Aviottoman lapsen patronyymi

[Jouni Kaleva]

Hei

Toisaalla täällä Forumilla on puhetta erään suutari Erkki Tikkasen perheestä
http://suku.genealogia.fi/showpost.php?p=40261&postcount=41

Sivutuotteena siellä uusi periaatekysymys, jonka vuoksi aloitan tässä uuden ketjun.

Peruskysymys on tämä: kun naimaton nainen sai aviottoman lapsen, häneen "tarttui" samalla merkintä "Qp" eli Qvinnperson. Lapsi taas yleensä esiintyy matronyymillä eikä patronyymillä. Oletteko huomanneet näistä käytännöistä poikkeuksia?

Täällä http://www.digiarkisto.org/sshy/kirj..._ik251/170.htm (http://www.digiarkisto.org/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/ii/rippikirja_1731-1750_ik251/170.htm)
näkyy eräs pig Carin Johsdr. Cauppila (ikä 31v) ja hänellä
oäghten dotter Brita Jacobsdr. (ikä 3½)

Kuinka Carin on välttynyt Qp-merkinnältä?
Kuinka Brita-tyttärellä voi olla patronyymi?
Mitä lukee Carinin kohdalla sarakkeen 1746 kohdalla? Nimittäin Brita-tytär lienee synt. juuri 1746.

[jaakkoju]

Olisiko Jaakko kuollut ennen kuin ehtivät vihille?

[Jouni Kaleva]

Olisiko Jaakko kuollut ennen kuin ehtivät vihille?
Juuri tuota itsekin olen ajatellut. Ei vain löydy sopivaa Jaakko-vainajaa vv. 1745-46.

Jos olisi kihlauksen aikana syntynyt lapsi, niin äiti olisi "kunniallinen" ja lapsi saisi patronyymin?

Tilanteeseen antaa lisäväriä se, että ilm. tämä samainen au-lapsi Brita Jaakontytär aikanaan aikuisena yhden kerran mainitaan oman lapsensa kastemerkinnässä poikkeuksellisesti nimellä Brita Carinsdotter. (ei ole aukoton todistus, että sama Brita molemmissa tapauksissa)

[Kataja]

[quote=Jouni Kaleva;40594]
Peruskysymys on tämä: kun naimaton nainen sai aviottoman lapsen, häneen "tarttui" samalla merkintä "Qp" eli Qvinnperson. Lapsi taas yleensä esiintyy matronyymillä eikä patronyymillä. Oletteko huomanneet näistä käytännöistä poikkeuksia?

Täällä http://www.digiarkisto.org/sshy/kirj..._ik251/170.htm (http://www.digiarkisto.org/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/ii/rippikirja_1731-1750_ik251/170.htm)
näkyy eräs pig Carin Johsdr. Cauppila (ikä 31v) ja hänellä
oäghten dotter Brita Jacobsdr. (ikä 3½)
quote]


Edellä mainitusta Britasta en osaa sanoa, mutta olen kuullut sanottavan, että armeliaat papit saattoivat antaa isättömälle patronyymin Matintytär taikka Aataminpoika. Jacob-nimen käyttämisestä en tiedä. Itselläni on eräs Maria Matintytär, jonka isäksi on syntyneissä merkitty "venäläinen sotilas". Marjatta

[Essimi]

Omassa suvussani on tapaus, jossa Liisa sai aviottoman pojan ja Liisa kantoi hautaan asti qp-merkintää, mutta poika oli Liisanpoika vain siihen asti, että avioitui. Ainakin vihkimerkinnästä asti hän yhtäkkiä on Juhanpoika ja Juhanpoikana pysyi lopun elämänsä.

[Päivi H]

Etsiessäni omaa Stinaani Somerolta törmäsin Qp. Greta Johansdotteriin, jolla oli neljä aviotonta lasta, kaikki ilman matro- tai patronyymia. Nuorin, Stina, oli syntynyt 1838.
Greta avioitui vasta 1846 14 vuotta nuoremman Efraim Adrianssonin kanssa, ja sen jälkeen lapsista ainakin Stinalla oli patronyymi Efraimsdotter.
Voisi kuvitella vaikkei tietää, että ainakin Stina oli Efraimin tytär.

