Arkistonäkymässä ei tällä hetkellä lainaus erotu varsinaisesta viestistä. Suosittelemme että vilkaisette ns. täydellistä versiota: : Strandenius/ Knut Andersson kivalteri HML
Hei,
vihdoin sain kauan kaivatun tiedon esi-isäni Kivijärven ja Viitasaaren kappalaisen Matthias Stranniuksen 1660-1735 (Strandenius)vanhemmista: Isä Knut Andersson Strandenius, toimi Hämeenlinnassa kivalterina (Rannan talo?) ja äiti Karin, sisko Kirstin Strandenius. Meiltäpäin ei löytynyt kirjastoista Hml:n historiaa, joten joudun odottamaan kaukolainaa :mad:.
Joku Karikoski on päivittänyt yliopistomatrikkeliin tietoja http://matrikkeli.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=3953
Hämeen osalta, mutta olisiko kellään tietoja 1600-luvun kaupunkioloista, Rannan talosta, kivaltereista, Strandeniuksista Tammelassa ja Hämeenlinnassa jne?
Odottavin terveisin a-ms
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/hameenlinna Sitte/rippikirja_1678-1690_ksrk_tk1/140.htm
Lehti 31, Randala. Gevaldig Knut Andersson, H: Karin. Sitten en saa selvää.. kunnes tulee Eva ja Kirstin, flyttäde till slottet (lehti 37).
Sitten näkyy tämä Mathias, ja sisarrukset Annika, Sophia ja Bertta, ja muutama piika.
Löytyisik ketään, joka saisi lopuista selvää? Entä mitäs tämän lehden jälkeen, mistä jatkan? Asutuksen yleisluettelosta?
Kiitos jo etukäteen!
Hei
Tammelan Strandeniusten vanhin on lukkari Simon s noin 1732
Esipolvista ei ole löytynyt tietoja
Jälkipolvista löytyy kyllä jotain
Kiteellä oli tuohonaikaan myös lukkari Strandenius
automatti
Hei,
minulla on papereissa merkintä tästä Kirstin Knutsdotter Strandeniuksesta, k. 1733 tai 1739 Gl. moor (lukkarin äiti) Kirstin knutsdr. Oli kuollessaan 80 v.
Edelliseen lisäys. Kuoli siis Randalan talossa, vaikka oli myynyt sen v. 1726 60:llä vaskitaalarilla. Ostajan on täytynyt olla sukulainen.
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/hameenlinna Sitte/rippikirja_1678-1690_ksrk_tk1/140.htm
Lehti 31, Randala. Gevaldig Knut Andersson, H: Karin. Sitten en saa selvää.. kunnes tulee Eva ja Kirstin, flyttäde till slottet (lehti 37).
Sitten näkyy tämä Mathias, ja sisarrukset Annika, Sophia ja Bertta, ja muutama piika.
Löytyisik ketään, joka saisi lopuista selvää? Entä mitäs tämän lehden jälkeen, mistä jatkan? Asutuksen yleisluettelosta?
Kiitos jo etukäteen!
Siis tässä toimiva linkki: http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/hameenlinna/rippikirja_1678-1690_ksrk_tk1/140.htm
Olisiko joku ystävällinen ja auttaisi eteenpäin? En saa tekstistä selvää, ja mistä lähden jatkamaan eteenpäin, esim tämän Knut Andersson Strandeniuksen vanhempiin, voisiko olla Mikkelin kkhra Anders Strandenius:
Mikkelin kirkkoherra, FM Anders Strandenius 1560 (http://matrikkeli.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=1560) (yo 1662, † 1688) ja Sara Nycopensis. Ylioppilas Tartossa 9.3.1695. — Pappina Käkisalmella (1699). Raudun kappalainen (1702), Käkisalmen 1705. ‡ Käkisalmella 2.9.1709.
Vai ovatko veljeksiä?
Minä luulen, ettei näillä kahdella Strandeniuksella ole yhteisiä sukujuuria, koska tuo Anders Strandenius on kotoisin Itä-Suomesta. On vain sattumaa, että kaksi sukua on muodostanut latinalaistetun oppineistonimen Ranta-alkuisesta suomenkielisestä paikan- tai talonnimestä.
Knut Anderssonista sen verran, että Hämeenlinnan historiassa mainitaan kaupunginprofossi Knut Andersson ja porvari Knut Andersson, mutta en tiedä, pystyykö heitä identifioimaan kivalteri Knut Anderssoniksi. Hämeenlinnalla oli nuorena kaupunkina paljon yhteyksiä Turkuun, joten se olisi yksi mahdollinen suunta Knut Anderssonin vanhempien etsimiseen. Kivalterit olivat myös monesti sotilastaustaisia. Nämä kuitenkin vain arvauksia.
Bodniemi37
15.06.09, 19:19
Mikkelin kkhra Anders Strandenius...
Mikkelin kirkkoherran Anders Strandeniuksen isän etunimi oli Johan. Kirkkoherran perhekunnasta tiedetään mielestäni edelleen erittäin vähän. Hän on kuitenkin päätynyt sukutietokantaamme, sillä jotkut hänen (oletetuista) jälkeläisistään liittyvät tutkimiimme sukuihin.
Kirkkoherralla näyttäisi olleen ainakin Sara-niminen tytär (äitinsä kaima, mainitaan Johanna Aminoff-Winbergin koostamassa pakolaisluettelossa rovastin tyttärenä) ja melko varmasti myös Nils-niminen poika (äidinisänsä kaima). Aminoff-Winbergin pakolaisluettelossa mainitaan myös Katarina Strandenius, katselmuskirjurin leski, eräs Barbara Strandenia(?) näyttäisi asuneen Muolaan pitäjässä. Anders Andersinpoika? Strandenius toimi Käkisalmen kappalaisena, hänet oletkin jo löytänyt verkon ylioppilasmatrikkelista.
Oman tutkimuksemme kannalta kiinnostavin on Savitaipaleen kirkkoherran Henricus Henricii Langellin (alk. Wargh) kanssa aviossa ollut Kristina Strandenia. Perheen Anders(!)-nimisestä pojasta tuli Lappeen kirkkoherra. Hän oli naimisissa Käkisalmessa noin 1711 syntyneen Maria Helena Gröönin kanssa. Häntä pidän tutkijakumppanini esi-isän, mm. Hamnassa ja Lappeenrannassa eläneen, rippikirjan mukaan 1709 syntyneen maaviskaali (alioikeuden syyttäjä) Carl Gröönin sisarena.
Minä luulen, ettei näillä kahdella Strandeniuksella ole yhteisiä sukujuuria, koska tuo Anders Strandenius on kotoisin Itä-Suomesta. On vain sattumaa, että kaksi sukua on muodostanut latinalaistetun oppineistonimen Ranta-alkuisesta suomenkielisestä paikan- tai talonnimestä.
Knut Anderssonista sen verran, että Hämeenlinnan historiassa mainitaan kaupunginprofossi Knut Andersson ja porvari Knut Andersson, mutta en tiedä, pystyykö heitä identifioimaan kivalteri Knut Anderssoniksi. Hämeenlinnalla oli nuorena kaupunkina paljon yhteyksiä Turkuun, joten se olisi yksi mahdollinen suunta Knut Anderssonin vanhempien etsimiseen. Kivalterit olivat myös monesti sotilastaustaisia. Nämä kuitenkin vain arvauksia.
