Joroinen; Kerisalo; Ruuth

[Heljä Habermann]

Isänisänisänisänisäni Anders Hyvönen s.1774 avioitui tietääkseni Maria Elisabeth (Lisa) Ruuthin s.26.4.1780 kanssa. Lisa oli Joroisten Kerisalosta, hänen vanhempansa olivat Olof Ruuth ja Lovisa Snellman.
Onko joku sattunut tutkimaan näitä Ruutheja?

[Tapani Kovalaine]

Nämät seuraavat ovatten pelkkiä vihjeitä:
Olof Ruuth 1749-1830, puoliso Anna Lovisa Snellman 1755-1824
asuivat Sipilä nro 2 Joroisissa Kerisalonsaaren itärannalla

Hiskin tietoa:
http://hiski.genealogia.fi/historia/sl.gif (http://hiski.genealogia.fi/hiski/1r1jzv?fi+0136+kastetut+1683)20.3.1749 29.3.1749 Kerisalo Joh: Ruut Anna Glumera Olof
Johan Ruuth 1707- n. 1790, puoliso Anna Glumerus 1719-1799

Samuel Snellman, pso Elisabet Ruuth 1730-1791, Leppävirta
Samuelin veli Gabriel Snellman oli Leppävirran pitäjänkirjuri

Juhana Snellman 1689-1759, tullinhoitaja, Oulu,
puoliso Anna Eneroth 1688-1766, asuivat Oulussa ja sittemmin Tervolassa poikansa luona
- Juhanan isä oli Oulussa tullikirjuri Hans Snellman
- Anna isä oli Vaasassa provinssitullitarkastaja Pehr Eneroth
- Juhanan ja Annan pojapojan pojanpoika oli valtiomies Juhana Vilhelm Snellman 1806-1881

Todellakin, nuo tiedot olivat vihjeitä siitä, mitä voi löytyä...

[Heljä Habermann]

Voi herttanen sentään! Enpä olisi uskonut, että savolaissukuni on sotkeutunut niin tunnettuihin nimiin saatikka ihan sukuihinkin! Olin jo aivan otettu, kun sain selville, että tämän Ruuthin Lissun kanssa avioituneen Hyvösen Antin poika nai Juvan Taipaleen Teittisten Ullan, mutta että ihan Snellmanneihin.... - No, onneksi Antti-poika älysi hävittää suvun rusthollin alta aikayksikön, joten Hyvöset palasivat maan pinnalle.

[Kaija Salminen]

Isänisänisänisänisäni Anders Hyvönen s.1774 avioitui tietääkseni Maria Elisabeth (Lisa) Ruuthin s.26.4.1780 kanssa. Lisa oli Joroisten Kerisalosta, hänen vanhempansa olivat Olof Ruuth ja Lovisa Snellman.
Onko joku sattunut tutkimaan näitä Ruutheja?

Hei Heljä!

Joroisten Ruuth-suvusta on keskusteltu viime vuonna Pekka Hiltusen aloittamassa viestiketjussa Forsman, Ruuth, Lackman http://suku.genealogia.fi/showthread.php?t=3766&highlight=ruuth (http://suku.genealogia.fi/showthread.php?t=3766&highlight=ruuth) . Käypä katsomassa.

Taidamme muuten olla kaksinkertaisia sukulaisia! Seuraavassa Olavi Ruuthin vanhemmat ja isovanhemmat:

Vanhemmat: Johan Abrahaminpoika Ruuth, s. 1707/1710, k. välillä 1784 – 1792. Puoliso (vih. 8.8.1735 Leppävirralla) Anna Olavintytär Glumerus, s. 1719 [Leppävirta?], k. 7.9.1799 Joroinen, Kerisalo

Isovanhemmat: ratsutilallinen Abraham Erikinpoika Ruuth, s. n. 1668, k. 9.4.1743 Joroinen, Kerisalo, Sipilä. Puoliso (vih. n. 1697 Rantasalmella) Kristiina Perintytär Possa, s. n. 1675 Rantasalmi, Kolkontaipale, Korppila, k. 11.4.1743 Joroinen, Kerisalo, Sipilä

Ruuth-tutkimukseni ovat vielä keskeneräisiä, mutta näyttää siltä, että sekä Johan Ruuthin että Anna Glumeruksen vanhemmat ovat yhteisiä esivanhempiamme. Minä olen Abraham Erikinpojan jälkeläinen sekä äitini että isäni kautta. Abrahamilla oli tietojeni mukaan 6 lasta, ja näistä Erik on isänpuoleinen esi-isäni ja Antti äidinpuoleinen esi-isäni. Sinun esi-isäsi on siis heidän veljensä Johan. Hänen vaimonsa Anna Glumeruksen vanhemmat ovat Olavi Olavinpoika Glumerus ja Beata Kasperintytär Montana, ja hekin ovat isänpuoleisia esivanhempiani Leppävirralta. Glumeruksista on keskusteltu Cajanus-viestiketjussa Kainuu-foorumilla. Tässä vielä Abrahamin lapset (parin lapsen kohdalla on vielä kysymysmerkki).

1. Erik, ratsutilallinen, s. noin 1697, Joroinen, Kerisalo, Sipilä, k. 31.8.1766, Joroinen, Kerisalo, Sipilä. Puoliso, vih. 1728 Pieksämäellä Anna Paavontytär Nykänen, s. 1710 Pieksämäki, Nykälä, k. jälkeen 1783 Joroinen Kerisalo.
2. Petter?
3. Johan, s. 1707/1710, k. välillä 1784 - 1792. Puoliso, vih. 8.8.1735 Leppävirralla Anna Olavintytär Glumerus, s. 1719, k. 7.9.1799 Joroinen, Kerisalo
4. Antti (Anders), s. noin 1713, k. noin 1790 Rantasalmi. Puoliso, vih. 15.12.1738 Pieksämäellä Kaisa (Carin) Laurintytär Nykänen, s. n. 1722, k. 9.9.1785 Rantasalmi, Kolkontaipale.
5. Vendela, s. noin 1719, k. 26.9.1757, Joroinen, Räisälänranta
6. Brigitta?

Tiedot ovat pääasiassa peräisin Joroisten, Leppävirran, Pieksämäen ja Rantasalmen kirkonkirjoista, ja niiden tulkinta on ollut paikoin haasteellista.

Tutkimusterveisin Kaija Salosta

[Heljä Habermann]

Hei Kaija!
Kiitos viestistäsi! Onpa mukavaa, kun sukulaisia löytyy! Eikä sitä vielä tiedä. vaikka olisimme sukua Karjalastakin käsin; äitini suku (Arminen) on lähtöisin Antrean Liikolasta Armila minorista ja siellä Liikolan kylässäkin oli Mansikoita (äidinpuoleisen isoisäni ainoa sisar avioitui Aleks Mansikan kanssa).
Oma sukututkimukseni on ollut vähemmän systemaattista, olen yritellyt päästä ajassa suoraan taaksepäin, ja kun se ei aina noin vain ole onnistunut, olen kiinnostunut jostain sukuuni naimakauppojen kautta liittyvään sukuun eli hypähdellyt sinne ja tänne. Kaikesta huolimatta olen onnellinen jokaikisestä edistysaskelesta ja todella suuresti kiitollinen kaikista tiedoista, neuvoista ja vinkeistä, joita olen tämän forumin kautta saanut!

[Heljä Habermann]

Kiitos Kaija vinkistä koskien Pekka Hiltusen aloittamaa viestiketjua "Forsman, Ruuth etc."! Olipa mielenkiintoista luettavaa; varsinkin, kun Helena Hyvönen s.13.3.1719 otti ja meni naimisiin Joh. Forsmanin s.22.6.1721 kanssa. Helenan vanhemmat olivat Tuomas Matinp. Hyvönen ja vaimonsa Malin Uotinen; v. 1728 syntynyt Matti-veli taas johtaa sukuhaaran suoraan kohti omaa isääni. - Helenan ja Johanneksen jälkeläisiä löysin vain Johannes-pojan s.18.9.1741.

[Bodniemi37]

Leppävirran Kauppilanmäen Böllia-suvun jälkeen omistaneen kapteeni Anders Hirsinin (Hircinius), http://matrikkeli.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=5141, jälkeläiset ovat sukulaisiani, sillä hänen puolisona Agneta Fabianintytär Nirkko oli noin 1669 menehtyneen, Viipurissa (ja Saloheimon Savon historiasta (II:2) löytämäni tiedon perusteella ilmeisesti Olavinlinnassakin maaherra Herman Klaunpoika Flemingin aikana) linnankirjurina toimineen esi-isäni Abraham Jöraninpoika Nirkon pojanpojan tytär.

Anders Hirsinin ja Agneta Nirkon pojanpoika Henrik Johan Hirsin asui Leppävirran Saahkarlahdessa. Hänen puolisonsa Helena Snellman oli Tapanin mainitsemien Samuel Snellmanin ja Elisabet Ruuthin tytär.

Samuel Snellman ja Elisabet Ruuth vihittiin Oulussa 27.6.1754. Elisabet Ruuth näyttäisi olleen Oulun kruununnimismies Simon Ruuthin ja tämän jälkimmäisen puolison Maria Elisabet Freitagin tytär. Simon Ruuthin ensimmäinen puoliso Kristina Spolandra oli ilmeisesti veljesten Aegidius ja Nils Spolander sisar.

Lisätiedot kaikista em. suvuista ovat erinomaisen tervetulleita.

Kirjallisuutta: Luther, G. Hirsin. Tiedonantoja - Meddelanden. Genos 17(1946), s. 12-13, http://genealogia.fi/genos/17/17_12.htm.

[Heljä Habermann]

Voi Ritva, johan meni entistä mielenkiintoisemmaksi tämä pieni Ruutheja koskeva kyselyni! Olen lukenut kaikki Savon historian osat, mutta eipä minulle mieleeni mitään Nirkkoja jäänyt, kun en tiennyt vielä Snellmaneistakaan mitään. Eli uudestaan on lainattava ja luettava.Taidan kuitenkin huomenna pitää päänselvittelypäivän eli tietojen sulattelemispäivän (heittelemällä klapeja liiteriin).