Kahdeksan vuoden odotusaikaa vihkimiseen selittynee säätyerolla: vaikka Efraim mainitaan renkinä, hänen kaikki kumminsa olivat säätyläisiä.
(Viimemainittu asia ei tietenkään kuuluu aiheeseen, olipa vain tuollainen mielenkiintoinen yksityiskohta.)
ph

[Tapani Kovalaine]

Lainaus edeltä: Ei vain löydy sopivaa Jaakko-vainajaa vv. 1745-46.

Entä miten käy, jos sopivaa Jaakkoa alkaa etsiä elävien kirjoista? Löytyykö seksuaalisesti sopimaton? On nimittäin pelkkää mielikuvituksen lentoa valita uhriksi leskimies Jacob (Jacobinp?) Soronen, s. 1686, joka ryhtyi 29.9.1744 rippikirkkokaveriksi piika Carin Johansdr Kauppilalle. Samalle rippikirjan sivulle ja lähes peräkkäin merkittyinä on heidän kirkkomatkojaan helppo seurailla.

Ripillä käytiin 21.1.1745 ja myös 10.5.1745. Sitten joku heinäkuussa siitti lapsen Kaarinalle, joka 1.9.1745 kävi Jaakko Sorosen kanssa ripillä, mutta ei sitten enää. Jaakko oli 59-vuotias ja Kaarina oli 21-vuotias.

Nyt voi hyvällä mielikuvituksella kysyä: Miksi Jaakko Soronen siirtyi vuonna 1747 käymään ripillä Valpuri Ollintr Pahkalan kanssa. Lukeeko Kaarina Kauppilan kohdalla rippikirjassa vuoden 1746 kohdalla tieto siitä, että lapsi on saatu avioliittolupauksin tai vastoin tahtoa? Ja miten selittyy vuoden 1742 lapsensaanti? Ja minne on kastettujen kirjaan piilotettu Britan syntymä, kun se ei meinaa Iin kastekirjasta löytyä? Ja voiko mielikuvituksen pysäyttää johonkin kohtaan?

Kaarina Kauppila avioitui 11.4.1753 Antti Simonpoika Tapion kanssa, joten ei ihmekään, että Brita Jaakontr Kauppila sai rippikirjaan lisäsukunimen Tapio. http://www.digiarkisto.org/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/ii/rippikirja_1753-1766_ik251/144.htm
http://www.digiarkisto.org/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/ii/rippikirja_1753-1766_ik251/36.htm

Kaarina Kauppila oli nimittäin 6.3.1742 vasta 18-vuotias, kun hän synnytti Hiskin mukaan kuolleena syntyneen lapsen kasakka Orloffin renki Ofstenille ja eipä vaan saanut qp-merkintää kohdalleen tuolloinkaan!

[Tapani Kovalaine]

Hiskistä löytyy Iin kohdalta tämä tieto:
http://hiski.genealogia.fi/historia/sl.gif (http://hiski.genealogia.fi/hiski/1po58n?fi+0110+kastetut+2446)6.3.1742 1742 ISÄ Cosaqve Orlofs dreng Ofsten ÄITI Carin Caupila LAPSI (o.ä. Dödf. barn)
Iin srk:n kastekirjasta en ole onnistunut tuota tietoa löytämään.

Tässä on vielä kertaalleen se sivu, josta Jaakko Sorosen ja Kaarina Kauppilan ripilläkäynnit ovat:
http://www.digiarkisto.org/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/ii/rippikirja_1731-1750_ik251/170.htm (http://www.digiarkisto.org/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/ii/rippikirja_1731-1750_ik251/170.htm)

Kaarina Kauppila kuoli 1787 ja Antti Tapio kuoli 1789.

[Jouni Kaleva]

Lainaus edeltä: Ei vain löydy sopivaa Jaakko-vainajaa vv. 1745-46.

Entä miten käy, jos sopivaa Jaakkoa alkaa etsiä elävien kirjoista? Löytyykö seksuaalisesti sopimaton? On nimittäin pelkkää mielikuvituksen lentoa valita uhriksi leskimies Jacob (Jacobinp?) Soronen, s. 1686, joka ryhtyi 29.9.1744 rippikirkkokaveriksi piika Carin Johansdr Kauppilalle. Samalle rippikirjan sivulle ja lähes peräkkäin merkittyinä on heidän kirkkomatkojaan helppo seurailla.