Luulen kyllä, että kyseessä on sama henkilö, profossi oli ammattina oikeuden / rangaistusten toimeenpanija, mm. raipparangaistusten toimeenpanija eli "piiskuri", sekä ulosmittaaja. Kivalteri toimi samoissa hommissa eli toimi lainvartijana ja poliisipäällikkönä. Hämeenlinnassa oli tuohon aikaan 26 taloa, joten en usko että kaupungissa olisi kahta viranhoitajaa tarvittu? Linnan juurelle kaavoitettuun kaupunkiin houkuteltiin asukkaita 10 verovapaalla vuodella, alkuperäisväestö asui luultavasti kauempana kylissä. Asukkaita tuli varmasti kauempaakin (miksei siis vaikka Itä-Suomesta), Turku kannattaa varmasti tutkia.
Ihmettelen miten samaan aikaan (1690-1730) on elänyt Kokkolassa Stranniuksia, Johannes Strannius s. 1662 ja Petter Strannius s. 1664. Kappalainen Matthias Strannius siis syntyi 1660, Hämeenlinnassa. Onko näistä kenelläkään mitään tietoa?
Kun herra Matiaksen sukutausta ei liene toistaiseksi selvitettävissä pitemmälle, niin miten on hänen puolisonsa Susannan juurien laita? Eräällä postituslistalla on ehdotettu, että Susanna olisi Kyyjärven Pölkin talon tyttäriä, ehkä siksi, että Matias ja Susanna näkyvät AYL:ssa (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1299008) Pölkin talossa.
Kuitenkin Matias Strannius tulee Kivijärvelle vasta 1690-luvulla ja virkaan 1697. Ensimmäinen hänen ja Susannan lapsista on syntynyt kutakuinkin 1687, joten Matiaksen ja Susannan on täytynyt olla vihittyjä jo ennen Matiaksen kappalaisen virkaan tuloa. Näin ollen vaikuttaa erikoiselta, että Matias olisi nainut kyyjärveläisen talon tyttären vielä Turun koulussa tai Hämeenlinnassa ollessaan.
Näen M Straniuksen Suur-Rautalammilla ensimmäisen kerran v1694 henkikirjassa, jossa hänet on kirjattu Kyyjärven Pölkin talonväen joukkoon tittelinään studiosus, mukana vaimo Susanna.
Viitasaaren kastetodistajissa M Stranius näkyy usein, ja allaolevassa linkissä näkyy, miten hänen Susanna-vaimonsa on nimetty. Oikeanpuoleinen sivu, kastepvm 20.1.1720, B Ignatiuksen tyttären kastemerkintä:
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/viitasaari/syntyneet_1711-1730_uk594/33.htm
No, kiitos Terhi, siellähän näkyi Susanna Pölkki, eli Matthias opiskeluaikanaan oli jo naimisissa Pölkin talon tyttären Susannan kanssa. Alan kyllä epäillä tätä Hämeenlinnateoriaa, vrt Matthias Strandenius Tawastiensis (yomatrikkeli). Missä ihmeen välissä nämä kaksi olisivat törmänneet, jos välimatkaa on 450 km?:confused:
Sami Lehtonen
20.08.10, 12:30
Hei,
vihdoin sain kauan kaivatun tiedon esi-isäni Kivijärven ja Viitasaaren kappalaisen Matthias Stranniuksen 1660-1735 (Strandenius)vanhemmista: Isä Knut Andersson Strandenius, toimi Hämeenlinnassa kivalterina (Rannan talo?) ja äiti Karin, sisko Kirstin Strandenius. Meiltäpäin ei löytynyt kirjastoista Hml:n historiaa, joten joudun odottamaan kaukolainaa :mad:.
Joku Karikoski on päivittänyt yliopistomatrikkeliin tietoja http://matrikkeli.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=3953
Hämeen osalta, mutta olisiko kellään tietoja 1600-luvun kaupunkioloista, Rannan talosta, kivaltereista, Strandeniuksista Tammelassa ja Hämeenlinnassa jne?
Odottavin terveisin a-ms
Elä suotta odottele kaukolainaa. Hämeenlinnan historian kolme osaa on sähköisenä täällä:
http://kirjasto.hameenlinna.fi/kirjasto/lydia/historia/hameenlinnan_historia
No, kiitos Terhi, siellähän näkyi Susanna Pölkki, eli Matthias opiskeluaikanaan oli jo naimisissa Pölkin talon tyttären Susannan kanssa. Alan kyllä epäillä tätä Hämeenlinnateoriaa, vrt Matthias Strandenius Tawastiensis (yomatrikkeli). Missä ihmeen välissä nämä kaksi olisivat törmänneet, jos välimatkaa on 450 km?:confused: Ja voisiko Pölkin talo olla Kivijärvellä, Kyyjärven sijaan?
Kun herra Matiaksen sukutausta ei liene toistaiseksi selvitettävissä pitemmälle, niin miten on hänen puolisonsa Susannan juurien laita? Eräällä postituslistalla on ehdotettu, että Susanna olisi Kyyjärven Pölkin talon tyttäriä, ehkä siksi, että Matias ja Susanna näkyvät AYL:ssa (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1299008) Pölkin talossa.
Kuitenkin Matias Strannius tulee Kivijärvelle vasta 1690-luvulla ja virkaan 1697. Ensimmäinen hänen ja Susannan lapsista on syntynyt kutakuinkin 1687, joten Matiaksen ja Susannan on täytynyt olla vihittyjä jo ennen Matiaksen kappalaisen virkaan tuloa. Näin ollen vaikuttaa erikoiselta, että Matias olisi nainut kyyjärveläisen talon tyttären vielä Turun koulussa tai Hämeenlinnassa ollessaan.
Huomasinkin Pauli että olit jo kommentoinut samaan suuntaan, olisiko sittenkin Matthias ihan pohjanmaan poikia, kun samannimisiä (veljiä) asuu Kokkolassa? On kyllä pahasti lähderistiriidasssa kauppakirjomerkintöjen kanssa, joissa mainitaan kappalaisen siskon myyneen Rantalan talon Hämeenlinnassa. . .
Ja voisiko Pölkin talo olla Kivijärvellä, Kyyjärven sijaan?
Valitettavasti kukaan ei ole vielä tallentanut tätä vuoden 1694 läänintilirullaa SSHY-sivuille, mutta jos voit mennä johonkin arkistoon tarkistamaan, niin kyseinen vuosi löytyy rullalta LT 966 (KA 8072A), ja oikea alue sivulta 1867.
Siinä on ensin Kivijärven 15 taloa, sitten Kyyjärven 4 taloa, sitten Kimingin 6 taloa. Stranius on kirjattuna Kyyjärven neljännen talon väen joukossa viimeisenä.
Huomasinkin Pauli että olit jo kommentoinut samaan suuntaan, olisiko sittenkin Matthias ihan pohjanmaan poikia, kun samannimisiä (veljiä) asuu Kokkolassa? On kyllä pahasti lähderistiriidasssa kauppakirjomerkintöjen kanssa, joissa mainitaan kappalaisen siskon myyneen Rantalan talon Hämeenlinnassa. . .
Anne Majaniemen Genoksen numeron 65 (1994) Strannius-artikkelissa mainitsemat Johan ja Petter Strannius näyttävät itse asiassa olevan herra Matiaksen omia poikia, jotka muuttavat Kokkolaan kauppiaiksi. Heidän ikänsä ovat virheelliset Björkmanin Kokkolan perunkirjoituskokoelmassa, jota Majaniemi on käyttänyt lähteenä. Matiaksen hämeenlinnalaisuus on kiistämätöntä tuon sisarensa asiakirjan pohjalta.
