Giösling
26.08.07, 13:15
Axel Bergholm on antanut Sukukirjansa osassa I sivuilla 518-520 suppean selvityksen Gottlund-suvusta.
Taulussa 1. mainitaan Pyhtään Haaviston kylän Eerolan taloa asuttaneen kantaisä Samuel Carlssonin
neljäntenä poikana Jacob Samuelsson, jonka Axel Bergholm tietää muuttaneen saman pitäjän
Ruotsinkylään ja olleen nainut. Bergholm ei seuraa selvityksessään sukulinjaa tämän pitemmälle.
Tassa se (Bergholmia täydentäen) tulee:
Jacob Samuelsson, jonka veljenpojan poika oli Matthias Gottlund (1756-1821) , Juvan pastori, avioitui Annica
Jacobsdotterin kanssa. Parille syntyi ennen muuttoa Ruotsinkylään Haavistossa mm. Barbro- ja Mårten-nimiset
lapset, joista Mårten myöhemmin asettui isännöimään Ruotsinkylän Fiskars-talosta lohkottua Isakasta.
Jacob Samuelsson itse viljeli Nybondas-nimistä kruununtilaa, joka oli määrätty saman kylän Pappila-nimisen
rusthollin augmentiksi. Barbron ja Mårtenin vanhin veli Thomas Jacobsson jatkoi isänsä jälkeen Nybondaksen viljelyä yhdessä vaimonsa Maria Samuelsdr Tjäderin kanssa.
Parin jälkeläisistä monet käyttivät Bergman-sukunimeä. Heihin kuuluu mm. pojanpoika Jonas Henriksson Bergman ( s. 29.10.1750)
josta tuli Puumalan tulliesimies, puoliso Ulrica Dorothea Blylod (vanhemmat Gustaf Blylod ja Ulrica von Bilang),
sekä tämän veli Henrik Henriksson Bergman, joka asettui Loviisaan ja eli aviossa Hedvig Abrahamsdr Barckin kanssa.
Itse Nybondas-tilan statuksessa tapahtui muutos 21/8/1760 , jolloin Pappilan rusthollin omistaja Abraham Johansson
Barck (edellämainitun Hedvig Barckin isä) osti omakseen (verolle) rusthollin kaikki augmentit (Pesu, Erickilä ja Nybondas).
Tämän kaupan seurauksena Bergmaneista tuli tavallaan “oman” tilansa lampuoteja ja myöhemmin selvästikin
rusthollin torppareita.
Suvun maan “huvettua” alta, eräät sen jäsenistä lähtivät merille tai sotilaiksi. Jotkut, kuten v. 1764 Ruotsinkylässä syntynyt
Carolus Andreae muuttivat muualle. Carlista tuli Elimäen Moisiossa sijaitsevan Pihkalan isäntä.
Hänelle ja vaimolleen Anna Henriksdotterille syntyi Elimäellä useita lapsia, joista useimmat avioituivat synnyinpitäjäänsä.
Jo Ruotsinkylässä syntyneen vanhimman pojan, Henrik Carlssonin, kohtalona oli kuitenkin palata esi-isiensä asuinsijoille.
Hän solmi ensimmäisen avionsa 27.12.1820 Elimäen Moision Erickilän tyttären, Elisabet Mattsdr kanssa. Parille
syntyi 9.7.1823 Anders Henriksson-niminen poika, joka jäi äidittömäksi jo vajaa kahden vanhana.
Leskimies Henrik ja poikansa muuttivat toistaiseksi selvittämättömästä syystä ensin Liljendalin Michelspiltomin
Nybondas-taloon (siis täsmälleen sama nimi kuin Henrikin kantakodilla), jonka torppaa Henrik asettui viljelemään. Talon vanhimmasta tyttärestä, Greta Lisa Mattsdr Nybondaksesta, tuli 14.3.1841 hänen toinen vaimonsa ja pikku Andersin äitipuoli.
Greta Lisan vanhemmat olivat Matts Ernstsson Nybondas ja Stina Jonaedotter Myrskylän Kankbölen Haickos-talosta
(vrt. Haickman-Aminoff-keskusteluketju , Myrskylän Giösling-suku, Pernajan Carianderit).
Stinan vanhemmat taas olivat Jonas Jonasson Swennas ja Christina Andersdr Hommas, rusthollari Anders Eriksson Hommaksen ja Margareta Henriksdr Helgaksen tytär. Christinan isänpuoleinen isoäiti oli Christina Claesdr Ekstam.
