Arkistonäkymässä ei tällä hetkellä lainaus erotu varsinaisesta viestistä. Suosittelemme että vilkaisette ns. täydellistä versiota: : Grön ja Röös (Muolaa)
Muolaassa vaikutti 1700-luvun alkupuolella seuraava pariskunta:
kruununvouti Matts Grön (s. ehkä 1671)
p:so Anna Beata Röös
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/muolaa/rippikirja_1736-1740_uk688-689/111.htm
Onko heidän syntyperänsä kellekään tuttu?
kyseleepi,
Jens
Bodniemi37
10.06.09, 21:49
Itse olen päätynyt arvelemaan, että Muolaan vuoden 1723 väestöluettelossakin, http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/muolaa/vaestoluettelo_1723-1723_es2693/72.htm, mainittu (Anna) Beata Röös (ikä 28 v) oli ehkä noin 1649 syntyneen kirkkoherra Aronus Laurentii Roseliuksen, http://matrikkeli.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=2179, tytär, vaikka titteli dotter puuttuukin hänen nimensä edestä.
Beata Röösin äiti oli mielestäni Aron Roseliuksen pso 1:o Susanna Johanintytär Munselia.
Erään rykmentinkirjuri Sigvard Röösin leski Maria Rund(?)toimi Säämingissä Petter Willandin ja Eva Helena Freidenfeltin tyttären kummina, http://www.digiarkisto.org/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/saaminki/syntyneet_1708-1779_tk1182/4.htm.
hei Ritva!
Eipä tullut mieleenikään kääntyä tuon västöluettelon puoleen!
Siinähän Matti on merkitty selvästi svärsoniksi eli vävymieheksi.
rai rai rai...
t. Jens
Nuo Aron Roseliuksen puolisot ansaitsevat vielä tarkastelua. Mihinköhän lähteisiin tiedot heistä mahtavat perustua?
Esi-isäni Johan Grön vihitään avioliittoon Anna Abrahamintytär Moisanderin kanssa vuonna 1745. Anna on syntynyt 1727 (kastekirjan tieto, eksakti) ja sulhanen tokko ollut hirveästi vanhempi. Haudattujen luettelossa 1799 Johan Grönin iäksi mainitaan 84 vuotta eli hän olisi syntynyt vuoden 1715 vaiheilla, mikä on kyllä aivan uskottavaa, mutta voi olla hieman yläkanttiinkin.
Vuoden 1723 väestöluettelossa sekä Matts että Beata mainitaan 28 vuotiaiksi eli olisivat syntyneet n. 1695. Jos Aron Roseliuksella on tosiaan ollut kolme puolisoa, mikä sitoo Anna Beatan juuri ensimmäisen puolison tyttäreksi?
Jens
Lisäksi on syytä tarkastella, olisiko tuo vaimona mainittu Beata Röös epähenkilö, tai olisiko kyse ehkä kirkkoherran sisaresta, sillä tieto näyttää pohjaavan yksinomaan Akianderiin (tarkistelin juuri viitteitä), ja tuo sukunimi vaimolla on jotenkin outo: miksi hän kantaisi miehensä sukunimen porvarillista varianttia aikana, jolloin vaimot aina kulkivat omalla nimellään?
Mutta toisaalta, jos tarkastellaan tuota Johan Munseliusta, havaitaan, että hän toimi Pien-Savon tuomiokunnan lainlukijana 1673-80 ja Savonlinnan pormestarina, kuoli 1684.
Lorentz Sigvardinpoika Röös puolestaan toimi erilaisissa viroissa Savonlinnan seuduilla hieman aikaisemmin (k. 1667), joten Aronin avioliitto 1680-luvun
Johan Munselius solmi avioliiton ehkä vuoden 1660 vaiheilla (hän oli ylioppilas 1659, mutta Pietarsaaren kaupunginkirjuri jo 1661, ja hänen tyttärensä lienee syntynyt joskus näihin aikoihin. Hänen puolisonsa, Maria Fortelia, olisi syntynyt joskus vuoden 1640 tienoilla, mikä sopii hyvin siihen, että hänen lankonsa Gabriel Forteliuksen tiedetään syntyneen n. 1637.
Jos oletetaan säätyläisten naittaneen tyttäriään kohtalaisen nuorina, olisi neiti Munselia ollut vihittäessä 1682 n. 20-vuotias ja hänen lapsensa olisivat syntyneet joskus 1682-1700 välisellä ajalla. Eli Aron Roseliuksen ensimmäinen vaimo voisi aivan mainiosti olla Anna Beatan äiti, etenkin, kun en kykene löytämään Akianderista riippumattomia tietoja tuosta Beata Röösistä.
Jens
vielä Matts Grönin ja Beata Röösin avioliitosta ja lapsista:
väestöluettelossa 1723 mainitaan vain kaksi lasta: Maria (s. 1718) ja Helena (s. 1722), mutta ei Aron-poikaa, joten lienee ajateltava, että Aron on syntynyt vasta myöhemmin eli olisi itse asiassa melko lailla puolisonsa ikäinen. Mattsin ja Beatan avioliitto olisi ehkä solmittu vuoden 1715 vaiheilla ja 1695 voisi olla varsin tarkka syntymävuosi heille, tai ainakin vaimolle. Mutta kysymys herra Aaronin avioliito(i)sta jää varmastikin vaille eksaktia vastausta. Jos asiaa voisi täsmentää, saisi Karjalan kannas monta uutta pikku-Sursillia :)
Jens
Bodniemi37
11.06.09, 10:48
Jos Aron Roseliuksella on tosiaan ollut kolme puolisoa, mikä sitoo Anna Beatan juuri ensimmäisen puolison tyttäreksi?
Omaa arveluani...
-------
Alun perin kiinnitin itsekin huomiota Muolaan kirkkoherran perheeseen juuri hänen Gröön-nimisen vävynsä vuoksi, sillä muutamat Käkisalmessa eläneen Kasper Gröönin jälkeläisethän kuuluvat oman tutkimuksemme piiriin. Säämingin Röösit olin kyllä "löytänyt" jo tutkaillessani sikäläisiä kastettujen luetteloita (tutkin Säämingin Mahlberg- ja Hobin-sukuja).
Beata Röös saatetaan mainita Aron Roseliuksen (mahdollisena?) toisena puolisona jossain ylioppilasmatrikkelin verkkoversiossa luetellussa lähteessä, http://matrikkeli.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=2179,
Viittauksia: HYK ms., Index s. 161a; HYK ms., Viip. osak. matr. I #90; Kanslianeuvos Georg Lutherin tiedonanto 4.5.2003 (Mainitaan tappeluun osallistuneena ylioppilaana Lappeenrannan raastuvanoikeudessa 9.10.1675). — V. Lagus, Studentmatrikel I (1889–91) s. 137 (XXXII); V. Lagus, Studentmatrikel. Supplement (1906) s. 28 (XXXII); S. Haltsonen (toim.), Viipurilaisen osakunnan nimikirja I 1640–1793 (1968) s. 14. — B. A. Ennes, Biographiska Minnen af Konung Carl XII:s Krigare samt Andre Embetsmän I (1818) s. 692 (N.N. Paulus‹!›, Pastor från Måla i Finland. Vistades i Wladimir, hvarifrån han hemförlofvades 1714); M. Akiander, Herdaminne II. BNF 14 (1869) s. 44; J. Vallinkoski, Turun akatemian väitöskirjat 1642–1828. HYKJ 30 (1962–66) #2935D, 3989R; Sursillin suku (täyd. ja toim. E. Kojonen, 1971) #9019; K. Väänänen, Vanhan Suomen papisto. SKHST 95 (1975) #302; O. Rimpiläinen, In labore et aerumna. SKHST 107 (1978) s. 118; J. Aminoff-Winberg, Finska flyktingar i Sverige under stora ofreden (1995) #8924 (1715, Helena Chatharina Burghusen, Kyrckioherde hustru); Suomen kansallisbibliografia 1488–1700. SKST 642 (toim. T. Laine ja R. Nyqvist, 1996) #2409G, 3794, 3970R.
----------------
Helena Catharina Burghusen (ilmeisesti Burghausen) puuttuu Ruotsin ritarihuoneen tietokannasta (CD-ROM). Kannattaa tarkistaa, josko Carpelan tuntee hänet (Ättartavlor I). Antrean Saviniemen kartanon vuokraaja Robert Couper esim. oli aviossa Herman von Husenin, aat. Burghausen, ja Helena von Strassburgin 19.1.1696 syntyneen ja Ruotsin ritarihuoneen rompullakin mainitun pojantyttären Lucia Sofia von Burghausenin kanssa.
Päättelin Helena Katarina Burghusenin menehtyneen ennen vuotta 1723, sillä häntähän ei mainita väestöluettelossa. Aron Roselius kuoli 1724.
----------------
Sivuosumia. - Johan Munseliuksella oli ilmeisesti Laurentz-niminen poika, mikäli olen tulkinnut oikein Kangasniemen kastettujen luettelon koukeroisia merkintöjä: Puumalan tulevan kappalaisen Johan Limatiuksen kastetilaisuus 15.11.1709, http://www.digiarkisto.org/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/kangasniemi/syntyneet-vihityt-kuolleet_1684-1737_tk1054/145.htm. Kummina toimi myös Munseliuksen puoliso. [Myös nimismies Hans Orre, josta olemme tainneet keskustella aikaisemminkin tällä palstalla, sekä hänen Kangasniemellä 1698 vihitty 2. puolisonsa, uuraalaisen tullimiehen tytär Rebecka Barfve mainitaan kummilistalla. Kummeista Katarina Jackenia oli Kangasniemen silloisen kirkkoherran Henricus Jacobii Aganderin puoliso, jonka sisar Margareta oli naimisissa Moskovassa vankeusaikanaan vuonna 1710 menehtyneen Savon kaksinnusrykmentin majoitusmestarin Ernest Ithimaeuksen kanssa.]
Carpelan ei kyllä tunne ensimmäistäkään Helena Catharina Burghausenia, mutta hän lienee ollut kanta-Hermanin tytär tai pojantytär.