Ripillä käytiin 21.1.1745 ja myös 10.5.1745. Sitten joku heinäkuussa siitti lapsen Kaarinalle, joka 1.9.1745 kävi Jaakko Sorosen kanssa ripillä, mutta ei sitten enää. Jaakko oli 59-vuotias ja Kaarina oli 21-vuotias.

Nyt voi hyvällä mielikuvituksella kysyä: Miksi Jaakko Soronen siirtyi vuonna 1747 käymään ripillä Valpuri Ollintr Pahkalan kanssa. Lukeeko Kaarina Kauppilan kohdalla rippikirjassa vuoden 1746 kohdalla tieto siitä, että lapsi on saatu avioliittolupauksin tai vastoin tahtoa? Ja miten selittyy vuoden 1742 lapsensaanti? Ja minne on kastettujen kirjaan piilotettu Britan syntymä, kun se ei meinaa Iin kastekirjasta löytyä? Ja voiko mielikuvituksen pysäyttää johonkin kohtaan?

Kaarina Kauppila avioitui 11.4.1753 Antti Simonpoika Tapion kanssa, joten ei ihmekään, että Brita Jaakontr Kauppila sai rippikirjaan lisäsukunimen Tapio. http://www.digiarkisto.org/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/ii/rippikirja_1753-1766_ik251/144.htm
http://www.digiarkisto.org/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/ii/rippikirja_1753-1766_ik251/36.htm

Kaarina Kauppila oli nimittäin 6.3.1742 vasta 18-vuotias, kun hän synnytti Hiskin mukaan kuolleena syntyneen lapsen kasakka Orloffin renki Ofstenille ja eipä vaan saanut qp-merkintää kohdalleen tuolloinkaan!

Hienoja ajatuskulkuja Tapani!
Kysymyksiä ja kommentteja herättää:
1. Tämä Jaakkohan olisi hyvä spekulaatio. Mistä näkyy, että renki Jacob Soronen oli leskimies? Etelä-Iin toisen Sorosen talon isäntä ainakin 1722-43 oli Jaakko Jaakonpoika, vaímo Margareta Heikintytär. Tulleet jostakin tälle autiotilalle. Alkaen 1744 talonväki on kokonaan vaihtunut rippikirjassa. Jac. Sorolas h.Marg. näkyy RK Ii 1744-50 fol 53, itsellisissä. Kuinkas sitten tämä pari on rippikirjassa aivan eri sivuillakin, ei siis pariskuntana, vaikka molemmat elossa?
2. Vuonna 1745 oli Kaarina n. 27v ja Jaakko Soronen kukaties 59v.
3. mitä todella lukee Kaarinan sarakkeessa 1746?
4. Mistä ihmeestä Iin Hiskiin on ilmaantunut näitä uusia kastemerkintöjä, joita ei ole originaalissa?? Tämä kasakan renki on jo toinen tapaus. Miksi nämä selatessa eivät asetu kronologiseen järjestykseen?
5. Onko kasakan rengin tapauksessa 1742 kyseessä tämä sama Kaarina? Nimittäin hän on silloin vielä kotonaan ja käy säännöllisesti ripillä 6.1. ja 9.5.1742, ei mitään poikkeusmerkintöjä. Tuohon väliin synnytys ilman Qp-merkintää olisi erikoista. Taisi olla pikkuvihan aika, jos miehittäjä olisi tytön raiskannut, niin eikö olisi mitään merkintää??
6. Antti Simonpk. Tapion vaimoksi todella ilmaantuu Kaarina Juhontytär, mutta juuri se kiusaa, että millä todistaa, että kyseessä on tämä Kaarina Kauppila? Britan nimen (Cauppila l. Tapio) käyttäminen todisteena on kait kehäpäätelmä.
7. Mainitut talot Kauppila, Soronen, Tapio sijaitsevat suunnilleen kilometrin ympyrässä toisistaan.

