PDA

Arkistonäkymässä ei tällä hetkellä lainaus erotu varsinaisesta viestistä. Suosittelemme että vilkaisette ns. täydellistä versiota: : kpt Franz Saxbeck -tausta?


K.Salminen
13.06.09, 08:10
Onkohan kukaan selvittänyt otsikon kapteenin taustoja.
Lewenhauptin (1920) mukaan hän oli Savon jalkaväkirykmentin vääpeli 1692, konfirmoitu kapteenin arvo 15.2.1711 samassa rykm., kaatui Isossa-Kyrössä 19.4.1712. Pso n 1707 rtm Erik Lilliesköldin tytär Hedvig Eleonora Lilliesköld, jonka todetaan v 1736 asuneen leskenä vanhimman poikansa Carl Johan Saxbeckin luona Hämeenlinnassa.

Joistain lähteistä on luettavissa, että Franz Saxbeck olisi syntynyt 1673 Hämeen seudulla ja hänen isänsä Erik Matinp Saxbeck.

Arvauksena heittäisin, että Franzin isänisä/tai iii oli vouti Matti Melkiorinp, joka oli mm Hauhon voudinkirjuri 1569-70, Sääksmäen kihlakunnankirjuri 1579-81, Narvan linnankirjuri 1585-85. Suoritti 1579-81
2 hevosen ratsupalvelua Martti Boijen lippueessa. Maaomistusta Lammilla sekä Tuuloksen Lentelässä. Elossa 1591 (K.Kiuasmaa 1962). Voi myös liittyä Tuuloksen ikivanhaan kylään Juttilaan (cf. Suvanto 1995, sekä T.Jallin, Jallin saagat).

Vai liittykö Franz Saxbeck, narvalaiseen Sax-sukuun?

Onko sotilaisiin erikoistuneella kolleegalla kukkais-Karilla tai Ritvalla ja Helenalla jotain älynvälähdyksiä Franzin suhteen, myös muut kommentit tervetulleita!

T. Kari Salminen

Bodniemi37
13.06.09, 09:34
Onkohan kukaan selvittänyt otsikon kapteenin taustoja.


Georg Lutherin mukaan Frans Saxbeckin esivanhemmat elivät Porvoon pitäjän Saxbyssä, vrt. Luther, Georg. Saxbeck från Saxby. Genos 78(2007), s. 23-30.

K.Salminen
13.06.09, 10:20
Georg Lutherin mukaan Frans Saxbeckin esivanhemmat elivät Porvoon pitäjän Saxbyssä, vrt. Luther, Georg. Saxbeck från Saxby. Genos 78(2007), s. 23-30.

Ritva, jag tackar och bockar!

Minulta löytyikin sopivasti hyllystäni tuo Genos, missä Luhterin artikkeli.

Kari

Erkki A Tikkanen
13.06.09, 11:55
Onkohan kukaan selvittänyt otsikon kapteenin taustoja.
Lewenhauptin (1920) mukaan hän oli Savon jalkaväkirykmentin vääpeli 1692, konfirmoitu kapteenin arvo 15.2.1711 samassa rykm., kaatui Isossa-Kyrössä 19.4.1712. Pso n 1707 rtm Erik Lilliesköldin tytär Hedvig Eleonora Lilliesköld, jonka todetaan v 1736 asuneen leskenä vanhimman poikansa Carl Johan Saxbeckin luona Hämeenlinnassa.


T. Kari Salminen

Napuen taisteluhan käytiin 19.2. jossa Frans kaatui. Fransin ensimmäinen vaimo kuoli jo 1695 Urjalassa, joten epäilen Fransin menneen naimisiin vuoden 1700 tienoilla.
En muista nyt miten Georg asian ilmaisi jutussaan, mutta hänen vanhin tyttärensä Hebla Kristina, joka syntyi n. 1700, on todennäköisesti myös Hedvig Eleonoran lapsi.