Olen tarkastanut nyt nuo ylioppilasmatrikkelin antamat viitteet, ja kaikki maininnat Beata Röösistä palautuvat Akianderin paimenmuiston osan II sivulle 44, jossa ei ole mitään viitteitä eikä muitakaan tietoja - vainnimi. Herää kysymys Akianderin lähteestä. Miksi Beata esiintyy miehensä porvarillisella sukunimellä varustettuna aikana, jolloin naiset käyttivät koko elämänsä omaa nimeään? Esitän seuraavan täysin perättömän spekulaation:
Olettakaamme, että Akiander on tosiaan nähnyt jonkun asiakirjan, jossa mainitaan Beata Röös Muolaasta. Tulee mieleen seuraavat vaihtoehdot:
1) onko jonnekin henkikirjaan eksynyt maininta kirkkoherran tyttärestä (mielestäni hyvin epätodennäköinen selitys)
2) Onko kirkkoherralla ollut tämän niminen sisar, joka on ehkä ollut naimisissa jonkun pappismiehen kanssa, jäänyt leskeksi ja armovuoden päätyttyä siirtynyt veljensä talouteen Muolaaseen ja mainitaan jossain yhteydessä kirkkoherran puolisonsa Muolaasta.
Tämä vaatii tietysti paljon tutkimusta, mutta koko Beata Röös epäilyttää minua suuresti. Silti kirkkoherralla on varmasti ollut kaksi puolisoa, ja olisi tärkeää määritellä jälkimmäisen avioliiton ajankohta. Henkikirjoista voi ehkä olla tässä apua. Lienee silti todennäköisintä, että kirkkoherran lapset ovat tämän ensimmäisestä avioliitosta. Ihmetyttää lisäksi Burghausenin ja Roseliuksen epäsäätyinen avioliitto, jota voisi hieman lieventää se, jos Burghausen olisi leskivaimo.
Mutta ehkä käyn ensin läpi Muolaan henkikirjat ja katson, millaisia katkoksia niiden valossa kirkkoherran aviollisessa elämässä tapahtuu.
Jens
Vielä yksi havainto:
Johan Grönin ja Anna Moisanderin ensimmäinen lapsi kastettiin Helena Catharinaksi. Ettei kuitenkin kielisi sukulaisuudesta? Vai onkohan nimetty sosiaalisin perustein?
Bodniemi37
11.06.09, 14:28
Vielä yksi havainto:
Johan Grönin ja Anna Moisanderin ensimmäinen lapsi kastettiin Helena Catharinaksi. Ettei kuitenkin kielisi sukulaisuudesta? Vai onkohan nimetty sosiaalisin perustein?
Saattaapa kieliä, sillä löysin äsken ensiavuksesi Muolaan vuoden 1703 henkikirjan (LT937, Nide 8736, s. 2623), missä mielestäni maininta "hon adell" :).
Katsastin myös Matti J. Kankaanpään toimittaman Viipurin ja Savonlinnan läänin henkikirjan 1701 Muolaan pitäjän osalta. Siinä ei em. mainintaa ole, mutta teksti on saattanut olla tavallistakin vaikeaselkoisempaa, sillä kirkkoherran sukunimi on muuntunut muotoon Rosch:s (lyhenne?) ja pedagogi Jakob Linaeuksen (näin luen nimen vuoden 1703 henkikirjasta) sukunimestä on tullut Liulus.
Äyräpään kihlakunta/Muolaa/Läänintilit/Henkikirjat, http://www.narc.fi/Arkistolaitos/mma/MMAnHenkikirjat.pdf
Vuosi Nide Sivu Mikrofilmirulla
1679 8687 528 LT 1093
1680 8689 460 LT 1095
1682 8693 588 LT 1315
1688 9698 645 LT 1096
1690 8703 404 LT 929
1693 8709c 1331 LT 933
1694 8712a 1340 LT 1400
1697 8717 1261 LT 936
1699 8723 1439 LT 734
1700 8727 1384 LT 72
1701 8730 2008 LT 76
1702 8733 1987 LT 106
1703 8736a 2618 LT 937
1705 8742 3649 LT 112
1706 8747 3116 LT 115 viimeinen?
1707 8750 3155 LT 948
1708 8753 1965 LT 952
kiitos taas :)
eli minun pitänee ensi töikseni jalkautua arkistoon ja käydä mekaanisesti läpi Muolaan henkikirjat 1600-1700-lukujen taitteesta ja katsoa, näkyykö siellä jonkinlaista selvää murrosta. Toisaalta, jos Helena Catharina Burghausen olisi esiäitini, tuottaisi se kohtuuttomasti päänvaivaa, koska en kykene liittämään häntä pääsukuun. Mutta joka tapauksessa Helena Catharina on ollut jotenkin muistamisenarvoinen yksilö, jos pastori Roseliuksen tyttärenpoika antaa esikoiselleen tämän nimen.
Jens
No niin, ruokatunti on kulutettu hyödylliseen asiaan eli Muolaan henkikirjojen selailuun. Kävin ne läpi seuraavilta vuosilta: 1688, 1693, 1694, 1697 ja 1699. Tulos:
1688: kirkkoherra Aron Broselius (!) puolisoineen (2)
1693: kirkkoherra Aron Roselius puolisoineen (2)
1694: kirkkoherra Aron Roselius puolisoineen (2)
1697: kirkkoherra Aron Roselius (1)
1699: kirkkoherra Aron Roselius (1, hon adell)
eli näyttäisi siltä, että kirkkoherra on ollut naimisissa vielä 1694 ensimmäisen (?) vaimonsa kanssa, joka on maksanut henkiveroa normaaliin tapaan. Mutta Äyräpään kihlakunnan henkikirjat puuttuvat 1695-96, ja jotain näyttää tapahtuvan juuri tällöin, sillä kirkkoherra mainitaan yksikseen 1697, mutta maininta aatelisrouvasta sisältyy jo vuoden 1699 henkikirjaan. Ei tosin ehkä ole mahdotonta, että Roselius olisi Helena Catharina Burghausenin kanssa naimisissa jo 1697, mutta henkikirjaan ei olisi erikseen täsmennetty vaimon vapautta henkirahasta. Eli väestökirjanpidollisin lähtein yksiselitteistä ratkaisua ei saatane, ellei sitten katsota, että Roseliuksen toinen (?) avioliitto olisi solmittu vuoden 1698 vaiheilla.
Matts Grönin ja tämän puolison kronologia on sen verran hataralla pohjalla, ettei sekään auta asiaa:
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/muolaa/rippikirja_1755-1765_uk689/173.htm
Tuossa rippikirjanaukeamassa on ensimmäisen kerran mainittu jonkinlaisia ikätietoja kohdehenkilöille. Jos otetaan kiintopisteeksi Johan Grönin puolison Anna Abrahamintytär Moisanderin tunnettu syntymäaika 1727 ja vuosi 1755, havaitaan, että Johan Grönin pitäisi olla syntynyt n. 1725/1726 (mikä on järkevää, sillä häntä ei mainita vielä 1723) ja Matts Grönin s. 1686.
Västöluettelossa 1723 sekä Beata että Matts on merkitty 28-vuotiaiksi eli olisivat syntyneet n. 1695, mutta vuoden ei tarvinne olla erityisen tarkka:
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/muolaa/vaestoluettelo_1723-1723_es2693/72.htm
Jos Anna Beata Röösin äiti olisi Helena Catharina von Burghausen, Anna Beatan olisi pitänyt syntyä aikaisintaan vuonna 1700 (elleivät vanhemmat tosiaan ole solmineet avioliittoa jo aikaisemmin). Avioliiton Anna Beata on solminut vuoden 1717 paikkeilla, ja koska tyttö saavutti lainmukaisen naimaikänsä 15 vuotiaana, hän on tosiaan voinut syntyä aivan 1700-luvun alkuvuosina. Kovin nuoret morsiamet eivät kuitenkaan olleet tavallisia, ja Anna Beatan syntymä sijoittunee paremminkin 1690-luvun jälkipuoliskolle. Valitettavasti Anna Beatan kuolinmerkintää en ole tavannut, mutta pappilan torpparille Matts Grönille (kaiketikin sama mies) syntyy lapsi vielä vuonna 1730, joten Beatan on täytynyt olla vielä sukukypsä (eli syntynyt n. v. 1685 jälkeen). Ainoa asia, joka tuntuisi liittävän Helena Catharina von Burghausenin Grönien suvun kantaäidiksi on se seikka, että Johan Mattsinpoika Grön risti vanhimman tyttärensä juuri Helena Catharinaksi (vanhin poika oli ristitty kirkkoherran mukaan Aroniksi). Toisaalta nimeämisen peruste on voinut olla yhtä hyvin sosiaalinen kuin genealoginenkin: oli Johan Grönin isoäiti kumpi tahansa, hän on käytännössä saanut kasvattaa Anna Beatan tyttärenään ja hänen nimensä on voinut jäädä elämään Muolaan pappilan nurkkiin.
Näin ollen ei liene pääteltävissä, onko Anna Beata Röösin äiti Susanna Munselia vai Helena Catharina von Burghausen.
Bodniemi37
12.06.09, 18:03
Oletpa ahkeroinut! Aron Roseliuksen toisen(?) avioliiton solmimisajankohta ainakin nyt hieman tarkentui: hänhän näyttäisi avioituneen uudelleen viimeistään vuonna 1699. Beata Röösin mainitseminen Aron Roseliuksen toisena puolisona perustunee Akianderin virheelliseen lähteiden tulkintaan. Olen löytänyt hänen matrikkelistaan muitakin virheitä ja puuttuvia tietoja.
Bodniemi37
12.06.09, 20:27
Kamarineuvos Eric Söderström mainitsee Genos-artikkelissaan Åkerlundh i Rantasalmi socken, http://www.genealogia.fi/genos/31/31_82.htm, Lorentz Sigvardinpoika Röösin, rykmentinkirjuri Sigmund (po. Sigvard?) Röösin ja Johan Munseliuksen.
Kaija Salminen
12.06.09, 23:00
-------
Helena Catharina Burghusen (ilmeisesti Burghausen) puuttuu Ruotsin ritarihuoneen tietokannasta (CD-ROM). Kannattaa tarkistaa, josko Carpelan tuntee hänet (Ättartavlor I). Antrean Saviniemen kartanon vuokraaja Robert Couper esim. oli aviossa Herman von Husenin, aat. Burghausen, ja Helena von Strassburgin 19.1.1696 syntyneen ja Ruotsin ritarihuoneen rompullakin mainitun pojantyttären Lucia Sofia von Burghausenin kanssa.
Päättelin Helena Katarina Burghusenin menehtyneen ennen vuotta 1723, sillä häntähän ei mainita väestöluettelossa. Aron Roselius kuoli 1724.
----------------
Hei!