[Jouni Kaleva]

Etsiessäni omaa Stinaani Somerolta törmäsin Qp. Greta Johansdotteriin, jolla oli neljä aviotonta lasta, kaikki ilman matro- tai patronyymia. Nuorin, Stina, oli syntynyt 1838.
Greta avioitui vasta 1846 14 vuotta nuoremman Efraim Adrianssonin kanssa, ja sen jälkeen lapsista ainakin Stinalla oli patronyymi Efraimsdotter.
Voisi kuvitella vaikkei tietää, että ainakin Stina oli Efraimin tytär.

Kahdeksan vuoden odotusaikaa vihkimiseen selittynee säätyerolla: vaikka Efraim mainitaan renkinä, hänen kaikki kumminsa olivat säätyläisiä.
(Viimemainittu asia ei tietenkään kuuluu aiheeseen, olipa vain tuollainen mielenkiintoinen yksityiskohta.)
ph
Hei
Ei voi olla tässäkään varma, onko Efraim oikea isä vai ei.
Kummeista: sinänsä oli tavallista, että säätyläiset olivat kummeina renkipojallekin, varsinkin kirkkoherran perhe sukulaisineen urakoi kummeina. Tarkoitus oli saada mahdollisimman "kantokykyiset" kummit, jotka todella olisivat huolehtimassa lapsesta vanhempien kuollessa.

[Jouni Kaleva]

5. Onko kasakan rengin tapauksessa 1742 kyseessä tämä sama Kaarina? Nimittäin hän on silloin vielä kotonaan ja käy säännöllisesti ripillä 6.1. ja 9.5.1742, ei mitään poikkeusmerkintöjä. Tuohon väliin synnytys ilman Qp-merkintää olisi erikoista. Taisi olla pikkuvihan aika, jos miehittäjä olisi tytön raiskannut, niin eikö olisi mitään merkintää??

Korjaanpa itseäni tuon pikkuvihan osalta ennenkuin joku muu ehtii.
Oulu miehitettiin syksyllä 1742. Kun tuo kasakan rengin ja Carin Kauppilan kohtaaminen on tapahtunut jo kesällä 1741, on renki liikkunut rauhanomaisissa asioissa!

[JHissa]

Hienoja ajatuskulkuja Tapani!
Kysymyksiä ja kommentteja herättää:
....
4. Mistä ihmeestä Iin Hiskiin on ilmaantunut näitä uusia kastemerkintöjä, joita ei ole originaalissa?? Tämä kasakan renki on jo toinen tapaus. Miksi nämä selatessa eivät asetu kronologiseen järjestykseen?
...

Kyllä esim.
http://hiski.genealogia.fi/historia/sl.gif (http://hiski.genealogia.fi/hiski/1po58n?fi+0110+kastetut+2446)6.3.1742 1742 ISÄ Cosaqve Orlofs dreng Ofsten ÄITI Carin Caupila LAPSI (o.ä. Dödf. barn)
Löytyy orginaalista:
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/ii/syntyneet_1717-1777_ik255/274.htm

Johannes Hissa

[Tapani Kovalaine]

Kaarina Kauppilan au-lapsille on vuoden 1761 alkuun varattu ikioma sivunsa:
http://www.digiarkisto.org/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/ii/syntyneet_1717-1777_ik255/274.htm

[Päivi H]

Hei
Ei voi olla tässäkään varma, onko Efraim oikea isä vai ei.
Kummeista: sinänsä oli tavallista, että säätyläiset olivat kummeina renkipojallekin, varsinkin kirkkoherran perhe sukulaisineen urakoi kummeina. Tarkoitus oli saada mahdollisimman "kantokykyiset" kummit, jotka todella olisivat huolehtimassa lapsesta vanhempien kuollessa.
Kiva että joku vaivautuu oikomaan käsityksiä.

Tämä ei nyt yhtään liity alkuperäiseen kysymykseen, johon olen kykenemätön vastaamaan, mutta onko tämä Efraim sittenkin säätyläinen -en osaa lukea isän sukunimeä. (Decem. 21.)

http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=6601&pnum=103

Minulla ei ole mitään tekemistä henkilöiden kanssa, mutta erikoinen avioliitto jäi kiusaamaan.
ph

[JaskaS]

Kiva että joku vaivautuu oikomaan käsityksiä.

