Saarijärvi

[Heikki Koskela]

Mitä tarkkaanottaen lukee Saarijärven asutusluettelossa sivulla 212 (Pyhäjärvi), jonka sivun osoite pitäisi olla tässä: http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=506176.

Kysymyksessä on vuoden 1723 kohdalla oleva teksti.

[Seppo Niinioja]

Mitä tarkkaanottaen lukee Saarijärven asutusluettelossa sivulla 212 (Pyhäjärvi), jonka sivun osoite pitäisi olla tässä: http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=506176.

Kysymyksessä on vuoden 1723 kohdalla oleva teksti.

Suunnilleen kai näin:

Markus Bertillss.
el.
Erich Johanss.
&(?)
Kanpäis(?)
1/2 m.

Cavalleria
Benefici hn
och nu inne-
hafves af föraf-
träddare(?) Majoren
Nils Gabriel
Wetterberg
till lifstijd

Minusta pitäisi kielellisesti olla förafträddade Majoren...

Muistelen, että Erich Johanssonin alla olevaa merkkiä olisi käytetty "et"-merkkinä, mutta en ole varma ja vähän simpautustahan sitä olisi ollut 1900-luvulla SAY:ssä käyttää. Ehkä SAY:n kokoaja ei tuntenut koko merkkiä.

Tilasta saattaisi löytyä tiedot Wirilanderin mainiosta teoksesta Suomen armeijan upseeristo ja aliupseeristo 1718-1810. Virkatalonhaltijain luettelot. SHS Käsik. III. Helsinki-Forssa 1953. Nils Gabriel Wetterbergistä (s. Voipion rompun mukaan 1670, k. 30.12.1747 Pälkäne) löytyy tietoja netistäkin.

Seppo Niinioja

[Heikki Koskela]

Suunnilleen kai näin:

Markus Bertillss.
el.
Erich Johanss.
&(?)
Kanpäis(?)
1/2 m.

Cavalleria
Benefici hn
och nu inne-
hafves af föraf-
träddare(?) Majoren
Nils Gabriel
Wetterberg
till lifstijd

Minusta pitäisi kielellisesti olla förafträddade Majoren...

Muistelen, että Erich Johanssonin alla olevaa merkkiä olisi käytetty "et"-merkkinä, mutta en ole varma ja vähän simpautustahan sitä olisi ollut 1900-luvulla SAY:ssä käyttää. Ehkä SAY:n kokoaja ei tuntenut koko merkkiä.

Tilasta saattaisi löytyä tiedot Wirilanderin mainiosta teoksesta Suomen armeijan upseeristo ja aliupseeristo 1718-1810. Virkatalonhaltijain luettelot. SHS Käsik. III. Helsinki-Forssa 1953. Nils Gabriel Wetterbergistä (s. Voipion rompun mukaan 1670, k. 30.12.1747 Pälkäne) löytyy tietoja netistäkin.

Seppo Niinioja

Kiitos Sepolle. Jatkaisin kuitenkin hieman utelua. Mitähän tarkoittaa nimiyhdistelmä: Markus Bertillss.
el.
Erich Johanss. Ovat nähtävästi talon haltijoina mutta miten tuo lyhenne el. tässä yhetydessä voitaisiin tulkita.

[Seppo Niinioja]

Kiitos Sepolle. Jatkaisin kuitenkin hieman utelua. Mitähän tarkoittaa nimiyhdistelmä: Markus Bertillss.
el.
Erich Johanss. Ovat nähtävästi talon haltijoina mutta miten tuo lyhenne el. tässä yhetydessä voitaisiin tulkita.

Vastailen vähän lonkalta. Eiköhän el. ole ihan eller. Maakirjat kuulemma "jähmettyivät" 1600-luvulla niin, että toinen nimistä voi olla jo ammoin kuolleen isännän nimi, toinen nykyisen. Tämä jähmettynyt nimi onkin oikeastaan merkitty maakirjaan talon nimen sijasta , koska taloille ilmestyy nimet kirjoihin vasta 1700-luvun alussa. SAY:ssä vuodesta 1539 näkyvät talonnimet on rekonstruoitu myöhemmän ajan dokumenttien perusteella laatien sukujohtoa taaksepäin. Näin olen saanut oppia. Käykää Seuran kursseilla ja esitelmätilaisuuksissa! Kovasti niitä videoidaankin, joten eivätköhän ne vähitellen tule laajempaankin jakeluun, kunhan löytyy vapaaehtoisia riittävästi.