Tosiaan Helena Catharina (von) Burghausen –nimistä ei löydy Tor Carpelanin Ättartavlor I –kirjasta, mutta eipä sieltä löydy myöskään Ristiinassa v. 1709 kummina ollutta Anna Dorothea von Burghausenia. Useita N. N. –tyttäriä löytyy kyllä. Toisaalta sama henkilö voi esiintyä eri nimisenä eri lähteissä. Carpelan mainitsee eversti Herman Johan von Burghausenin n. v. 1705 syntyneen tyttären Helena -nimisenä , mutta viittauksissa on myös maininta: Qvists hustru kallas Maria Sofia v. 1720. Tämä Helena oli esiäitini ja vääpeli Nils Qvistin puoliso, asuivat Kerimäellä ja Rantasalmella. Osan yhdeksästä lapsestaan Helena sai Maria Sophia-nimisenä, osan Sophia-nimisenä, mutta oli kuollessaan v. 1777 jälleen Helena von Burghausen. Yksi nimivariaatio on ollut myös Sofia Helena. Mistään en ole löytänyt vahvistusta, millä nimellä hänet on kastettu.
- - -
Ihmetyttää lisäksi Burghausenin ja Roseliuksen epäsäätyinen avioliitto, jota voisi hieman lieventää se, jos Burghausen olisi leskivaimo.
Jens
Jens ihmetteli Helena Catharina (von) Burghausenin avioitumista aatelittoman kanssa. Myös esiäitini, joka oli Burghausen- ja Rehbinder-sukujen jälkeläinen, avioitui aatelittoman rykmentinkirjurin pojan kanssa. Olisiko syynä yksinkertaisesti se, että aatelisia sulhaskandidaatteja ei ehkä riittänyt kaikille naimaikäisille aatelistytöille? Monet Burghausenien omistakin pojista kuolivat yksi toisensa jälkeen sotatantereilla.
Terv. Kaija
hei,
näin se varmastikin on. Pitäisi kai syventyä tarkemmin näihin Burghauseneihin. Jos Helena Catharina on vihitty avioliittoon 1690-luvun lopulla, voisi ajatella, ettei hän olisi syntynyt ainakaan ennen 1660-lukua. Olisiko hän silloin kantaisän tytär vai pojantytär? Siinä ovat kai ainoat mahdollisuudet.
Mutta minä olen yhä esiäiditön ja sellaiseksi jäänkin, ellei jokin pelastava tuomiokirjakatkelma saavu apuun. Mikä voisikaan olla sukututkijan kannalta kauheampi tilanne: tarjolla on peräti kaksi esiäitiä, joista toinen on sursill ja toinen aatelinen - mutta kumpi on oikea? :D
Jens
Helena Catharina olisi kai luontevinta liittää Herman von Burghausenin jälkeläisten joukkoon, sillä tällehän läänitettiin 10 tilusta Muolaasta, mikä liittää suvun vaiheita k.o. pitäjään. Koska hän aloitti sotilasuransa 1639, aateloitiin 1652, osallistui sotatoimiin vielä 1670 ja kaatui Lundin taistelussa 1676, hän lienee syntynyt joskus 1615-1620 vaiheilla. Mutta mikäli hänelle pitäisi atribuoida kaikkiaan kymmenkunta lasta (tyttäristähän ei niin näemmä pidetty lukua), voidaan ehkä ajatella näiden syntyneen vuosien 1640-1670 vaiheilla. Hän kelpaisi sinänsä hyvin Helena Catharinan isäksi. Olisivatko hänen poikansa tähän toimeen liian nuoria?
Kaija Salminen
14.06.09, 13:01
Helena Catharina olisi kai luontevinta liittää Herman von Burghausenin jälkeläisten joukkoon, sillä tällehän läänitettiin 10 tilusta Muolaasta, mikä liittää suvun vaiheita k.o. pitäjään. Koska hän aloitti sotilasuransa 1639, aateloitiin 1652, osallistui sotatoimiin vielä 1670 ja kaatui Lundin taistelussa 1676, hän lienee syntynyt joskus 1615-1620 vaiheilla. Mutta mikäli hänelle pitäisi atribuoida kaikkiaan kymmenkunta lasta (tyttäristähän ei niin näemmä pidetty lukua), voidaan ehkä ajatella näiden syntyneen vuosien 1640-1670 vaiheilla. Hän kelpaisi sinänsä hyvin Helena Catharinan isäksi. Olisivatko hänen poikansa tähän toimeen liian nuoria?
Hei Jens!
Olisiko syytä ottaa huomioon myös se, että Herman von Burghausenilla oli Virossa veljiä, joista Arend von Hausen sai aatelisarvon v. 1650 (aateloituna von Burghausen) ja sai 22.10.1652 läänityksenä Kivennavan Seppälän rälssitilan? Arend v. B. mainitaan vainajana jo v. 1662. Hänellä oli 2. vaimonsa Anna Hambiegerin kanssa poika Johan von Burghausen, joka avioitui Gertrud Kristina Patkullin kanssa v. 1661. Tosin Durchmanin mukaan Johan mainitaan "usein" sukunimellä von Hausen tai von Husen. Johan sai v. 1662 omistukseensa edesmenneen isänsä Seppälän tilan Kivennavalla. Kartano palautettiin perillisiltä valtiolle isossa reduktiossa v. 1685. Carpelanin mukaan "kaptenen Johan von Burghausen bodde i Mola, där 4.11 1675 all hans egendom, utom boskap och hästar, brann upp, även adelsbrevet och kongl. donation på hans gods". Johan kuoli 4.12.1676 Lundin taistelussa (jossa kuoli puoli sukua miespuolisia Burghauseneita). Durchmanin mukaan leskellä oli kolme poikaa, joista yksi oli sotapalveluksessa, ja kaksi tytärtä, kaikki alaikäisiä. Durchman ei nimeä näitä Johanin lapsia, enkä ole selvitellyt heitä lainkaan, mutta tässäkin voisi ehkä olla yksi vaihtoehtoinen perhe Helena Catharina von Burghausenille.
Tässä vähän lukemista von Burghauseneista
- Carpelan, Tor: Ättartavlor II (1954), s. 171 - 176.
- Durchman, Osmo: Von Hausen (Von Husen). SSS Vuosikirja VIII (1924). s. 86 – 166.
- Lappalainen, Pekka: Säämingin historia 1:1 (1970), ja 1:2 (1971).
- Saloheimo, Veijo: Savon historia II:2: Savo suurvallan valjaissa 1617 - 1721 (1990).
Terv. Kaija
Olen käynyt läpi nyt kaikennäköistä lähdeaineistoa liittyen kysymyksiin a) kuka on Anna Beata Röösin äiti ja b) kuka on Helena Catharina von Burghausen. Lopputulos: vaatimaton.
ainoa vähääkään konkreettisempi todistusvoima on nimistöllä, eikä se ole paljoa se. On sinänsä kiinnostavaa, ettei hieman harvinaisempi nimi Susanna jää elämään suvussa lainkaan, kun taas Matts Grön nimeää toisiksivanhimman tyttärensä Helenaksi ja Johan Grön vanhimman tyttärensä peräti Helena Catharinaksi. Tämä voi viestiä sukulaisuussuhteesta Helena Catharinaan, koska kyllähän yleensä biologisen äidin nimi pyrittiin jättää sukuun elämään, ja tosiaan Susannoja saa suvusta hakea. Tämä on kuitenkin vain aihetodiste.
Tätä ajatusta saattaa vastustaa Anna Beata Röösin ikä. Tiedämme nyt varmasti, että kirkkoherra Roselius oli leskenä laadittaessa henkikirjaa loppuvuodesta 1697 mutta naimisissa aatelisnaisen kanssa jo henkikirjassa 1699, on kirkkoherran häitä tanssittu (jos nyt 1600-luvulla pappiloissa tanssittiin) aikaisintaan jouluna (joka oli suosittu hääaika) 1697, mutta viimeistään syksyllä 1699. Näin ollen Anna Beata, jos on tosiaan tämän avioliiton hedelmä, olisi nähnyt päivänvalon aikaisintaan vuonna 1700. Anna Beata itse solmii avioliiton niin, että hänen vanhin tyttärensä Maria syntyy väestöluettelon 1723 mukaan 1718 ja tämän Helena-sisar 1721. Väestöluettelon pikkulastenajat saattavat olla hyvin melko kohdallaan, joten Anna Beatan olisi näin ollen pitänyt avioitua viimeistään 1717, 17-vuotiaana. Ei mahdotonta, mutta kovaa kiirettä saadaan koko ajan pitää. Lisäksi väestöluettelossa 1723 sekä Mats Gröön että Anna Beata Röös on merkitty 28-vuotiaiksi ts. syntyneiksi n. 1695. Jos tämä vuosiluku on eksakti, tarkoittaisi se, että Anna Beata olisi kuitenkin Susanna Munselian tytär. Voi, jos suvussa olisikin Susannoja, miten helppoa olisikaan hylätä koko turhanpäiväinen ongelma, ehkä tosin yhtä hatarin perustein, mutta ainakin paljon onnellisemmalla mielellä! No joo. Sittemmin Mats Grönin syntymävuodeksi tarjotaan peräti 1687, joten aikuisten iät lienevät enemmän tai vähemmän viitteellisiä. Tyydyn kaiketin pakkoratkaisuun, että merkitsen tietokantaani todennäköiseksi äidiksi Helena Catharina von Burghausenin, mutta en lähde hahmottelemaan hänelle esipolvia, jotka, kuten luulen, voisivat olla melko kiintoisat. Jos joku vielä haluaa estää minua sortumasta tähän, olen siitä kiitollinen.
Mitä tulee Helena Catharinan taustaan, olen hieman kartoitellut asiaa, enkä välttämättä päässyt puusta pitkälle. Olettaisin, että Herman von Burghausenin perhe tunnetaan sen verran hyvin, etten tohdi edes yrittää sijoittaa sinne ylimääräistä tytärtä. Silloin kyseessä todennäköisesti kyseessä on toinen Johann von Burghausenin kahdesta alaikäisestä tyttärestä, jotka olivat elossa isänsä kaatuessa Lundissa 1676. Äitinsä Gertrud Kristina Patkullin kautta näiden esipolvet veisivät hamaan baltiansaksalaiseen muinaisuuteen, mutta antaapa sen olla oloissaan. Von (Burg)-Husen-suvusta on SSS:n vuosikirjassa 8 (1924) Osmo Durchmanin erinomaisen perusteellinen ja laaja artikkeli, josta käy ilmi, että muitakin vaihtoehtoja voisi olla. Kun tarkastellaan suomalaisia suvun jäseniä, kysymykseen tulevan oikeastaan yksinomaan sen Hans von Husenin jälkeläiset, joka toimi ratsumiehenä Kaarle IX:n henkikomppaniassa, yleni sittemmin kapteeniksi, ja vaikutti Haapsalussa. Hänen kaksi poikaansa, Arendt ja Hermann aateloitiin sittemmin nimellä Burghusen, ja jompi kumpi heistä lienee Helena Catharinankin esi-isä.