Alan kyllä epäillä tätä Hämeenlinnateoriaa, vrt Matthias Strandenius Tawastiensis (yomatrikkeli). Missä ihmeen välissä nämä kaksi olisivat törmänneet, jos välimatkaa on 450 km?
Sekä vanhan Viitasaaren että Saarijärven suurpitäjät kuuluivat tuohon aikaan Hämeen lääniin, jonka hallinnollinen pääkaupunki Hämeenlinna oli. Hämeenlinnassa asioitiin ja sinne esimerkiksi vietiin pakolla nykyisen Keski-Suomen alueen ihmisiä linnoitustöihin. Rautalammin komppanian suurviitasaarelaiset ruotusotilaatkin olivat eräässä välissä sijoitettuina Hämeenlinnaan. Jokipiin toimittaman Keski-Suomen historian lukeminen valottaa näitä asioita.
Kanta- ja Päijät-Hämeen pitäjillä oli myös vanhastaan eräomistuksia Suur-Viitasaarella ja Suur-Saarijärvellä, ja toisaalta ne virkamiehet, jotka nykyisen Keski-Suomen alueella hallinnoivat, olivat pitkälti hämäläisiä. Voi ehkä olla, että Matias Stranniuksen isän tai äidin suvulla on ollut esimerkiksi joitain omistuksia pohjoisen Keski-Suomen seudulla tai sitten Knut Andersson on virkatehtävässän toiminut myös Hämeen pohjoisilla erämailla. Jostain tällaisesta on voinut syntyä suhde Pölkin taloon.
T: eräs Matias Stranniuksen jälkeläinen
Voi ehkä olla, että Matias Stranniuksen isän tai äidin suvulla on ollut esimerkiksi joitain omistuksia pohjoisen Keski-Suomen seudulla tai sitten Knut Andersson on virkatehtävässän toiminut myös Hämeen pohjoisilla erämailla. Jostain tällaisesta on voinut syntyä suhde Pölkin taloon.
T: eräs Matias Stranniuksen jälkeläinen
Kiitos Pauli ajatuksia herättävästä vastauksestasi. Tässä huomaa miten tärkeää on paneutua ajan oloihin laajemmin, ymmärtääkseen esim. ihmisten liikkumista.
Onpa todellinen yllätys tuo tieto, vääristä syntymävuosista Kokkolan perunkirjoitusluettelossa!! Olen nimittäin kirjoittanut sen artikkelin vuonna 1994 siihen Genoslehteen, eikä ole tullut mieleenkään epäillä lähdettä. En tosin ole itse luetteloita tarkastanutkaan, joten tässä taas nähdään tämä lähdekritiikin tarve! Itsehän oikaisin Erkki Markkasen väitteet siitä, että kuvassa olisi Sigfrid Ignatius, Viitasaaren kirkkoherra. Hän oli painattanut sen pitäjän historiikkiin "kylmän viileesti", ilman minkäänlaista lähdettä. Että näin meillä historiaa kirjoitetaan, huh.
Itse olen Matthiaksen jälkeläinen yhdeksännessä polvessa. Mutta nyt kun, esitetään, että Matthiaksen lapsia olisivat siis Petter, Johannes, Kaisa ja Israel, niin miten selitetään se, että esim Petter on syntynyt 29.9.1703 Kokkolassa ja kuolee 17.8.1758 Viitasaarella, eikä siis ole sama Petter joka Kokkolaan on haudattu. Onko tässä välissä sitten vielä yksi polvi?
Onpa mielenkiintoista!!
t anne
Voisitko osoittaa Petterin ja Johanin kuolinmerkinnät Kokkolasta? Se, että perunkirjoitus on tehty Kokkolassa, ei välttämättä tarkoita Kokkolan olevan kuolinpaikka. Itse en löydä Petter tai Johan Stranniusta Kokkolan haudatuista, mutta ehkä olen vain etsinyt huolimattomasti?
Osoitteessa
http://kaikki.nettihotelli.net/2w/dat6979.htm#8
löytyy tällainen oletus että Matthiaksella on neljä lasta ( Kaisa, Petter, Johannes ja Israel) . Itsekin olen aikanaan myös ajatellut että näin olisi. Mutta:
Jos Kokkolan Petter ja Johannes ovat myös Matthiaksen lapsia menevät ajat sekaisin. Seuraavat Petterit ja Johannekset eivät voi millään olla samoja henkilöitä:
Petter s. 1664 i Gby ja pk. 17.4.1739 (h. Catharian Påhlsdr) -> Petter s.29.9.1703 i Gby, k. 17.8.1957 Vs (h. Ewa Christina Mallen (Malmberg)) Näillä 5 lasta syntynyt Kokkolassa ja 3 Viitasaarella. Edellisen perunkirjoitus siis -39 ja toisen k.v -57
_____
Johannes s. 1662 i Gby ja pk. ? -> Johannes s. 1697, k. 14.10.1755 Kivijärvi ( h. Elisabeth). Talollinen Heiman kylän Tenhulasta. Tässä mielestäni isä ja poika.
___________
Ja sitten on Israel, s. 1715 Kivijärvellä, melko varmasti Matthiaksen poika, koska asunut kappalaisen puustellissa. Puoliso Elias Läntän tytär Lucia.
____________
Catharina Strannius s.1687 Kivijärvi. Naimisissa Mats Hytösen kanssa. Tämä tytär näkynee siellä Pölkin talossa Kyyjärvellä.
Mistä Pauli päättelet että vuodet ovat vääri Kokkolan perunkirjoissa? On tämä niin sekavaa :oo::p:
t anne
Mistä Pauli päättelet että vuodet ovat vääri Kokkolan perunkirjoissa? On tämä niin sekavaa :oo::p:
Kokkolan kirkonkirja-aineistosta ei löydy noiden Björkmanin perunkirjoituskokoelman Stranniusten hautaustietoja. Ainoastaan Suur-Viitasaarelta löytyvät haudattujen joukosta nimet Johan ja Petter Strannius. Vuosien 1730-35 Kokkolan rippikirjassa (http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/kokkola/rippikirja_1730-1735_mko5-7/21.htm) Petter Strannius näkyy Juho Niskasen vävynä ja Evan miehenä, mutta Kokkolan aikaisemmasta, vuosien 1724-1729 RK:sta en Stranniuksia löydä.
Pitäisi melkein etsiä alkuperäiset Björkmanin käyttämät Kokkolan Stranniusten perukirjat, jotta asian voisi tarkistaa.
Minäkin olen ihmetellyt, mikä mahtaa sukulaisuussuhde olla Pohjanmaan rannikon Straniusten ja Kivijärven kappalaisen välillä - vai onko sitä.
Tarkistin juuri Viitasaaren varhaisista kastetodistajista (->1732), niin vuosina 1719-21 on neljästi mainittuna Matth: Stran(n)ius Jr - eiköhän sillä tarkoiteta, että kyseessä on kappalais-Matiaksen poika.
Sitten 1724 ja 1732 mainitaan Petrus Stran(n)ius ja v1730 jfru Maria Strannia.
p.s. muistaakseni Straniuksista keskusteltiin aikoinaan enemmältikin siellä Yahoon K-S -listalla.
1730-35 Kokkolan rippikirjassa[/URL] Petter Strannius näkyy Juho Niskasen vävynä ja Evan miehenä, mutta Kokkolan aikaisemmasta, vuosien 1724-1729 RK:sta en Stranniuksia löydä.