Tämä ei nyt yhtään liity alkuperäiseen kysymykseen, johon olen kykenemätön vastaamaan, mutta onko tämä Efraim sittenkin säätyläinen -en osaa lukea isän sukunimeä. (Decem. 21.)

http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=6601&pnum=103

Minulla ei ole mitään tekemistä henkilöiden kanssa, mutta erikoinen avioliitto jäi kiusaamaan.
ph
Tuo sukunimi on tuossa kirjoitettuna Löngren. Adrian Lönngrenin isä Simon Lönngren oli sahan kirjanpitäjä, eli ainakin jonkin verran sivistynyt - myöhemmin talollinen. Nuorimmasta pojasta Adrianista tuli torppari, veljestä tuli isän jatkaja talollisena ja kahdesta siskosta talollisten vaimoja.

:) Jaska

[Jouni Kaleva]

Kaarina Kauppilan au-lapsille on vuoden 1761 alkuun varattu ikioma sivunsa:
http://www.digiarkisto.org/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/ii/syntyneet_1717-1777_ik255/274.htm
Tuhannet kiitokset!

Selvisi tämä mysteeri. Kastekirja on nidottu väärin, niin että vuoden 1760 sisään on eksynyt lehtiä aikaisemmiltä vuosilta.

Tuo kasakkajuttu näyttäisi minun silmissäni isän osalta näin:
Cosaqueofficer Orlofs dreng. Renki siis jäisi nimettömäksi.

Missähän tämmöinen kasakka Orlof sitten puuhasi 1741?

***
1746 Britan kummeina on lähinnä Korvaloita, jotka ovat Kaarinan äidin sukua.

[Tapani Kovalaine]

Kahta erilaista syntymäaikaa on selvästi tarjolla, sillä kun Kaarina Juhontr esiintyy Antti Simonp Tapion vaimona, niin syntymävuosi 1724. http://www.digiarkisto.org/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/ii/rippikirja_1771-1784_ik251/40.htm

Kun Kaarina Juhontr Kauppila pääsee ensi kerran ripille, eletään vuotta 1734 ja siitä voisi arvella tämän Kaarinan syntyneen noin vuonna 1718.
http://www.digiarkisto.org/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/ii/rippikirja_1731-1750_ik251/62.htm

Kun Kaarina Kauppila esiintyy rippikirjassa tyttärensä Britan kanssa, heidän ikänsä ovat 31 v ja 3 v. Kaarina syntynyt 1718 ja Brita 1746.

Taitaa olla monia Kaarina Juhontyttäriä, mutta montako Kaarina Juhontytär Kauppilaa voi Iistä löytää? Olen ehkä turhaan kuvitellut Tapion emäntää Kauppilaksi? Mutta Iin rippikirjassa lukee kyllä niinkin, että lukkarin renki Jaakko Sorola ja piika Valpuri Olavintytär yhtä aikaa vuonna 1744 siirtyvät talosta palveluskuntia koskevaan kirjanpitoon. Tämä Jaakko on eri Jaakko kuin tuonaikaiset Sorolan talon asukkaat.

[tellervoranta]

Minun listassa Kaarina Juhontr sopivissa aviomiesehdokkaissa oli eräänä tuo Antti Tapio....kts Sulikka-Kauppila keskustelu.;)

[Jouni Kaleva]

Kahta erilaista syntymäaikaa on selvästi tarjolla, sillä kun Kaarina Juhontr esiintyy Antti Simonp Tapion vaimona, niin syntymävuosi 1724. http://www.digiarkisto.org/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/ii/rippikirja_1771-1784_ik251/40.htm

Kun Kaarina Juhontr Kauppila pääsee ensi kerran ripille, eletään vuotta 1734 ja siitä voisi arvella tämän Kaarinan syntyneen noin vuonna 1718.
http://www.digiarkisto.org/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/ii/rippikirja_1731-1750_ik251/62.htm

Kun Kaarina Kauppila esiintyy rippikirjassa tyttärensä Britan kanssa, heidän ikänsä ovat 31 v ja 3 v. Kaarina syntynyt 1718 ja Brita 1746.