[Bodniemi37]

Olen lukenut kaikki Savon historian osat, mutta eipä minulle mieleeni mitään Nirkkoja jäänyt,,,

Saloheimon Savon historia II:2 on mielestäni ilahduttavan informatiivinen teos :),

s. 28:
"Vuonna 1641 Savo irrotettiin Viipurin läänistä itsenäiseksi lääniksi, ja Savonlinnasta tuli sen pääkaupunki. Tässä toteutui liki 20 vuotta vanha hanke. Kun kuningas Kustaa 11 Aadolf matkusti talvella 1622 Liivinmaalta Ruotsiin Savon halki, niin täkäläiset asukkaat pyysivät omaa lääniä päästäkseen pitkistä asiointimatkoista Viipuriin.6 Hankkeen palautti julki kenraalikuvernööri Pietari Brahe matkallaan talvella 1639. Kirjeessään 7.1.1639 hän ehdotti holhoojahallitukselle läänin perustamista ja esitti jo henkilöä maaherraksikin. Hallitus ei vielä silloin ottanut asiaa päätettäväkseen, mutta hanke toteutui Brahen istuessa hallituksessa ylimpänä lakimiehenä eli drotsina. Maaherraksi nimitettiin Herman Fleming.7

Herman Klaunpoika Fleming, Hannulan herra, oli tämän kuulun ja kiivaudestaan tunnetun suvun louhisaarelaista haaraa, syntynyt vuonna 1579. Poikkeuksena sukulaisistaan hän antautui siviiliuralle ja opiskeli Rostockin yliopistossa vuodesta 1597 alkaen. Vuonna 1621 hän osallistui Suomen itärajan käyntiin ja nimitettiin Turun hovioikeuden asessoriksi 1623. Siitä tehtävästä hän siirtyi Savonlinnan maaherraksi.8

Lääninhallituksen osastoja oli kaksi. Kansliaa johti lääninkirjuri Jakob Ficke ja lääninkonttoria Abraham Yrjönpoika Nirkko. Jo vuonna 1644 mainitaan heidän sijallaan Martin Simonpoika ja Johan Laurinpoika Falck.9 Falckin alaisena toimi veromestari Karl Thijle."

[Abraham Nirkko saattoi päästä 1644 Viipurin linnankirjuriksi, sillä hänet mainitaan siinä virassa maaherra Rosenhanen muistelmissa 31.1.1652, vrt. http://www.lappeenranta.fi/includes/file_download.asp?deptid=12541&fileid=4183&file=Museoviesti_2004.pdf&pdf=1.]

Hyvää klapienheittelypäivää toivottaen,

Ritva

[Ulla-Maija Olander]

Samoja sukuja näyttää tulevan vastaan useamminkin. Tässäpä muutamia tietoja.

10. Gabriel Snellman, Pehtoori, s. 9.10.1724 Oulu, k. 24.3.1792 Leppävirta, ikä 67 v ja 5 kk. Toimi kauppiaana Oulussa vuoteen 1754. Pehtoori Leppävirran Konnuslahdesa. Ei saanut lupaa perustaa hartsikeittämöä ja tärpättiöljyn valmistamoa 1760-luvulla. Vanhemmat Johan Snellman ja Anna Enroth
1. Puoliso: Margareta Hirsin, s. 1723 k. 1786 Leppävirta. Vanhemmat Anders Hirsin o.s. Hircinius, s. 1689 Viipuri, k. 1730 , ikä 41 v. Andreas Viburgensis. Kotoisin Viipurin hiippakunnasta. Ylioppilas Turussa 6.4.1710. Lippumies Savon ja Savonlinnan läänin jalkaväkirykmentissa, kersantti 1711, rykmentin adjutantti 1713. joutui sotavangiksi Napuessa 1714, palasi 1717. Luutnantti mainitussa rykmentissä 1718, kapteeni 1721. Leppävirran Kauppilanmäen omistaja ja Agneta Nirkko (s. noin 1697 Jaakkima, vihitty 1718 Viipuri).
Lapset:
Anna Christina, s. 1743 Leppävirta
Helena, s. 10.8.1753 Leppävirta
Kerttu, s. 22.2.1758 Leppävirta. Perhe 108.
2. Puoliso: Brita Hörning


T:ulla

[Bodniemi37]

Agneta Nirkko (s. noin 1697 Jaakkima, vihitty 1718 Viipuri).


Georgin Lutherin mukaan, http://www.genealogia.fi/genos/17/17_12.htm, Agneta Nirkko syntyi 26.2.1693 Kesälahdella. Hänen isänsä Fabian Isakinpoika Nirkko (vht Elimäen kappalainen Isaacus Abrahami Nirkko ja Agneta Andersintytär) toimi ennen Jaakkimaan siirtymistään Uukuniemen ja Kesälahden kirkkoherrana.

Georg Luther pitää Fabian Nirkon puolisoa Margareta Lindormiaa Pyhtään kirkkoherran Nils Lindormin ja tämän kolmannen puolison Margareta Danielintyttären (Serlachius) tyttärenä, vrt. http://www.genealogia.fi/genos/48/48_93.htm.

Myös Axel Bergholm (Sukukirja II) tuntee Leppävirran Snellmanit, joskin hänen sukuselvityksensä on mielestäni aika vajavainen.

[Heljä Habermann]

Kun taas vihdoinkin sain nettiyhteyden, on minun korjattava vieheitäni:
Naitin Forsmaneille väärän ,v.1719 syntyneen, Helena Hyvösen, vaikka tämän Helenan oli kuoltava nuorena, jotta vanhemmat saivat nimen uusiokäyttöön uudelle tyttövauvalle. Joten anteeksi, yritän etsiä toista Helenaa!
Ja paljon kiitoksia todella mielenkiintoisista tiedoista!

[Ulla-Maija Olander]

Kiitos Ritva,

mielenkiinnolla aina seuraan näitä Savon ja Kainuun sivuja. Monta hyvää vinkkiä on tullut.

[JaMaHa]

Hei Kaija!
Kiitos viestistäsi! Onpa mukavaa, kun sukulaisia löytyy! Eikä sitä vielä tiedä. vaikka olisimme sukua Karjalastakin käsin; äitini suku (Arminen) on lähtöisin Antrean Liikolasta Armila minorista ja siellä Liikolan kylässäkin oli Mansikoita (äidinpuoleisen isoisäni ainoa sisar avioitui Aleks Mansikan kanssa).



Hei!

Huomasin, että suvustasi löytyy Armisia, niin löytyy minunkin. Näitä Armisia en ole vielä kovin paljoa ehtinyt tutkimaan, mutta oma esi-isäni on Pietari Matinpoika Arminen, joka syntyi 29.8.1829 Antrean Liikolan kylässä Armisen talossa. Hän meni naimisiin Anna-Liisa Juhontytär Keinäsen kanssa ja he asettuivat asumaan Jääsken pitäjään v. 1863 Laukkala nimiseen kylään. He saivat mm. Maria nimisen tyttären v. 1867, joka oli isoäitini isoäiti.


Terv. Jaana

[Heljä Habermann]

Hei Jaana!
Saman järven samalla rannalla Liikolassa oli sekä Armila major että Armila minor, molemmilla tiloilla asui Armisia. Omat sukulaiseni olivat niitä "pien-Armisia, vaikka jotain sukua olivatkin kaikki keskenään.
Armisista on olemassa kirja, samoin Liikolasta on tehty kyläkirja (jossa on asiavirheitä).
Johannes Arminen s. 5.2.1891 (isoisäni)
Antti Markonp. s.25.1.1849
Marko Antinp. s.20.2.1822
Antti Markonp. s. 9.5.1784
Marko Antinp. s. ?
Sen pitemmälle en ole vielä päässyt, mutta yritellään etsiä yhteisiä sukulaisia!

[JaMaHa]

Hei!

Olen tämän päivän nyt etsinyt näitä sukuni Armisia sieltä Antrean Liikolasta. Ne ketkä löysin asuivat joko Armila major talossa tai Liikolan Hatakan taloissa. Myöhemmässä vaiheessa taloista ei käytetty enää nimiä vaan ne oli numeroitu Liikola 1, Liikola 2 jne.

Tiedätkö tarkemmin siitä Armisten kirjasta, kuka sen on tehnyt ja milloin? Entä minkä niminen se on ja mistä sellaisen voisi saada?


Terv. Jaana

[Hannu Hellsten]

Hei!

Olen tämän päivän nyt etsinyt näitä sukuni Armisia sieltä Antrean Liikolasta. Ne ketkä löysin asuivat joko Armila major talossa tai Liikolan Hatakan taloissa. Myöhemmässä vaiheessa taloista ei käytetty enää nimiä vaan ne oli numeroitu Liikola 1, Liikola 2 jne.

Tiedätkö tarkemmin siitä Armisten kirjasta, kuka sen on tehnyt ja milloin? Entä minkä niminen se on ja mistä sellaisen voisi saada?


Terv. Jaana
Heipä
Noista talojen numeroista: SuurArminen on Liikola 1 ja PienArminen Liikola 5.
Minuakin kiinnostaa tuo mainitsemasi kirja. Mikä se on?
Olen SSSn kirjastosta löytänyt Matti Armisen v1968 kokoaman kopionipun, mikä on komeasti nimetty "Arminen, sukuhistoriallinen teos". Sitäkö mahdollisesti tarkoitat. Siinä on ainakin hirveästi virheitä.
Ja on tuossa Liikolan kyläkirjassakin tosiaan virheitä, kuten edellä on jo sanottukin.

[Heljä Habermann]

Hei Jaana ja Hannu!
Kyllä, sitä kopionippua tarkoitan; en vaan saanut mieleeni Matin nimeä. Virheitä todella on, ainakin omaa sukuhaaraani koskien. Tuomitsen kuitenkin vielä raskaammin Liikola-kirjan, koska se on tehty niin paljon myöhemmin eli aikana, jolloin tietötekniikka oli jo hieman edistyneempää. Tässä kyläkirjassa on sama vika kuin monissa muissa lukemissani: kun kirjan tekoa varten on asetettu "toimikunta", nämä henkilöt - olivatpa sitten äskettäin muualta tulleita tai alkuperäisasukkaita - haluavat kirjoihin ja kansiin omat valokuvansa, omat muistelonsa jne.; muista kyläläisistä annetaan hataria, tarkistamattomia tietoja.
Kaikesta huolimatta, Jaana, suosittelen kyläkirjan lukemista! Koska sukusi on SuurArmilasta lähtöisin, saat ainakin tietää, mitä sukulaisillesi tapahtui 16.1.1902, kun virolainen renki ryhtyi tuumasta toimeen....

[JaMaHa]

Heippa!

Kysyisin vielä Hannulta, että oliko kaikki Liikola 1 talot SuurArmisten ja 5 PienArmisten? Entä ne muut Liikolan talot, jotka olivat numeroitu, säilyikö niilläkin ns. vanhat nimet ja mistä saisi selville, mikä numero vastaa mitäkin nimeä?

Tarkoitus on kaukolainata se Liikolan kyläkirja ja koittaa saada lainaksi myös se Matti Armisen tekemä kopionippu. Uskon kyllä, että molemmista löytyy virheitä, sillä niitä on muissakin vastaavissa.

Terv. Jaana

[Hannu Hellsten]

Heippa!

Kysyisin vielä Hannulta, että oliko kaikki Liikola 1 talot SuurArmisten ja 5 PienArmisten? Entä ne muut Liikolan talot, jotka olivat numeroitu, säilyikö niilläkin ns. vanhat nimet ja mistä saisi selville, mikä numero vastaa mitäkin nimeä?

Tarkoitus on kaukolainata se Liikolan kyläkirja ja koittaa saada lainaksi myös se Matti Armisen tekemä kopionippu. Uskon kyllä, että molemmista löytyy virheitä, sillä niitä on muissakin vastaavissa.

Terv. Jaana
Heip
Numerointi on käsittääkseni näin

Liikola 1 - Suur Arminen
Liikola 2 - Suur Hatakka
Liikola 3 - Jakonen
Liikola 4 - Pien Hatakka
Liikola 5 - Pien Arminen
Liikola 6 - Huti
Liikola 7 - Jäppinen

Tuossa Liikolan kyläkirjassa on kartta, mistä poimin em vastaavuudet.
Ja kyllä mielestäni ne ovat ns yksyhteen vastaavia.