Pieni lisätieto: Hedvig Eleonoran äidinisästä löytyy maalaus, joka myytiin huutokaupalla jokunen vuosi sitten Tukholmassa. Harmittelin asiaa, huomasin sen olevan myynnissä vasta kun se oli jo myyty! Vain reilulla 2000 eurolla :(

Bodniemi37
13.06.09, 12:48
En muista nyt miten Georg asian ilmaisi jutussaan, mutta hänen vanhin tyttärensä Hebla Kristina, joka syntyi n. 1700, on todennäköisesti myös Hedvig Eleonoran lapsi.


"Barn, synbarligen alla i andra giftet:..."

Hebla Kristina Saxbeckin ja Jakob Cronsin pojanpoika, Pielisjärven nimismieheksi päätynyt Karl Fredrik Crohns oli oman tutkimuksemme kannalta kiinnostavasti aviossa Säämingin Tolppalansalmen kylässä 23.10.1753 syntyneen (kastettiin 31.10.1753, kummit David Löfberg, Soph: Christ: Couper) Margareta Regina Mahlbergin (ei siis Malmbergin) kanssa, http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/pielisjarvi/rippikirja_1763-1780_tk1330-1331/44.htm.

Kirjallisuutta: Bergholm I, Hormia, Yrjö. Tiedonantoja-meddelanden/Mahlberg. Genos 25(1954), s. 63, Stenius, Sigurd et al. Stenius. SSV 17(1933), s. 5-184.

Tapani Kovalaine
13.06.09, 13:30
Napuen taistelun päivämäärää koskevat naputtelut eivät ole osuneet vielä kohdalleen, joten tietosanakirjan mukaan taistelu käytiin 19.2.1714 (ei 1712). Frans Eriksson Saxbeck nimitettiin kenttävääpeliksi 1688 oltuaan jo viisi vuotta armeijan palveluksessa sitä ennen.

Erikoista on, että tiedot Frans Saxbeckin ensimmäisestä avioliitosta ovat jääneet pelkästään seuraavan lauseen varaan: "Fältväbel Saxbecks hustru" begrovs i Urdiala 1695. Ei ole mitään tietoja puolison nimestä eikä mahdollisista lapsista.Toinen puoliso Hedvig Eleonora Lilljeskiöld kuoli 73 vuoden ikäisenä 1751 Tyrvännön Retulassa.

Ikaalisissa kuoli 12.1.1783 kersantti Erik Johan Saxbeck, s. 2.7.1722 jossakin. Olen toistaiseksi turhaan yrittänyt sijoittaa hänet e.m. Frans Saxbeckin pojanpojaksi, vaan kun ei löydy kersantille vanhempia.

Erkki A Tikkanen
13.06.09, 14:24
Napuen taistelun päivämäärää koskevat naputtelut eivät ole osuneet vielä kohdalleen, joten tietosanakirjan mukaan taistelu käytiin 19.2.1714 (ei 1712). Frans Eriksson Saxbeck nimitettiin kenttävääpeliksi 1688 oltuaan jo viisi vuotta armeijan palveluksessa sitä ennen.

Erikoista on, että tiedot Frans Saxbeckin ensimmäisestä avioliitosta ovat jääneet pelkästään seuraavan lauseen varaan: "Fältväbel Saxbecks hustru" begrovs i Urdiala 1695. Ei ole mitään tietoja puolison nimestä eikä mahdollisista lapsista.Toinen puoliso Hedvig Eleonora Lilljeskiöld kuoli 73 vuoden ikäisenä 1751 Tyrvännön Retulassa.

Ikaalisissa kuoli 12.1.1783 kersantti Erik Johan Saxbeck, s. 2.7.1722 jossakin. Olen toistaiseksi turhaan yrittänyt sijoittaa hänet e.m. Frans Saxbeckin pojanpojaksi, vaan kun ei löydy kersantille vanhempia.

No niin, onneksi en maininnut vuotta, päiväys oli oikein, mutta näin töissä kun vilkaisee välillä mitä sukupalstoilla jutellaan, niin en kiinnittänyt vuosilukuun huomiota, olisi pitänyt :oo:

Kun ei ole tarvittavat paperit käsillä, pitää muistista luetella asioita. Täytyy kaivaa esille tuo Hedvig Eleonoran syntymäaika, hän on syntynyt muistaakseni 1674, mutta tarkemmin illemmalla kunhan pääsen papereiden ääreen.

