Kemin kansakoulu

[smirdga]

Mahtaako joku kemiläisistä tietää, missä talossa toimi Kemin ensimmäinen kansakoulu? Metsästän miestä joka tuli opettajaksi 1878 perustettuun Kemin kansakouluun, mutta sen sijaintia en siis tiedä. Koulu sai oman rakennuksensa vasta v 1899.

[Tapani Kovalaine]

Kemin henkikirjan 1880 mukaan Kemin kaupungin tontilla numero 12 asui folkskoleläraren Elias Kauranen s. 1851 ja vaimonsa Hilda (Huuki) s. (1858) sekä alaikäinen tytär ja poika. Tontin 12 omistaja oli Matti Niemelä Kemin maalaiskunnasta. http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=597728

Kaurasta ennen taisi opettajana olla Gustaf Adolf Karsten, s. 1850:

http://www.digiarkisto.org/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/kemi/rippikirja_1875-1880_msrk_mko42-58/205.htm

Tämä ei vielä kerro, missä sitten itse kansakoulu sijaitsi, mutta muistelen Jatulissa asiasta joskus kerrotun.

[smirdga]

Suuret kiitokset, oikeaa porukkaa on.

[Jorma]

Kemin historia:
Kemin kaupunki oli niin pieni, ettei koulun perustamiseen ollut edellytyksiä (1873). Ensimmäinen Kemin lasten opinahjo oli ilmeisesti juuri Pölhön koulu (joka aloitti juuri 1873), vaikka matka sinne oli suhteellisen pitkä. Vasta 1877 ... ryhdyttiin toimenpiteisiin oman kansakoulun aikaansaamiseksi. Päätös tehtiin ... 24.12.1877. ... Koulu aloitti seur. vuonna lokakuussa rakennuksessa, joka sijaitsi kulmittain Meripuiston lukioon nähden (sitten koulu siirtyi ent. nuorisotaloon)... Ensimmäisenä opettajana toimi Elias Kauranen, jonka saavuttamiin opetustuloksiin oltiin kaupungissa tyytyväisiä. 1887 valittiin opettajaksi K. J. Kahra....

[smirdga]

Koetan jäljittää juuri tuota Elias Kaurasta ja hänen liikkeensä pääpiirteissään ovat tiedossani, tosin muiden tutkimana: Jyväskylän seminaarin jälkeen oli opettajana 1875-77 Alatorniolla, 1878-80 Kemissä ja sitten hän tuli Pohjanmaalle ollen opettajana 1881-83 Nivalassa ja 1883-85 Haapajärvellä jne. Elias avioitui 1877 torniolaisen Hilda Huukin kanssa ja aiempien tutkimusten mukaan heillä ei ollut lapsia, tosin Hildalla oli avioliiton aikaiset aviottomat lapset s 1886 ja 1894. Siksipä tuo Tapanin löytämä henkikirjatieto kahdesta alaikäisestä taloudessa on uusi ja yllättävä.

Kouluhan on toiminut jossakin talossa joten todennäköisesti en edes löydä Eliasta ko. talosta vaan pitäisi keksiä, minkä niminen on tuo kortteli 12:n talo. Etsin eilen netistä SSHY:n sivuilta perheen rippikirjatietoja mutta selattavaa on paljon kun talon nimi ei ole tiedossa. Henkikirjoissa mainitaan kortteli 12 mutta Kemin rippikirjoissa ei ole mainittu kortteleita ollenkaan. Mutta koska koulutalokaan ei ole tiedossa, pitänee etsiä Jorman antamien vihjeiden perusteella sitäkin, jos Elias löytyisi sieltä.

[Tapani Kovalaine]

LAINAUS: Siksipä tuo Tapanin löytämä henkikirjatieto kahdesta alaikäisestä taloudessa on uusi ja yllättävä.
Kun tuo lainattu lause on niin moniselitteinen, niin tarttee korostaa, että edellä on digikuva eiliseltä ja siinä kuvassa kerrotaan noiden kahden alaikäisen lapsen nimet ja syntymäajat. Ikävä kyllä, myös kuolinajat! Toinen lapsista kuoli kahden ja puolen vuoden ikäisenä ja toinen noin vuoden ikäisenä. Molemmat vuonna 1880, henkikirjoituksen jälkeen.

[smirdga]

Totta, innoissani minulta jäi tuo toinen linkki kokonaan huomiotta. Kiitokset siitä Tapani! Ei jatkunut Eliaksen suku mutta tulipahan taas uusia ulottuvuuksia hänen elämäntarinaansa!

[tellervoranta]

Auttaisiko seuraavat tiedot kirjasta Paavo Väyrynen:Pohjanranta.

Matti Niemelä rakensi talon Urheilukadun ja Meripuistokadun kulmaan porvaristaloksi v.1878.(Kemin historiallinen museo).Kuva.
-Matti Niemelä oli käyttänyt taloa omana ja perheensä kaupunkiasuntona, mutta tilaa riitti myös vuokrattavaksi. Kemin kaupungin kansakoululaitos aloitti toimintansa Niemelältä vuokratuissa tiloissa.

[Tapani Kovalaine]

Muisti palaa pätkittäin, sillä tosiaankin: viime elokuussa oli eräässä viestiketjussa puhetta Pölhölän koulurakennuksesta. Jatulista olin nääs lukenut, että Pölhölässä olisi koulua Kemissä aluksi käyty. Kyse ei siis ollutkaan kansakoulusta, vaan koulusta (jossa opettajana oli Gustaf Karstén). Linkki löytynee tämän kopioidun viestin avulla:

13.08.08, 18:53

http://suku.genealogia.fi/images/icons/icon1.gif Vs: Välkommen tillbaka
Tellervo, kirjoitit hyvin näppärät lauseet:

"Laitanpa nyt seniorilukon päähäni, jos se suojaa pohjoisen sateilta. Huruja en saa millään pois :):)
Tellervo"

Huruista voi päästä pois vain tutkimalla lisää. Minäkin olin Hans Hurun 1662-1740 jälkeläinen yli 20 vuoden ajan, mutta uusien lisätutkimusten ansiosta hänen Margareta tyttärensä 1712-1780 ja Erkki Lumbuksen 1714-1770 tytär Maria ei sittenkään ollut se Maria, joka Henrik Pörhölle Kemissä pyöräytti au:na Susanna Lumbuksen v. 1764.

Onneksi sain tilalle kaikki Kemin Lautiosaaren kylän Pölhöt, Liisan 1732 ja Antin. Miksi muuten Kemin ensimmäinen kansakoulurakennus oli entinen Pölhölän asuintalo? Haluttiinko korostaa uuden oppimista?

Kysyy Tapani, nyttemmin Huru-ukosta vapautunut

[Jorma]

Olisiko pieni vivahde-ero; Silloin Kemi oli nykyinen Keminmaa ja siitä oli lohkaistu maapala, josta tehtiin Kemin kaupunki ja "vanhasta" Kemistä tuli Kemin maalaiskunta. Kemin alueella/lähistöllä ensimmäinen kansakoulu aloitti Simoniemessä, seuraava Kemin maalaiskunnan puolella 1873.
Miksikö Pölhön talosta koulu? Kunta osti Pölhön tilan tai ainakin osia siitä, mukana kaupassa tuli asuintalo, joka muutettiin kouluksi.