Pitäisi melkein etsiä alkuperäiset Björkmanin käyttämät Kokkolan Stranniusten perukirjat, jotta asian voisi tarkistaa.
Olen ymmärtänyt, että Petter Strannius oli kauppias Juho Niskasen talossa vävypuolena, Niskasen leski Brita Andersdotter oli Elisabeth Johansdotter Stranniuksen tytär (Kuka Johan, v. 1662 syntynyt?). Elisabeth taas oli naimisissa kauppias Anders Carlssonin kanssa, p.k 29.12.1752. Näiltä jäi poika Johan Andersson, jonka huoltajaksi määrättiin tullikirjuri Mats Strannius, "sukulaismies äidille." Hän siis siinä tilanteessa n 52 vuotias.
Brita oli aiemmin ollut naimisissa Pauli Tossavaisen kanssa, ja perunkirjoituksessa mainitaan myös tytärpuoli Catharina Paulintytär. Oliko Niskasella Ewa-niminen tytär myös, ilmeisesti. Perunkirjoituksessa sitä ei kuitenkaan mainita. Tässä luetteloinnissa Björkman viittaa luettelomerkintään Petter Straniuksesta, jonka pk tultiin pitämään kuutisen vuotta myöhemmin 17.4.1739. Ei ehkä ole pääteltävissä näillä tiedoilla Petterin ikä, voi olla ollut kuollessaan n. 60 v tai 80 v.
t anne
Minäkin olen ihmetellyt, mikä mahtaa sukulaisuussuhde olla Pohjanmaan rannikon Straniusten ja Kivijärven kappalaisen välillä - vai onko sitä.
Tarkistin juuri Viitasaaren varhaisista kastetodistajista (->1732), niin vuosina 1719-21 on neljästi mainittuna Matth: Stran(n)ius Jr - eiköhän sillä tarkoiteta, että kyseessä on kappalais-Matiaksen poika.
Sitten 1724 ja 1732 mainitaan Petrus Stran(n)ius ja v1730 jfru Maria Strannia.
p.s. muistaakseni Straniuksista keskusteltiin aikoinaan enemmältikin siellä Yahoon K-S -listalla.
Kappalaisen lapsilukumäärä siis vaan kasvaa, minulla ei ole ollut mitään tietoa esim Matthias Juniorista! Petrus on ehkä tämä 1703 syntynyt Ewan mies. Missä ihmeessä sinä Terhi oikein istut, kun aina löytyy uutta??
Kyllä me tosiaan pohdittiin yhdessä jo 10 vuotta sitten näitä samoja, homma hyytyi, kun ei mennyt täällä päässä yhtään eteenpäin. Nyt sain kipinän uudelleen netin ansiosta...
Kokkolassa 2.3.1771 kuoleva Matts Strannius lienee tämä Matias nuorempi?
Oma yhteyteni Stranniukseen tulee muuten juuri edellisellä keskustelun sivulla mainittujen Kaisa Matiaantyttären ja Risumäen Hytösten kautta.
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/kokkola/rippikirja_1724-1729_mko1-4/56.htm
Tässähän muuten kauniisti näkyvät veljekset Matthias ja Pehr Strannius. Harmi, ettei näy mitään lisämerkintöjä.
Kokkolassa 2.3.1771 kuoleva Matts Strannius lienee tämä Matias nuorempi?
Oma yhteyteni Stranniukseen tulee muuten juuri edellisellä keskustelun sivulla mainittujen Kaisa Matiaantyttären ja Risumäen Hytösten kautta.
Muita Mathias Stranius jr:ä ei taida olla löytynyt kuin tämä tullikirjuri. Hän on ollut v. 1719-21 neljästi Viitasaarella / Kivijärvellä kummina ja v. 1725-29 mainitaan Olof Palas:n asukkaana, siellä näkyy myös dotter Maria. Tullikirjuri vihittiin 21.2.1725 Maria Carlundin kanssa, joka sopisi siis Kokkolaan siirtymisen syyksi. En saa selvää tuosta merkinnästä, voisiko olla Olof Påhlsson Carlund? Silloin saataisiin ainakin tämä asia selväksi!
Löysinkin Björkmanilta vahvistuksen asiaan; Daniel Larickin pk 27.1.1751 kertoo, että samassa 12:ssa kvartaalissa sijaitsee tullikirjuri Matthias Stranniuksen talo, ja Larick näkyy hyvin tuossa Terhin linkittämässä rippikirjan sivussa alaosassa http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/kokkola/rippikirja_1724-1729_mko1-4/56.htm. Kirjuri siis nai talon tyttären Marian ja jatkoi asumistaan talossa uutena isäntänä. Näin se tieto lisääntyy!!! Ihanaa.
Itse olen suorassa polvessa Petter ( s. 29.9.1703 ) ja Ewa Christina Straniuksista (s. 17.6.1710), miespolvet äidinäitiin saakka.
Muita Mathias Stranius jr:ä ei taida olla löytynyt kuin tämä tullikirjuri. Hän on ollut v. 1719-21 neljästi Viitasaarella / Kivijärvellä kummina ja v. 1725-29 mainitaan Olof Palas:n asukkaana, siellä näkyy myös dotter Maria. Tullikirjuri vihittiin 21.2.1725 Maria Carlundin kanssa, joka sopisi siis Kokkolaan siirtymisen syyksi. En saa selvää tuosta merkinnästä, voisiko olla Olof Påhlsson Carlund? Silloin saataisiin ainakin tämä asia selväksi!
Löysinkin Björkmanilta vahvistuksen asiaan; Daniel Larickin pk 27.1.1751 kertoo, että samassa 12:ssa kvartaalissa sijaitsee tullikirjuri Matthias Stranniuksen talo, ja Larick näkyy hyvin tuossa Terhin linkittämässä rippikirjan sivussa alaosassa http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/kokkola/rippikirja_1724-1729_mko1-4/56.htm. Kirjuri siis nai talon tyttären Marian ja jatkoi asumistaan talossa uutena isäntänä. Näin se tieto lisääntyy!!! Ihanaa.
Itse olen suorassa polvessa Petter ( s. 29.9.1703 ) ja Ewa Christina Straniuksista (s. 17.6.1710), miespolvet äidinäitiin saakka.
Kokkolan kirkonkirja-aineistosta ei löydy noiden Björkmanin perunkirjoituskokoelman Stranniusten hautaustietoja. Ainoastaan Suur-Viitasaarelta löytyvät haudattujen joukosta nimet Johan ja Petter Strannius. Vuosien 1730-35 Kokkolan rippikirjassa (http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/kokkola/rippikirja_1730-1735_mko5-7/21.htm) Petter Strannius näkyy Juho Niskasen vävynä ja Evan miehenä, mutta Kokkolan aikaisemmasta, vuosien 1724-1729 RK:sta en Stranniuksia löydä.
Pitäisi melkein etsiä alkuperäiset Björkmanin käyttämät Kokkolan Stranniusten perukirjat, jotta asian voisi tarkistaa.
Pauli, Tulkitsen siis niin, että tämä Ewa Christina Mallen tai Malmberg on Johan Niskasen tytärpuoli, ja Petter (s. 1703) on Niskasen vävypuoli? Hiskissä vihkimismerkintä:
9.6.1730 Petter Strannius jgfru Eva Christina Mallen.
Björkman s. 24, luettelon alaviite.
Hei, ja kiitos vielä arvokkaista vinkeistä!
Palaan vielä tähän kivalteri Knut Strandeniukseen.