Sukututkimuksen jatkokurssilla helmikuussa tuomiokirjoista esitelmöinyt dosentti Seppo Aaltokaan ei muistanut varmasti, kumpi maakirjan nimistä on kumpi. Katsomalla vähän pitemmältä ajalta tai henkikirjoista asia selvinnee. Jos saman niminen mies näkyy maakirjassa isäntänä jopa lähes sata vuotta, niin eiköhän hän ole se talon nimeä edustava.

SAY:tä tehtäessä on hyvinkin voinut tulla virheitäkin. SAY:n luotettavuudesta tai sen puutteesta on v. 2002 tehty tutkimuskin: Ulla Koskinen, SUOMEN ASUTUKSEN YLEISLUETTELON KÄYTETTÄVYYS DIGITOINTIA SILMÄLLÄPITÄEN. Löytyy www.narc.fi (http://www.narc.fi) -sivustolta.

Aiheesta on keskusteltu sitä ja tätä myös Tellervo Rannan 19.9.2008 aloittamassa viestiketjussa alaforumissa Muuta – Annat (http://suku.genealogia.fi/forumdisplay.php?f=24) > Asian vierestä – Utanför ämnet (http://suku.genealogia.fi/forumdisplay.php?f=25) - Suomen asutuksen yleisluettelo.

Seppo Niinioja

[Heikki Koskela]

Vastailen vähän lonkalta. Eiköhän el. ole ihan eller. Maakirjat kuulemma "jähmettyivät" 1600-luvulla niin, että toinen nimistä voi olla jo ammoin kuolleen isännän nimi, toinen nykyisen. Tämä jähmettynyt nimi onkin oikeastaan merkitty maakirjaan talon nimen sijasta , koska taloille ilmestyy nimet kirjoihin vasta 1700-luvun alussa. SAY:ssä vuodesta 1539 näkyvät talonnimet on rekonstruoitu myöhemmän ajan dokumenttien perusteella laatien sukujohtoa taaksepäin. Näin olen saanut oppia. Käykää Seuran kursseilla ja esitelmätilaisuuksissa! Kovasti niitä videoidaankin, joten eivätköhän ne vähitellen tule laajempaankin jakeluun, kunhan löytyy vapaaehtoisia riittävästi.

Sukututkimuksen jatkokurssilla helmikuussa tuomiokirjoista esitelmöinyt dosentti Seppo Aaltokaan ei muistanut varmasti, kumpi maakirjan nimistä on kumpi. Katsomalla vähän pitemmältä ajalta tai henkikirjoista asia selvinnee. Jos saman niminen mies näkyy maakirjassa isäntänä jopa lähes sata vuotta, niin eiköhän hän ole se talon nimeä edustava.

SAY:tä tehtäessä on hyvinkin voinut tulla virheitäkin. SAY:n luotettavuudesta tai sen puutteesta on v. 2002 tehty tutkimuskin: Ulla Koskinen, SUOMEN ASUTUKSEN YLEISLUETTELON KÄYTETTÄVYYS DIGITOINTIA SILMÄLLÄPITÄEN. Löytyy www.narc.fi (http://www.narc.fi) -sivustolta.

Aiheesta on keskusteltu sitä ja tätä myös Tellervo Rannan 19.9.2008 aloittamassa viestiketjussa alaforumissa Muuta – Annat (http://suku.genealogia.fi/forumdisplay.php?f=24) > Asian vierestä – Utanför ämnet (http://suku.genealogia.fi/forumdisplay.php?f=25) - Suomen asutuksen yleisluettelo.

Seppo Niinioja

Näinhän minä sen ajattelin olevankin - eller = el. Se vain ei sovi oikein kuvaan mutta ehkä asia tiivistynee kun jatkan lisäselvityksiä itse suvun parissa. Kanpäis (?) on luultavasti kuitenkin talon nimi. Talo tunnetaan nykyisin Kemppaalana.

En ole ihan mahdottomasti tarvinnut Suomen asutuksen yleisluetteloa ja se on jäänyt minulle käytössä vähän vieraaksi. Totta puhuen en myöskään pidä sitä aivan priimana tietolähteenä.

[Heikki Koskela]

Näinhän minä sen ajattelin olevankin - eller = el. Se vain ei sovi oikein kuvaan mutta ehkä asia tiivistynee kun jatkan lisäselvityksiä itse suvun parissa. Kanpäis (?) on luultavasti kuitenkin talon nimi. Talo tunnetaan nykyisin Kemppaalana.



Minä korjaan yhden asiavirheen, jos vaikka joku tutkii asiaa. Talo ei ole nykyisin Kemppaala vaan tunnettiin 1700-luvulla Häkkilän nimellä.