Greta Lisan veli Anders Henrik Nybondas haki puolisonsa Michelspiltomin Jorilan torpasta. Hänen lankojaan olivat näin samasta
torpasta vaimonsa naineet Carl Abrahamsson Cariander Ruotsinkylästä ja Anders Andersson Clemetz Rikebystä
(vrt. keskusteluketju Rikfors-Rikström-Valtavuo).
Michelspiltomista Henrikin ja perheensä matka jatkui ja päättyi Ruotsinkylään, jossa “Hennes Nåd”, vuorineuvoksetar Virginia Christina Carlskjöld (puoliso Henrik Johan af Forselles) oli saanut haltuunsa mm. Wenttens-nimisen kantatilan Henrikin synnyinkodin naapurista. Vuorineuvoksettaren poika, Jacob Henrik af Forselles, lisäsi sukunsa omistuksia Ruotsinkylässä ostaessaan Barckien perijöiltä seitsemännen osan itse Pappilan rusthollista ja sen alle kuuluvan veroaugmentin (Bergmanien muinoinen Nybondas). Pappilan Barckien sijaan Wenttensiin asettuneen Henrikin vuokraisäntiä olivat nyt siis “Hennes Nåd ja poikansa Jacob.
Sukuketjun sopivaksi solmijaksi Elimäellä varhain äidistään orvoksi jäänyt Anders Henriksson nai aikuistuttuaan Carolina Pesun, jonka isä, Gustaf Jacobsson Giösling, Ruotsinkylän ruotsinkielisten kylänvanhin, oli vaimonsa Barck-perinnön kautta saanut haltuunsa osan, Nybondaksen tavoin, Barckien ostoaugementteihin kuuluneesta Pesun tilasta ja ryhtynyt käyttämään sukunimenään talon nimeä.
Carolinan sisaruksia olivat mm. se Maria Elisabet Pesu (Giösling), joka avioitui Lindkosken Hannusaksiin kuuluvan
Petter Anderssonin kanssa (vrt. keskusteluketju Lapinjärvi: Lisää Hannusas-linkkejä) ja Anna Sophia Pesu (Giösling), joka nai Johan Johansson Bergholmin (omat esivanhempani).
Parhain terveisin
Juhani Pesu
Taulussa 1. mainitaan Pyhtään Haaviston kylän Eerolan taloa asuttaneen kantaisä Samuel Carlssonin
neljäntenä poikana Jacob Samuelsson, jonka Axel Bergholm tietää muuttaneen saman pitäjän
Ruotsinkylään ja olleen nainut. Bergholm ei seuraa selvityksessään sukulinjaa tämän pitemmälle.
Tassa se (Bergholmia täydentäen) tulee:
Jacob Samuelsson, jonka veljenpojan poika oli Matthias Gottlund (1756-1821) , Juvan pastori, avioitui Annica
Jacobsdotterin kanssa. Parille syntyi ennen muuttoa Ruotsinkylään Haavistossa mm. Barbro- ja Mårten-nimiset
lapset, joista Mårten myöhemmin asettui isännöimään Ruotsinkylän Fiskars-talosta lohkottua Isakasta.
Jacob Samuelsson itse viljeli Nybondas-nimistä kruununtilaa, joka oli määrätty saman kylän Pappila-nimisen
rusthollin augmentiksi. Barbron ja Mårtenin vanhin veli Thomas Jacobsson jatkoi isänsä jälkeen Nybondaksen viljelyä yhdessä vaimonsa Maria Samuelsdr Tjäderin kanssa.
Parin jälkeläisistä monet käyttivät Bergman-sukunimeä. Heihin kuuluu mm. pojanpoika Jonas Henriksson Bergman ( s. 29.10.1750)
josta tuli Puumalan tulliesimies, puoliso Ulrica Dorothea Blylod (vanhemmat Gustaf Blylod ja Ulrica von Bilang),
sekä tämän veli Henrik Henriksson Bergman, joka asettui Loviisaan ja eli aviossa Hedvig Abrahamsdr Barckin kanssa.
Itse Nybondas-tilan statuksessa tapahtui muutos 21/8/1760 , jolloin Pappilan rusthollin omistaja Abraham Johansson
Barck (edellämainitun Hedvig Barckin isä) osti omakseen (verolle) rusthollin kaikki augmentit (Pesu, Erickilä ja Nybondas).