Fransilla oli kaksi poikaa, Carl Johan, jonka oma Johannes-poika kuoli muutaman kuukauden ikäisenä, eikä hänelle muita omia lapsia siunaantunutkaan.
Toinen poika, Frand Detloff, puolestaan sai neljä tytärtä ja yhden nuorena kuolleen pojan, joten tuo Erik Johan kuuluu johonkin muuhun Saxbeck-sukuun.
Saxbeck-nimisiä oli muitakin, joiden alkuperää ei voi yhdistää Porvoon Saxbyhyn.

Bodniemi37
13.06.09, 16:31
Ikaalisissa kuoli 12.1.1783 kersantti Erik Johan Saxbeck, s. 2.7.1722 jossakin. Olen toistaiseksi turhaan yrittänyt sijoittaa hänet e.m. Frans Saxbeckin pojanpojaksi, vaan kun ei löydy kersantille vanhempia.

Olen itse yrittänyt sijoittaa Erik Johan Saxbeckia Jämsässä eläneen vänrikki Karl Saxbeckin ja tämän Hollolan Lahden Hennalassa 7.3.1760 menehtyneen puolison Elisabet Erikintytär Svanstrupen pojaksi. Karl Saxbeckin puolisoineen löysin aikoinaan eräältä toiselta keskustelupalstalta.

Etsiskelin äsken turhaan Elisabet Svanstrupea Hollolan SAY:sta. Karl Saxbeckillä ja Elisabet Svanstrupella näyttäisi olleen myös noin 1717 syntynyt Karl-niminen poika, joka kuoli 35-vuotiaana varusmestarina 9.10.1752 Nastolan Lahdessa. Liekö olla sama paikka kuin Hollolan Lahti?

Ikaalisten Erik Johan Saxbeck kiinnostaa itseänikin, sillä hänen puolisonsa isotäti Helena Rundeel oli Elimäen suunnalla eläneen esiäitini Maria Hedvig Schalinin ensimmäisen puolison Anders Kyanderin äiti.

K.Salminen
14.06.09, 14:56
Näihin ylläoleviin meileihin liittyen, pari kysymystä.

Mikä on Tyrvännön Retulan v 1683 hankkineen Hämeen linnan hopmannin, kpt Anders Bergin tausta?
Onko sama kuin Lewenhauptissa oleva kapteeni Anders Berg s 1660 Itä-Götanmaalla, vangittu Savonlinnassa 9/1713, palasi vankeudesta 1722, ero kapteenina sama vuonna 2.6, kuoli Kuhmoisissa 7.4.1726. Pso Anna Qvist, elossa leskenä 1736.

Anders Bergin vävy sotakommissaari Johan Golin. Mikä on hänen taustansa?

T. Kari Salminen

Erkki A Tikkanen
14.06.09, 21:09
Näihin ylläoleviin meileihin liittyen, pari kysymystä.

Mikä on Tyrvännön Retulan v 1683 hankkineen Hämeen linnan hopmannin, kpt Anders Bergin tausta?
Onko sama kuin Lewenhauptissa oleva kapteeni Anders Berg s 1660 Itä-Götanmaalla, vangittu Savonlinnassa 9/1713, palasi vankeudesta 1722, ero kapteenina sama vuonna 2.6, kuoli Kuhmoisissa 7.4.1726. Pso Anna Qvist, elossa leskenä 1736.

Anders Bergin vävy sotakommissaari Johan Golin. Mikä on hänen taustansa?

T. Kari Salminen

Tyrväntö-verkko esittää allamainítulla sivullaan Anders Bergin omistaneen Retulan kartanoa1691-1712. Voisi hyvin ollakin Lewenhauptin mainitsema henkilö, omistajuus katkesi vangitsemiseen, perilliset (?) hallitsivat vuoteen 1726. Vuodet täsmäävät, mutta en sen enempää Andersista tiedä.

http://www.tyrvanto.net/nahtavyys/kartsuku.htm

Retulan omistajia:

Anders Berg, kapteeni 1691-1712
- perilliset -1726
Vargentin, vääpeli 1727-28
Johan Golin, sotakomissaari 1729-52
Karl Johan Saxbeck, sotakomissaari 1753-88
- leski Maria -1790
Lars Krook, lääninrahastonhoitaja 1791-1801


