Ja auttakee uuvestaan!

[Heljä Habermann]

Pääsin jo niin pitkälle sukuhistoriassa taaksepäin, että esi-isäni Hyvösen Matti (Matts Hyvöin) haudattiin Rantasalmella 20.10.1723 80-vuotiaana kirkon alle. Eli lähden nyt siitä, että Matti syntyi n. 1643. - Mutta miten pääsen nyt taaksepäin? - Matin vaimosta ei ole apua (erittäin valitettavaa), koska hänen kuollessaankaan ei edes hänen nimeään ole mainittu. - Onko vinkkejä?

[Movitz]

On kaksi tapaa jatkaa taaksepäin, mutta molemmat ovat melko työläitä, sillä Rantasalmen vanhemmat kirkonkirjat ovat, kuten tunnettua, tuhoutuneet.

Polveudutko siis tuosta Kolkontaipaleen rusthollin väestä, eli Matti Tuomaanpoika Hyvösestä (1728-1804), jonka vanhemmat olivat Tuomas Hyvönen (1671-1754) ja Magdaleena Pekantytär Oittinen (1685-1785), tai Matin sedästä ja Tuomaan veljestä Matti Hyvösestä (1684-1764), jonka puoliso oli Maria Martintytär Kammonen (1695-1773); Tuomas vihittiin avioliittoon 1708 ja Matti 1712, ja molemmista merkinnöstä käy ilmi veljesten patronyymi, joka on Matinpoika. Näin ollen on hyvin uskottavaa, että veljesten isä on juuri samainen Matti Hyvönen, joka haudataan 80-vuotiaana Rantasalmella 1723, ja olisi syntynyt varmaankin joskus vuoden 1643 vaiheilla. Mutta kuka hän sitten on ja kuka hänen puolisonsa oli? Jälkimmäiseen kysymykseen tokko saataneen vastausta kirkonkirjojen puuttuessa, mutta vaimon haudausmerkintä kyllä löytyy: hänet haudattiin Rantasalmella 27.8.1710, jolloin hänen iäkseen on merkitty 68 vuotta eli hän olisi syntynyt n. vuonna 1642, mikä tuntuu hyvin uskottavalta. Mitä tulee Mattiin, on syytä kääntyä henkikirjojen puoleen. Tässä tulee tosin suuri ongelma: ratsutilallinen eli rusthollari nautti käsittääkseni verovapautta, ja siksi hän perhekuntineen tuppaa useimmiten puuttumaan henkikirjoista. Mutta kannattaa tarkistaa pistokokein 1600-luvun lopulta ja 1700-luvun alusta mainitaanko Matti Hyvöstä Kolkontaipaleella ja jos mainitaan, mikä status hänellä on, ja onko tila ollut jo tuolloin ratsutila. Jos se, mikä on hyvin mahdollista, on ollut vielä 1600-luvun jälkipuoliskolla normaali tila, löytyy Matti aivan normaalisti perheineen vuotuisesta henkikirjasta, ja näin hänen sukunsa vaiheita voi olla mahdollista jäljittää hyvinkin kauas. Toinen tapa on lukea läpi Pien-Savon tuomiokunnan tuomiokirjat ja etsiä niistä mainintoja Hyvösistä, mutta työ on valtava - tuhansia sivuja sotkuisia käräjäpöytäkirjoja - ja tulos usein kovin laiha. Eli kannattanee ensin tutustua henkikirjojen tietoihin, ja jos ne vaikenevat, miettiä sitten jatkotoimenpiteitä.

t. Jens

[eeva häkkinen]

Tähän lisäisin sen verran, että ratsutilalliset eivät nauttineet vapautusta henkiverosta eli he löytyvät kyllä henkikirjoista. Heidän ratsumiehensä olivat tosin verovapaita kuten muutkin sotilaat, mutta näiden vaimot löytyvät periaatteessa henkikirjoista. 1600-luvun jälkipuoliskolla on ainakin katsomani henkikirjat jopa järjestetty aselajeittain niin että ratsutilojen väki on ensin.

[Movitz]

Itse olen yrittänyt löytää henkikirjoista Rantasalmen Rauhamäeltä rusthollari Tynni Tirkkosta (1653-1709) ja hänen poikiaan, mutta huonolla menestyksellä. Missäköhän nämä ratsutilalliset sitten luuhaavat?

jens

[Seppo T.]

Itse olen yrittänyt löytää henkikirjoista Rantasalmen Rauhamäeltä rusthollari Tynni Tirkkosta (1653-1709) ja hänen poikiaan, mutta huonolla menestyksellä. Missäköhän nämä ratsutilalliset sitten luuhaavat?

jens

1666

Nuoren Tynni Tirkkosen löydät luultavasti ratsutilallinen Martti Vänttisen taloudesta 1660-luvulla. 1666 henkikirjassa on tähän taloon kirjattuna "Tönnes Tirkoins E:". En varmaan osu kauas, jos oletan, että tämä leski on hakemasi myöhemmän rusthollarin äiti.

Merkintä löytyy läänintileistä sivulta 1288.

S.T.

[Markku Ruuskanen]

Hyvösten keskusteluun omana huomionani olisin todennut, että Rantasalmella ei minun tiedossani ole Oittisia asustanut.

Olen suomentanut Otitar-sukunimen Uotiseksi tässä tapauksessa:

Tuomas Hyvönen (1671-1754) ja Magdaleena Pekantytär Oittinen (1685-1785

Markku Ruuskanen
Rajamäki

[Movitz]

hyvä havainto, omaa huolimattomuuttani. Uotisia näyttävät tosiaan olevan.

Jens

[Ulla-Maija Olander]

En tiedä olivatko Leppävirran Nikkilänmäelle Rantasalmelta siirtyneet Anton s. 1695 (puoliso Anna Sopanen) ja Staffan (puoliso Brita Ursinus) Tirkkonen juuri Tynnius Tirkkosen poikia, mutta Rauhamäestä tulivat.

[Heljä Habermann]

Kiitos Jens vinkeistäsi! Kun ensin yrittelin saada selvää vuoden 1669 läänintileistä, mutta jo alkumetreillä luovutin (tällä erää), koska en saanut mitään selvää käsialasta, kävin aamulla Rantasalmen kirjastossa ja pyysin kaukolainaamaan Matti J. Kankaanpään toimittaman Viipurin ja Savonlinnan läänin henkikirjan 1701 (osa 2). Jännityksellä odottelen, löydänkö siitä jotain mielenkiintoista sukuani koskevaa.
Polveudun todellakin Kolkontaipaleen Hyvösistä, jotenkin niin, että
Matti s. n. 1643, jonka poika
Matti Matinp. s. 1684, jonka poika
Matti s. 1728, jonka poika
Tuomas s. 1764, jonka poika
Matti s. 1798, jonka poika
Antti s. 1819, jonka poika
Aleksi s. 1852, jonka poika Eemil oli ukkini, jonka poika Urho Eemil oli isäni.
Terveisin Heljä

[Heljä Habermann]

Sekoitinpahan esi-isäni taas kerran oikein kunnolla, kun piti oikeastaan olla, että isäni isä oli
Eemil Edvard s.1888, jonka isä oli
Alexander s.1852, jonka isä oli
Anders s.1819, jonka isä oli
Anders s.1774, jonka isä oli
Matts s.1728 (vo. Brita Tuhkutar), jonka isä oli
Thomas s.1671 (vo. Malin Otitar), jonka isä oli
Matts s. n.1643
Että suunnilleen näin.