan ei ole sukunimeä. Joka tapauksessa Isak Björkellin tytär Katarina syntyi n. 1708.
Sofia kuoli Lammilla 1768 76-vuotiaana. vrt Lammin haud. 13.1.1768 16.1.1768 Lillevois Harjula Ignatia ålderdom 76.
Kuka sitten kuoli Helsingissä 15.1.1706? Olen ajatellut että tämä saattaisi olla kirkkoherran sisar!? Tämä on tietysti spekulointia. Olisi luullut että jos kyseessä olisi kirkkoherran tytär, tämä suhde olisi mainittu jollakin tavoin.
Karikukka
mutta:
Isak Björkellin patronyymi on Isakinpoika eikä Bertilinpoika, sillä hänen isänsä Isak Jakobinpoika tuli kotivävyksi Sipoon kirkonkylän Bölen rustholliin (joskin Isak jr syntyi hänen toisesta vaimostaan)
voi tietysti olla virhe, mutta jos morsian oli elossa olevan kirkkoherran tytär, miksei sitä tai sukunimeä mainita vihkikirjassa? Kyllä kai kirkkoherra olisi omalle tyttärelleen taltioinut asiaankuuluvat säätymerkinnät...
Jens
Olet oikeassa, ko. vihkimämerkintä ei ilmeisesti koske meidän Iisakkia ja Sofiaa
Karikukka
Mutta tuo Petter Burgmanin ilmestyminen Viitasaarelle irritoi minua eniten. Hänen pitäisi olla lähes säätyläinen (entinen kihlakunnankirjuri) ja elellä mukavasti Hollolassa. Mikä saa hänet yhtäkkiä torppariksi Viitasaarelle?
Minua kummastuttaa se, ettei Bur(g)manin muuto(i)sta näy mitään merkintää Viitasaaren muuttaneiden luettelossa.
HisKin puolella on merkitty Kokkolasta sisäänmuuttavaksi 13.12.1783 (no58) Anna Maria Persdr Burman, mutta hän on oikeasti Björman. Isä Petter (sic!) vihittiin Kokkolassa Marian kanssa ja tulivat sitten v1766 Viitasaarelle.
Anna Maria muuttelee edestakaisin. Alla linkki siihen muuttomerkintään, jossa nimi on tulkittu Burmaniksi:
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/viitasaari/muuttaneet_1754-1840_uk595/17.htm
vBulletin® v3.8.11, Copyright ©2000-2024, vBulletin Solutions Inc.