[Seppo Niinioja]

Minä korjaan yhden asiavirheen, jos vaikka joku tutkii asiaa. Talo ei ole nykyisin Kemppaala vaan tunnettiin 1700-luvulla Häkkilän nimellä.

Siitä "Kanpäisistä" olin aika epävarma, vaikka ei niin kovin vanhaa käsialaa olekaan. Sivun alareunassa onkin Henrich Häkkinen eller Michel Hinderss. Häkkinen..

Seppo Niinioja

[TerhiA]

Näinhän minä sen ajattelin olevankin - eller = el. Se vain ei sovi oikein kuvaan mutta ehkä asia tiivistynee kun jatkan lisäselvityksiä itse suvun parissa. Kanpäis (?) on luultavasti kuitenkin talon nimi. Talo tunnetaan nykyisin Kemppaalana.
En ole ihan mahdottomasti tarvinnut Suomen asutuksen yleisluetteloa ja se on jäänyt minulle käytössä vähän vieraaksi. Totta puhuen en myöskään pidä sitä aivan priimana tietolähteenä.

Lieneeköhän tässä nyt kyse siitä talosta, joka henkikirjoissa näkyy Pyhäjärvenkylän ensimmäisenä. Omista tallenteistani nimittäin huomasin, että henkikirjoissa 1662, 1664, 1665 ja 1670 siinä näkyy isäntänä Markus Bertilsson (Häkkinen).
HK:ssa v1706 siinä on Johan Pålsson, hu Susanna.
HK:ssa v1711 (ES 3014 KA 8128) vielä Johan Pålsson, hu Susanna, kummatkin ylivedetty ja merkintä "supra", uutena nimenä vähän alempaa tuleva Johan Markusson (Häkkinen) brofogde. Vähän ylempää sitten löytyvät Nåstokarl Johan Pålsson Kemppainen ja hu Susanna.
Rästiluettelossa 1708-11 (ES 2593 KA 8140) Johan Pålssonista kerrotaan begifvit ifrån hemmanet till Österbotten för des fattigdom och hunger skull då han under vägen är död blefven, dy om resten intet hopp.
Saarijärven ens. RK:n mukaan se Erik Johansson olisi Johan Markusson Häkkisen vävy.

[Heikki Koskela]

Lieneeköhän tässä nyt kyse siitä talosta, joka henkikirjoissa näkyy Pyhäjärvenkylän ensimmäisenä. Omista tallenteistani nimittäin huomasin, että henkikirjoissa 1662, 1664, 1665 ja 1670 siinä näkyy isäntänä Markus Bertilsson (Häkkinen).
HK:ssa v1706 siinä on Johan Pålsson, hu Susanna.
HK:ssa v1711 (ES 3014 KA 8128) vielä Johan Pålsson, hu Susanna, kummatkin ylivedetty ja merkintä "supra", uutena nimenä vähän alempaa tuleva Johan Markusson (Häkkinen) brofogde. Vähän ylempää sitten löytyvät Nåstokarl Johan Pålsson Kemppainen ja hu Susanna.
Rästiluettelossa 1708-11 (ES 2593 KA 8140) Johan Pålssonista kerrotaan begifvit ifrån hemmanet till Österbotten för des fattigdom och hunger skull då han under vägen är död blefven, dy om resten intet hopp.
Saarijärven ens. RK:n mukaan se Erik Johansson olisi Johan Markusson Häkkisen vävy.

Laitan omat tietoni koneelta. Kyseessä on Gabrielin jälkeläiset, joista kiinnostaa ensisijaisesti Risto Wacklin, joka on esivanhempiani. Tämä perhe on asunut Pyhärven Häkkilässä. Kysessä on Terhin mainitsema talo. Gabriel on vielä ongelma.

Taulu 1
1. Gabriel Parkkonen
Puoliso: Brita Erkintytär
Lapset:
Martti s. 1720 Saarijärvellä. Tauluun 2.

Taulu 2
2. Martti Gabrielinpoika Parkkonen, Taulusta 1, s. 1720 Saarijärvellä, k. ennen 1767 Saarijärven Häkkilässä l. Pollarissa.
1. Puoliso: Judith Erkintytär Häkkinen l. Pollari, Parkkonen, s. Saarijärven Pyhäjärvellä, k. 1745 Saarijärven Pyhäjärvellä.
2. Puoliso: Anna Heikintytär Kurkela, s. 16.3.1721 Saarijärven Pyhäjärvellä Kurkela, k. 23.4.1777 Saarijärvellä.
Lapset:
1. Lauri s. Saarijärven Pyhäjärvellä.
1. Pertti s. Saarijärven Pyhäjärvellä.
1. Kaisa s. Saarijärven Pyhäjärvellä.
1. Kerttu s. Saarijärven Pyhäjärvellä.
1. Anna s. Saarijärven Pyhäjärvellä.
1. Kristiina s. Saarijärven Pyhäjärvellä.
2. Juho s. 11.11.1750 Saarijärvellä.
2. Risto s. 11.2.1754 Laukaalla. Tauluun 3.
2. Martti s. 1758 Saarijärvellä.
2. Erkki s. 1760 Saarijärvellä.
2. Matti s. 1760 Saarijärvellä.