Taitaa olla monia Kaarina Juhontyttäriä, mutta montako Kaarina Juhontytär Kauppilaa voi Iistä löytää? Olen ehkä turhaan kuvitellut Tapion emäntää Kauppilaksi? Mutta Iin rippikirjassa lukee kyllä niinkin, että lukkarin renki Jaakko Sorola ja piika Valpuri Olavintytär yhtä aikaa vuonna 1744 siirtyvät talosta palveluskuntia koskevaan kirjanpitoon. Tämä Jaakko on eri Jaakko kuin tuonaikaiset Sorolan talon asukkaat.
Hei

Aina vain lisäjuonteita tähän kertyy!

Todella nuo erilaiset synt.vuodet Tapion emännän osalta aiheuttavat epävarmuutta, kuka on kuka.

Se Sorolan isäntäväki, Jaakko+Margareta löytyvätkin vielä myöhemmin:
RK Ii 1753-59 fol. 66 torppareiden ja itsellisten joukossa näkyy
gl. Jacob Sorola (i Hp)
h. Margareta.

Lukkarin palvelusväestä Jabob Sorola ja Walborg Olofsdotter Pahcala siirretty todella kirjauksissa palvelusväkeen, näköjään niin tehtiin muutenkin palvelusväen osalta tuonna vuonna. Tarkoittiko se myös tosiasiallista siirtymistä pois talosta? Jaakko ja Walborg olivat kumpikin jo "eläkeiässä", Jaakko 64 ja Walborg 68v (siis arviolta v. 1749 tilanteen mukaan). Ja oliko näillä keskenään sen kummempaa tekemistä??

Walborg Ollintr. Pahkala On ripillä kotonaan jo 1700. Palvelee 1740-luvulla Etelä-Iin lukkarin talossa, siirretty 1744 rippikirjassa palkollisiin. RK Ii 1744-50 fol. 56 iäksi mainittu 68v, vastaa noin v. 1749 tilannetta, josta saataisiin synt.ajaksi n. 1681. Kuitenkin RK 1700-1707 on sisarustensa Tuomaksen jälkeen, ennen Annaa ja Carinia. Sopii olettaa näitä vanhemmaksi. Carin synt. 1679, joten Walborg voisi olla synt. 1678. Kuollut 23.2.1758 Tannilan kylässä 61v2vk3pv iässä, mikä ei siis pitäisi paikkaansa, vaan pitäisi olla n. 69v. jos on sama ihminen kyseessä.

[Päivi H]

Paljon kiitoksia Jaska Sarellille
ja anteeksi että tuppauduin ketjuun asiasta vierestä -kyselyineni.
ph

[Jouni Kaleva]

Tuo kasakkajuttu näyttäisi minun silmissäni isän osalta näin:
Cosaqueofficer Orlofs dreng. Renki siis jäisi nimettömäksi.

Missähän tämmöinen kasakka Orlof sitten puuhasi 1741?

Nyt juttu sai merkittävän uuden käänteen. Iiläiset syvällisesti tunteva Jorma Kakko, joka ei ole Forumin jäsen, lähetti minulle tietoa, jonka luvan perästä toistan täällä:

Iin syyskäräjillä vuonna 1743 (ES 2068/ KOa 63:145-153) käsiteltiin melko laajasti Kaarina Juhontr. Kauppilan aviotonta lasta. Kaarina oli tällöin piikana Etelä-Iin Kurttilan talossa, jonka vanha emäntä oli hänen tätinsä Liisa Antintr. Kauppila ja nuorempi emäntä hänen sisarensa Maria. Kasakkaeversti Orloffin kirjuri (nimeä ei mainita) raiskasi Marketan kaksi kertaa tämän ollessa perättäisinä päivinä hakemassa karjalle rehua ladosta.
Käräjien todistajien lausuntojen mukaan tyttölapsi syntyi aamuyöstä 8.8.1743, mutta eli vain kolme tuntia. Lapsi oli todistajien mukaan täysin
kehittynyt ja hänelle ehdittiin suorittaa hätäkaste.