Arendtilla oli kaksi aikuiseksi varttunutta poikaa, jotka vaikuttivat Suomessa; Johann Karjalassa ja Engelbrecht Hämeessä. Engelbrechtin jälkeläiset tunnetaan huonohkosti, hänellä oli ainakin yksi tytär. Mutta huomio kiinnittyy Johaniin, joka toimi Viipurin läänin ratsuväkirykmentin luutnanttina 1660, sittemmin setänsä rakuunarykmentin kapteenina ja kaatui Lundin taistelussa 1676. Hänen vaiheensa siis linkittyvät Karjalan suuntaan, etenkin kun hän 1662 sai vahvistuksen edesmenneen isänsä kartanoon Kivennavan Seppälässä. Durchmanin mukaan Johann jätti kuollessaan jälkeensä peräti viisi lasta (Ramsay puhuu kaiketi vain neljästä): kolme poikaa ja kaksi tytärtä, eikä lienee mahdotonta olettaa, että Helena Catharina voisi olla näistä toinen. Johanin leski Gertrud Christina Patkul nauttii vielä 1716 Tukholmassa pakolaisapua, ja jossain päin on paossa myös Helena Catharina ainakin 1715.
Koska Hermann von Burghausenin perheolot tunnetaan selvästi paremmin, on vaikeaa kehittää hänelle aikaisemmin tuntematonta tytärtä, ja paras ratkaisu lienee olettaa Helena Catharina mahdollisesti Johann von Burghausenin ja Gertrud Patkullin tyttäreksi. Aihetodisteeksi kelvannee myös se, että Johanin tiedetään asuneen juuri Muolassa.
Bodniemi37
16.07.09, 18:24
Kaija kommentoinee kiinnostavia Burghausen-pohdintojasi, itse pystyn ottamaan kantaa mietteisiisi vain tältä osin :):
(jos nyt 1600-luvulla pappiloissa tanssittiin)...Tuokiokuvani 1680-luvun Pyhtään Svenskbystä eli Ruotsinkylästä ei kylläkään kerro pappilan tansseista, vaan pappismiesten karkeloinnista paikallisissa häissä.
Pyhtään tulevan kirkkoherran Johannes Gråå nuoremman ja paikallisen talonpoikaisnaisen Annikan suhteesta oli liikkeellä huhuja: "...Epäilyt olivat saaneet alkunsa viisi vuotta aikaisemmin Ruotsinkylässä pidetyistä häistä, joissa tuolloin vielä naimaton Annika oli tanssinut Gråån kanssa. Toisaalta muutkin paikalla olleet papit, Elimäen kappalainen Isak Nirkko ja Pyhtään kappalainen Erik Nicelius (kirj. Nigraeus) olivat myös tanssittaneet tyttöä. Jutun loppukäsittely ei säilyneistä käräjäpöytäkirjoista löydy, mutta ainakaan Gråån viransaantiin asia ei näytä vaikuttaneen.." [Lähde: Oksanen, Eeva-Liisa. Elimäen historia, s. 140. (Elimäen kunta) 1985, s. 178].
Johannes Johannis Gråån pso 1:o oli Maria Tammelina, pso 2:o Katarina Schmidt.
[Isak Isakinpoika Nirkkoa jotkut tutkijat (Eeva-Liisa Oksanen mukaan lukien) epäilevät esi-isäkseni, itse olen edelleen sitkeästi sitä mieltä, että vahvin esi-isä kandidaattini oli Isakin veli, Valkealan kappalainen Sigfrid Isakinpoika Nirkko. - Ericus Martini Niscelius oli kolmannen Nirkon veljeksen eli Fabian Isakinpojan lanko, sillä hän oli naimisissa tämän puolison Margareta Lindormian sisaren Katarina Elisabetin kanssa (tämän 2. avio). Lähde: Luther, Georg. Lindormi. Genos 48(1977), s. 93-96. - Ericus Nigraeus -niminenkin pappismies saattoi olla olemassa, mutta hänen urastaan en ole löytänyt tietoja: hän oli ilmeisesti Puumalan kirkkoherran Georgius Ericii Nigraeuksen ja N. N. Bartholdintytär Ithimaean poika. Eräs Hr Eric Nigraeus oli kummina Valkealassa 1706 ja samana vuonna myös Kangasniemellä.]
Kaija Salminen
23.07.09, 22:59
Olen käynyt läpi nyt kaikennäköistä lähdeaineistoa liittyen kysymyksiin a) kuka on Anna Beata Röösin äiti ja b) kuka on Helena Catharina von Burghausen. Lopputulos: vaatimaton.
- - - Durchmanin mukaan Johann jätti kuollessaan jälkeensä peräti viisi lasta (Ramsay puhuu kaiketi vain neljästä): kolme poikaa ja kaksi tytärtä, eikä lienee mahdotonta olettaa, että Helena Catharina voisi olla näistä toinen. Johanin leski Gertrud Christina Patkul nauttii vielä 1716 Tukholmassa pakolaisapua, ja jossain päin on paossa myös Helena Catharina ainakin 1715.
Koska Hermann von Burghausenin perheolot tunnetaan selvästi paremmin, on vaikeaa kehittää hänelle aikaisemmin tuntematonta tytärtä, ja paras ratkaisu lienee olettaa Helena Catharina mahdollisesti Johann von Burghausenin ja Gertrud Patkullin tyttäreksi. Aihetodisteeksi kelvannee myös se, että Johanin tiedetään asuneen juuri Muolassa.
Ritva esittää toiveikkaan ajatuksen, että kommentoisin Jensin Burghausen-ajatuksia. Valitettavasti en voi täyttää tätä toivetta. Olen yrittänyt tuloksetta etsiä tietoa Herman von Burghausenin veljistä ja näiden jälkeläisistä. Tosin minulla ei ole vielä ollut edes tilaisuutta käyttää esim. Elgenstjernaa eikä aatelisromppuja. Netissä oleva Görlitzin teossarja Genealogisches Handbuch der baltischen Ritterschaften (1929) ei ole antanut lisävalaistusta myöskään Arendin puolison Gertrud Kristina von Patkulin taustoihin. Helena Catharinan syntyperä jää siis toistaiseksi edelleen hämärän peittoon. Johanna Aminoff-Winbergin pakolaisluettelossa mainitaan hänen oleskelupaikkansa olleet Västerbotten isonvihan aikana:
8924 Helena Chatharina Burghusen, Kyrkioherde hustru fr: Måla sn. i:Västerbotten. gm: Roselius, kyrkoherde. d: 5.7.1715.
Alla on lyhyt listaus eli pari sukupolvea Hans von Hausenin (von Husenin) jälkeläisiä (puutteita ja virheitä voi olla). Näistä Hansin kolmen vanhimman pojan, Christianin, Hans Johanin ja Arendin jälkeläiset vaativat vielä paljon lisäselvitystä - mutta työt alkavat taas painaa päälle loman jälkeen!
1. Hans von Husen, k. jälkeen 1634 haud. Haapsalu, Viro
(pso Barbara (?) Toll)
| 2. Christian von Husen à 9 lasta (Durchman, SSS VSK 1924, s. 145), 3 lasta 1. avioliitosta
| (1. pso N. N.)
| (2. pso Magdalene Möller (Moller), haud. 25.9.1673 Haapsalu)
| 2. Hans Johan (Yngre) von Husen, k. jälkeen 1634
| (pso Anna (von) Ritter) à yksi tytär
| 2. Arend von Burghausen, k. noin 1662
| (1. pso Margareta Eckholtz, k. 11.4.1633 haud. Tallinnan Nikolain kirkkoon)
| | 3. Elisabet von Burghausen
| | (pso Andreas Koskull)
| (2. pso Anna Hambieger, k. 11.10.1650 haud. Tallinnaan)
| | 3. Johan von Husen (von Burghausen), k. 4.12.1676 Lundin taistelu, Ruotsi
| | (pso Gertrud Kristina Patkull) à 3 poikaa ja 2 tytärtä
| (3. pso Margareta Kröger)
| | 3. Maria (Margareta) Elisabet von Burghausen, s. 15.6.1654 Tallinna, Viro
| | (1. pso Anders Rundell, k. noin 1690)
| | (2. pso Engelbrekt Eneskjöld, k. 21.7.1700 Yxkullshof, Viro)
| | (3. pso Abraham Thuronius, s. 10.12.1659 Ikaalinen, k. 1714 Kangasala)
| | (4. pso Gustav Adam von Qvanten, s. 1653, k. 1727)
| 2. Herman von Burghausen, s. Viro, k. 4.12.1676 Lundin taistelu, Ruotsi
| (Helena von Strassburg, s. tod.näk. Saksa)
| | 3. Herman Johan von Burghausen, k. 29.9.1708 Liesnan taistelussa (nyk. Valko-Venäjällä)
| | (1. pso Anna Sofia Pistolhjelm, k. 6.1698)
| | (2. pso Anna Elisabet Rehbinder (2. pso Duhaila), s. 1681, k. 6.4.1760 Joroinen, Kerisalo)
| | 3. Otto Reinhold von Burghausen, k. 29.9.1708 Liesnan taistelussa (nyk. Valko-Venäjällä)
| | (pso Magdalena Örneklou)
| | 3. Carl von Burghausen, k. 8.3.1703 taistelussa Kivennalla
| | (pso Catarina Elisabet Barohn)
| | 3. Göran Engelbrekt von Burghausen
| | (pso Christina Elisabet Klingenberg, s. 1656, k. 5.6.1734 Antrea, Saviniemi)
Terv. Kaija
Kaija Salminen
24.07.09, 09:15
Hei Jens ja Ritva!
Edellisen viestini henkilölistauksesta jäi epähuomiossa pois puolet Herman von Burghausenin (k. 4.12.1676 Lund) lapsista. Tiedot eivät ole oleellisia alkuperäisen kysymyksen kannalta, mutta tässä nyt kuitenkin vielä täydennyksenä Hermanin koko lapsikatras puolisoineen.