Taulu 3
3. Risto Martinpoika Parkkonen, Wacklin, Taulusta 2, s. 11.2.1754 Laukaalla, k. 18.6.1808 Saarijärven Pyyrinlahdella Lapinniemi.
Puoliso: 8.1.1780 Laukaalla Margareta Laurintytär Liimatainen, Matila, s. 17.7.1756 Laukaan Sumiaisissa Raikkaus, k. 11.2.1815 Saarijärven Pyyrinlahdella Lapinniemi.

[TerhiA]

2. Risto s. 11.2.1754 Laukaalla. Tauluun 3.
Taulu 3
3. Risto Martinpoika Parkkonen, Wacklin, Taulusta 2, s. 11.2.1754 Laukaalla

Ristoko olisi syntynyt Laukaassa??

(P S : Laukaalaiset käyttävät itse muotoja -ssa/-sta/-seen, joten niitä on syytä muidenkin käyttää.)

[Heikki Koskela]

Ristoko olisi syntynyt Laukaassa??

(P S : Laukaalaiset käyttävät itse muotoja -ssa/-sta/-seen, joten niitä on syytä muidenkin käyttää.)



En ole varmistanut syntymäpaikkaa mutta tuntuu todella virheeltä, että vain hän olisi syntynyt Laukaalla. Asia pitää korjata tiedostoon. Kiitos huomiosta.

[Heikki Koskela]

Ristoko olisi syntynyt Laukaassa??



Varmistin rippikirjasta Riston syntymäpaikan. Hän on syntynyt Saarijärven Häkkilässä.

[JiiPee72]

Ristoko olisi syntynyt Laukaassa??

(P S : Laukaalaiset käyttävät itse muotoja -ssa/-sta/-seen, joten niitä on syytä muidenkin käyttää.)


Eikä pelkästään että me laukaalaiset sitä käytämme, mutta se on myös ihan Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen mukaankin oikea taivutusmuoto nimelle.
Itselläni näin paljasjalkasena laukaalaisena se ottaa korviin jos sen kuulee väärin, tai tässä tapauksessa näkee väärín kirjoitettavan. Ja minulla onkin yleensä tapana neuvoa toisia sen suhteen, kenties se joitakin ärsyttää kun olen useammankin kerran heille siitä sanonut.

[Heikki Koskela]

Eikä pelkästään että me laukaalaiset sitä käytämme, mutta se on myös ihan Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen mukaankin oikea taivutusmuoto nimelle.
Itselläni näin paljasjalkasena laukaalaisena se ottaa korviin jos sen kuulee väärin, tai tässä tapauksessa näkee väärín kirjoitettavan. Ja minulla onkin yleensä tapana neuvoa toisia sen suhteen, kenties se joitakin ärsyttää kun olen useammankin kerran heille siitä sanonut.

Onneksi en ole paljasjalkainen laukaalainen, joten Kotimaisten kielten tutkimuskeskus ei pääse minun kurkkuihini käsiksi :). Kotimainen tutkimuskeskus ei voi sitoa käytettyjä taivutuksia. Se vain on koonnut eri muodoista listan ja suosittelee niitten käyttöä paikallisen tavan mukaan.

Otin Googlella haun sanalle "Laukaalla" ja sain vastaukseski 616 osumaa. Olen omaksunut tämän kirjoitustavan ajat sitten ja ajattelin pitää siitä kiinni, koska sana tarkoittaa Laukaan kuntaa ilman erehtymisen mahdollisuutta. En halua tehdä asiasta suurempaa numeroa. Terveisiä vain Laukaalle. Olen käynuyt siellä ja pidän Laukaan maisemista.

[TerhiA]

Taulu 1
1. Gabriel Parkkonen
Puoliso: Brita Erkintytär
Lapset:
Martti s. 1720 Saarijärvellä. Tauluun 2.
Taulu 2
2. Martti Gabrielinpoika Parkkonen, Taulusta 1, s. 1720 Saarijärvellä.
Missä olet nähnyt Gabriel Parkkosen vaimo Britan kanssa?