[Bodniemi37]

Leppävirran Kauppilanmäen Böllia-suvun jälkeen omistaneen kapteeni Anders Hirsinin (Hircinius), http://matrikkeli.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=5141, jälkeläiset ovat sukulaisiani, sillä hänen puolisona Agneta Fabianintytär Nirkko oli noin 1669 menehtyneen, Viipurissa (ja Saloheimon Savon historiasta (II:2) löytämäni tiedon perusteella ilmeisesti Olavinlinnassakin maaherra Herman Klaunpoika Flemingin aikana) linnankirjurina toimineen esi-isäni Abraham Jöraninpoika Nirkon pojanpojan tytär.

Anders Hirsinin ja Agneta Nirkon pojanpoika Henrik Johan Hirsin asui Leppävirran Saahkarlahdessa. Hänen puolisonsa Helena Snellman oli Tapanin mainitsemien Samuel Snellmanin ja Elisabet Ruuthin tytär.

Samuel Snellman ja Elisabet Ruuth vihittiin Oulussa 27.6.1754. Elisabet Ruuth näyttäisi olleen Oulun kruununnimismies Simon Ruuthin ja tämän jälkimmäisen puolison Maria Elisabet Freitagin tytär. Simon Ruuthin ensimmäinen puoliso Kristina Spolandra oli ilmeisesti veljesten Aegidius ja Nils Spolander sisar.

Lisätiedot kaikista em. suvuista ovat erinomaisen tervetulleita.

Kirjallisuutta: Luther, G. Hirsin. Tiedonantoja - Meddelanden. Genos 17(1946), s. 12-13, http://www.genealogia.fi/genos-old/17/17_12.htm.

Georg Luther mainitsee linkittämässäni artikkelissa Hirsin Georg Hirciniuksen, aat. Stiernhoff, tyttären, joka "år 1688 blev vigd i Viborg (se ELGENSTIERNA, Ättartavlor VII, s. 637)." Tytär oli nimeltään Kristina ja hänet vihittiin 16.12.1688 Viipurin maasrk:ssa silloisen Viipurin lukion rehtorin Johan Serlachiuksen kanssa.

Viipurin pitäjän (maasrk) kastettujen luetteloiden kummimerkinnöistä päätellen seudulla asui samoihin aikoihin toinenkin Hircinius-niminen henkilö: Henrik Hircinius toimi maasrk:ssa 1690-luvulla ainakin kaksi kertaa kastetodistajana, 12.8.1693 hänen tittelikseen on merkitty dns (dominus?):

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=8588322, jakso 86, 12.8.1693 Rådlandissa(?) syntyneen Brita Tuomaantytär Hämäläisen kummi,
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=8588395, jakso 148, 3.9.1696 Viipurin Vallin kaupunginosassa syntyneen Lisbet Henrikintytär (sukunimi?) kummi.

Tittelistään (onko tulkintani oikea?) päätellen Henrik Hircinius oli pappismies ja olisi siis ammattinsakin puolesta ollut sopiva lopulta Jaakkiman kirkkoherraksi päätyneen Fabian Nirkon tyttären kanssa avioituneen Anders Hirsinin isäksi. Akianderin paimenmuistossa häntä ei mainita, enkä löytänyt häntä myöskään Aarne Kopiston ja Toivo J. Paloposken Viipurin pitäjän historian (I, Joensuu 1967) pappisluetteloista.

Kaikenlaiset lisätiedot ovat tervetulleita,

terveisin,

[Pekka Sipari]

Terve Heljä,

Tertulemast Teittisten suureen sukuhaaraan. Sieltä tulee jo sukuun ainakin puoli Suomea ja varmaan väärän koivunkautta melkein koko Suomi:)

Pekka

[Kimmo Kemppainen]

Jep, kiistaton dominus.
Kimmo Kemppainen

G12.8.1693 hänen tittelikseen on merkitty dns (dominus?):


Tittelistään (onko tulkintani oikea?) päätellen Henrik Hircinius oli pappismies

[Bodniemi37]

Jep, kiistaton dominus.
Kimmo Kemppainen

Kiitos varmistuksesta :).

Terveisin,

[Pekka Hiltunen]

Kiitos varmistuksesta
Hei,
laitan tähän liitteenä äärimmäisen teoreettisia (extremely highly theoretical) esipolvitauluja (jotka tietenkin minulle itselleni ovat täyttä totta...) siltä varalta, että joku kehtaa niihin kajota.
PH

[Pekka Sipari]

Kiitos Kaima tauluista. Mukavahan se olisi noihin luottaa kui "pässi uusii sarviisa".
Minulla jäi aikoinaan Teittishaara tuonne Margareta af Jägerhorniin ja Ekelöfiin. Mistä nuo noiden esivanhemmat olet taikonut.

Sieltähän pääsee taas Creutzien ja Poitzien (pienen hypyn kautta) kautta tuonne Ritari Olavi Tawastin) jälkipolviin (en tiedä miten luotettava tuo "Ritari OlaviTawast.." selvitys on... noissa kun ei ole lähteitä). Ainakin siellä on joitakin virheitä (esim tuo Kerstin Svensdotter Bucht/ Kirstin Munck af Fulkila sekaannus).

Mielenkiintoinen oli tuo linkki myös Tavinsalmen (Kuopion ensimmäiseen kirkkoherraan) Kauhaseen.

Palaillaan joskus syssymmällä

Terv. Pekka

[Pekka Hiltunen]

Minulla jäi aikoinaan Teittishaara tuonne Margareta af Jägerhorniin ja Ekelöfiin. Mistä nuo noiden esivanhemmat olet taikonut
Kts. Genos 4/2009: T.Vähäkangas; "Jägerhornien juurilla". Luonnonmaan Filipus Jönsinpojan yhteyksistä Odygd-sukuun on keskusteltu foorumilla ja sitä on kai jo Anthoni pohtinut. Joko Jöns tai hänen vaimonsa on ollut Filipus Karlssonin p:ka /ttr.
en tiedä miten luotettava tuo "Ritari OlaviTawast.." selvitys on... noissa kun ei ole lähteitä.
Kts. Juha Sinivaaran kotisivut:
http://www.juhasinivaara.fi/ralssis/ralssike.htm
Mielenkiintoinen oli tuo linkki myös Tavinsalmen (Kuopion ensimmäiseen kirkkoherraan) Kauhaseen.
Näitä on aprikoitu foorumin Savo-osastossa.
PH

[Pekka Hiltunen]

Minulla jäi aikoinaan Teittishaara tuonne Margareta af Jägerhorniin ja Ekelöfiin. Mistä nuo noiden esivanhemmat olet taikonut.
Mielestäni on turha rutista kirjallisten lähteitten puuttumista silloin, kun faktat on hakattu graniittiin tai marmoriin. Esim. monet alla olevan liitteen henkilöistä ei esiinny missään henkikirjoissa saati verotusluetteloissa.

PH

[Kaija Salminen]

Isänisänisänisänisäni Anders Hyvönen s.1774 avioitui tietääkseni Maria Elisabeth (Lisa) Ruuthin s.26.4.1780 kanssa. Lisa oli Joroisten Kerisalosta, hänen vanhempansa olivat Olof Ruuth ja Lovisa Snellman.
Onko joku sattunut tutkimaan näitä Ruutheja?

Hei!

Palaan tähän Heljän jo v. 2009 aloittaman viestiketjun ensimmäiseen kysymykseen. Onpa ollut hitaat hoksottimet, kun minulla nyt vasta alkoi raksuttaa, että Antti Hyvönen on tainnut saada väärän Lissun vaimokseen, eikä silmiini sattunut, että asiaa olisi korjattu viestiketjussa.

Nimittäin Maria Elisabet Olavintytär Ruuth (s. 26.4.1780) on mielestäni avioitunut esi-isäni, arrendaattori Herman Johan Joosepinpoika Hypenin (s. 21.10.1761 Rantasalmi, Puikonniemi) kanssa hänen toisena vaimonaan, vihitty 30.11.1798 Joroisissa. Herman Johanin ensimmäinen vaimo oli esiäitini Greta Kosunen/Hirn (3.8.1768 Juva - 10.4.1798 Joroinen, Kerisalo). Oletan, että Rantasalmen Kolkontaipaleen ratsutilallinen Antti Hyvönen avioituikin serkkutytön eli Liisa (Elisabet) Abrahamintytär Ruuthin kanssa (s. 23.7.1785), jonka vanhemmat olivat Abraham Johaninpoika Ruuth (s. 3.4.1737) ja Maria Helena Teititär (s. 1742). Alussa mainitun Maria Elisabetin ja tämän toisen Elisabetin isät Olavi ja Abraham olivat veljeksiä ja tyttäret siis serkuksia. Helpostihan noita sekaannuksia tulee, kun samat etunimet toistuivat veljesten perheissä moneen kertaan ja sukupolvesta toiseen.

Terveisin Kaija

[Heljä Habermann]

Kiitos korjauksesta, Kaija! :)

[Kaija Salminen]

Hei,
laitan tähän liitteenä äärimmäisen teoreettisia (extremely highly theoretical) esipolvitauluja (jotka tietenkin minulle itselleni ovat täyttä totta...) siltä varalta, että joku kehtaa niihin kajota.
PH

Hei Pekka!

Kiitokset Ruutia-esipolvitauluistasi, mutta sorry kovasti, kun nyt joudun repostelemaan sitä sekä alla olevaa lainausta toisaalla SukuForumissa (viestiketjusa Roth, Anna Larsdotter). Pyytäisin perusteluja oletuksellesi, että esi-isäni Eerik Abrahaminpoika Ruuthin (s. n. 1650, k. ehkä 1697 Joroinen, Kerisalo, Sipilä) vaimo olisi ollut Jakob Persson Ruuthin tytär. Pyörittelin tässä eri lähteistä löytämiäni tosiasioita, ja vaikuttaa siltä, ettei tuo Jaakontytär mitenkään luonnistu Eerik Ruuthin vaimoksi. Nimittäin Jakob Perssonin isä Peder Jönsson Ruuth kuoli v. 1561, joten Jakobin on täytynyt syntyä ennen sitä. Jos Eerikin vaimo on syntynyt n. v. 1650, kuten olet maininnut Ruutia-tiedostossasi, olisi Jakob ollut yli 90-vuotias tyttären syntyessä, mikä on epäuskottavaa. Vielä mahdottomammaksi tilanteen tekee se, että Jakobin mainitaan kuolleen jo 1620-luvulla, eli lähes 30 vuotta ennen olettamaasi tyttären syntymää :D:. Toisaalta, jos tytär olisikin syntynyt jo 1600-luvun alkupuolella, on epätodennäköistä, että Eerik olisi avioitunut itseään 30 - 40 vuotta vanhemman "tytön" kanssa, ja tämä olisi lisäksi ollut n. 50 - 90-vuotias eli hiukan vanha lastensa syntyessä :rolleyes:. Ko. tytärtä ei myöskään mainita Jaakon lapsena missään lähteissä, mutta tyttäriähän ei aina katsottu tarpeelliseksi mainita. Vielä kiinnitti huomiotani se, että Eerikin jälkeläisten joukossa ei ole juurikaan Jaakko Persson Ruuthin suvussa esiintyneitä etunimiä, kuten Didrik, Hans, Jakob, Jöran ym. Olisiko Jaakontytär Ruuth parasta unohtaa ja etsiä Eerikille joku sopivampi vaimo, Ruuth-sukuinen tai jotakin muuta sukua? Järkeilenkö oikein vai kirjoitanko hassuja? Näihin ajatuksiin olen joutunut tutkiessani mm. seuraavia sivustoja (tietäen hyvin, että niissäkin on puutteita ja virheitä): Adelsvapen http://www.adelsvapen.com/genealogi/Ruuth_i_Finland_nr_125 ja Ramsay, Jully: Frälsesläkter i Finland intill stora ofreden. Ruuth. Tab. IV. s. 355 http://runeberg.org/frfinl/0373.html

Aiheeseen liittyen: Viipurin vouti Bengt Mattssonin vaimon Cecilia Larsdotterin oletat kuuluvan Teit-sukuun. Onko sille perusteluja? Olen nähnyt mainitun jossakin (paha juttu, lähdetieto puuttuu), että tämä Cecilia kuuluisikin Ruuth-sukuun, mutta sekin on ehkä ollut hatusta vedetty ajatus. Henrik Impola (Hela) ei muistaakseni ole sellaista sukuyhteyttä havainnut kirjassaan Frälset och dess rusttjänst i Finland på 1500-talet (jota ei juuri nyt ole saatavillani). Miten lie Teit-suvun kanssa?