-Tässä valossa joutuu outoon valoon kastekirjaan merkitty synt.aika 6.3.1742.
-Raiskaus tapahtunut noin lokakuun lopulla 1742, mikä sopii siihen, että pikkuvihan miehittäjä oli juuri saapunut alueelle.

Kaarina kertoi raskaudestaan sisarelleen vasta kaksi viikkoa ennen lapsen syntymää ja tähän kihlakunnan oikeus tarttui. Niinpä qvinsperson Kaarina sai sakkoa ensi kerran salavuoteudesta 5 hopeataalaria ja joutui lisäksi maksamaan kirkolle 2 hopeataalaria. Tekijä tietysti jäi vaille seuraamuksia.

[Tapani Kovalaine]

Lainaustekstiä edeltä:
... että lapsi on saatu avioliittolupauksin tai vastoin tahtoa? Ja miten selittyy vuoden 1742 lapsensaanti?

Vaikka sakkoa tulikin Kaarinalle, niin se tuli enämpi asian salaamisesta kuin salavuoteudesta, jota ei raiskaustapauksessa voinut olla. Lyötyä ei enää haluttu lyödä vuonna 1746 Britan syntyessä ja niin jäi kyseenalainen status qp saamatta? (Status quo on ihan eri juttu.)

Jos au-lapsi on syntynyt avioliittolupauksien vallitessa, niin kirkollinen kohtelu on ollut silloin äitiä kohtaan ymmärtäväisempää, vaan ei silloinkaan kunnolla ymmärtäväistä.

Vuodelle 1742 osutettu vuotta 1743 koskeva merkintä näyttää tehdyn muistinvaraisesti joskus, kun on papille muistunut mieleen, että Iin rippikirjassahan on omat sivunsa varattu lehtolapsille ja vastaaville...

[Seija Randell]

Tämä aviottoman lapsen saaneiden äitien kohtelu on niitä myyttejä, jotka eivät välttämättä pidä ollenkaan paikkaansa. Minulle läheinen esimerkki on esiäitini, Halikon Mustamäen Magnusbergin torpan tytär Eva sai tyttären 1818 naapuritilan rengin Johanin kanssa, eikä siitä näy minkäänlaista moitetta tai kvinnpersoonaksi joutumista ainakaan rippikirjoissa. Lapsi näkyy lastenkirjassa otsakkeen "Evan lapsi" alla. Myöhemmin äiti avioituu toisen Johanin kanssa, ja ripille päästyään on Johansdotter.--
-Riippuu varmaan paikkakunnasta, papista ja ajasta, miten asia hoidettiin. Jos lapsi syntyy muutoin "kunnolliselle" tytölle kylällä tiedetyn nuorten seurustelusuhteen ansiosta, ja tyttö on vanhempiensa "suojeluksessa", ei siitä sen kummempaa välttämättä seurannut.
- Olen myös nähnyt, kuinka eräs Johan Stinasson (ja tämä Stina oli leimattu) muuttuu Abrahamssoniksi, kun Stina-äiti menee naimisiin. Jopa niin, että muuttokirjassa toiseen pitäjään poika oli matronyymillä, mutta uuden paikan rippikirjassa isäpuolensa nimellä.
-Näyttää myös siltä, että nämä "isättömät" ottivat usein käyttöön sukunimen.

[Jukka H]

Hei


Kuinka Carin on välttynyt Qp-merkinnältä?
Kuinka Brita-tyttärellä voi olla patronyymi?
Mitä lukee Carinin kohdalla sarakkeen 1746 kohdalla? Nimittäin Brita-tytär lienee synt. juuri 1746.

Omissa varsinais-suomalaisissa esipolvissani on muutamakin Adamsson, eräs heistä jossain merkinnässä myös Mariasson. Maria, kuten eivät jotkut muutkaan ole saaneet Qp merkintää. (Aatameitahan suvussa ei ole).
Britan patronyymille voi olla aivan luonnollinen selitys; isä on tunnustanut isyytensä. Kyllä näitä isällisiä au-lapsia on mielestäni näkynyt HisKissä aika usein.
Jukka H.

[irinjy]

Ortodokseilla aviottoman lapsen patronyymi on Bogdanov= Jumalan lahja Luterilaisilla esiintyy ainakin Karjalassa matronyymi esim. Liisan poika