Seuraavilla sivuilla näkyy Anders Bergin puolisona Anna Maria Meurman, kuolee 1726 (vuosiluku Hiski, Hattula), ei siis Anna Qvist? Onko kuitenkin joku toinen Anders?

http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/tyrvanto/rippikirja_1698-1703_tk228/24.htm

http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/hattula/rippikirja_1739-1753_tk94/292.htm

Hattulan haudatuissa 1728 löytyy myös seuraava lause:
"Noch optages sahl. hr. Hauptmans Bergs samt frun Commend. Stierncrantz mullpenning"

Em. rippikirjan sivulla näkyy myös Anders Bergin vävynä Michael Vargentin, joka oli kartanon seuraava omistaja.


Andersin vävyn (?), (mistä tämä tieto?) Johan Golinin vävyhän oli em. sotakomissaari Carl Johan Saxbeck, jonka "vävypuoli" oli Retulan kartanon seuraava isäntä Lars Johan Krook. Larsin vaimo oli Ulrica Eleonora Saxbeck, Carl Johanin veljen Frans Detloffin tytär, joka syntyi samana vuonna kuin isänsä kuoli. Ulrican otti hänen setänsä Carl Johan kasvattityttärekseen, hänellähän ei ollut omia lapsia, eikä siis perillisiäkään.

Kirjoittelen tätä viestiä hotellihuoneessa, joten kaikkia tietoja ei ole nyt käytettävissä. Koneessani on joitain hajatietoja Retulan kartanosta, mutta tarkemmat tiedot paperiversiona kotiarkistossa, myös Johan Golinia koskevat tiedot. Kiinnostukseni on lähinnä koskenut Carl Johan Saxbeckin vaiheita, hänen sisarensa Maria Elisabeth kun on esi-äitini.

karisalm
15.06.09, 05:52
Hei

Käräjillä mainitaan Anders Bergin neljä vävyä sekä Anna Maria Meurmanin 2. pso.

Pälkäneen, Sahalahden ja Kulsialan käräjät v. 1732: hoppmann Anders Berg, des svärson krigscommissarien Johan Golin, sin svågrar eller sin hustrus systerman qvarternmästare Samuel Rosengren, fältväbel Michael Wargentin, förare Cajen C. Walkendorff. Öfversteleutenant välbörne hr Arvid Stierncrantz deras stiufsvärfader.

K.Salminen
15.06.09, 09:58
Kiitos Erkki K tuosta tuomiokirjaotteesta. Toiselle Erkille kuitaisin, että Johan Golinin vävyys on lähteestä Eero Ojanen Tyrvännön historia (2002) ss 152-53, missä käsitellään Retulan omistussuhteita. Retulan varsinainen kokoajahan oli Erkki Yrjönp Huvudskiöd eli Tasainen, joka tuli saarelle v 1612 sotavankeudesta ja pisti paikkaa kuntoon, kunnes siirtyi Savonlinnan päälliköksi, kuollen 1642.

Anders Berg nimitettiin Hämeen linnan voudiksi v 1687, koska maaherra Klingstedt ei oikein pitänyt siitä, että Daniel Tollet yritti hoitaa sekä linnan voudin virkaa että Vanajan kruununvoudin tehtäviä yhtäaikaa (cf Vanajan historia II, 1992, 185).

Anders Bergin ja Anna Maria Meurmannin avioliitto näyttää solmitun Tukholmassa 6.11.1687. Anna oli tukholmalaisen kauppias Johan Henrikinp Meurmanin (17.4.1617-15.4.1673 Tukholma) ja 23.4.1647 vihityn vaimonsa Elisabeth Sylvesterintyttären (1631-27.9.1671 Tukholma) lapsi.

Ramsayn (1909, 427) tietojen mukaan Anna Maria Johanint Meurman kuoli v 1725 Retulassa, Tyrvännössä.