1. kapteeni Hans von Husen, k. jälkeen 1634, haud. Haapsalu, Viro
(pso Barbara (?) Toll)
. . .
| 2. eversti Herman von Burghausen, s. Viro, k. 4.12.1676 Lundin taistelu, Ruotsi
| (Helena von Strassburg, s. tod.näk. Saksa)
| | 3. everstiHerman Johan von Burghausen, k. 29.9.1708 Liesnan taistelussa, nyk. Valko-Venäjällä
| | (1. pso Anna Sofia Pistolhjelm, k. 6.1698)
| | (2. pso Anna Elisabet Rehbinder (2. pso Duhaila), s. 1681, k. 6.4.1760 Joroinen, Kerisalo)
| | 3. ratsumestari Otto Reinhold von Burghausen, k. 29.9.1708 Liesnan taistelussa, nyk. Valko-Venäjällä
| | (pso Magdalena Örneklou)
| | 3. majuri Carl von Burghausen, k. 8.3.1703 taistelussa Kivennalla
| | (pso Catarina Elisabet Barohn)
| | 3. kapteeni Göran Engelbrekt von Burghausen, haud. 22.3.1705 Käkisalmi
| | (pso Christina Elisabet Klingenberg, s. 1656, k. 5.6.1734 Antrea, Saviniemi)
| | 3. everstiluutnantti Gustaf von Burghausen, haud. 11.2.1732 Vihdin kirkko
| | (pso Dorothea Margareta Brundert, haud. 11.2.1732 Vihdin kirkko)
| | 3. kornetti Adolf Gotthard von Burghausen
| | 3. N. N. von Burghausen
| | (pso kapteeni Herman Eneskjöld)
| | 3. Margareta Elisabet von Burghausen
| | (pso Christer Stackelberg)
| | 3. kapteeni Jacob Johan von Burghausen, k. Ukraina
| | 3. Christina Elisabet von Burghausen
| | (1. pso vapaaherra, eversti Bernhard Rehbinder till Uddrich, s. 4.7.1639, k. 9.7.1705 Vehmaa, Nuhjala)
| | (2. pso everstiluutnantti Henrik Johan Schauman, k. 19.3.1730 Lemu)
| 2. N.N. (Catharina?) von Husen
| (pso Balthasar von Vegesack, k. 1676)
Terv. Kaija
ovathan nekin sinänsä relevantteja, sillä ne näyttävät, että Hermanin lapsikatraaseen lastenlisäily on selvästi haastavampaa :)
Sarjan Jahrbuch für Genealogie, Heraldik und Sphragistik vuosikertaniteestä 1911-1913 (löytyy SSS:n kirjastosta) löytyy sivuilta 494-522 Astaf von Transehen kattava artikkeli Zur älteren Geschichte der v. Patkul. Taulusta IV, joka käsittelee Jaunkalpen-Owerlackin sukuhaaraa, löytyy Johann von Patkulin ja tämän puolison Christina Weddichin (nimellä monta kirjoitusasua, lienee standardimuodossaan Wedingk) nimeltä tuntematon tytär (nimi, Gertrud Christina, käynee Ramsayn viitteen perusteella ilmi Äyräpään tuomiokirjasta 29.10.1661), joka on merkitty avioituneeksi "Johann von Burghausenin" kanssa, ja tämä avioliitto mainitaan myös liiviläislähteissä erään liiketoimen yhteydessä 19.6.1662.
Tuossa artikkelissa, jos onkin iäkäs, on aivan kelvolliset lähdeviitteet, joten tietojen todenperäisyyteen voinee luottaa.
Hei,
Ohessa kiinnostuneille joku vuosi sitten Tallinnan Nigulistessa kuvaamani otos Arendt von Burghusenin vaimojen Margaretan ja Annan hautapaikoista.
Kuvat ovat aikamoisen tinkaamisen tuloksena lainaksi saadusta xerox-kopiosta "Tallina Niguliste hauaplaatide kataloog", koonnut Mari Loit 2002 (ja salaa kuvattu kirkossa, jossa kuvauskielto, joten plaatu...).
Hautapaikkanumerolla (22) itse haudan sijainnin löytäminen onkin sitten vaikeampaa, sillä Nigulisten seinällä on kyllä paikkakarttoja (joista minulla "salakuvat"), mutta niihin kaikkiin on vuosien varrella korjattu muita hautanumeroita, joten mitä uskoa?
t. Helena V.
Olipas kiinnostava havainto. Vähän pelkään, että Burgh(a)useneiden genealogiaan on muutoin enää turha saada erityisen uutta valoa, kun monet lähteet on niin loppuunammennettuja aatelissukujen näkökulmasta. Heitä on varmaan elellyt enemmänkin suvun läänitysten lähettyvillä, eikä kaikista tyttäristä ole niin kiivaasti pidetty kirjaa.
Jens
Hei,
"Tunkua" olisi tarjolla myös Arendtin lapsikatraaseen.
Tuolla Seijan listauksessa Elisabet-tyttären puolisona on Anderas Koskull (niin myös G. Lutherin Genos 30 (1959), Tallinnan ja Narvan kirkonkirjoista mukaan).
Toisaalta Katy Hedman Brännlandin mukaan (Till minne av Maria Kristina Kräemer..., 2003, s. 110, 111) Arendtin ja Margareta Ekholtzin tytär Elisabet avioitui 15.9.1651 Tallinnassa Claus Krämer-Dannenfeltin kanssa, jonka toinen puoliso n. 1659 oli Anna Dorothea Wilhelmsdr Patkull. Viitteenä on vain yleisesti Tallinnan kirkonkirjat.
Alkaisi olla jo 3 Elisabettia samalla isällä... Onko tähän kommentteja?
t. Helena V.
kun kerta Suomessa on vain rajallinen määrä henkilöitä, jotka voivat esiintyä nimellä Burgh(a)usen eli Hermanin ja Arendtin jälkeläiset, olisiko mahdollista tehdä jonkinlaista luettelontynkää niistä nimenkantajista, joita ei toistaiseksi ole saatu sijoitettua sukuun? Tämä Helena Catharina ei liene ainoa, ja kun nyt olen syynäillyt noita tauluja, arvelen Helenan olevan hieman liian vanha ollakseen Hermanin lapsenlapsia, joten hänet olisi edelleen luontevinta sijoittaa joko Hermanin tai tämän Karjalassa vaikuttaneen kutakuinkin samanikäisen veljenpoikansa Johanin lapsikatraaseen.
Jens
Mikäs kumman Burghuusen se Muolaassa mahtaa möllötellä?
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=9303&pnum=62 (http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=9303&pnum=62)
kai se on luettava: "qua Arn Burckhuusen", jossa qua on varmaankin tulkittava latinalaiseksi adverbiksi (vaikka todella oudosti käytettynä) tahtoen sanoa, että tilukset kuuluivat mainitulle herralle, Arndt Burghusenille (tai tässä tapauksessa kai perikunnalle), outoa...
Hei!
Kyselet kukahan mahtaisi olla tuo Burghausen?
Katselin juuri kirjaa Vanha Äyräpää osa I. Kirjan tekijä on Ester Kähönen. Löysin sieltä maininnan luvusta läänitykset sivulta 543 maininnan, että kapteeni Aron von Burghausenille annettiin läänityksiä myös Kivennavalta vuonna 1652 yhteensä 2 19/24 veroa (9 taloa). Olisikohan sama henkilö tai ainakin sukua?
Näin maininnan Aronista myös muualla, mutta nyt en löydä sitä kohtaa. Kirjassa on n. 735 sivua tekstiä.
Vuonna 1675 sai Karjalan rakuunain eversti Herman v. Burghausen Muolaan Lankilasta Lauri Lankisen 1/3 veroa, 1/3 veron autiotilan sekä Valkiamatkasta Yrjö Suokkaan eli Risto Paavilaisen 7/24 veroa "ikuiseksi omaisuudeksi" Norrköpingin ehdoilla.
Kaija Salminen
10.12.09, 17:10
Hei!
Näistä Muolaan von Burghauseneista on keskusteltu joskus aikaisemminkin, en vain muista missä ja milloin. Itselläni on seuraavanlaista tietoa, joiden lähteitä en juuri nyt ehdi kirjoitella tähän:
Eversti Herman von Burghausenin veljellä Arend (Aron?) von Burghausenilla oli kolme lasta, joista poika Johan oli kapteeni (k. 4.12.1676 Lundissa, käytti myös sukunimeä von Husen) ja peri isänsä jälkeen omaisuutta Karjalan kannakselta. Tietokannassani on teksti: "Sai 4.5.1662 omistukseensa edesmenneen isänsä Seppälä-nimisen kartanon Kivennavalla. Kartano palautettiin perillisiltä valtiolle isossa reduktiossa v. 1685. Oli luutnanttina Viipurin läänin ratsuväkirykmentissä v:sta 1660 lähtien ja kapteenina isänsä veljen, eversti Herman von Burghausenin rakuunarykmentissä v:sta 1668 lähtien. Osallistui Skoonen sotaan. Asui Muolaassa, jossa 4.11.1675 hänen koko omaisuutensa paloi poroksi, lukuunottamatta karjaa ja hevosia, "även adelsbrevet och kongl. donation på hans gods". Avioitui v. 1661 liiviläisen aatelisneidon, Gertrud Kristina Patkullin kanssa. Johanin kaatumisen jälkeen v. 1676 leskellä oli 3 poikaa, joista yksi oli sotapalveluksessa, ja kaksi tytärtä, kaikki alaikäisiä." Lisäksi: Hon beviljades nådår 1677, och har 1716 i Stockholm kvitterat flyktingshjälp. Barn, fyra, lefde vid faderns död.
Tämän tiedon mukaan Muolaassa on voinut 1600-luvun lopulla asua tämän Johanin jälkeläisiä, joita oli toisen lähteen mukaan 3 poikaa ja 2 tytärtä, toisen lähteen mukaan 4 lasta, mutta heidän nimiään ja muita tietoja en ole vielä saanut selville.