Terv. Kaija

Roth, Anna Larsdotter -viestiketjussa 27.5.2015:


Lempäälän lähettyvillä Etelä-Pohjanmaan Ilmajoella vaikutti eräs Henrik Strigelius (joka kytkeytyi Jaakko Ilkan sukuun):

http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=397

Håkan Månsson Gallen vaimoksi voitaisiin koettaa sovitella Joroisten Ruuth-suvusta lähtöisin ollutta henkilöä. Kerisalon rusthollari Erik Abrahaminpoika nai erään, nähtävästi Ruuth-sukua olleen henkilön, jonka olen sijoittanut Järnbölen Jacob Perssonin tyttäreksi. Jacob Perssonin vanhemmat olivat Peder Jönsson (Ruuth i Borgå, vh:t Jöns Jute ja Anna Jacobsdotter (Dufva) sekä Gertrud Bertilsdotter (vh:t Bertil Mattsson [16 rutor] & Anna Eriksdotter [Ekelöf, v:t Erik Larsson Ekelöf ja Marietta Henriksdotter {Dönsbyn sukua}]). Erik Abrahaminpojan isoisä oli Sigfrid Bengtsson i Kaistlax (k ~1540 Viipuri), jonka vh:t olivat (myös nimim. Hela:n julkaisussaan mainitsema) Bengt Mattsson till Kaistlax i Viborg (k ~1575 Viipurissa) ja Cecilia Larsdotter (k > 1583).

Erik Abrahaminpoika oli nähtävästi se h:lö, joka tuli Joroisissa haudatuksi "Ruutiain"-nimellä, ja olenkin päätynyt pitämään hänen vaimoaan Ruuth i Finland -sukuun kuuluneena. Tavisalmen (Kuopion) voudin (1557-61) Peder Jönssonin pojan Bertel Perssonin jälkeläinen tulee myöhemmin samaan sukuun, samoin kuin hänen puolisonsa Kristina Enevaldintyttären äidin puolen Teit-suvun jäsenet kytkeytyvät monin sitein savolaisiin sukuihin.

PH

[Pekka Hiltunen]

joudun repostelemaan sitä sekä alla olevaa lainausta toisaalla SukuForumissa (viestiketjusa Roth, Anna Larsdotter). Pyytäisin perusteluja oletuksellesi, että esi-isäni Eerik Abrahaminpoika Ruuthin (s. n. 1650, k. ehkä 1697 Joroinen, Kerisalo, Sipilä) vaimo olisi ollut Jakob Persson Ruuthin tytär.
Muodostin taulut yhdistelemällä tiedostossani olleita esivanhempieni sukuja ja nimiä tietoisena sukupolvikadosta, jota pohdiskeltiin jo viime vuosikymmenen puolella - pääsemättä mihinkään ratkaisuun. Taulujen tietoja ei ole tarkoitettu kopioitaviksi, vaan suuntaa antaviksi ja tarkastelujen ja tutkimuksen pohjaksi, ja varoitinkin tästä nimenomaisesti.

En ole kirjannut kaikkia Sipi Pentinpojan tunnettuja jälkeläisiä päätelmien tekemiseksi etunimistöstöstä, mutta Kerisalon rusthollari Erik Abrahaminpojan vaimon yhdistäminen Järnbölen Jacob Persson Ruuthin tyttäreksi on tietenkin mahdotonta. On luultavaa ja todennäköistäkin, että Erikin vaimo oli paikallisesta säätyläistöstä ja Ruuth-nimen käyttäminen perustuu varhaisempiin sukuyhteyksiin tämän nimiseen sukuun.

Sigfrid Bengtssonin voidaan olettaa hankkiutuneen Viipurista Kerisaloon vaimoineen, kun hän on saanut haltuunsa kyseisen talon, jota ratsasti verovapautta vastaan. Sipi Pentinpoika tuli valituksi lautamieheksi huomattavan varhaisella iällä ja vieläpä vieraalla paikkakunnalla, ja olenkin arvellut hänen tämän perusteella saattaneen olla sukua Tavisalmen vouti Peder Jönssonille (Ruuth i Borgå), joka on kuollut noin 1565, kun Sigfrid Bengtsson on syntynyt noin 1540. Tietenkin on mahdollista, että Viipurin läänissä voutina toiminut isä Bengt Mattsson oli hankkinut kruununtalon poikansa ratsastettavaksi omasta voutikunnastaan, sillä v.m. kuoli vasta noin 1575. Tavisalmen voudin jälkeläisen sijoittaminen Sipi Pentinpojan vaimoksi toimii työhypoteesina, mutta hypoteesi tulisi voida muuttaa teoriaksi tietenkin vain asianmukaisilla lähdetiedoilla. Peder Jönsson Ruuthin vaimo oli nimeltään Gertrud Bertilintytär, jonka isissä esiintyy Mattsia, Erikiä ja Larsiakin. Karin Erikintyttären pojantytär oli Gertrud - tosin Karinin anoppikin oli Gertrud (Lackman).

Erik Abrahaminpoika taitaa esiintyä omaisena vaimonsa kuollessa 47-vuotiaana Joroisissa 1697 "Ruutiain"-lisänimellä, ja jos kyseessä vain on oikea henkilö, niin kyllä sitten on rustholli jo tunnettu tällä nimellä.

Toivottavasti jolla kulla riittää intoa tutkia Viipurin läänin ja Tavisalmenkin voudintilejä, tuomiokirjoja ja maakirjoja sukupolvipulman ratkaisemiseksi.

PH

[Irma Nykänen]

Hei!
Minä, kun aina sotken keskusteluanne, niin nytkin. Kysyn onko Erik Ruuthin (1697-1766) puoliso Anna Paavontytär Nykänen lautamies Paavo Paavonpoika Nykäsen sisar, kuten olen omasta mielestäni saanut selville?

terveisin Irma

[Kaija Salminen]

Hei Irma!

Mielestäni näin on asianlaita. Annan ja Paavon vanhemmat ovat Paavo Laurinpoika Nykänen (1660 - 9.4.1738 Pieksämäki, Nykälä), ja Kaisa (Carin) Laitiatar (1670 - n. 1758 Pieksämäki, Nykälä). Anna Nykänen ja Eerik Ruuth (1697 - 1766) ovat esivanhempiani isäni suvun kautta (Hukkanen), samoin Annan vanhin veli Lauri (n. 1695/97 - 6.7.1770 Pieksämäki, Nykälä) ja vaimonsa Kaisa (Carin) Kontitar ovat esivanhempiani, mutta äitini suvun (Mustonen) kautta. Jälkimmäisen pariskunnan tytär Kaisa (Carin) Laurintytär Nykänen (n. 1722 - 9.9.1785 Rantasalmi, Osikonmäki) avioitui myös Ruuth-sukuun Antti Abrahaminpoika Ruuthin kanssa (n. 1713 Joroinen, Kerisalo - n. 1790 Rantasalmi). Vuosilukuja en ole tarkistellut pitkään aikaan. Näistä Nykäsistä on keskusteltu SukuForumissa vuosia sitten ainakin täällä: http://suku.genealogia.fi/showthread.php?t=4664

Terv. Kaija

[Pekka Hiltunen]

onko Erik Ruuthin (1697-1766) puoliso Anna Paavontytär Nykänen lautamies Paavo Paavonpoika Nykäsen sisar
Minun tiedoissani oleva lautamies, kirkonkuudennusmies ja valtiopäivämies Paavo Paavonpoika Nykänen on kai syntynyt Pieksämäen/Mikkelin (Haukivuoren?) Nykälässä 1700 ja kuoli Haukivuori 5:ssä 1770. Hänellä ja vaimollaan Anna Auvikaisella oli kyllä Anna-niminen tytär, joka avioitui
Pieksämäellä 10.9.1755 Matts Hämäläisen ja Mertha Frilandran Nils-pojan kanssa. Tässä on kai kyseessä toinen Anna Nykänen, mutta tunnet varmaan hänetkin? En ole kirjannut esivanhempieni sisarushaaroja juuri ollenkaan, mutta olisi tietenkin mielenkiintoista nähdä koko sukuverkosto - varsinkin kun minulta puuttuvat tämän Paavo Paavonpojan äidin, Carin Laitisen (~1670 - ~1753) vanhempien tiedot, vaikka saman ikäluokan tai aikakauden Laitisia kyllä on suvuissani muitakin
PH

[Pekka Hiltunen]

Mielestäni näin on asianlaita. Annan ja Paavon vanhemmat ovat Paavo Laurinpoika Nykänen (1660 - 9.4.1738 Pieksämäki, Nykälä), ja Kaisa (Carin) Laitiatar (1670 - n. 1758 Pieksämäki, Nykälä). Anna Nykänen ja Eerik Ruuth (1697 - 1766) ovat esivanhempiani isäni suvun kautta (Hukkanen), samoin Annan vanhin veli Lauri (n. 1695/97 - 6.7.1770 Pieksämäki, Nykälä) ja vaimonsa Kaisa (Carin) Kontitar ovat esivanhempiani, mutta äitini suvun (Mustonen) kautta. Jälkimmäisen pariskunnan tytär Kaisa (Carin) Laurintytär Nykänen (n. 1722 - 9.9.1785 Rantasalmi, Osikonmäki) avioitui myös Ruuth-sukuun Antti Abrahaminpoika Ruuthin kanssa (n. 1713 Joroinen, Kerisalo - n. 1790 Rantasalmi). Vuosilukuja en ole tarkistellut pitkään aikaan. Näistä Nykäsistä on keskusteltu SukuForumissa vuosia sitten ainakin täällä: http://suku.genealogia.fi/showthread.php?t=4664

Kuka sitten voisi olla tämä Anna Nykänen:?
Pieksämäen maaseurakunta - Pieksämäki landsförsamling - vihityt
Kuul. Vihitty Kylä Talo Mies Vaimo Kylä Talo
10.9.1755 Pyhitty B:de Nils Hämelein Nämnd.m.dr. Anna Nykäin Haukivuori
PH

[Kaija Salminen]

Hei Pekka!