Oheisena henkilötiedot Anna Marian toisesta miehestä. Ne ovat muuten
melko täydelliset; ainoa mikä niistä puuttuu on Anna Marian kohdalla merkintä, joka on Lewenhauptissa (1920) ja Ramsayssa (1909):
"änka efter hauptmannen Anders Berg".

Eivät nämäkään tiedot Anders Bergin taustaa selvitä, joten se auki. Myös tuosta Johan Golinista kaipaan tietoja. Lewenhaupt ei ainakaan häntä tunne.

Kari Salminen



Henkilötiedot
Yo Leidenissa 14.10.1681 Arvid Stierncrantz Arvidus Petri, nobilis U401 (http://matrikkeli.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=U401). * Narvassa 12.12.1662. Vht: Inkerin kenraalikuvernementinkamreeri Per Arvidsson Roman (aatel. 1674 Stierncrantz, † 1682) ja hänen 1. puolisonsa Kristina Bergenfelt. Opiskeli useissa yliopistoissa Hollannissa ja Saksassa 1680–84. Ylioppilas Leidenissa 14.10.1681 Arwet Sternkrans Suecus. 22 [ann.], P. et L. Ylioppilas Rostockissa 14.7.1682 Arvidus Sterncrantz Livonus Svecus. Turun hovioikeuden auskultantti 1684. — Turun hovioikeuden varaviskaali 1689. Rannan, Jääsken ja Äyräpään kihlakuntien tuomari 1691, ero 1698. Pakeni sotaa 1704. Rykmentinmajoitusmestari Uudenmaan kahdennusjalkaväkirykmentissä 1706, kapteeni 1708, joutui sotavangiksi Viipurissa 1710, viety Tobolskiin, palasi 1722. Kapteeni Uudenmaan jalkaväkirykmentissä s.v. Hämeenlinnan komendantti 1725, ero everstiluutnanttina 1730. † Ljungsarpissa 16.2.1740.
Pso: 1:o 1690 Sara Sofia Stahl († 1721); 2:o Anna Maria Meurman tämän 2. avioliitossa († 1720-luvulla).
Veljenpojan pojanpoika: auskultantti, vapaaherra Karl Axel Stierncrantz 12597 (http://matrikkeli.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=12597) (yo 1813, † 1816).
Lanko: kapteeni Henrik Boisman 4413 (http://matrikkeli.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=4413) (yo 1699, † 1747).
Viittauksia: Album studiosorum academiae Lugduno Batavae 1575–1875 (1875) s. 649; Die Matrikel der Universität Rostock III 1611–1694 (hrsg. v. A. Hofmeister, 1895) s. 282. — A. Lewenhaupt, Karl XII:s officerare. L–Ö (1921) s. 662; A. W. Westerlund, Turun hovioikeuden presidentit, jäsenet ja virkamiehet 1623–1923. II (1923) s. 572; G. Elgenstierna, Den introducerade svenska adelns ättartavlor VII (1932) s. 620 (Stierncrantz Tab. 2); H. Holmberg, Suomen tuomiokunnat ja kihlakunnantuomarit (1959) s. 48; C. Callmer, Svenska studenter i Rostock 1419–1828. PHT 84 (1988) #1011.

K.Salminen
16.06.09, 07:29
Kun tuo Esko K oli katsellut noita Suomen puolen tuomiokirjoja, niin kaivelin tuota Ruotsin puolta.

Sieltä selvisi Jöneåkerin kihlakunnan tuokmiokirjoista tuon Hämeenlinnan hopmannin ja Tyrvännön Retulan v 1683 omistaneen Anders Bergin tausta.
Lyhyesti hänen isänsä oli pormestari Anders Berg kuollut 1679, ja äitinsä Engel Thuun. Andersin sisko oli Kirstin Berg, jonka vävy Skyllingen kirkkoherra Johan Een.

Hopmanni Anders Berg itse kuoli v 1723. Laitan tähän alle muutamat otteet Jöneåkerin tuomiokirjoista, joissa on muutakin mielenkiintoista:

1715 VINTER SID 14:SLOTTSFOGDEN ANDERS BERG, ANGÅENDE ARV EFTER DESS FADER BORGMÄSTAREN ANDERS BERGS DÖD 1679. MODERN SALIG HUSTRU ENGEL THUN.