Terv. Kaija
kun nyt Muolaan kastekirjat on luettavissa netistä, on mahdollista tehdä kotisohvalta pientä kummitutkimusta, joka voi valaista osaltaan Grönien elinpiiriä. Kummeiksi on valikoitunut lähinnä oman kylän säätyläistöä:
I Matts Green, Grön, pappilan torppari, siltavouti, s. n. 1695
p:so Anna Beata Aronsdotter Röös, kirkkoherran tytär, s. n. 1695, kuoli 1730-luvulla
Maria s. 1718
Helena s. 1722
Johan s. n. 1725
Jonas, kast. 17.2.1730 Muolaan pappilan torpassa
kummit: Aron Mutander, Barbara Freese, Helena Hoppia
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/muolaa/syntyneet-vihityt-kuolleet_1725-1756_uk694/19.htm
II Johan Matsson Grön, talollinen,
s. 1715 (kuoliniästä laskien)
k. (haud.) 26.12.1799 Muolaa Myhkyrilä
vih. 1745 Muolaa
p:so Anna Abrahamsdotter Moisander
s. (kast.) 8.1.1727 Muolaa Vuotjärvi
k. 30.3.1795 Muolaa Myhkyrilä
Helena Catharina, kast. 12.4.1747 Muolaan kirkonkylässä
kummit: nimismies Asp, Martin Barck ja Barckin vaimo Kristina
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/muolaa/syntyneet-vihityt_1735-1760_uk695/68.htm
Matts, synt. n. 1750, kuoli nuorena
Aron, s. 15.10.1753 Muolaan Peikolassa
kummit: Thomas Moisander, Petter C. Crantz
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/muolaa/syntyneet-kuolleet_1751-1774_uk695/20.htm
Margaretha, s. 3.11.1756 Muolaan Peikolassa
kummit: Anders Gullström, Regina Alenius
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/muolaa/syntyneet-kuolleet_1751-1774_uk695/37.htm
Johan, s. 1.10.1759 Muolaan Passilassa
kummit: Abram Moisander, Matts Grön, Marketta Tolvanen
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/muolaa/syntyneet-kuolleet_1751-1774_uk695/48.htm
Christina, s. 11.8.1763 Muolaan Passilassa
kummit: Martin Platzman, Anna Mulander
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/muolaa/syntyneet-kuolleet_1751-1774_uk695/57.htm
Matts Grön esiintyy vuonna 1723 nimellä Green. Liekö hänellä yhteyttä Muolaassakin vaikuttaneisiin Green-sukuisiin?
Jens
Hei!
Näistä Muolaan von Burghauseneista on keskusteltu joskus aikaisemminkin, en vain muista missä ja milloin. Itselläni on seuraavanlaista tietoa, joiden lähteitä en juuri nyt ehdi kirjoitella tähän:
Eversti Herman von Burghausenin veljellä Arend (Aron?) von Burghausenilla oli kolme lasta, joista poika Johan oli kapteeni (k. 4.12.1676 Lundissa, käytti myös sukunimeä von Husen) ja peri isänsä jälkeen omaisuutta Karjalan kannakselta. Tietokannassani on teksti: "Sai 4.5.1662 omistukseensa edesmenneen isänsä Seppälä-nimisen kartanon Kivennavalla. Kartano palautettiin perillisiltä valtiolle isossa reduktiossa v. 1685. Oli luutnanttina Viipurin läänin ratsuväkirykmentissä v:sta 1660 lähtien ja kapteenina isänsä veljen, eversti Herman von Burghausenin rakuunarykmentissä v:sta 1668 lähtien. Osallistui Skoonen sotaan. Asui Muolaassa, jossa 4.11.1675 hänen koko omaisuutensa paloi poroksi, lukuunottamatta karjaa ja hevosia, "även adelsbrevet och kongl. donation på hans gods". Avioitui v. 1661 liiviläisen aatelisneidon, Gertrud Kristina Patkullin kanssa. Johanin kaatumisen jälkeen v. 1676 leskellä oli 3 poikaa, joista yksi oli sotapalveluksessa, ja kaksi tytärtä, kaikki alaikäisiä." Lisäksi: Hon beviljades nådår 1677, och har 1716 i Stockholm kvitterat flyktingshjälp. Barn, fyra, lefde vid faderns död.
Tämän tiedon mukaan Muolaassa on voinut 1600-luvun lopulla asua tämän Johanin jälkeläisiä, joita oli toisen lähteen mukaan 3 poikaa ja 2 tytärtä, toisen lähteen mukaan 4 lasta, mutta heidän nimiään ja muita tietoja en ole vielä saanut selville
Terv. Kaija
Aron on nimenomaan Arendtin rinnakkaisnimi erityisesti Karjalassa (vrt.
Arendt Johan (Aron Johan) Reiher).
Arendt von Husen toimi tiedostoni mukaan mm. porvarina Haapsalussa ja
tuli aateloiduksi 3.12.1650. Hänen puolisokseen olen merkinnyt Margareta
Eckholtzin, joka kuoli Räävelissä 11.4.1633. Tämän tarkistamattoman tiedon mukaan Margareta vanhemmat voisivat olla Ewert Ewertsson Ekholtz ja Margareta Arendtsdr Reiher (Reijer).
Grön-suku liittyy kuuluu esipolviini sen Magdalena (?) Gröönin kautta, joka nai Käkisalmessa 1659 Arendt (Aron) Reijerin, joka tuli aateloiduksi Reiher-nimellä yhdessä veljiensä kanssa. Arendt tuli tuomituksi sotaoikeudessa
Pielisjärven -kapinan kukistamisesta "liian verisesti".
Jensin viesti yllä sisältää tuttuja nimiä Barckeista Hoppiuksiin. Sukupiiri
pieni se tässäkin pyörii..
Bodniemi37
17.07.10, 13:44
Muutamia kummeja mielestäni tunnistin:
Jonas, kast. 17.2.1730 Muolaan pappilan torpassa
kummit: Aron Mutander, Barbara Freese, Helena Hoppia
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/muolaa/syntyneet-vihityt-kuolleet_1725-1756_uk694/19.htm
Aron Mutander, nimismies, joka ei liity omiin tutkimuksiimme.
Barbara Jockimintytär Frese, pso Muolaan kappalainen Jonas Urenius, http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=5562, jonka veli Petrus Urenius oli Ruskealan kirkkoherra, pso Margareta Rennera.
Helena Hoppia lienee ollut Vpl Uudenkirkon kirkkoherran tytär. Hänen puolisonsa oli Muolaan kirkkoherran Andreas Cajanderin nuorempi veli Johan, jonka pso 2:o oli Sara Elisabet Tujulin [Släktbok. Ny följd. III:4, p. 552, T6].
----------------------
Moisandereista on keskusteltu Yahoon Karjalaisten sukujen ryhmässä.
Helena Catharina, kast. 12.4.1747 Muolaan kirkonkylässä
kummit: nimismies Asp, Martin Barck ja Barckin vaimo Kristina
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/muolaa/syntyneet-vihityt_1735-1760_uk695/68.htm
Mårten Barck, Muolaan, sitten Vpl Pyhäjärven lukkari, pso Kristina Lind (Lijn).
Margaretha, s. 3.11.1756 Muolaan Peikolassa
kummit: Anders Gullström, Regina Alenius
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/muolaa/syntyneet-kuolleet_1751-1774_uk695/37.htm
Regina Alenius oli ilmeisesti Valkjärven kirkkoherran tytär Helena Regina Allenia, pso 1:o Adam Johan Biström (Byström), joka oli ylioppilaan http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=4552 ja tämän 1. puolison poika, http://www.digiarkisto.org:80/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/hattula/rippikirja_1732-1738_tk94/92.htm.
Adam Johan Biströmin sisaruksista Eva Helena oli naimisissa Itä-Suomen Alfthan-suvun kantaisän Abraham Johan Alftanin kanssa. Toisen sisaren Ulrika Eleonora Biströmin pso 1:o oli Karjalan rakuunarykmentin Lappeen komppanian rummunlyöjä, Luumäen nimismies 1744-1754 Otto Johan Soldan. Ulrika Eleonoran pso 2:o oli - oman tutkimuksemme kannalta kiinnostavasti - Luumäen pitäjänkoulumestari Erik Stranden, joka leskeksi jäätyään meni naimisiin esiäitini Kristina Elisabet Sorénin kanssa (jälkimmäisenkin toinen avio).
Christina, s. 11.8.1763 Muolaan Passilassa
kummit: Martin Platzman, Anna Mulander
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/muolaa/syntyneet-kuolleet_1751-1774_uk695/57.htm
Mårten Platzman, http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=6097.
Toinen kummeista lienee Anna Mutander.
Matts Grön esiintyy vuonna 1723 nimellä Green. Liekö hänellä yhteyttä Muolaassakin vaikuttaneisiin Green-sukuisiin?
Tietokannassamme on useita Greenejä, muttei yhtään Mattsia. Itse arvelen, että Itä-Suomen suunnalla eli samanaikaisesti useita keskinäistä sukuyhteyttä vailla olleita Gröön- (Grön-) ja Green-sukuja. Eräs Grään-suku taas näyttäisi tulleen Inkerinmaan Pähkinälinnan läänin suunnalta (vrt. KA:n digitaaliarkiston Pähkinälinnan läänin tuomiokunnan renovoidut tuomiokirjat)
Terveisin,
Ritva
Kiitoksia; siinähän näitä tulikin. Monet olivat keskisen Kannaksen väkeä, jotkut hieman etäämpääkin (mikä ihme heitä veti Muolaaseen?)
Anders Gullström lienee oikeasti tämä kruununpalvelija Anders Kihlström
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/muolaa/rippikirja_1755-1765_uk689/172.htm
Aron Mutanderin puoliso oli Catharina Crantz, joten kummina toiminut Petter Crantz kuulunee tähän sukupiiriin:
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/muolaa/rippikirja_1755-1765_uk689/178.htm
Catharinalla on näemmä sisko Elsa.
Kiinnostusta herättävät seudun muut Greenit, jos vaikka olisivat lähisukua (Mattsia sanotaan Greeniksi ainoastaan vuoden 1723 väestöluettelossa, sittemmin aina Gröniksi).
Muolaassa mainitaan förvalttari Johan Green, jolle syntyi kaksi lasta:
http://hiski.genealogia.fi/historia/sl.gif (http://hiski.genealogia.fi/hiski/2folml?fi+0339+kastetut+428)1729 5.10.1729 Heinjockj Förwalt. Johan Greew Herman Gott.
http://hiski.genealogia.fi/historia/sl.gif (http://hiski.genealogia.fi/hiski/2folml?fi+0339+kastetut+821)1733 15.3.1733 Wotjärfwi Förwalt. Joh. Green anna Christina
toinen Johan Green mainitaan Uudellakirkolla:
23.1.1747 Mätzäkylä Herr: Johan Green Anna von Borgen Peter Wilhelm
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/uusikirkko_vl/rippikirja_1753-1759_uk774/53.htm
Jääskessä on myös perhe, jossa kummittelevat nimet Green ja Falck:
http://hiski.genealogia.fi/historia/sl.gif (http://hiski.genealogia.fi/hiski/2folml?fi+0152+kastetut+2096)4.2.1700 9.2.1700 Kostiala Johan Green Catharina Falk Cath: Elisab:
http://hiski.genealogia.fi/historia/sl.gif (http://hiski.genealogia.fi/hiski/2folml?fi+0152+kastetut+2429)7.11.1702 15.11.1702 Hallickala Cornet Joh: Green Catharina Falck Maria Christina
Voisi kuvitella, että sekä Muolaan että Uudenkirkon tapauksessa olisi kyse samasta perheestä: Säämingin vihityt:
3.10.1725 Fredrichshambn glasmäst: Adam Johan Green j: Anna Borgen v.
alkup - TALLKOMM: sahl: kronobefalln: Herman v. Borgens dr:
Mitäköhän väkeä lienee.