Tämä nuorempi Anna Paavontytär (s. 7.4.1737) on Irman mainitseman lautamies Paavo Paavonpoika Nykäsen (1700 - 2.11.1770) ja Eeva Yrjöntytär Auvikaisen (1703 - 20.2.1761 Pieksämäki, Haukivuori) tytär, eli Irman kysymä Anna Paavontytär (1710 - 25.1.1790 Joroinen, Kerisalo) on tämän Anna nuoremman isän sisar eli täti. Näin olen asian ymmärtänyt. Veli Häkkinen on esittänyt joskus Savolaiset Suvut-keskusteluryhmässä, että tämä Anna-nuorempi olisi avioitunut Niilo Hämäläisen kanssa 10.9.1755. Tarkempia lähteitä en ole valitettavasti merkinnyt muistiin..

Terv. Kaija

[Julle]

< Kuka sitten voisi olla tämä Anna Nykänen:?
Pieksämäen maaseurakunta - Pieksämäki landsförsamling - vihityt
Kuul. Vihitty Kylä Talo Mies Vaimo Kylä Talo
10.9.1755 Pyhitty B:de Nils Hämelein Nämnd.m.dr. Anna Nykäin Haukivuori
>
Hei!

Olen joskus yhdistänyt heidät näin, mutta vielä ei ole kuin yksi rippikirja, joka heitä yhdistää? Anna on voinut hyvinkin syntyä Haukivuoressa tai sitten Pieksämäellä, ainakin asua.
Vrt. AnnaNykänen1737.txt

Tutkimisiin

[Kaija Salminen]

Hei Julle!

Minusta tässä ollaan jokseenkin samoilla linjoilla: liitteessäsi Annalla (s. 1737) on samat vanhemmat kuin minullakin, Paavo Paavonpoika Nykänen ja Eeva Auvikainen. Tosin isä-Paavon ammattina sinulla on nimismies, minä olen merkinnyt hänet lautamieheksi (nämndeman) kuten Irmakin. Kumpi lienee oikeampi tieto? Niilosta minulla e ole tarkempia tietoja. Mutta luulisin, että sukulaisuudet menevät juuri näin.

T. Kaija

[Pekka Hiltunen]

Tämä nuorempi Anna Paavontytär (s. 7.4.1737) on Irman mainitseman lautamies Paavo Paavonpoika Nykäsen (1700 - 2.11.1770) ja Eeva Yrjöntytär Auvikaisen (1703 - 20.2.1761 Pieksämäki, Haukivuori) tytär, eli Irman kysymä Anna Paavontytär (1710 - 25.1.1790 Joroinen, Kerisalo) on tämän Anna nuoremman isän sisar eli täti. Näin olen asian ymmärtänyt. Veli Häkkinen on esittänyt joskus Savolaiset Suvut-keskusteluryhmässä, että tämä Anna-nuorempi olisi avioitunut Niilo Hämäläisen kanssa 10.9.1755. Tarkempia lähteitä en ole valitettavasti merkinnyt muistiin..
OK, olinkin vähän ymmälläni ikien kanssa kun luin kysymyksen huolimattomasti. Olin kirjannut Paavo Laurinpojalle Paavon lisäksi vain Henmmingin. Tietoni ovat yhtenevät Jullen - ja nyt tietenkin kysyjänkin kanssa. Ohessa vielä perhekuva Nykälästä. Piirtelen aikani kuluksi kaaviokuvan.
PH

[Pekka Hiltunen]

Olen jättänyt kirjaamatta Erik ja Anders Abrahaminpojan vanhemmat; minulla on vain Osikonmäestä Johan Abrahaminpoika (~1649-10.3.1714 Osikonmäki Rantasalmi) ilman vaimoa ja lapsia. Oliko hän Erikin ja Andersin isä? Kuka oli heidän äitinsä?
PH

[Kaija Salminen]

Hei Pekka!

Ruutheilla on joka perheessä Eerik-, Abraham- ja Antti-nimisiä poikia, he ovat melkoisia selvitettäviä. Aikasemmassa viestissäni mainitsin esi-isäni Erik Abrahaminpojan (1697 - 31.8.1766) ja veljensä Antti Abrahaminpojan (1713 - 1790). Heidän isänsä on tietenkin Abraham eikä Johan, ja tämä isä on Abraham Eerikinpoika Ruuth (1668 - 9.4.1743 Joroinen, Kerisalo), vaimo Kristiina Perintytär Possa (Påsa, Posse)(1675 Rantasalmi, Kolkontaipale, Korppila - 11.4.1743 Joroinen, kerisalo, Sipilä). Minulla ei ole mainitsemasi Johan Ruuthin (1649 - 10.3.1714 Rantasalmi, Osikonmäki) vaimosta, jälkeläisistä eikä vanhemmistakaan mitään varmaa tietoa. Osikonmäkeen muutti pari sukupolvea nuorempi Eerik Antinpoika Ruuth (1743 Joroinen - 7.10.1815 Tuusniemi, Tuusjärvi). Hän avioitui Katariina Forsmanin kanssa (ovat esivanhempiani) Rantasalmen Osikonmäkeen nro 2, jossa perheen lapset syntyivät. Katariinan kuoltua Eerik (1743 - 1815) muutti poikineen Tuusniemen Tuusjärvelle 25.2.1793. Yksi Eerikin tyttäristä (Ulrika) avioitui Rantasalmella isäni Hukkanen-sukuun, ja Ulrikan Aatami-veljen Tuusniemellä syntynyt Ulrika Juliana -tytär avioitui äitini sukuun (Tuusniemen Kiukoonniemen Mustosia) ja on siis esiäitini. Ruuthit, Forsmanit, Nykäset ym. muodostavat varsinaisen verkoston molempien vanhempieni sukujen kanssa. Vanhempani eivät ole asuneet lähelläkään Savoa (vaan Viipurissa ja Ensossa ennen sotia) ja tapasivat sotien jälkeen Helsingissä. Vanha äitini, nyt 97-vuotias, oli saada slaagin, kun kuuli, että hän ja 1960-luvulla edesmennyt isäni ovat sukua toisilleen :).

Terveisin taas Kaija

[Pekka Hiltunen]

Ruutheilla on joka perheessä Eerik-, Abraham- ja Antti-nimisiä poikia, he ovat melkoisia selvitettäviä. Aikasemmassa viestissäni mainitsin esi-isäni Erik Abrahaminpojan (1697 - 31.8.1766) ja veljensä Antti Abrahaminpojan (1713 - 1790). Heidän isänsä on tietenkin Abraham eikä Johan, ja tämä isä on Abraham Eerikinpoika Ruuth (1668 - 9.4.1743 Joroinen, Kerisalo), vaimo Kristiina Perintytär Possa (Påsa, Posse)(1675 Rantasalmi, Kolkontaipale, Korppila - 11.4.1743 Joroinen, kerisalo, Sipilä). Minulla ei ole mainitsemasi Johan Ruuthin (1649 - 10.3.1714 Rantasalmi, Osikonmäki) vaimosta, jälkeläisistä eikä vanhemmistakaan mitään varmaa tietoa. Osikonmäkeen muutti pari sukupolvea nuorempi Eerik Antinpoika Ruuth (1743 Joroinen - 7.10.1815 Tuusniemi, Tuusjärvi). Hän avioitui Katariina Forsmanin kanssa (ovat esivanhempiani) Rantasalmen Osikonmäkeen nro 2, jossa perheen lapset syntyivät. Katariinan kuoltua Eerik (1743 - 1815) muutti poikineen Tuusniemen Tuusjärvelle 25.2.1793. Yksi Eerikin tyttäristä (Ulrika) avioitui Rantasalmella isäni Hukkanen-sukuun, ja Ulrikan Aatami-veljen Tuusniemellä syntynyt Ulrika Juliana -tytär avioitui äitini sukuun (Tuusniemen Kiukoonniemen Mustosia) ja on siis esiäitini. Ruuthit, Forsmanit, Nykäset ym. muodostavat varsinaisen verkoston molempien vanhempieni sukujen kanssa

Kiitos tiedoista, Kaija, mutta joudun vieläkin vaivaamaan sinua, kun näytät olevan asiantuntija, näissä kaaviokuvakysymyksissäni. Olen siis itse "arkaaista" Karin Erikintyttären ja p:sonsa Anders Jacobinpoika Forsmanin jälkeläistöä - Karin Erikintytär (~1678 Joroinen - 18.3.1745 Haukivuori) oli Erik Abrahaminpojan tytär. Anders Abrahaminpoika ja Erik Abrahaminpoika 1697-31.8.1766 olivat siis hänen serkkujaan. Karinilla on kuitenkin täytynyt olla sisaruksia ja tiettävästi sedällään Johanillakin (~1649-10.3.1714 Osikonmäki) on ollut perhettä. Anders Jacobinpoika Forsmanin isä oli kantaisän, Jacob Jöraninpojan ja Maria Hansintytär Jabelin poika.

Voinet ainakin joiltain osin täydentää tietojani, sillä on mahdollista, että joku "puuttuvista lenkeistäni" liittyy näihin sukupiireihin. Jos voit ohjelmallasi tulostaa kaavion, voisit lähettää sen vaikka privaatisti. Luulen, että viipurilaisissa suvuissasi on muitakin tuttuja, mutta levätkööt he nyt ainakin toistaiseksi rauhassa...
PH

[Kaija Salminen]

Hei Pekka!

Kiitos kysymästä, mutta kehut taitavat tulla väärään osoitteeseen :rolleyes:! En ole mikään asiantuntija, mutta toki olen pitkään näitä Ruutheja ja Forsmaneja pyöritellyt - välillä päätä seinään takoen. Tosin viime aikoina Ruuthit ovat olleet sivussa, koska aikani on kulunut Mustos-tutkimuksissa. Nyt vastaan vain lyhyesti kysymykseesi Erik Abrahaminpojan (n. 1650 - 1697) lapsista:

1. Abraham (1668 - 9.4.1743 Joroinen, Kerisalo, Sipilä), vaimo Kristiina Perintytär Possa (n. 16775 Rantasalmi, Kolkontaipale, Korppila - 11.4.1743 Joroinen, Kerisalo, Sipilä). Abraham ja Kristiina ovat esivanhempiani.
2. Kaarina (1678 - 18.3.1745 Pieksämäki, Haukivuori), puoliso Antti Jakobinpoika Forsman (1678 Pieksämäki - 8.4.1751 Pieksämäki, Haukivuori). Tämä Kaarina on mielestäni täti Abrahamin pojille Eerikille (s. n. 1697) ja Antille (s. 1713), he eivät siis ole Kaarinan serkkuja.
3. Eerik (1683 - 26.7.1740(?) Joroinen, Häyrilä), vaimo Katariina Laurintytär Ischania (s. ennen 1695, ehkä n. 1688)
4. Petter (1689 - 19.12.1757 Joroinen, Kerisalo), vaimo Inkeri (Ingeborg) Immotar

Johan Ruuth (1650 - 10.3.1714 Rantasalmi, Osikonmäki) saattaa hyvinkin olla em. Eerik Abrahaminpojan veli. Ainakin Joroisten henkikirjasta sai sellaisen käsityksen. Rantasalmen henkikirjoista en häntä bongannut. Eerikin toinen veli on ollut ilmeisesti Bertil. Tarkistan hiukan koneellani olevia tietoja ja laitan sitten sinulle jotakin listaa yksityispostina. Jonkin verran aikaa siihen voi mennä.