1722 SOMMAR S15:ANGÅENDE BRUKSPATRON DE BESK STERBHUS. SLOTTSFOGDEN ANDERS BERGS SALIG SYSTER KARIN BERG OCH HENNES MÅG KYRKOHERDEN I SKYLLINGE HR JOHAN EEN.

1722 HÖST 37:ANGÅENDE DE BESKS STERBHUS. SLOTTSHAUPTMANNEN ANDERS BERG PÅ TAVASTEHUS. KYRKOHERDEN JOHAN TURESSON EEN.

1723 VINTER S 7:KYRKOHERDEN JOHAN TURESSON EEN. FULLMÄKTIG FÖR HAUPTMAN ANDERS BERGS ÄNKA

1733 VINTER S13, SID 22:SAMUEL ROSENGREN, UNDEROFFICER VID ETT REGEMENTE I FINLAND. Å EGNA OCH SINA MEDARVINGARS VÄGNAR, TILL HÄRADSRÄTTEN INGIVIT EN SKRIFT. ANGÅENDE SIN SVÄRFADER SLOTTSHAUPTMANNEN ANDERS BERGS MODER ENGEL THUN. TILL DE BESKA STERBHUSET FÖRSKRIVIT DESS FASTA HÄR I HÄRADET BELÄGNA EGENDOM. ROSENGRENS SVÄRFADER LÄMNAT FRAMLEDNA PROSTEN OCH KYRKOHERDEN I SKYLLINGE JOHAN TURESSON EEN. ATT MED….

1746 VINTER S14:CORNETTEN OCH KUNGL LIVDRABANTEN GUSTAF GARTMAN. EMOT PROSTINNAN CHRISTINA ROCKMAN PÅ ROGSTAD I STEGTOMTA SOCKEN. HENNES FRAMLEDNA MANS PROSTEN TURE EENS ARVINGAR OCH STERBHUS INTRESSENTER. FRÅN SISTA TINGET UPPSKJUTNA SAKEN.
SLOTTSHAUPTMANNEN OCH MANTALSCOMMISARIEN ANDERS BERGS BARNS ARV.
PÅ SVARANDENS SIDA, SQVADRONSPREDIKANTEN VID SMÅLANDS REGEMENTE TILL HÄST, CARL AXELL EEN. SAMT ASCULUTANTEN VID RÅDSTUGURÄTTEN I STOCKHOLM JOHAN EEN. MED FULLMAKT AV SIN MODER CHRISTINA ROCKMAN.
KÖPEBREV 1724 ANGÅENDE ROGSTAD, VALLERSTAD, BONDEBY OCH TENGSTAD. JOHAN TURESSON EEN ÄR CHRISTINAS MAN. ENGEL THUN SOM VAR SLOTTSHAUPTMANNEN ANDERS BERGS MOR. ANNA MARIA MEURMAN. TVÅ OMYNDIGA DÖTTRAR, ENGEL CHRISTINA OCH CATHARINA JOHANNA EEN.

Kari Salminen

karisalm
16.06.09, 16:48
Hei

Karin tiedonannon perusteella löytyykin lisätietoa mm Anders Bergin isä bonde Lars Mattsson Västeråsin kirjaston digitoimista Hülphers genealogier tauluista sukunimellä Bergius.

http://hosting.devo.se/genealogi/frame.jsp;jsessionid=203A81A66426A51A108093EC2680B 3AB

Volym: 6 sivu 34

K.Salminen
17.06.09, 07:13
Kiitos Esko tästä loistavasta linkistä.

Näin se käy kun on ammattimiehet asialla!

Terveisiä Sääksmäelle

Kari;)

K.Salminen
18.06.09, 07:27
Lisäilen vähän, onkimiani, täsmällisempiä tietoja tuon Hämeenlinnan hopmannin ja Tyrvännön Retulan omistajan Anders Andersinp Berg(iuksen), k 1723, vanhemmista kuin tuosta Eskon linkistä lähtee irti.

Isä Nyköpingin pormestari Anders Laurentius Bergius (1617-79), jonka isä jo aiemmin mainittu talonp Lars Matsson till Asby.