Bodniemi37
18.07.10, 00:49
Kiinnostusta herättävät seudun muut Greenit, jos vaikka olisivat lähisukua (Mattsia sanotaan Greeniksi ainoastaan vuoden 1723 väestöluettelossa, sittemmin aina Gröniksi).
Muolaassa mainitaan förvalttari Johan Green, jolle syntyi kaksi lasta:
http://hiski.genealogia.fi/historia/sl.gif (http://hiski.genealogia.fi/hiski/2folml?fi+0339+kastetut+428)1729 5.10.1729 Heinjockj Förwalt. Johan Greew Herman Gott.
http://hiski.genealogia.fi/historia/sl.gif (http://hiski.genealogia.fi/hiski/2folml?fi+0339+kastetut+821)1733 15.3.1733 Wotjärfwi Förwalt. Joh. Green anna Christina
toinen Johan Green mainitaan Uudellakirkolla:
23.1.1747 Mätzäkylä Herr: Johan Green Anna von Borgen Peter Wilhelm
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/uusikirkko_vl/rippikirja_1753-1759_uk774/53.htm
Jääskessä on myös perhe, jossa kummittelevat nimet Green ja Falck:
http://hiski.genealogia.fi/historia/sl.gif (http://hiski.genealogia.fi/hiski/2folml?fi+0152+kastetut+2096)4.2.1700 9.2.1700 Kostiala Johan Green Catharina Falk Cath: Elisab:
http://hiski.genealogia.fi/historia/sl.gif (http://hiski.genealogia.fi/hiski/2folml?fi+0152+kastetut+2429)7.11.1702 15.11.1702 Hallickala Cornet Joh: Green Catharina Falck Maria Christina
Voisi kuvitella, että sekä Muolaan että Uudenkirkon tapauksessa olisi kyse samasta perheestä: Säämingin vihityt:
3.10.1725 Fredrichshambn glasmäst: Adam Johan Green j: Anna Borgen v.
alkup - TALLKOMM: sahl: kronobefalln: Herman v. Borgens dr:
Mitäköhän väkeä lienee.
Muolaassakin asunut Johan Adam Green mainitaan Arvi Ilmoniemen artikkelissa Bruuninpoika - Brunou. Genos 5(1934), s. 88 - 93, http://www.genealogia.fi/genos/5/5_88.htm. Itseäni kiinnostaa erityisesti hänen puolisonsa Anna von Borgen, joka oli kruununvouti Herman von Borgenin ja Gertrud Perintytär Herkepaean tytär, sillä otaksun, että omiin tutkimuksiimme kiinteästi liittyvän vuokraajan ja komissaarin sekä Säämingin Ahvionsaaressa säterirusthollin omistaneen Viktor Kasperinpoika Gröönin puoliso Helena von Borgen oli kruununvouti von Borgenin sisar.
Elimäellä eläneen esiäitini Agneta Andersintyttären ja hänen ensimmäisen puolisonsa pojan, Sakkolan kirkkoherran Gabriel Hermigierin pso 2:o oli vuorostaan Herman ja Helena von Borgenin täti Magdalena, joka oli ko. suvun kantaisän, Viipurin raatimiehen Herman von Borgenin eli Börgerin ja tämän jälkimmäisen pson Ann von Brokenin tytär [Lagus, Gabriel. Ur Wiborgs historia, II:1. Wiborg 1895, s. 30].
Jääsken kornetti Greenistä kirjoittelin viestiketjussa Green/Kornetti Johan Green, Jääski, vrt. http://suku.genealogia.fi/showpost.php?p=11987&postcount=1.
Avioparin Green et Falck Maria Kristina -nimisen tyttären ja tämän puolison, Raudun nimismiehen Anders Staffansson Merlinin
[http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=13941&pnum=261, Ruokolahden ja Jääsken syyskäräjät 16.10.1730, s. 515,k kuva 261 (Fru Falckin svärson Anders Merlin), http://www.digiarkisto.org/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/rautu/rippikirja_1752-1758_uk714/25.htm] poika Karl Henrik yleni pappisurallaan Jaakkiman kappalaiseksi.
Terveisin,
Ritva
Muolaan käräjillä 19.1.1706 sanotaan, että nimismies (Äyräpään kihlakunnan kruununvouti) Petter Thorwöste oli kirkkoherra Roseliuksen vävy.
Mahtaisikohan Thorwösten vaimo olla se "Fru Helena Röös", joka toimi 14.2.1726 Simo Seppäsen tyttären kummina Muolaassa?
Jens
Bodniemi37
09.12.11, 10:06
Muolaan käräjillä 19.1.1706 sanotaan, että nimismies (Äyräpään kihlakunnan kruununvouti) Petter Thorwöste oli kirkkoherra Roseliuksen vävy.
Mahtaisikohan Thorwösten vaimo olla se "Fru Helena Röös", joka toimi 14.2.1726 Simo Seppäsen tyttären kummina Muolaassa?
Jens
Olisiko Helena-rouva voinut olla Aron Roseliuksen jälkimmäinen puoliso Helena Katarina Burghausen?
Roseliuksen vävy Petter Thorwöste näyttää olleen oman tutkimuksemme piiriin kuuluvan Elimäen kappalaisen Isaacus Isaaci Nirkon aviosukulainen, sillä hän oli Isakin puolison Kristina Johanintytär Serlachian ensimmäinen serkku:
Yhteiset esivanhemmat:
Petter Henrikinpoika Thorwöste, s. noin 1600 Lübeck, k. 6.5.1659 Turku - Elin Johanintytär Såger, s. 30.6.1614 Turku, k. 14.8.1669 Turku
Sisarukset:
Herman Petterinpoika Thorwöste, s. 1635 , k. 1685
Anna Petterintytär Thorwöste, s. 1632 Turku, k. 1689
Serkut:
Petter Hermaninpoika Thorwöste, s. 3.8.1670 Turku, k. 1708?
Kristina Johanintytär Serlachia, k. jälk. 1726
Terveisin,
Helena Catharina Burghausen pakeni isoavihaa Tukholmaan eikä näytä olleen Muolaassa ainakaan vuoden 1723 väestöluetteloa laadittaessa - mahtoiko olla hengissäkään? Olisi lisäksi aika kummallista tuohon aikaan, että vaimo tai leski olisi käyttänyt miehensä sukunimeä. Ei, olen intuitiivisesti melko varma, ettei Helena Röös ole kirkkoherran leski.
Aron Roseliuksella ei liene ollut poikia, mutta tyttäriä on voinut olla useampiakin. Titteli Fru ilmaisee mielestäni, että kyseinen Helena oli naimisissa vuonna 1726. Siten hän on joko solminut uuden avioliiton Thorwösten kuoltua TAI sitten hän on kokonaan toinen tytär/sukulaistyttö (eihän sekään ole poissuljettua, kyllähän Aron Roseliuksella veljiä oli).
Jens
P.S. Tiedättekö, kuka oli se Aron Portanus, joka "kummittelee" Muolaassa 1720-luvun kastekirjoissa?
Samat nimet ne toistuvat kaikkialla:
Abraham Moisanderin Anna-tyttaren kummina mainitaan muuan Helena Catharina Torwoste. Kyseinen Fru on parin muunkin kakaran kummina samalla sivulla.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=6780044
Bodniemi37
09.12.11, 14:10
Samat nimet ne toistuvat kaikkialla:
Abraham Moisanderin Anna-tyttaren kummina mainitaan muuan Helena Catharina Torwoste. Kyseinen Fru on parin muunkin kakaran kummina samalla sivulla.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=6780044
Eikös Helena Catharina Thorwösten tittelinä aukeaman vastakkaisella puolella ole H:o?
Terveisin,
Anders Erikssonin lapsilta loytyy hienoja kummeja, joukossa myos minulle tuntematon 'herra Niclas Groon'
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=6780055
Eikös Helena Catharina Thorwösten tittelinä aukeaman vastakkaisella puolella ole H:o?
Terveisin,
On, mutta seka Fru etta hustru viittaavat samaan, eli etta on naimisissa oleva nainen, eiko vain?
Jens
tassapa muuten lystikas merkinta:
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=6780057
Hännilä hoff: oächta flickebarn Maria af fadren Joh: tienstedreng hoos Madam Härkäpea i Wiborg, af modren Elisabetha von Borgen. Testes ...enius, Anna von Borgen.
että näin paremmissakin piireissä...
Bodniemi37
09.12.11, 16:14
tassapa muuten lystikas merkinta:
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=6780057
Hännilä hoff: oächta flickebarn Maria af fadren Joh: tienstedreng hoos Madam Härkäpea i Wiborg, af modren Elisabetha von Borgen. Testes ...enius, Anna von Borgen.
että näin paremmissakin piireissä...
Anna ja (Katarina) Elisabet von Borgen olivat ihan ilmeisesti Säämingissä asuneen kruununvoudin Herman von Borgenin ja Gertrud Perintytär Herkepaean tyttäriä. Katarina Elisabetilla taisi olla esiaviollista kanssakäymistä tulevan puolisonsa kanssa, sillä hänet vihittiin Muolaassa 10.8.1730 Johan Mahlmanin kanssa, jonka titteliä ei edes tuiki tarkka Ilmoniemi kerro artikkelissaan http://www.genealogia.fi/genos/5/5_88.htm.
Viisi vuotta Katarina Elisabetia vanhempi Anna von Borgen oli vihitty 3.10.1725 Säämingissä haminalaisen lasimestarin, myöhemmin Muolaassa ja Vpl Uudellakirkolla tilanhoitajana toimineen Johan Adam Greenin kanssa. Viimeksi mainittu näyttää olleen kapteeni Petter Greenin ja Anna Dorothea Sagerbrückin poika, joka Hans Klickinkin jälkeläisenä on tänä syksynä varmistunut myös omaksi etäsukulaisekseni ;).
Pidän oman tutkimuksemme piiriin kuuluvaa Helena von Borgenia Herman von Borgenin erittäin todennäköisenä sisarena. Helenan aviopuoliso Viktor Kasperinpoika Gröön (komissaari ja vuokraaja) omisti Adam Pistolekorsilta ostamansa Säämingin Ahvionsaaren säterirusthollin vuodesta 1704 lähtien. Säämingin pitäjänhistorian kirjoittajan Pekka Lappalaisen mukaan Helena von Borgen myi tilan 1720-luvulla Juho Mikkoiselle ja tämän Yrjö-pojalle.