Tämän kaupan seurauksena Bergmaneista tuli tavallaan “oman” tilansa lampuoteja ja myöhemmin selvästikin
rusthollin torppareita.
Suvun maan “huvettua” alta, eräät sen jäsenistä lähtivät merille tai sotilaiksi. Jotkut, kuten v. 1764 Ruotsinkylässä syntynyt
Carolus Andreae muuttivat muualle. Carlista tuli Elimäen Moisiossa sijaitsevan Pihkalan isäntä.
Hänelle ja vaimolleen Anna Henriksdotterille syntyi Elimäellä useita lapsia, joista useimmat avioituivat synnyinpitäjäänsä.
Jo Ruotsinkylässä syntyneen vanhimman pojan, Henrik Carlssonin, kohtalona oli kuitenkin palata esi-isiensä asuinsijoille.
Hän solmi ensimmäisen avionsa 27.12.1820 Elimäen Moision Erickilän tyttären, Elisabet Mattsdr kanssa. Parille
syntyi 9.7.1823 Anders Henriksson-niminen poika, joka jäi äidittömäksi jo vajaa kahden vanhana.
Leskimies Henrik ja poikansa muuttivat toistaiseksi selvittämättömästä syystä ensin Liljendalin Michelspiltomin
Nybondas-taloon (siis täsmälleen sama nimi kuin Henrikin kantakodilla), jonka torppaa Henrik asettui viljelemään. Talon vanhimmasta tyttärestä, Greta Lisa Mattsdr Nybondaksesta, tuli 14.3.1841 hänen toinen vaimonsa ja pikku Andersin äitipuoli.
Greta Lisan vanhemmat olivat Matts Ernstsson Nybondas ja Stina Jonaedotter Myrskylän Kankbölen Haickos-talosta
(vrt. Haickman-Aminoff-keskusteluketju , Myrskylän Giösling-suku, Pernajan Carianderit).
Stinan vanhemmat taas olivat Jonas Jonasson Swennas ja Christina Andersdr Hommas, rusthollari Anders Eriksson Hommaksen ja Margareta Henriksdr Helgaksen tytär. Christinan isänpuoleinen isoäiti oli Christina Claesdr Ekstam.
Greta Lisan veli Anders Henrik Nybondas haki puolisonsa Michelspiltomin Jorilan torpasta. Hänen lankojaan olivat näin samasta
torpasta vaimonsa naineet Carl Abrahamsson Cariander Ruotsinkylästä ja Anders Andersson Clemetz Rikebystä
(vrt. keskusteluketju Rikfors-Rikström-Valtavuo).
Michelspiltomista Henrikin ja perheensä matka jatkui ja päättyi Ruotsinkylään, jossa “Hennes Nåd”, vuorineuvoksetar Virginia Christina Carlskjöld (puoliso Henrik Johan af Forselles) oli saanut haltuunsa mm. Wenttens-nimisen kantatilan Henrikin synnyinkodin naapurista. Vuorineuvoksettaren poika, Jacob Henrik af Forselles, lisäsi sukunsa omistuksia Ruotsinkylässä ostaessaan Barckien perijöiltä seitsemännen osan itse Pappilan rusthollista ja sen alle kuuluvan veroaugmentin (Bergmanien muinoinen Nybondas). Pappilan Barckien sijaan Wenttensiin asettuneen Henrikin vuokraisäntiä olivat nyt siis “Hennes Nåd ja poikansa Jacob.
Sukuketjun sopivaksi solmijaksi Elimäellä varhain äidistään orvoksi jäänyt Anders Henriksson nai aikuistuttuaan Carolina Pesun, jonka isä, Gustaf Jacobsson Giösling, Ruotsinkylän ruotsinkielisten kylänvanhin, oli vaimonsa Barck-perinnön kautta saanut haltuunsa osan, Nybondaksen tavoin, Barckien ostoaugementteihin kuuluneesta Pesun tilasta ja ryhtynyt käyttämään sukunimenään talon nimeä.
Carolinan sisaruksia olivat mm. se Maria Elisabet Pesu (Giösling), joka avioitui Lindkosken Hannusaksiin kuuluvan
Petter Anderssonin kanssa (vrt. keskusteluketju Lapinjärvi: Lisää Hannusas-linkkejä) ja Anna Sophia Pesu (Giösling), joka nai Johan Johansson Bergholmin (omat esivanhempani).
Parhain terveisin
Juhani Pesu