Terveisin Kaija

[Kaija Salminen]

Hei taas!

Tuli hiukan mutkia matkaan. Nyt en tiedä, mitä pitäisi ajatella Eerik Abrahaminpojan (n. 1650 - n. 1697) veljistä ja lapsista Joroisten henkikirjojen perusteella. Laitan tämän kyselyn tähän samaan Ruuth-ketjuun, vaikka kuuluisi kai käsialat-osastolle. Seuraavassa linkkejä Joroisten henkikirjoihin, olenkohan osannut tulkita koukerot oikein?:

1675 Kerisalo (vasen sivu, oikea palsta):
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=1411&pnum=441
Lukeeko numero 5:n kohdalla näin:
- Erich Abrahamsson mh 2
- S B Abraham mh 2
- B Sigfreds hu 1
Mitä tarkoittavat kirjaimet S ja B Abrahamin edessä? Onko hän Eerikin poika vai veli vai mikä? Oliko Eerikillä myös veli Sigfred (kuollut, vaimo elossa)?

1693 Kerisalo (vasen sivu, vasen palsta):
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=13236&pnum=53
Lukeeko numero 6:n kohdalla näin:
- Erich Abrahamsson (ei vaimoa) 1
- S: Abraham 1
- B: Johan 1
Tarkoittaako B (veli) tässä Eerikin vai Abrahamin veljeä? Olen olettanut, että Johan olisi Eerikin veli. Mutta seuraava henkikirja sekoittaa ajatukset jälleen.

1697 Kerisalo (vasen sivu)
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=9303&pnum=894
- Erich Abrahamsson 1
- S: Abraham 1
- S: Johan 1
Nyt Johanin edessä on mielestäni S-kirjain eli hän olisi poika.

Summa summarum: Oliko Erik Abrahaminpojalla veli Sigfred? Oliko em. Johan Eerikin veli vaiko poika, vai oliko kaksi Johan-nimistä (sekä veli että poika). Johan (n. 1650 - 1714) ei voi olla ainakaan Eerikin poika, koska on samanikäinen kuin Eerik. Edellisessä viestissä mainittu Bertil taitaakin olla renki eikä Eerikin veli.

Kyselee Kaija

[Pekka Hiltunen]

Oliko Erik Abrahaminpojalla veli Sigfred? Oliko em. Johan Eerikin veli vaiko poika, vai oliko kaksi Johan-nimistä (sekä veli että poika). Johan (n. 1650 - 1714) ei voi olla ainakaan Eerikin poika, koska on samanikäinen kuin Eerik. Edellisessä viestissä mainittu Bertil taitaakin olla renki eikä Eerikin veli.
Ymmärtääkseni tulkintasi on oikea: on täytynyt olla Johan-nimiset veli ja p:ka. Lisäksi oli siis Sigfrid-niminen veli, kun "B Hu" on mainittu. Sigfrid on saattanut ratsastaa, kun ei v:mo:a ole määritelty leskeksikään. Bertil olisi kyllä nimensä puolesta istunut harmittavan hyvin Jöns Juten Ruuth-sukuun..
PH

[tuomoerola]

En tiedä, olenko oikeassa, mutta olen tulkinnut 1675 henkikirjassa Erik Abrahaminpojan veljen Abrahamin nimen edessä kirjaimeksi r enkä s . R. 1669 HK:ssa nimittäin on Abraham Sigfridinpojan vaimon jälkeen poika Erich ja ryttare Abraham Abrahamsson - siis Erikin veli, joka suoritti ratsupalvelusta.
Erik Abrahaminpojalla oli varmasti veli nimeltä Sigfred. Olen myös ollut sitä mieltä, että vuosien 1693 ja 1697 henkikirjoissa mainitut Johanit ovat sama mies ja Erik Abrahaminpojan poika eli siis 1693 merkintä B tarkoittaa Abrahamin eikä hänen isänsä veljeä. Valitettavasti näitä B- viittauksia on joskus isään, joskus hänen poikaansa. -- En ole pystynyt yhdistämään 10.3.1714 Rantasalmen Osikonmäessä nimellä Johan Ruutu kuolleeksi kirjattua miestä tähän Kerisalon sukuun, vaikka Osikonmäessä myöhemmin on myös Ruuth-sukua.

[pirjosirainen]

Hei Pekka!

Kiitos kysymästä, mutta kehut taitavat tulla väärään osoitteeseen :rolleyes:! En ole mikään asiantuntija, mutta toki olen pitkään näitä Ruutheja ja Forsmaneja pyöritellyt - välillä päätä seinään takoen. Tosin viime aikoina Ruuthit ovat olleet sivussa, koska aikani on kulunut Mustos-tutkimuksissa. Nyt vastaan vain lyhyesti kysymykseesi Erik Abrahaminpojan (n. 1650 - 1697) lapsista:

1. Abraham (1668 - 9.4.1743 Joroinen, Kerisalo, Sipilä), vaimo Kristiina Perintytär Possa (n. 16775 Rantasalmi, Kolkontaipale, Korppila - 11.4.1743 Joroinen, Kerisalo, Sipilä). Abraham ja Kristiina ovat esivanhempiani.
2. Kaarina (1678 - 18.3.1745 Pieksämäki, Haukivuori), puoliso Antti Jakobinpoika Forsman (1678 Pieksämäki - 8.4.1751 Pieksämäki, Haukivuori). Tämä Kaarina on mielestäni täti Abrahamin pojille Eerikille (s. n. 1697) ja Antille (s. 1713), he eivät siis ole Kaarinan serkkuja.
3. Eerik (1683 - 26.7.1740(?) Joroinen, Häyrilä), vaimo Katariina Laurintytär Ischania (s. ennen 1695, ehkä n. 1688)
4. Petter (1689 - 19.12.1757 Joroinen, Kerisalo), vaimo Inkeri (Ingeborg) Immotar

Johan Ruuth (1650 - 10.3.1714 Rantasalmi, Osikonmäki) saattaa hyvinkin olla em. Eerik Abrahaminpojan veli. Ainakin Joroisten henkikirjasta sai sellaisen käsityksen. Rantasalmen henkikirjoista en häntä bongannut. Eerikin toinen veli on ollut ilmeisesti Bertil. Tarkistan hiukan koneellani olevia tietoja ja laitan sitten sinulle jotakin listaa yksityispostina. Jonkin verran aikaa siihen voi mennä.

Terveisin Kaija


Kiitos lisätiedoista!
Esivanhempiani on Abraham Eriksson Ruuth s. 1668 Joroinen, Kerisalo, Sipilä k. 9.4.1743 Joroinen, Kerisalo, Sipilä ja Kristiina Persdr Påssa s. 1675 Rantasalmi, Kolkontaipale, Korppila, k. 11.4.1743 Joroinen, Kerisalo, Sipilä

Näitä tietoja olen keräillyt eri kohteista

Lapset:
1. Erik Abrahamsson Ruuth, s. 31.8.1697 Joroinen, Kerisalo, Sipilä, k. 31.8.1766 Joroinen, Kerisalo, Sipilä
2. Ingeborg (Inkeri) Abrahamintytär Ruuth (Rutatar/ Rutanen), s. n. 1700 Joroinen, Kerisalo, Sipilä,
k. 3.4.1754 Rantasalmi, Porosalmi
3. Johan Abrahamsson Ruuth, s. 1707 Joroinen, k. 6.1.1789 Joroinen, Kerisalo
4. Petter Abrahamsson Ruuth (Rutanen)
5. Anders Abrahamsson Ruuth (Rutanen), s. n. 1713 Joroinen, Kerisalo, k. 1790 Rantasalmi
6. Vendela Abrahamintytär Ruuth (Rutanen), s. 1719 Joroinen, Kerisalo, k. 26.9.1757 Joroinen, Räisälänranda

Näistä Ingebor avioituu Rantasalmelle, Puoliso: Niilo Tahvonpoika Heiskanen, s. 1695 Rantasalmi, Porosalmi

[keijo_h]

N.Karl Grotenfeltin (Joroinen I Muistojulkaisu 1631-1931, s.348) mukaan Kerisalo 8:ssa oli 1700-luvun alkupuolella isäntänä Pekka Ruth (1669-1751), hänen poikansa Erkki Ruth (s.1724) sekä lankonsa Olli Hämäläinen (1717-66). Mitenkähän tämä Pekka liittyy Ruuth-sukuun? Raimo Viikin Joroisten historia 1:n (s.239) mukaan Abraham Erkinpojalla (1668-1743) tosin oli veli, Pekka, mutta kysymyksessä täytynee olla toinen henkilö, koska hän haastoi Abrahamin pojat käräjille vuonna 1757 selvittämään Abrahamin perintöasioita.

[tuomoerola]

N.Karl Grotenfeltin (Joroinen I Muistojulkaisu 1631-1931, s.348) mukaan Kerisalo 8:ssa oli 1700-luvun alkupuolella isäntänä Pekka Ruth (1669-1751), hänen poikansa Erkki Ruth (s.1724) sekä lankonsa Olli Hämäläinen (1717-66). Mitenkähän tämä Pekka liittyy Ruuth-sukuun? Raimo Viikin Joroisten historia 1:n (s.239) mukaan Abraham Erkinpojalla (1668-1743) tosin oli veli, Pekka, mutta kysymyksessä täytynee olla toinen henkilö, koska hän haastoi Abrahamin pojat käräjille vuonna 1757 selvittämään Abrahamin perintöasioita.

Tämä Pekka ( Pehr, Petter ) lienee sama henkilö. joka loytyy Rantasalmen rippikirjasta 1736-1744 sotketulla merkinnällä, jonka olen arvannut sanoiksi farbror ( eli isä-Abrahamin veli ): http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/joroinen/rippikirja_1736-1744_tk1670/139.htm. Hän on haudattujen kirjaan merkitty kuolleeksi Kerisalossa 19.12.1757 ( gl huswärd Pehr Eriksson Ruut, 89 ). Jostakin syystä häntä ei ole 1600-luvun loppupuolen eikä 1700-luvun alun henkikirjoissa Kerisalossa.