............
Yritin tuolla alempana vihjata, että titteli leski mainitaan yleensä kastettujen luetteloiden kummilistoissa. Ehkei kuitenkaan Muolaassa, sillä samalla kastettujen kirjan aukeamalla mainitaan ilman tuota titteliä myös Ereborne Matronan Anna Babbe, joka oli noin 1708 kuolleen Kivennavan kappalaisen leski ja mielestäni myös Muolaan kirkkoherran Andreas Johannis Cajanderin (ja tämän Johan-veljen) äiti.
Terveisin,
Kiinnostavaa, Anna Sagerbrueckin nimi vilahti myos tuolla Muolaan kummeissa.
Yritin tuolla alempana vihjata, että titteli leski mainitaan yleensä kastettujen luetteloiden kummilistoissa. Ehkei kuitenkaan Muolaassa, sillä samalla kastettujen kirjan aukeamalla mainitaan ilman tuota titteliä myös Ereborne Matronan Anna Babbe, joka oli noin 1708 kuolleen Kivennavan kappalaisen leski ja mielestäni myös Muolaan kirkkoherran Andreas Johannis Cajanderin (ja tämän Johan-veljen) äiti.
Eiko Matrona ole kuitenkin melko lailla neutraalimpi kuin hustru tai fru, eli eiko matrona voi vallan hyvin olla myos (tai nimenomaan?) enckefru toisin kuin fru tai hustru?
Jens
Matti Gron oli yllattavan harvoin kummina siihen nahden, etta asui kirkolla. Laitan tahan lahinna itselleni muistiin tapauksen:
Hannu Iivosen Katri-tyttaren kummi 1731:
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=6780062
1732 Johan Green kornetti Berndt Gustav Wiis'in tyttaren kummi
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=6780065
Helena Catharina Thorwoste on kornetinrouva (Wiisinkö?):
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=6780065
kornetti Berndt Gustav Wiisen pojan kummitätinä Madame Helena Röös:
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=6780155
Fru Helena Röös Simon Erikssonin Salomon-pojan kummina:
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=6780157
viereisellä sivulla sama rouva Carl Tabermanin Sara Catharinan ja Adam Koistisen Agnetan kummina.
Helena Röös Sigfrid Leiviskän Maria-tyttären kummina:
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=6780162
oikeanpuoleisella sivulla Henrik Jakobssonin kaksosten kummina joku Christina Gröön.
Siltavouti Matti [Grön] Samuel Rautiaisen Olli-pojan kummina:
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=6780163
Miksi ihmeessä tämä ei ole sattunut aikaisemmin silmiin:
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=6780091
Siinä seisoo aivan selvästi, että 19.5.1751 haudattiin Matz Gröönin vaimo Beata 55 v Peikolasta.
Vuoden 1723 väestöluettelossa kyseinen Beata oli 28 v = s. n. 1695
Nyt paljastuneen kuolintiedon mukaan hän olisi s. n. 1696
Tämän valossa näyttäisi ilmeiseltä, että hän tosiaan olisi syntynyt 1690-luvun puolivälissä. Ikävuodet saattavat hyvinkin olla oikein: onhan kyseessä kirkkoherrantytär, joka lienee ollut hyvin tuttu niille henkilöille, jotka näitä luetteloita laativat.
Bodniemi37
10.12.11, 00:28
1732 Johan Green kornetti Berndt Gustav Wiis'in tyttaren kummi
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=6780065
Helena Catharina Thorwoste on kornetinrouva (Wiisinkö?):
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=6780065
Kornetti Wiis kuoli 1741 Alakuusassa. Hänet mainitaan puolisoineen (muutamien entuudestaan tuttujen pariskuntien ja henkilöiden ohella) tällä rippikirjan aukeamalla http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/muolaa/rippikirja_1736-1740_uk688-689/95.htm.
Terveisin,
Tämä kornetti "Wiis" voisi olla sen Weiss-suvun kantaisä Berndt Gustaf Weissin vahin (?) poika, joka toimi kornettina Karjalan ratsuväkirykmentissä ja joutui vangiksi Perevolotjnassa 1/7 1709
Nuorempi (?) poika Gustaf Jean Weiss (s. 1.2.1704) asettui kersanttina Lapinjärven Bäckbyn Antakseen. Hän avioitui 25.10.1726 Catharina Giöslingin kanssa.
Tiedämmekö mitään Helena Catharina Thorwösten syntyperästä? Ja ylipäätänsä Karjalan Thorwösteistä?
Viipurin maalaiskunnassa mainitaan 1693 kuollut ruukinförvalttari Thorwösten vaimo Helena Rosendahl:
http://hiski.genealogia.fi/hiski?fi+t8915034
Tiedämmekö mitään Helena Catharina Thorwösten syntyperästä? Ja ylipäätänsä Karjalan Thorwösteistä?
Viipurin maalaiskunnassa mainitaan 1693 kuollut ruukinförvalttari Thorwösten vaimo Helena Rosendahl:
http://hiski.genealogia.fi/hiski?fi+t8915034
Helena Rosendahl vihittiin 24.3.1671 Turussa tehtailija Johan Thorwösten kanssa.
Heidän tyttärensä lienee se Helena Kristina Thorwöste, joka nai 29.12.1692 Isac Gabrielsson Hagertin. Kymenkartanon ja Lappveden kihklakunnantuomarin.
Olen merkinnyt Helenan isäksi Erik Andersson Rosendalin, joka toimi Turun
hovioikeuden asessorina ja tuli ansioistaan aateloiduksi 20/1 1654.
Bodniemi37
10.12.11, 11:19
Tämä kornetti "Wiis" voisi olla sen Weiss-suvun kantaisä Berndt Gustaf Weissin vahin (?) poika, joka toimi kornettina Karjalan ratsuväkirykmentissä ja joutui vangiksi Perevolotjnassa 1/7 1709
Nuorempi (?) poika Gustaf Jean Weiss (s. 1.2.1704) asettui kersanttina Lapinjärven Bäckbyn Antakseen. Hän avioitui 25.10.1726 Catharina Giöslingin kanssa.
Vai olisiko Muolaan Alakuusassa asunut kornettimme voinutkin olla sama persoona kuin tuo mainitsemasi Weiss-suvun kantaisä, sillä hänen kuoliniäkseen on 1741 merkitty peräti 69 vuotta:
Muolaan kuolleet/haudatut
http://hiski.genealogia.fi/historia/sl.gif (http://hiski.genealogia.fi/hiski/3cx4el?fi+0339+haudatut+1158) 5.7.1741 Alakusa cornet Bernhard Wijse 69
Terveisin,
Bodniemi37
10.12.11, 11:43
Helena Rosendahl vihittiin 24.3.1671 Turussa tehtailija Johan Thorwösten kanssa.
Heidän tyttärensä lienee se Helena Kristina Thorwöste, joka nai 29.12.1692 Isac Gabrielsson Hagertin. Kymenkartanon ja Lappveden kihklakunnantuomarin.
Olen merkinnyt Helenan isäksi Erik Andersson Rosendalin, joka toimi Turun
hovioikeuden asessorina ja tuli ansioistaan aateloiduksi 20/1 1654.
Oikeassa olet. Isak Hagert muuten omisti vuosina 1710-1729 Sven Larsinpoika Schalinille (patronyymi mainitaan sotilasrullissa) ja vuoden 1708 alkupuolelta tämän perikunnalle kuuluneen Öhmansin tilan Pyhtään Myllykylässä.
Thorwöst(e)-suvun selvitys löytyy Tor Carpelanin kirjasta Åbo i genealogiskt hänseende på 1600- och början af 1700-talen [Länsi-Suomi 38(1890)], johon en itse kylläkään ole päässyt tutustumaan. Tiedän kuitenkin, että kruununvouti Petter Thorwösten perheestä ei kirjassa kerrota mitään. - Teos löytyy henkilöhakemistoineen mm. SSS:n kirjastosta, mutta se ei ole lainattavissa.
Terveisin,
Vai olisiko Muolaan Alakuusassa asunut kornettimme voinutkin olla sama persoona kuin tuo mainitsemasi Weiss-suvun kantaisä, sillä hänen kuoliniäkseen on 1741 merkitty peräti 69 vuotta:
Muolaan kuolleet/haudatut
http://hiski.genealogia.fi/historia/sl.gif (http://hiski.genealogia.fi/hiski/3cx4el?fi+0339+haudatut+1158) 5.7.1741 Alakusa cornet Bernhard Wijse 69
Terveisin,
Voi hyvinkin olla, nyt kun tiedämme suurinpiirtein syntymäajan. Aluksi
kirjoitinkin viestiini niin, mutta hätäpäissäni sen korjasin, kun rupesin
epäilemään häntä Gustav Jean Weissin (1704-1773) sukupolveen
kuuluvaksi.
Matti Grön mainitaan viimeisen kerran rippikirjoissa, jonka rajavuosiksi arkistolaitos antaa 1765-1778:
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=6775377
Nimi on ylivedetty ja ehtoollismerkinnät loppuvat viimeistään 1.6.1767, mikäli oletetaan, että rippikirjaa on pidetty asianmukaisesti. Tämän jälkeen Matti lienee kuollut.
Joulukuussa 1767 "Matti Gröön" on merkitty Muolaan kirkontileihin. Maksua on suoritettu kaikkiaan 36 kuparitaaleria.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=6780262
Kun verrataan kirkontilien merkintätapoja aikaisemmilta vuosilta säilyneisiin haudattujen luetteloihin, voidaan havaita, että tuo summa esiintyy juuri talollisväestön isäntien ja emäntien hautajaismaksuna. Täysi-ikäiset miehet on yleensä merkitty vain nimeltä tarkoittaen, että maksu on suoritettu heidän edestään, ei heidän toimestaan. Toisinaan on myös lisämääre begr(avning), mutta sitä ei näytä käytetyn ollenkaan johdonmukaisesti.
On siis mielestäni uskottavaa, että voimme sijoittaa Matti Grönin kuoleman varsin luotettavasti loppuvuoteen 1767.
Jens
Korjaus edelliseen
1) hautajaismaksua suoritettiin 36 kopeekkaa eli keskivertaista enemmän
2) sana begrafningspenningar esiintyy aina kunkin vuoden ensimmäisen nimen yhteydessä.
3) Käytyäni nyt luetteloja läpi pidemmältä aikaväliltä olen varma, että Matti Grön haudattiin 9.12.1767.
Jens
vBulletin® v3.8.11, Copyright ©2000-2024, vBulletin Solutions Inc.