Mårten Gabrielsson Parkkonen vihittiin (ChS Saarijärvi) 1.11.1734 ja sen mukaan hän oli Laukaasta. Kun laittaa Laukaan ens. RK:sta hakuun Gabriel, niin löytyy Vesangan Ristolasta Gabriel Larsson, jolla näkyi myös pka Mårten. Vuoden 1711 HK:ssa Gabrielin pso Kirstin sanotaan kuolleeksi. Hänen toinen vaimonsa oli Lisa. En kuitenkaan ollenkaan tiedä, onko Mårtenin tausta tässä. Missä siis olet mainitsemasi vanhemmat nähnyt?
Saarijärven Pyhäjärvenkylään tuli n v1738 myös Gustaf Gabrielsson Parkkonen s (RK) 11.4.1716, k (RK) 21.10.1771, ja vaimonsa Valborg Henriksdr oli Kurkelasta. Voisi olettaa Gustafin ja Mårtenin olleen veljeksiä.

[Heikki Koskela]

Missä olet nähnyt Gabriel Parkkosen vaimo Britan kanssa?

Mårten Gabrielsson Parkkonen vihittiin (ChS Saarijärvi) 1.11.1734 ja sen mukaan hän oli Laukaasta. Kun laittaa Laukaan ens. RK:sta hakuun Gabriel, niin löytyy Vesangan Ristolasta Gabriel Larsson, jolla näkyi myös pka Mårten. Vuoden 1711 HK:ssa Gabrielin pso Kirstin sanotaan kuolleeksi. Hänen toinen vaimonsa oli Lisa. En kuitenkaan ollenkaan tiedä, onko Mårtenin tausta tässä. Missä siis olet mainitsemasi vanhemmat nähnyt?
Saarijärven Pyhäjärvenkylään tuli n v1738 myös Gustaf Gabrielsson Parkkonen s (RK) 11.4.1716, k (RK) 21.10.1771, ja vaimonsa Valborg Henriksdr oli Kurkelasta. Voisi olettaa Gustafin ja Mårtenin olleen veljeksiä.


Risto Wacklin (s. 1754) on ollut minulla lähtöhenkilö taakse päin mentäessä. Häneen saakka tutkimusta olen tehnyt serkkuni kanssa ja Wacklinin nuorempaa sukua on tutkinut Ansa Korhonen, joka on julkaissut omakustanteisen kirjan. Wacklin liittyy Ticcanderin sukuun.

Ristosta taakse päin olen saanut valmista tietoa erään keskisuomalaisen tutkijan välityksellä jota on avustanut eräs toinen entinen keskisuomalainen (muualla asuva). Koska kumpikaan ei esiinny tällä forumilla, en halua mainita nimiä. Olen kuitenkin - tosin varauksin - luottanut saamiini tuloksiin. Aavistin silloin, että tarkistamisen paikka olisi mutta en ole sitä tehnyt. Ovat siis toistaiseksi minulle todennäköisiä tietoja (Gabriel on siis minulle vielä ongelma). Näistä tiedoista ei ole vielä ainakaan haittaa, koska ne ovat ketjun alkupäässä eivätkä johda mihinkään.

Kaatuneitten muistopäivänä

[TerhiA]

Kyseessä on Gabrielin jälkeläiset, joista kiinnostaa ensisijaisesti Risto Wacklin, joka on esivanhempiani.
Taulu 2
2. Martti Gabrielinpoika Parkkonen, Taulusta 1, s. 1720 Saarijärvellä, k. ennen 1767 Saarijärven Häkkilässä l. Pollarissa.
1. Puoliso: Judith Erkintytär Häkkinen l. Pollari, Parkkonen, s. Saarijärven Pyhäjärvellä, k. 1745 Saarijärven Pyhäjärvellä.
2. Puoliso: Anna Heikintytär Kurkela, s. 16.3.1721 Saarijärven Pyhäjärvellä Kurkela, k. 23.4.1777 Saarijärvellä.
Lapset:
1. Lauri s. Saarijärven Pyhäjärvellä.
1. Pertti s. Saarijärven Pyhäjärvellä.
1. Kaisa s. Saarijärven Pyhäjärvellä.
1. Kerttu s. Saarijärven Pyhäjärvellä.
1. Anna s. Saarijärven Pyhäjärvellä.
1. Kristiina s. Saarijärven Pyhäjärvellä.
2. Juho s. 11.11.1750 Saarijärvellä.
2. Risto s. 11.2.1754 Laukaalla. Tauluun 3.
2. Martti s. 1758 Saarijärvellä.
2. Erkki s. 1760 Saarijärvellä.
2. Matti s. 1760 Saarijärvellä.
Taulu 3
3. Risto Martinpoika Parkkonen, Wacklin, Taulusta 2, s. 11.2.1754 Laukaalla, k. 18.6.1808 Saarijärven Pyyrinlahdella Lapinniemi.