Hiskistä löytyvät seuraavat henkilöt askarruttavat...
haudatut:
4.2.1683 Torro Tammela Klockare Knuth
2.1.1726 Kytö Tammela Gaml. Cnuth (Kivalteri?)
20.7.1715 Kytö Tammela hustru (Gaml. Cnutz hustru D.r - Öre 20.) (Kivalterin vaimo?)
Kivalteri siis kuolee Tammelassa Kytö-nimisessä talossa v 1726, saman vuoden syksyllä tytär myy Rantalan talon Hämeenlinnassa ( vävylleen?):
[Hämeenlinnan RO 29.10.1726 f. 613 Dett framwijste Bårgaren Adam Simonson ett Kiöpebreff d: 11 sidstl: Jun: i fremmande mäns närwaro oprättat, hwarmedelst Christina Knutzd:r till besagde Adam Simonsson försäljer des här i Staden belägne Gård Randala kalladt för Sextijo D:r Kopp:r m:t ... Säljerskans Broder Sacellanen i Witasaari S:n h:r Mathias Strannius]
Kirstin kuolee 80 vuotiaana 27.8.1739, Rantala Hml eli asuu elämänsä loppuun asti ko talossa.
Onko joku Tammelaa tutkinut sivunnut Kytö-nimistä taloa? Siellä näyttää asuneen myös Orelleja jossain vaiheessa. Miksi vanha Knut siirtyi asumaan Kytöön? Oliko siellä sukua?
Ja huonolla ruotsilla tässä ihmettelen, mitähän tämä tarkoittaa suomeksi?:confused:
"han hade intet pass el: besked om sitt förhållande, hwarken ifrån Församblingens i Witasari Kyrckioherde H:r Hindrich Portan eller Befallningzmannen Petter Forsteen, warandes dess pass som han säger sig hafft af Capellanen i Kiwijerfwi H: Mathias ben:d ej heller wid handen)"
.... v. 1725-29 mainitaan Olof Palas:n asukkaana, siellä näkyy myös dotter Maria. Tullikirjuri vihittiin 21.2.1725 Maria Carlundin kanssa, joka sopisi siis Kokkolaan siirtymisen syyksi. En saa selvää tuosta merkinnästä, voisiko olla Olof Påhlsson Carlund?
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/kokkola/rippikirja_1724-1729_mko1-4/56.htm
Siis tuostako et saa selvää? Siinä lukee ensin Olof Palås Enkia, hänen allaan dått:r Maria ja Marian alla veljekset Stranius. Haudattujen luettelon mukaan Olof Palo itse on haudattu 72-vuotiaana v1712. Kuka oikeastaan oli tämä M Straniuksen kanssa vihitty Maria Carlund?.
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=4757&pnum=46
Jatketaanpas vielä tätä Kokkolaa. Linkistä näkyy Matts Straniukselle synt.aika, samoin vaimolle. Myös mainitaan svärmor Kristina, jolle kuolinvuosi 1736. Kokkolan haudatuista löytyykin 30.9.1736 haudattu Olof Palon leski.
2.1.1726 Kytö Tammela Gaml. Cnuth (Kivalteri?)
20.7.1715 Kytö Tammela hustru (Gaml. Cnutz hustru D.r - Öre 20.) (Kivalterin vaimo?)
Kivalteri siis kuolee Tammelassa Kytö-nimisessä talossa v 1726, saman vuoden syksyllä tytär myy Rantalan talon Hämeenlinnassa ( vävylleen?):
Hei, mielenkiintoinen löytö. Onko Sinulla vielä jotain lisätodistetta siihen, että tämä Tammelassa ajasta ikuisuuteen siirtyvä vanha Knut on nimenomaan esivanhuksemme kivalteri Knut Andersson? Se, että talo myydään samana vuonna, ei taitane yksistään riittää asiaa varmistamaan.
Kokkolan kaupungin sukuja tutkiessa kannattaa muistaa, että suomenkielinen sukunimi saatettiin kaupungissa muuttaa ruotsinkieliseksi. Toinen asia on, että kastetiedoissa voi olla henkilö kirjattuna pelkällä etunimellä ja mahdollisesti patronyymillä, vaikka rippikirjassa sukunimi olisikin.
Terveisin Pauli Hautala, Kokkolasta itsekin
Hei,
ihan nopeasti sen verran Pauli vastaan, että Strandeniuksista Simon, tämä lukkari, oli Tammelassa Kydön kylässä Juhala-nimisen talon isäntänä vuosina 1772-1790, joten lähdin sitä kautta hakemaan Kytöläisiä asukkaita. Sieltä sitten löytyi tämä vanha pari.. ja hypoteesi syntyi. Tätä yhtälöä nyt sitten koitan varmentaa. http://users.utu.fi/~isoi/talot/tammela.htm
Alla linkin epäselvä copypaste:
973 121 1772-90 Simon Strandenius s. 1730 vihitty 16.3.1758 Forssa k. 28.10.1807 Tammela
973 122 Lena Jacobsd Similä s. 13.8.1739 Jokioinen vihitty 16.3.1758 Forssa k. 3.5.1809 Tammela
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=4757&pnum=46
apua, en pääse linkistä sisään, kun kysyy tunnuksia...
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=4757&pnum=46
apua, en pääse linkistä sisään, kun kysyy tunnuksia...
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/kokkola/rippikirja_1736-1741_mko8-10/46.htm
Sorry, en osannut kuvitella, ettet olisi jäsen.
Jäsenyys uusittu jo aikaa sitten kun tämä homma alkoi aktivoitumaan, mutta tunnuksia olen joutunut kyselemään jo uudelleen, kun kestää... okei, nyt aukesi. Siellähän se pikkuperhe nätisti poseeraa.
Ajattelitko, että Maria ei olisi Palon tytär lainkaan?
Ajattelitko, että Maria ei olisi Palon tytär lainkaan?
Vähän outo kuvio, kun en tarkemmin tunne Kokkolan sen aikaista väestöä. Mariahan näkyy perukirjassa lisänimenään Carlund. Tuossa RK:ssa hänen äitinsä näkyy olevan joku Kristina, joka myös on Olof Palon leski. Onko siis tällä Kristinalla ollut avio myös jonkun Carlundin kanssa, vai onko Palo myös Carlund? Bouppteckningar-kirja ei yhtään auttanut näissä Carlundeissa, ei myöskään Olof Palon suhteen.
Entäpä sitten se Petter Straniuksen vaimo Eva Stina "Malm(berg)" - ketkä olivat hänen vanhempansa?
SSHY:ssä ei valitettavasti ole Kokkolan alkuperäisiä kastettuja, jotta voisi katsella kastetodistajia.
Hiskistä löytyy Olof Palolle nämä lapset, äidistä ei mainita sanaakaan. Onpa Maria salaperäinen nainen. Kristiina saattaa olla Straniuksia, koska pojat asuvat huushollissa.
1683 7.11.1683 Olof Andersson Palo Anders
1685 7.12.1685 Olof Palo Anders
1687 2.10.1687 Olof Palo Michel
Olof Palo kuoli 1712 72-vuotiaana eli on syntynyt 1640.
Tässä puolestaan Kokkolassa 1693 syntyneet Mariat (!):
1693 19.1.1693 Hind. Röring Maria
1693 15.3.1693 Jacob Smedman Maria
1693 13.5.1693 Hind. Hoffren Maria
1693 3.8.1693 Michel Syyl Maria
1693 16.9.1693 Matts Hindersson Maria
1693 6.11.1693 Jacob Reenhåltsson Maria
Tällainen lause pisti silmään, mitä mieltä Terhi olet?