Äiti Engel Mikelint Thun (n.1627-1711), isä kauppias Nyköpingissä Mikael Thun. Engelin sisarista Maria oli naimisissa Nyköpingissä rovasti Johan Luthin kanssa. Ja Catarina s 1629 1. kerran naimisissa kannefiskaali Petter Wesselin kanssa, 2. kerran kihlakunnantuomari Thomas Clerckin kanssa.
Veli Peter Mikaelinp Thun(1625-1681) kauppias Nyköpingissä, ja raatimies Tukholmassa.

T. Kari Salminen

Tapani Kovalaine
01.11.10, 21:50
Olen itse yrittänyt sijoittaa Erik Johan Saxbeckia Jämsässä eläneen vänrikki Karl Saxbeckin ja tämän Hollolan Lahden Hennalassa 7.3.1760 menehtyneen puolison Elisabet Erikintytär Svanstrupen pojaksi. Karl Saxbeckin puolisoineen löysin aikoinaan eräältä toiselta keskustelupalstalta.

Etsiskelin äsken turhaan Elisabet Svanstrupea Hollolan SAY:sta. Karl Saxbeckillä ja Elisabet Svanstrupella näyttäisi olleen myös noin 1717 syntynyt Karl-niminen poika, joka kuoli 35-vuotiaana varusmestarina 9.10.1752 Nastolan Lahdessa. Liekö olla sama paikka kuin Hollolan Lahti?

Ikaalisten Erik Johan Saxbeck kiinnostaa itseänikin, sillä hänen puolisonsa isotäti Helena Rundeel oli Elimäen suunnalla eläneen esiäitini Maria Hedvig Schalinin ensimmäisen puolison Anders Kyanderin äiti.
SSHY:n digiarkistoon tuli yli viikko sitten Porin läänin jalkaväkirykmentin pääkatselmusluetteloita ja värväysluetteloita.

Värväysluettelosta löytyy 23.2.1758 päivätty asiakirja (digi 294) vuosien 1750-1761 värväysluettelosta. Tuon asiakirjan mukaan ensimmäinen korpraali ERIC JOHAN SAXBÄCK on 33-vuotias, on naimaton, on syntynyt Hämeen läänissä, on Messukylän pitäjään sijoitettu, on ollut 9 vuoden ajan armeijan palveluksessa, on saanut 30.11.1750 furiirin aseman ja arvon, on nyt lisätiedoissa jotenkin liitetty Hollolaan, mutta miten?
http://www.digiarkisto.org/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=15403&pnum=294

On huomattava, että Hollolassa kuoli 7.3.1760 Carl Saxbeckin puoliso Elisabet ja Nastolan Lahdessa (Hollolassa?) kuoli 9.10.1752 varusmestari Carl Saxbeck. Voisiko Erik Johan Saxbeck olla tähän perheeseen liitettävissä. Voisiko jostakin löytyä sotilasasiakirjoja vuosilta 1749-1750, joista pääsisi lisävalaistuksen äärelle?

Messkukylässä vihittiin 22.10.1771 Erik Johan Saxbeck (1722-1783) ja aatelistaustainen Helena Christina Leander (1748-1815). Pariskunta asui Haiharassa ja muutti sitten esikoispoikansa (Carl s. 1772) kanssa Ikaalisiin. http://www.digiarkisto.org/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/ikaalinen/rippikirja_1777-1783_jk766-767/8.htm

Bodniemi37
02.11.10, 00:13
lisätiedoissa jotenkin liitetty Hollolaan, mutta miten?
http://www.digiarkisto.org/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=15403&pnum=294


Hyvin hoksattu! Tuo teksti voisi olla tämäntapainen: Frånvarande med Permission uti Hollola socken. Herra korpraali on saattanut hyvinkin olla katsomassa vanhaa äitiään.

Minulla on jäljellä Riksarkivetin abonnemangia, joten saatan viikon lopulla katsastaa, josko olisivat skannanneet 1749-50 asiakirjoja.