[pirjosirainen]

Tämä Pekka ( Pehr, Petter ) lienee sama henkilö. joka loytyy Rantasalmen rippikirjasta 1736-1744 sotketulla merkinnällä, jonka olen arvannut sanoiksi farbror ( eli isä-Abrahamin veli ): http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/joroinen/rippikirja_1736-1744_tk1670/139.htm. Hän on haudattujen kirjaan merkitty kuolleeksi Kerisalossa 19.12.1757 ( gl huswärd Pehr Eriksson Ruut, 89 ). Jostakin syystä häntä ei ole 1600-luvun loppupuolen eikä 1700-luvun alun henkikirjoissa Kerisalossa.

Tuolla sivulla on Petterin lapsia Eric Brita ja Carin, mutta mikä nimi on kolmannella tyttärellä? Entä onko alin henkilö renki Petter ...?

[Kaija Salminen]

Tuolla sivulla on Petterin lapsia Eric Brita ja Carin, mutta mikä nimi on kolmannella tyttärellä? Entä onko alin henkilö renki Petter ...?

Alin henkilö on Inga. Hiskistäkin löytyy tieto, että Petter Sipilälle (= Ruuth) ja Inkeri (Ingeborg) Immottarelle on syntynyt 21.12.1731 tytär nimeltä Ingeborg:
21.12.1731 1.1.1732 Kerisalo Petter Sipilä Ingeborg Immotar Ingeborg

Joroisten (ei siis Rantasalmen) rippikirjan 1736 - 1742 sivun tulkitsen kuten Tuomoerolakin. Tässä vähän selvempi sivu KA:n Digitaaliarkistosta: http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=6646073.
Petter, joka on haastanut veljensä Abrahamin (1668 - 9.4.1734) pojat käräjille, on mielestäni sama Petter.

T. Kaija S.

[keijo_h]

Selitys taitaa löytyä vuosien 1754-1761 sivulta 147. Sieltä löytyvät sekä Erik Petersson Ruut (s.1724, HISKI:n mukaan 9.2.1724), että isä-Petter/Pehr, jonka ilmoitetaan kuolleen. Kun Pehr oli kuollessaan 89-vuotias, niin syntymävuoden täytynee olla 1669, ei 1689. Kuolinvuosi on 1757, ei 1751, kuten Grotenfeltin kirjaan on merkitty. Siis oli vain yksi Pekka, ei kahta.
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=1224&pnum=148

[tuomoerola]

Alin henkilö on Inga. Hiskistäkin löytyy tieto, että Petter Sipilälle (= Ruuth) ja Inkeri (Ingeborg) Immottarelle on syntynyt 21.12.1731 tytär nimeltä Ingeborg:
21.12.1731 1.1.1732 Kerisalo Petter Sipilä Ingeborg Immotar Ingeborg

Joroisten (ei siis Rantasalmen) rippikirjan 1736 - 1742 sivun tulkitsen kuten Tuomoerolakin. Tässä vähän selvempi sivu KA:n Digitaaliarkistosta: http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=6646073.
Petter, joka on haastanut veljensä Abrahamin (1668 - 9.4.1734) pojat käräjille, on mielestäni sama Petter.

T. Kaija S.

Olen pahoillani, tietysti kysymyksessä oli Joroisten rippikirja Kerisalosta, vaikka se ei kuvasta näy. Ja se käräjäjuttu: kyllä vanha Petter-Pekka oli sen pannut vireille, vaikka kuolikin saman vuoden lopussa.
T.Tuomo

[Kaija Salminen]

Olen pahoillani, tietysti kysymyksessä oli Joroisten rippikirja Kerisalosta, vaikka se ei kuvasta näy. Ja se käräjäjuttu: kyllä vanha Petter-Pekka oli sen pannut vireille, vaikka kuolikin saman vuoden lopussa.
T.Tuomo

Hei, Tuomoerola!

Eipä tuo mitään haittaa, minäkin sekoilen välillä. Esim. edellä mainittu Inga ei ole rippikirjan sivun alin henkilö, kuten väitän, vaan alin on tietystikin renki Petter (sukunimi epäselvä), ja tytär Inga on toiseksi alimpana.

Mutta rupesin vielä aprikoimaan tuon Petter/Pekka Ruuthin syntymävuotta. Keijo_h:n mainitsemassa rippikirjassa http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=1224&pnum=148 Petterin syntymäajaksi on merkitty vuosiluku, joka voi mielestäni olla joko 1669 tai 1689 (ikäänkuin numero 6 olisi korjattu päälle 8:ksi?). Miten lienee saatu kuolinikä 89 v.? Pappi on voinut tulkita rippikirjan syntymävuoden olevan 1669 ja laskenut siitä kuoliniäksi n. 89 vuotta, jos kerran Petter/Pekka kuoli 19.12.1757. Mutta jos syntymävuosi onkin 1689, kuoliniäksi saataisiin n. 69 vuotta, mikä olisi normaalimpi ikä kuolla tuohon aikaan. Eihän rippikirjoihin merkittyihin syntymävuosiin ole muutenkaan aina luottamista.

Tutkitaanpa myös esim. vuoden 1697 henkikirjaa os. http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=9303&pnum=894. Siinä on mainittu isä Eerik Abrahaminpoika ja pojat Abraham ja Johan. Eerik- ja Petter-poikia ei mainita (ovat varmaan vielä liian nuoria?). Joroisten rippikirjassa 1725 - 1736 http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=6645774 on ensimmäisenä mainittu Abraham Eerikinpoika ja vaimonsa Kristina (Possa), vähän alempana Br eli veli Eerik (Eerikinpoika). Wendelan jälkeen ilmeisesti Eerikin vaimo Carin (Ischania), jonka tosin kerrotaan saaneen Eerikistä avioeron v. 1724 miehensä syntisen elämän vuoksi. Vielä alempana on Br eli veli Petter (Eerikinpoika) ja vaimonsa Ingeborg (Immotar). Johan-veljeä ei sivulla näy. Joka tapauksessa veljekset kirjataan rippikirjaan yleensä kai ikäjärjestyksessä. Näin ollen olen päätellyt, että Petter/Pekka olisi veljeksistä nuorin ja siis syntynyt muiden jälkeen, mahdollisesti juuri vuonna 1689. Vaimokin olisi sopivamman ikäinen Petterille ;-). Mitäs mieltä sinä ja te muut Ruutheja tutkivat olisitte näistä arveluista?

Kyselee Kaija S.

[tuomoerola]

Hei, Tuomoerola!

Eipä tuo mitään haittaa, minäkin sekoilen välillä. Esim. edellä mainittu Inga ei ole rippikirjan sivun alin henkilö, kuten väitän, vaan alin on tietystikin renki Petter (sukunimi epäselvä), ja tytär Inga on toiseksi alimpana.

Mutta rupesin vielä aprikoimaan tuon Petter/Pekka Ruuthin syntymävuotta. Keijo_h:n mainitsemassa rippikirjassa http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=1224&pnum=148 Petterin syntymäajaksi on merkitty vuosiluku, joka voi mielestäni olla joko 1669 tai 1689 (ikäänkuin numero 6 olisi korjattu päälle 8:ksi?). Miten lienee saatu kuolinikä 89 v.? Pappi on voinut tulkita rippikirjan syntymävuoden olevan 1669 ja laskenut siitä kuoliniäksi n. 89 vuotta, jos kerran Petter/Pekka kuoli 19.12.1757. Mutta jos syntymävuosi onkin 1689, kuoliniäksi saataisiin n. 69 vuotta, mikä olisi normaalimpi ikä kuolla tuohon aikaan. Eihän rippikirjoihin merkittyihin syntymävuosiin ole muutenkaan aina luottamista.

Tutkitaanpa myös esim. vuoden 1697 henkikirjaa os. http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=9303&pnum=894. Siinä on mainittu isä Eerik Abrahaminpoika ja pojat Abraham ja Johan. Eerik- ja Petter-poikia ei mainita (ovat varmaan vielä liian nuoria?). Joroisten rippikirjassa 1725 - 1736 http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=6645774 on ensimmäisenä mainittu Abraham Eerikinpoika ja vaimonsa Kristina (Possa), vähän alempana Br eli veli Eerik (Eerikinpoika). Wendelan jälkeen ilmeisesti Eerikin vaimo Carin (Ischania), jonka tosin kerrotaan saaneen Eerikistä avioeron v. 1724 miehensä syntisen elämän vuoksi. Vielä alempana on Br eli veli Petter (Eerikinpoika) ja vaimonsa Ingeborg (Immotar). Johan-veljeä ei sivulla näy. Joka tapauksessa veljekset kirjataan rippikirjaan yleensä kai ikäjärjestyksessä. Näin ollen olen päätellyt, että Petter/Pekka olisi veljeksistä nuorin ja siis syntynyt muiden jälkeen, mahdollisesti juuri vuonna 1689. Vaimokin olisi sopivamman ikäinen Petterille ;-). Mitäs mieltä sinä ja te muut Ruutheja tutkivat olisitte näistä arveluista?

Kyselee Kaija S.

Nyt luulen, Kaija, että olet oikeilla jäljillä Olen ihmetellyt Petterin ikää myös. Keksimäsi selitys voi hyvin olla oikea. Isä Erik Abrahaminpoika on v. 1662 henkikirjassa ilman vaimoa. Vaimo ilmestyy mukaan 1663. Jos hän oli tuolloin hyvin tavallisen naisen naimisiän ikäinen eli n. 17-vuotias, olisi hän syntynyt noin 1646. Siis hyvinkin synnytysiässä 1689, jos Petter Erikinpoika syntyi silloin. Hänet haudattiin 6.1.1707 kirjattuna Abraham Erikssonin äidiksi.
Tuomo E.

[Leena S]

Hei, Kaija. Olemme aiemminkin keskustelleet Joroisten ja Rantasalmen Osikonmäen Ruutheista. Pikaisella silmäyksellä minulle tuli ihan uutta asiaa: Erik Antinpoika Ruuth s.1743 Joroinen - 7.10. 1815 muutti poikineen Tuusniemen Tuusjärvelle. Eikö Erik Antinpojan poika Petteri Ruuth s.1781 jatkanut isännöintiä Osikonmäessä? Talo oli Ruuthien omistuksessa ainakin noin vuoteen 1865.
Terveisin Leena Salmela

[Kaija Salminen]

Hei, Kaija. Olemme aiemminkin keskustelleet Joroisten ja Rantasalmen Osikonmäen Ruutheista. Pikaisella silmäyksellä minulle tuli ihan uutta asiaa: Erik Antinpoika Ruuth s.1743 Joroinen - 7.10. 1815 muutti poikineen Tuusniemen Tuusjärvelle. Eikö Erik Antinpojan poika Petteri Ruuth s.1781 jatkanut isännöintiä Osikonmäessä? Talo oli Ruuthien omistuksessa ainakin noin vuoteen 1865.
Terveisin Leena Salmela

Hei Leena!
Juu, olemme tosiaan pohtineet Ruutheja jo vuosia sitten, ja olen saanut sinulta arvokasta materiaaliakin, kiitokset niistä. Mainitsemasi Eerik Antinpoika Ruuth (s. 1743 Joroinen Kerisalo - 7.10.1815 Tuusniemi, Tuusjärvi) muutti tosiaan Joroisista ensin Rantasalmelle ja sieltä Tuusniemelle poikiensa Juhon (5.2.1767 R-salmi - 4.10.1808 Tuusniemi) ja esi-isäni Aatamin (1.1.1778 R-salmi - 16.2.1822 Tuusniemi, Tuusjärvi) kanssa. Kuten mainitsetkin, veljeksistä Petter Eerikinpoika Ruuth (19.1.1781 R-salmi - 29.5.1822 R-salmi, Osikonmäki) jäi Rantasalmelle, kuten moni muukin sisaruksista. Veli Abraham (s. 12.4.1774 R-salmi) muutti Mikkeliin ja kuoli siellä 28.3.1833 Vehmaskylässä. Mutta nämä kuuluvat jo seuraavaan ja sitä seuraavaan sukupolveen kuin mistä edellisissä viesteissä on ollut puhetta. Samat etunimet toistuvat joka sukupolvessa ja joka perheessä, joten tarkkana saa olla :).