Pikkuisen poikkeaa tuosta se lapsilista, jonka olen joskus koostanut.
Juditistahan on perukirja (8.2.1745), jonka mukaan hänellä & Mårtenilla oli lapsia Lars, Bertil, Kaisa, Gertrud ja Anna. Näistä kenestäkään en ole löytänyt jatkomerkintöjä.
Mårtenin ja Annan lapsia sitten nähtävästi
- Johan s RK 11.11.1750, pso 23.5.1774 Kivijärvi Susanna Henriksdr Kokkinen *13.7.1751 Kivijärvi Mannila
- Margeta s RK 20.5.1752, pso Markus Henriksson Liimatainen, Pyyrinlahti
- Krister s RK 11.2.1754, pso 8.1.1780 Laukaa Greta Larsdr *1.2.1756 Laukaa
- Matts s RK 1758, till Österbotten 13.10.1782
- Erik s RK 1760, pso 1.7.1794 Saarijärvi Anna Larsdr Hytönen *24.3.1762 Laukaa
Varmaan tiedätkin, että Krister Mårtensson Parkkosesta löytyy perukirja - mf UK 1529, perukirja no 213, päivätty 30.6.1809. Mainitaan leski Greta ja lapset Johan, Matts ja Lisa.
En muuten näe Krister Parkkosesta käytetyn Wacklin-nimeä.

[Heikki Koskela]

Pikkuisen poikkeaa tuosta se lapsilista, jonka olen joskus koostanut.
Juditistahan on perukirja (8.2.1745), jonka mukaan hänellä & Mårtenilla oli lapsia Lars, Bertil, Kaisa, Gertrud ja Anna. Näistä kenestäkään en ole löytänyt jatkomerkintöjä.
Mårtenin ja Annan lapsia sitten nähtävästi
- Johan s RK 11.11.1750, pso 23.5.1774 Kivijärvi Susanna Henriksdr Kokkinen *13.7.1751 Kivijärvi Mannila
- Margeta s RK 20.5.1752, pso Markus Henriksson Liimatainen, Pyyrinlahti
- Krister s RK 11.2.1754, pso 8.1.1780 Laukaa Greta Larsdr *1.2.1756 Laukaa
- Matts s RK 1758, till Österbotten 13.10.1782
- Erik s RK 1760, pso 1.7.1794 Saarijärvi Anna Larsdr Hytönen *24.3.1762 Laukaa
Varmaan tiedätkin, että Krister Mårtensson Parkkosesta löytyy perukirja - mf UK 1529, perukirja no 213, päivätty 30.6.1809. Mainitaan leski Greta ja lapset Johan, Matts ja Lisa.
En muuten näe Krister Parkkosesta käytetyn Wacklin-nimeä.


Laitan yhden osoitteen, joka viittaa serkkuni tekemiin tutkimuksiin samasta asiasta: http://koti.japo.fi/~jkhpuro/ (http://koti.japo.fi/%7Ejkhpuro/). En osaa sanoa, milloin Parkkosen nimi on muuttunut Wackliniksi. Minulla oli alkuaikoina huono tapa, joka olisi heti pitänyt muuttaa: en merkinnyt lähdetietoja lainkaan ylös. Nyt niitä tarvittaisiin - ainakin todisteiksi.

Jorma Höykinpuron kotisivulla on käytetty Parkkosen toisena sukunimenä myös Wacklinia Ristosta alkaen. Muutoin näyttää hänellä olevan Martti Gabrielinpojan esivanhemmat samat ainakin nimeltänsä kuin minullakin ja niillä nimeltä mainitsemattomilla sukututkijoilla.

[TerhiA]

En osaa sanoa, milloin Parkkosen nimi on muuttunut Wackliniksi. Minulla oli alkuaikoina huono tapa, joka olisi heti pitänyt muuttaa: en merkinnyt lähdetietoja lainkaan ylös. Nyt niitä tarvittaisiin - ainakin todisteiksi.
Jorma Höykinpuron kotisivulla on käytetty Parkkosen toisena sukunimenä myös Wacklinia Ristosta alkaen.