Terveisin,

Tapani Kovalaine
02.11.10, 14:11
Jämsässä vihittiin 1712 furiiri Carl Saxbeck ja Elisabet Svanstrupe. Esikoinen Gustaf syntyi 1713 ja hänestä ehkä tuli aikanaan Janakkalaan nimismies. Vuonna 1717 syntyi Carl Saxbeck ja hän meni Rautalammen konppaniaan sotilaaksi ja sai sieltä 1.1.1742 nimityksen Hämeen läänin jalkaväkirykmentin Asikkalan komppanian ykköskorpraaliksi (digi 116, ansiol.) ja vuonna 1745 homma jatkui (digi 122), kuten vuonna 1747 (ansioluettelossa digi 128). Nyt hänestä oli tullut myös varusmestari.

Pääkatselmusluettelossa 14.9.1747 tämä varusmestari CARL SAXBECK löytyy digikuvasta 182. Hänet on merkitty Särkjärvellä asuvaksi, ikää on 29 vuotta, sotilaspalvelusta 5,5 vuotta, ei ole aviossa, lapsia ei.
http://www.digiarkisto.org/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=14510&pnum=182
- Sittemmin tämä Carl kuoli Hiskin mukaan 9.10.1752 Lahdessa.
http://hiski.genealogia.fi/historia/sl.gif (http://hiski.genealogia.fi/hiski/2lvgcz?fi+0352+haudatut+2681)9.10.1752 16.10.1752 Lachtis rustmäst h:r Carl Saxbeck 35

Alkaa näyttää jo siltä, että Carl Saxbeckillä (1717-1752) on ollut veli Porin läänin jalkaväkirykmentin Majurin komppaniassa Messukylässä.

Bodniemi37
02.11.10, 15:10
Jämsässä vihittiin 1712 furiiri Carl Saxbeck ja Elisabet Svanstrupe. Esikoinen Gustaf syntyi 1713 ja hänestä ehkä tuli aikanaan Janakkalaan nimismies. Vuonna 1717 syntyi Carl Saxbeck ja hän meni Rautalammen konppaniaan sotilaaksi ja sai sieltä 1.1.1742 nimityksen Hämeen läänin jalkaväkirykmentin Asikkalan komppanian ykköskorpraaliksi (digi 116, ansiol.) ja vuonna 1745 homma jatkui (digi 122), kuten vuonna 1747 (ansioluettelossa digi 128). Nyt hänestä oli tullut myös varusmestari.

Pääkatselmusluettelossa 14.9.1747 tämä varusmestari CARL SAXBECK löytyy digikuvasta 182. Hänet on merkitty Särkjärvellä asuvaksi, ikää on 29 vuotta, sotilaspalvelusta 5,5 vuotta, ei ole aviossa, lapsia ei.
http://www.digiarkisto.org/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=14510&pnum=182
- Sittemmin tämä Carl kuoli Hiskin mukaan 9.10.1752 Lahdessa.
http://hiski.genealogia.fi/historia/sl.gif (http://hiski.genealogia.fi/hiski/2lvgcz?fi+0352+haudatut+2681)9.10.1752 16.10.1752 Lachtis rustmäst h:r Carl Saxbeck 35

Alkaa näyttää jo siltä, että Carl Saxbeckillä (1717-1752) on ollut veli Porin läänin jalkaväkirykmentin Majurin komppaniassa Messukylässä.

Olen näemmä ollut kiinnostunut esikoispoika Gustavin kummeistakin, http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/jamsa/syntyneet-vihityt-kuolleet_1707-1730_tk452/50.htm. Kummilista paljastanee, että Impilahden kautta Jämsän kirkkoherraksi päätyneellä Stefan Sylvesterillä oli myös Karl-niminen poika?

Tutkimiimme sukuihin päin kallellaan lienee ollut myös kastetodistaja Erik Lyra, joka päätyi Hirvensalmen kappalaiseksi? Erik Lyran ja Anna Neppian tyttärenpoika Josef Melartin oli naimisissa esitätipuoleni Helena Kyandran Anna Lovisa Argillander -nimisen tyttären kanssa. (Helena Kyandrahan oli asiakirjatodisteiden nojalla esiäitini Maria Hedvig Schalinin ja tämän ensimmäisen puolison, Elimäen kappalaisen Anders Andersinpoika Kyanderin tytär).

Terveisin,