Terv. Kaija

[Leena S]

Kiitokset Kaija sinulle. Mielenkiintoinen tieto tämä Eerik Antinpojan muutto Tuusniemelle. Ehkä olinkin seurannut vain Osikonmäessä jatkavia Ruutheja.
Terveisin Leena S.

[Kaija Salminen]

Hei Leena!
Tieto Eerik Ruuthin (s. 1743) ja poikiensa Juhon ja Aatamin muutosta Rantasalmelta Tuusniemelle löytyy Rantasalmen muuttaneiden luettelosta (oikealla puolella melkein lopussa): http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/rantasalmi/muuttaneet_1776-1828_uk898-899/39.htm.
Muuten, hauska yhteensattuma, että näköjään isänpuoleisten esivanhempieni, kartanonvouti Herman Johan Hypénin, vaimonsa Gretan ja äitinsä Cath. (Charlotta) Qvistin muuttomerkintä Rantasalmelta Joroisiin on heti Ruuthien alapuolella. Se on jäänyt minulta aikaisemmin noteeraamatta :rolleyes:.

Tässä sinulle vielä tiedoksi nippu rippikirjalinkkejä Joroisista, Rantasalmelta ja Tuusniemeltä, sikäli jos eivät ole jo tuttuja ennestään:
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/joroinen/rippikirja_1754-1761_tk1670/147.htm
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/joroinen/rippikirja_1762-1773_tk1670-1671/181.htm
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=8610175
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/kuopio/rippikirja_1796-1804_msrk_tk1626-1627_ii/10.htm
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/tuusniemi/rippikirja_1809-1818_tk1509/241.htm

Terv. Kaija

[keijo_h]

Ikäongelmia jälleen.. Pekka Hiltunen (Ruutia-liite 14.7.2015) esittää Sigfrid Bengtssonin syntymäajaksi vuotta 1540. Abraham Sipinpojan syntymäaikaa en löydä, mutta Sigfridin pojanpojan Erik Abrahamssonin syntymäaika näyttäisi olevan noin 1650. Eihän tuo 110 vuoden ikäero isoisän ja pojanpojan välillä mahdotonta ole, mutta ei ihan tavallistakaan. Geni.com’sta löytyy Sigfrid Bengtssonille syntymäaika 1580, Abrahamille 1610 ja Erikille 1640. Mitenkähän tuo lienee?

[Kaija Salminen]

Ikäongelmia jälleen.. Pekka Hiltunen (Ruutia-liite 14.7.2015) esittää Sigfrid Bengtssonin syntymäajaksi vuotta 1540. Abraham Sipinpojan syntymäaikaa en löydä, mutta Sigfridin pojanpojan Erik Abrahamssonin syntymäaika näyttäisi olevan noin 1650. Eihän tuo 110 vuoden ikäero isoisän ja pojanpojan välillä mahdotonta ole, mutta ei ihan tavallistakaan. Geni.com’sta löytyy Sigfrid Bengtssonille syntymäaika 1580, Abrahamille 1610 ja Erikille 1640. Mitenkähän tuo lienee?

Hei Keijo_h!

Raimo Viikki esittää Joroisten historia 1 -kirjassaan, että Sipi Pentinpoika (Sigfrid Bengtsson) olisi syntynyt viimeistään n. v. 1560, perusteluna, että hänestä tuli lautamies v. 1606 ja palveli oikeutta vielä vuonna 1620 (lähde: Viikki, Raimo: Joroisten historia I. Joroisten kunta ja seurakunta, 2003, jossa Ruuth-suvusta juttua ainakin sivuilla 74, 77, 110, 135, 190 ja 204). Henrik Impolan mukaan voudin poika Sigfrid Bengtsson till Kaistlax on palvellut knihtinä jo 1574, mikä tarkentaa syntymäaika-arvion noin vuoteen 1558. (Impola, Henrik: Frälset och dess rusttjänst i Finland på 1500-talet. Suomen Sukututkimusseuran julkaisuja 59. Helsinki, 2011). - Minä luotan ensisijaisesti ammattihistorioitsijoiden tekemiin ja lähdetiedoilla varustettuihin esityksiin, jos niitä vain on olemassa ja löytynyt, eli tässä tapauksessa Sipi Pentinpojan syntymäaika olisi n. 1558 - 1560 Impolan ja Viikin mukaan.

Toinen kysymys liittyy Erik Abrahaminpojan vaimoon. Tässä viestiketjussa on esitetty aikaisemmin, että hän olisi kuollut v. 1697, mutta ilmeisesti oikea kuolinvuosi on 1706 tai 1707, koska mitä ilmeisimmin hän on se Abraham Ehrssonin äiti (mohr), joka on haudattu 6.1.1707, kuten Tuonoerola mainitsee viestissään 8.8.2017. Ks. Hiski Joroinen haudatut:
6.1.1707 Kerisalo mohr
omainen: Abraham Ehrssons

Aikaisempi arvelu on varmaan saatu alla olevasta tiedosta Joroisten haudatuissa, mutta V. 1697 haudattu Eric Ruutiaisen vaimo lienee eri henkilö:
1697 h:ru
omainen: Eric Ruutiain

Muitakin Ruutiaisia ja heidän lapsiaan on kuollut Joroisissa. Onko nyt niin, että Ruutiaiset ja Ruuthit ovat kaksi eri sukua? Ruutiaisten etunimiä ovat mm. Olof, Påhl, Daniel, Eric, joista kolmea ensin mainittua ei taida esiintyä Ruuth-suvussa. Tästä on vissiin keskusteltu aikaisemminkin, mutta en nyt ehdi tarkistaa asiaa enkä muista, mihin tulokseen on tultu.

Terv. Kaija

[Pekka Hiltunen]

Hei Keijo_h!

Raimo Viikki esittää Joroisten historia 1 -kirjassaan, että Sipi Pentinpoika (Sigfrid Bengtsson) olisi syntynyt viimeistään n. v. 1560, perusteluna, että hänestä tuli lautamies v. 1606 ja palveli oikeutta vielä vuonna 1620 (lähde: Viikki, Raimo: Joroisten historia I. Joroisten kunta ja seurakunta, 2003, jossa Ruuth-suvusta juttua ainakin sivuilla 74, 77, 110, 135, 190 ja 204). Henrik Impolan mukaan voudin poika Sigfrid Bengtsson till Kaistlax on palvellut knihtinä jo 1574, mikä tarkentaa syntymäaika-arvion noin vuoteen 1558. (Impola, Henrik: Frälset och dess rusttjänst i Finland på 1500-talet. Suomen Sukututkimusseuran julkaisuja 59. Helsinki, 2011). - Minä luotan ensisijaisesti ammattihistorioitsijoiden tekemiin ja lähdetiedoilla varustettuihin esityksiin, jos niitä vain on olemassa ja löytynyt, eli tässä tapauksessa Sipi Pentinpojan syntymäaika olisi n. 1558 - 1560 Impolan ja Viikin mukaan.

Toinen kysymys liittyy Erik Abrahaminpojan vaimoon. Tässä viestiketjussa on esitetty aikaisemmin, että hän olisi kuollut v. 1697, mutta ilmeisesti oikea kuolinvuosi on 1706 tai 1707, koska mitä ilmeisimmin hän on se Abraham Ehrssonin äiti (mohr), joka on haudattu 6.1.1707, kuten Tuonoerola mainitsee viestissään 8.8.2017. Ks. Hiski Joroinen haudatut:
6.1.1707 Kerisalo mohr
omainen: Abraham Ehrssons
Aikaisempi arvelu on varmaan saatu alla olevasta tiedosta Joroisten haudatuissa, mutta V. 1697 haudattu Eric Ruutiaisen vaimo lienee eri henkilö:1697 h:ru
omainen: Eric RuutiainMuitakin Ruutiaisia ja heidän lapsiaan on kuollut Joroisissa. Onko nyt niin, että Ruutiaiset ja Ruuthit ovat kaksi eri sukua? Ruutiaisten etunimiä ovat mm. Olof, Påhl, Daniel, Eric, joista kolmea ensin mainittua ei taida esiintyä Ruuth-suvussa. Tästä on vissiin keskusteltu aikaisemminkin, mutta en nyt ehdi tarkistaa asiaa enkä muista, mihin tulokseen on tultu.

Terv. Kaija
No juu. Olen joskus vuosia sitten koettanut yhdistää Kerisalon Ruutheja muihin saman suvun esivanhempiini vaihtelevalla menestyksellä. Käytössä ei silloin vielä ollut Heikin loistavaa opusta 1500-l:n rälssistä ja ratsupalvelusta. Aivan varmasti tunnetaan Savossa Ruutiaisten suvut, jotka eivät välttämättä liity aiheeseen ainakaan aivan mutkitta.

Raimo Viikki on tehnyt sumeaan logiikkaan perustuneen päätelmän, jonka mukaisesti on lautamies todennäköisesti ollut keskimäärin ehkä 65-v. tms. Tässä saattaa kuitenkin olla erityistapaus: nimittäin, jos asianomaisen älli on ollut tavanomaista korkeammalla tasolla, on voitu lautamieheksi valita sukupolvea nuorempikin mies. - Ja kyllähän ennenkin elettiin 80- ja jopa pitkälle yli 100-vuotiaiksi.

Viimeaikaisimpien "arvauksieni" mukaisesti on Aapo Sipinpoika löytänyt partnerin Kerisalosta. Näin ollen on lautamieheksi "noussut" Viipurin Sipi Pentinpoika saattanut saada taustatukea sukunsa arvostuksesta - ja ehkä jopa ilman erityisiä älynlahjojakin: jotta Ruuth-nimi ja -suku voitaisiin muitta mutkitta ottaa käyttöön, olisi Sigfrid Bengtssonin (till Kaistlax) vaimon pitänyt olla Jöns Juten tyttären Gertrudin pojan, Henrikin tytär. Näin ainakin minä saisin isäni esivanhemmista, Jöns Juten pojasta ja tyttärestä, Peder Jönsinpojasta ja Gertrud Jönsintyttärestä sisarukset - niin kuin pitäisikin. Spekulointini on näet usein näissä sukututkimuskuvioissa - samoin kuin omassa "todellisessakin" elämässäni - lähtenyt siitä, että "veri on vettä sakeampaa" - sanovat kokeneemmat ja peräti ammattilaiset sitten mitä hyvänsä.
PH