Kyllähän Saarijärveä ja Laukaata koskevat lähteet ovat nyt helposti poimittavissa - kiitos SSHY:n.
Krister Mårtensson Parkkonen ei kertaakaan näy Wacklin-nimisenä, ei Saarijärvellä eikä Laukaassa, jossa asuu välillä vaimonsa kotitalossa. Kuolinmerkinnässään hän on ilman mitään sukunimeä, perukirjassa Parkkosena. Tässä viimeisessä rippikirjamerkinnässä ilman sukunimeä ja yhdellä lapsistaan (Johanilla) nimenä Waklin:
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/saarijarvi/rippikirja_1806-1813_uk623/107.htm

Suunnilleen samanaikaisesti ja suunnilleen samalla alueella lasteni esi-isän, Salmikuukan isännän Heikki Matinpojan (*1746) nuorin poika Elias (*1789, seuraava esi-isä) ryhtyi hattumaakariksi ja otti käyttöönsä sukunimen Salmelin. Isä-Henrikillä ei koskaan näkynyt Salmelin-nimeä, eikä ole koskaan tullut mieleeni sitä hänen yhteydessään käyttää.

Tiedostossasi mainittiin Mårten Gabrielsson Parkkosen vanhemmiksi G P & Brita Eriksdr ja että Mårten olisi synt. v1720.
Saarijärven varhaisissa rippikirjoissa näkyy kaksi pariskuntaa, joissa miehen nimenä oli Gabriel. Toinen oli Gabriel Häkki(nen), pso Kirstin ja toinen oli Gabriel Rahkonen (ei siis Parkkonen), jolla vaimona Brita Eriksdr.
Miten sopii mainitsemasi Mårtenin synt.vuosi 1720 siihen, että hänet vihittiin v1734?

Ihan näin pienenpieninä sivuhuomautuksina asiaan, joka ei tietenkään mitenkään minulle kuulu .......

[Heikki Koskela]

Kyllähän Saarijärveä ja Laukaata koskevat lähteet ovat nyt helposti poimittavissa - kiitos SSHY:n.
Krister Mårtensson Parkkonen ei kertaakaan näy Wacklin-nimisenä, ei Saarijärvellä eikä Laukaassa, jossa asuu välillä vaimonsa kotitalossa. Kuolinmerkinnässään hän on ilman mitään sukunimeä, perukirjassa Parkkosena. Tässä viimeisessä rippikirjamerkinnässä ilman sukunimeä ja yhdellä lapsistaan (Johanilla) nimenä Waklin:
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/saarijarvi/rippikirja_1806-1813_uk623/107.htm

Suunnilleen samanaikaisesti ja suunnilleen samalla alueella lasteni esi-isän, Salmikuukan isännän Heikki Matinpojan (*1746) nuorin poika Elias (*1789, seuraava esi-isä) ryhtyi hattumaakariksi ja otti käyttöönsä sukunimen Salmelin. Isä-Henrikillä ei koskaan näkynyt Salmelin-nimeä, eikä ole koskaan tullut mieleeni sitä hänen yhteydessään käyttää.

Tiedostossasi mainittiin Mårten Gabrielsson Parkkosen vanhemmiksi G P & Brita Eriksdr ja että Mårten olisi synt. v1720.
Saarijärven varhaisissa rippikirjoissa näkyy kaksi pariskuntaa, joissa miehen nimenä oli Gabriel. Toinen oli Gabriel Häkki(nen), pso Kirstin ja toinen oli Gabriel Rahkonen (ei siis Parkkonen), jolla vaimona Brita Eriksdr.
Miten sopii mainitsemasi Mårtenin synt.vuosi 1720 siihen, että hänet vihittiin v1734?

Ihan näin pienenpieninä sivuhuomautuksina asiaan, joka ei tietenkään mitenkään minulle kuulu .......


Sukututkimus on ihmeellisyyksiä täynnä. Jos absoluuttista totuutta hakee, sitä ei löydä - koskaan.

[Heikki Koskela]

Terveiset Saarijärven Häkkilän kylää tunteville ja muillekin. Kävin tekemässä vierailun tänään Häkkilän kylään tutustumassa paikkaan, josta yksi haara esipolviani on lähtenyt (ne Parkkoset).

Ei voi muuta kuin ihmetellä, kuinka karuun korpeen on raivattu uudistila aikoinaan. Joka puolella on ankaraan kivikkoista metsämaata, alavimmilla paikoilla oli pienehköjä peltotilkkuja, jota tuskin 350 vuotta sitten kovin laajalti oli raivattu.

On varmaa, että tuohon aikaan pelkkä maatalous tai karjanpito ei elättänyt ainuttakaan perhettä noilla kivikkoisilla tantereilla. Sen sijaan suurena apuna on ollut aivan Häkkilän kylän laiteille ulottuva Pyhäjärvi ja laajat kruunun aarniometsät kylästä pohjoiseen. Aarniometsät ovat olleet metsätalouden kannalta väärässä paikassa sata vuotta sitten ja ovat sen vuoksi jääneet raiskaamatta. Nyt on tälle alueelle viime vuosisadan puolivälin paikkeilla perustettu kansallispuisto, joka sai nimensä Häkkilän talon mukaan Pyhä-Häkki.