"Carlund on sen verran harvinainen isovihan aikainen nimi Pohjanmaalla, joten kyselin myös Kokkolaan isovihan jälkeen muuttaneen Olof Carlundin mahdollista yhteyttä Gustaf Carlundiin. Ikänsä puolesta he voisivat olla veljeksiä. Kummallekaan ei mainita eri lähteissä patronyymiä." http://suku.genealogia.fi/archive/index.php/t-1675.html
Kannattaa lukea koko keskustelu, siinä sivutaan Matthiasta ja Mariaa pitkin matkaa.
Olof Carlund löytyy myös: Sjöofficerare 1687-1721 : del 4
Carling-Cullin : Carlund, Olof (16??-17??) Underlöjtn. 3/7 1717, avsked 17/2 1720. ja : Carling, Anders (16??-17??) Överlöjtn., avsked 23/10 1700.
Takaisin Hämeenlinnaan ja Rantalaan palatakseni tämä herra Matiaksen sisar Kristina Knutsdr haudataan 27.8.1739, ikä 80v, eli olisi syntynyt n1659. Hänellä näkyy RK:ssa poika Olof - kukahan mahtoi olla Olofin isä?
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/hameenlinna/rippikirja_1678-1690_ksrk_tk1/140.htm
Olinpa taas huonomuistinen; tuollahan se Kristinan puoliso, talonväen joukossa kun näkyy mågen M:r Olof ja kummankin kohdalla borta. Missähän sitten lienevätkään. Mitään sivunumerohuomautusta ei ole, joten ovat ilmeisesti jossakin kauempana.
Takaisin Hämeenlinnaan ja Rantalaan palatakseni tämä herra Matiaksen sisar Kristina Knutsdr haudataan 27.8.1739, ikä 80v, eli olisi syntynyt n1659. Hänellä näkyy RK:ssa poika Olof - kukahan mahtoi olla Olofin isä?
Minulla löytyy tietoja tästä Olofista, kunhan pääsen kotiin papereiden ääreen, niin viestittelen...
Siis kysymys oli Olofista mutta tässä vävystä, joka osti Rantalan talon :):
Christina Strandeniuksen vävy: Adam Simonsson Bruselius, s. 20.11.1701 kauppias Tawastehus
Adam Simonssonin isä: raatimies Simon Mattsson Bruselius s. 1653 ja h. 20.4.1740, 87 vuotiaana
*
vävyn veli:
i k. ned.sta r.27.6.1766 30.6.1766**borg. Abel Bruselius lungsot 67*, s. 1699 Abel kauppias
Sitten Adam Bruseliuksen, myöhemmin Adam Rantalan lapset, puoliso Margharetha Mattsdr Fagerlund, s. 1706:
31.7.1729
Giestg. Adam Simonsson *
Margetha Matsdr *
Magdalena
16.8.1735
Bårg. Adam Randala
Margeta Matsdr *
Abel (tästä tuli lasimestari)
28.9.1738
Borg. Adam Randala
Margeta Matsdr *
Anna Elisabeta
16.6.1741
Adam Bruselius
Marg. Matsdr *
Seth
10.8.1742
Borg. Adam Simonss. *
Margetha Matzdr *
Anna Sophia
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/hameenlinna/rippikirja_1678-1690_ksrk_tk1/140.htm
Olinpa taas huonomuistinen; tuollahan se Kristinan puoliso, talonväen joukossa kun näkyy mågen M:r Olof ja kummankin kohdalla borta. Missähän sitten lienevätkään. Mitään sivunumerohuomautusta ei ole, joten ovat ilmeisesti jossakin kauempana.
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/hameenlinna/rippikirja_1678-1690_ksrk_tk1/143.htm
Siirretty kirjaan 37, näkyy Slotten, mutta kun en osaa lukea tuota käsialaa.. Terhi muuttivatko Agnetha, Eva ja Kirstin linnaan?
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/hameenlinna/rippikirja_1678-1690_ksrk_tk1/140.htm
Kun minusta tuossa gevaldiger Knutilla on vävynä, Kirstinin puolisona, M:r Olof Smed, niin miten Kirstinin vävyn puolison patronyyminä olisi Mattsdr? En myöskään ole nähnyt mainintaa siitä, että Adam olisi Kirstinin vävy.
Kirstinillä näen vain tuon Olof-nimisen pojan.
Mahtaako tuossa Knutin kohdalla viimeisenä sanana lukea dödher - on vähän sotkua.
En ymmärrä, mitä tarkoitat linnaan muuttamisella tuolta sivulta? Siinä vävy-Olofin jälkeen näkyvät Eva ja Kirstin (ilman sukulaisuussuhdetta muihin) ja heillä sivumerkintänä fol.37 ja siellä he näkyvätkin, ehkäpä tulevat sieltä sivulta 37 tälle sivulle.
Ehdin välillä vähän seurata Hämeenlinnan varhaisia kastetodistajia ja silmiin osui, että v1705 todistajana oli Kirstin Knutsdr, joka oli Janakkalasta ("Tarima", en tiedä nimen nykymuotoa). Olisivatko Kirstin & Olof siirtyneet Janakkalaan ja Kirstin sitten leskeydyttyään tullut takaisin Hämeenlinnaan? Entä oliko "mäster" Olof siis joku käsityöläinen, ammatinharjoittaja? Janakkalan SAY:ssa v1687 näkyy Tarimassa pistolsmed Olof Johansson, hu Kirstin - voisivatko olla nämä? Joku Olof haudataan v1696, paikkana Tarima.
"Kun minusta tuossa gevaldiger Knutilla on vävynä, Kirstinin puolisona, M:r Olof Smed, niin miten Kirstinin vävyn puolison patronyyminä olisi Mattsdr? En myöskään ole nähnyt mainintaa siitä, että Adam olisi Kirstinin vävy."
Olet oikeassa, ei näytä olevan perusteluja olettaa että ostaja on vävy. Kuka hän sitten on?
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/hameenlinna/syntyneet-vihityt-kuolleet_1698-1740_ksrk_tk6/30.htm
Ja kappas vaan, tuossahan onkin sitten kastetodistajana Regementz Pistohlsmedens hustru Kirstin Knutzdr i Randala. Kylläpä näyttäisi siltä, että tässä on juuri se gewaldiger Knut Anderssonin Kirstin-tytär kyseessä.
Missä muuten näkyy Knutille tuo nimi Strandenius? Ei ainakaan rippikirjassa.
Näköjään kastetodistajien lukeminen kannattaa; Pistohlsmedille löytyi lisänimi Tengerhane ja tytär Anna, joka sillointällöin äitinsä Kirstin tavoin näkyi kastetodistajana.
Ja sitten tämä Anna Tengerhane vihittiin 8.11.1710 svarvare Anders Mattsson Blomanin kanssa ja heille syntyi pka Anders v1711.
Olet ihmeellinen Terhi!
Tähänpä täytyy tarttua... Tällainenkin löytyi tässä hätäsesti:
Vihityt:
18.5.1703 Tarima adeleryttaren för (Hagagård Sigfrid Olofss.från Pyttis sn.) Olof Tengerhana / Carin
T anne
Ps. Karikosken tiedonanto matrikkeliin se Strandenius, Cnut, osaisikohan hän kertoa lähdettä?
Hei
http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=3953
Viitteenä mainitaan KA mf. ES 3367 (Sääksmäki 2) Hämeenlinnan RO 29.10.1726 f. 613 se että tässä mainittaisiin Cnut Strandenius tai että nimeni olisi Karikoski ovat molemmat väärin luettuja.
Pahoittelut nimen väärin muistamisesta.
Mistä tuohon matrikkelimerkintään on ilmestynyt sukunimeksi Strandenius? Eihän tuossa lähteessä mainita sanallakaan Strandeniuksista mitään. Nyt en ymmärrä. :confused: Missä yhteydessä sukunimi Strandenius mainitaan ensimmäisen kerran näillä asianosaisilla?
Pahoittelut nimen väärin muistamisesta.
Mistä tuohon matrikkelimerkintään on ilmestynyt sukunimeksi Strandenius? Eihän tuossa lähteessä mainita sanallakaan Strandeniuksista mitään. Nyt en ymmärrä. :confused: Missä yhteydessä sukunimi Strandenius mainitaan ensimmäisen kerran näillä asianosaisilla?
Vielä jankkaan tätä Strandenius- asiaa, Karisalmen tiedonannon jälkeen matrikkelimerkintää muutettiin nimen osalta, aiemmin se oli ollut Matthias Strannius. Uusi merkintä on Matias Strandenius, myöhemmin Strannius Matthias Canuti, Tavastensis 3953 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=3953). Kuka muutti ja millä perusteella? Mikä tässä tallennuksessa mahtaa olla käytäntö?
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=5992567
Tässä varmaankin näkyy Knut Anderssonin kuolinmerkintä (vasemmalla ylimmäisenä). Vai oliko kaupungissa useampi kuin yksi Knut Andersson?
Tuo Strandenius-nimi minuakin edelleen ihmetyttää, eli mistä se on peräisin Matias Stran(n)iukseen liitettynä.
Tuo Strandenius-nimi minuakin edelleen ihmetyttää, eli mistä se on peräisin Matias Stran(n)iukseen liitettynä.
Konsistorin pöytäkirjasta. Suora lainaus netin ylioppilasmatrikkelin viittausosiosta: "Studenten Forelius nu som tillförenne nekade sig sölfstopet till lähns tagit, och dett hoos bem:te Christina Miödh pantsatt, men förmente, att om hans landsman, Matthias Strandenius benämd, dett samma låhnt och sedhermehra utsatt, lofwandes sådant medh Strandenii egen skrifwelse intyga, der han allenast till des brefs anförskaffande af Senat. Acad. skulle dilation ehrnå."
Mielestäni järkevä selitys kahdelle nimelle on, että Knut Antinpojan omistama talo oli Rantala, josta sitten Turun koulussa väännettiin ensin Strandenius ja sitten myöhemmin - mahdollisesti vasta Kivijärvellä - Strannius. Vastaavanlaisia esimerkkejä useammasta latinalaisasuisesta oppineistonimestä samalla henkilöllä on olemassa. Lienee kuitenkin kiistatonta, että konsistorin pöytäkirjassa mainittu Matthias Strandenius on sama kuin Kivijärven kappalaisena tunnettu Matias Strannius.
.... om hans landsman, Matthias Strandenius benämd, dett samma låhnt och sedhermehra utsatt, lofwandes sådant medh Strandenii egen skrifwelse intyga ....
No siinähän se. Nimikin johtuu ihan loogisesti Rantalasta. Mielenkiintoista, että Kokkolan kirkollisissa lähteissä näkyy sitten myös ihan selvästi Stramnius sen tavallisen Stran(n)iuksen lisäksi.
No siinähän se. Nimikin johtuu ihan loogisesti Rantalasta. Mielenkiintoista, että Kokkolan kirkollisissa lähteissä näkyy sitten myös ihan selvästi Stramnius sen tavallisen Stran(n)iuksen lisäksi.
Eli Matthias Strandenius ei siis ole sukua muille Strandeniuksille, joita edustaa ensimmäisena Viipurin piispa Andreas Johanneksen poika Strandenius, yo 1662?
Eli Matthias Strandenius ei siis ole sukua muille Strandeniuksille, joita edustaa ensimmäisena Viipurin piispa Andreas Johanneksen poika Strandenius, yo 1662?
Ei vaikuta siltä, että olisi näille itäsuomalaisille Strandeniuksille. Sen sijaan Tammelan Strandeniusten osalta asia tuntuu olevan auki. Ketjussa jo vilahtanut Tammelan Strandeniusten ensimmäinen tunnettu edustaja Simon Strandenius kuolee Tammelassa 28.10.1807 77-vuotiaana ja on siten syntynyt 1730. Voi olla sattumaakin, mutta tämän Tammelan lukkarin vanhin poika kastetaan Benjaminiksi (s. 11.3.1762) ja Benjamin on nimeltään myös kivijärveläisten Kaisa Matiaantytär Stranniuksen ja Matti Hytösen poika.
Sitten jos mennään taas sata vuotta taaksepäin ja Hämeenlinnaan, niin Hämeenlinnan RK:n mukaan kivalteri Knut Antinpojalla on Matiaksen ja Kristinan lisäksi tyttäret Annika, Beata ja Sofia. Kun nimet tunnetusti kulkivat ennen vanhaan suvussa, niin noista voisi saada ainakin pientä vihjettä Knut Antinpojan vanhempien etsintöihin.
Hämeenlinnan RK:n mukaan kivalteri Knut Antinpojalla on Matiaksen ja Kristinan lisäksi tyttäret Annika, Beata ja Sofia.
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=6285&pnum=140
Missä näet Knutille nuo kolme mainitsemaasi tytärtä?
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=6285&pnum=140
Missä näet Knutille nuo kolme mainitsemaasi tytärtä?
Poika Matiaksen alapuolella he näkyvät "dottereina" Rantalassa. Ylhäältä alaspäin katsoen riveillä 11, 12 ja 13.
Poika Matiaksen alapuolella he näkyvät "dottereina" Rantalassa. Ylhäältä alaspäin katsoen riveillä 11, 12 ja 13.
Nyt luemme kyllä kovin eri tavalla.
Minä olen lukevinani Postmestaren Mathias Eskelsson, jolla döttrar Sophia, Annicka, Mertha. Ajatteletko siis, että Knutilla on pka Matts Eskelsson?
Nyt luemme kyllä kovin eri tavalla.
Minä olen lukevinani Postmestaren Mathias Eskelsson, jolla döttrar Sophia, Annicka, Mertha. Ajatteletko siis, että Knutilla on pka Matts Eskelsson?
Sinä luet oikein ja minä väärin. Eskelsson-patronyymi jäi huomaamatta. Tämän ketjun alussa joku toinenkin oli ajatellut noita postimestarin tyttäriä Knut Antinpojan tyttäriksi ja tämä virhe on valitettavasti jo päätynyt jollekin nettisivullekin (http://kaikki.nettihotelli.net/2w/dat2888.htm#3).
Bodniemi37
09.10.10, 21:46
Eli Matthias Strandenius ei siis ole sukua muille Strandeniuksille, joita edustaa ensimmäisena Viipurin piispa Andreas Johanneksen poika Strandenius, yo 1662?
Andreas Johannis Strandenius oli Mikkelin kirkkoherra ja rovasti; hänen puolisonsa oli Viipurin piispan tytär, http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=1560.
Terveisin,
Andreas Johannis Strandenius oli Mikkelin kirkkoherra ja rovasti; hänen puolisonsa oli Viipurin piispan tytär, http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=1560.
Aivan Ritva, oiva tarkennus, kiireessä kun kirjottelee, niin tällasta sattuu.
T Anne
Bodniemi37
11.10.10, 15:28
Aivan Ritva, oiva tarkennus, kiireessä kun kirjottelee, niin tällasta sattuu.
Omat lapsukseni ne vasta pahoja ovatkin, vaikken ammoin eläkkeelle päässeenä kiireessäkään kirjoittele.
Strandeniukset, Strandeenit ja Strandénit kyllä kiinnostavat itseänikin. Oman lähisukuni piiriin heistä on tosin joutunut vain Luumäen koulumestari Erik (Erikinpoika?) Strandén, joka oli aiemmin suutarin oppipoikana Lappeenrannassa. Hänen psonsa 1:o (vihitty noin 1761) oli Luumäen nimismiehen Otto Johan Soldanin noin 1716 syntynyt leski Ulrika Eleonora Biström (vht Erik Biström ja Gertrud Stolpe, http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=4552), http://www.genealogia.fi/genos/43/43_29.htm, pso 2:o samoin leskeksi jäänyt esiäitini Kristina Elisabet Sorén.
Erik Strandénin äiti näyttäisi olleen sukunimetön Anna Petterintytär, http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/lappeenranta_ja_lappee/rippikirja_1756-1762_tk949/289.htm, joten ounastelen, että koulumestari ei kuulunut tunnettuihin Strandenius- tai Strandén-sukuihin (Kitee!), vaan otti käsityöläisten tapaan itselleen sukunimen vasta suutarin oppipojaksi ryhdyttyään.
Terveisin,
Knut Andersson eli Nuutti Antinpoika näkyy vuonna 1653 Hausjärven Turkhaudan Torttilan ratsumiehenä: Suomen asutuksen yleisluettelo -arkisto - Hausjärvi, jakso 43: Turkhauta; Kansallisarkisto: https://astia.narc.fi/uusiastia/viewer/?fileId=5736885388&aineistoI... / Viitattu 2.2.2023
Matti J. Kankaanpää mainitsee teoksessaan Suomalainen ratsuväki Ruotsin vallan ajalla Nuutti Antinpojan ensin Hausjärven Turkhaudan palkkaamana ratsumiehenä ja sen jälkeen rykmentin profossina 30-vuotisessa sodassa. On melko varmaa, että kyseessä on myöhempi Hämeen lääninkivalteri ja Hämeenlinnan kaupunginprofossi, sillä Nuutti tulee Hämeenlinnaan sotaretkien jälkeen. Kankanpään mainitussa teoksessa löytyy lisätietoja Nuutti Antinpojasta ja hänen tulemisestaan Turkhaudan aiemman ratsumiehen tilalle.
Veli Lauri Antinpoika mainitaan Janakkalan Monikkalassa ylioppilasmatrikkelimerkinnässä olevissa lähteissä (https://ylioppilasmatrikkeli.helsinki.fi/henkilo.php?id=3953).
8.12.1669 (prohossen Cnut Andersson ... sig hafwa caverat sin brodher Lars Andersson ifrån Janackala socken och Månickala by)
Olen aiemmin kirjannut jostain lähteestä tiedon, että Lauri oli Monikkalan ratsumies. Nuutti Antinpoika mainitaan myös ratsumiehenä ainakin Hämeenlinnan kaupungin historiassa, joten hän on siis todennäköisesti Kankaanpäänkin teoksen mainitsema entinen hakkapeliitta tullessaan Hämeenlinnaan.
Nyt olisi hyvä löytää Lauri Antinpoika Janakkalasta sekä selvittää mahdolliset Nuutin vaiheet ennen ratsumieheksi tuloa. Lisäksi kaipaisin niitä lähteitä, joissa Hämeenlinnassa Nuutin sotilastausta tuli esiin varmistukseksi.
Epäilen Geni-sivustolla olevia Nuutin syntymä- ja kuolinaikoja. En myöskään tiedä, miten tässäkin ketjussa mainittu Tammelassa kuolevan "vanha Knuut" yhdistyisi herra Matiaksen isä-Nuuttiin.
Suomen asutuksen yleisluettelo -arkisto - Vanaja, jakso 55, sivu 55: Häitilä yksinäistila; Höytilä (Harfiala frelse); Kansallisarkisto: https://astia.narc.fi/uusiastia/viewer/?fileId=5721585687&aineistoId=3622304163 / Viitattu 20.2.2023
Tuolla näkyy Knut Antinpojan puoliso Karin Mikontytär vanhempiensa Mikko Pertinpojan ja Agnetan kanssa. Karin on ryttares hustru eli tuohon aikaan Knut Antinpoika oli ratsumiehenä 30-vuotisessa sodassa, mikä myös todistaa, että Hausjärven Knut Antinpoika on sama kuin Hämeenlinnan myöhempi kivalteri, Stranniusten kantaisä Knut Antinpoika.
Hei
Cnut Anderssonin hautausmaksu maksetaan Hämeenlinnassa 17.2.1691
Hämeenlinnan kaupunkiseurakunnan arkisto - Kirkonkassan tilit 1663-1728, jakso 35; Kansallisarkisto: https://astia.narc.fi/uusiastia/viewer/?fileId=5811777009&aineistoId=1155938230 / Viitattu 20.2.2023
Joten ihmettelen minäkin noita Tammela Kytö merkintöjä Genissä.
Seppo Suvanto esittää Akaan historiansa ensimmäisessä osassa mielenkiintoisen tiedon. Kylmäkosken Hautaan Antti Laurinpoika on kalastanut kalasijallaan vuonna 1558 Kivijärvellä. Akaan, Kylmäkosken ja Toijalan miehillä oli eräsijoja Keiteleen ympäristössä ja muualla Suur-Viitasaarella.
Kylmäkosken Hautaata isännöi 1600-luvun alussa luutnantti (talonpoikaisluutnantti?) Knuut Antinpoika, joka ehkä oli Antti Laurinpojan poika. Hän ei voine olla sama kuin Hausjärven palkattu ratsumies Knuut, mutta voisi olla tämän isoisä. Hautaa päätyy kuitenkin Knuut Antinpojan jälkeen muille.
Kylmäkosken Mullista löytyy iältään sopiva Antti Knuutinpoika, joka Suvannon mukaan menettää tilansa ja päätyy sotilaaksi. En kuitenkaan ole ainakaan toistaiseksi löytänyt mitään, mikä paljastaisi hänellä olevan Knuut-nmistä poikaa, saati Stranniusten kantaisäksi todistettavaa sellaista.
Koska Suur-Akaalaisten eränkäynti on suuntautunut suoraan Viitasaaren ja Kivijärven ympäristöön, voisi Kivijärven kappalaisella Matias Stranniuksella olla jotain yhteyksiä Akaan seudulle. Se, että Kylmäkoskellakin verorästien ja rälssiuudistusten vuoksi moni menettää talonsa samoihin aikoihin, kun Knuut Antinpoika päätyy ratsumieheksi, voisi myös tukea kyseistä suuntaa. Matias Strannius menee Kyyjärven Pölkin tyttären Susannan kanssa naimisiin jo ennen Kivijärvelle siirtymistään, joten joku yhteys on ehkä ollut sinne Suur-Rautalammin erämaihin jo ennen kappalaiseksi menoa.
Nämä ovat tietysti vain johtolankoja, eivät varmoja todisteita. Hämeestä uskoisin joka tapauksessa Knuut Antinpojan juurien löytyvän.
vBulletin® v3.8.11, Copyright ©2000-2024, vBulletin Solutions Inc.