Olisikohan kansallisruonoilijaksi mainittu ruotsinkielinen J.L.Runeberg käynyt nykyisen Pyhä-Häkin maisemissa kun osasi tehdä niin vaikuttavan runon Saarijärven Paavosta ja hänen raadannastaan "tilallansa hallaisella".

Menkää käymään Pyhä-Häkissä. Siellä ei tarvitse pelätä karhuja kuten Nuuksiossa.

[Heikki Koskela]

Löysin kotoa kirjakasan joukosta Reino Kallion toimittaman kirjan: Vanhan Saarijärven historia. Siinä käydään mm. PYhäjärven talojen historiaa läpi ja Häkkilän eli Pollarin talosta on koottu isäntäluettelo. En puutu itse talon historiaan tarkemmin mutta totean vain Martin tulleen taloon väyksi ja menneen naimsiin (1. vaimo) talon tyttären Juditin kanssa. Juditin isä oli Erkki Juhanpoka Häkkinen/Pollari.

Mutta sitten toinen avioliitto merkitsi sitä, että Martin osalta isännyys (vävyys) talossa päättyi siihen ja hän oli kestinä joko Häkkilässä tai jossain muualla. Olisiko arvioni yhtään oikea. Minun sukuhaarallani ei ole ensinkään yhteyttä Häkkilän sukuun.

[Maisa]

Moi
Olen seuraillut keskustelua hiljaisena, sillä sukututkimus on omasta päätöksestä hieman tauolla. Mutta nyt on ihan pakko kysyä: Onko Häkkilä ja Kangashäkki sama vai eri paikka? :oo:

Maisa

[Heikki Koskela]

Moi
Olen seuraillut keskustelua hiljaisena, sillä sukututkimus on omasta päätöksestä hieman tauolla. Mutta nyt on ihan pakko kysyä: Onko Häkkilä ja Kangashäkki sama vai eri paikka? :oo:

Maisa

Tästä asiasta Reino Kallio kirjoittaa seuraavaa: "Laajan Pyhäjärven kylän vanhin talo oli Häkkilä eli myöhempi Pollari, Jonka Mauno Häkkinen 1554 perusti. Samana vuonna syntyi Pyhäjärvelle Mikko Matilaisen uudistalo, joka kuitenkin 1576 mainittiin viimeisen kerran maakirjoissa ja joka ilmeisesti yhdistettiin Häkkilään. Kovin kauaa Häkkilä ei kuitenkaan pysynyt jakamattomana, sillä 1610 se halottiin, jolloin syntyi Paanala. Samoja Häkkisiä saattoi myös olla Niiniveden erämaalle asettunut Niilo Häkkinen, joka pani alulle Kangashäkin talon ja myöhemmän kylän. Alkuperältään Häkkiset olivat todennäköisesti savolaisia, ja sekä Häkkilä, Kangashäkki että Paanala säilyivät koko käsitetltävänä olevan ajan alökuperäisen suvun hallussa."

Vastaus kuuluu siis: suku sama mutta paikka on eri. Nykyinen Pyhä-Häkin kansallispuisto oli nähtävästi Häkkilän talon nautinnassa mutta Kangashäkki ei ollut.

[Maisa]

Kiitos selkeästä vastauksesta. Saarijärvi on edelleen minulle aika tuntematon paikka, vaikka sieltä muutama sukuhaara tuleekin.
Aurinkoista kesäpäivää. Maisa :p:

[Heikki Koskela]

Mitähän lukee Saarijärven rippikirjassa: http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/saarijarvi/rippikirja_1739-1752_uk622/224.htm.

Sivun keskivaiheilla on ilmeisesti aviopari ja heillä lapsi(a). Kyseessä siis Pyhähäkin talo.

[Maisa]

Moi. Tarkoititkohan tätä, olisin näkevinäni siinä:
Inhys K??? (oisko joku talo/torppa)
Gabriels Jan.
Hu (?) Anna Hindsdr.
son L??
B (arn?) ja sitten ei saa mitään selvää
Eipä ollut paljoa apua, toivottavasti joku jatkaa.
Maisa

[Heikki Koskela]

Sitten olisi vielä pahempi kohta, josta on erittäin vaikea saada selvää: http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/saarijarvi/rippikirja_1739-1752_uk622/131.htm

Tämäkin liittyy Pyhähäkin asujaimistoon. Teksti alkaa sivun alusta. Olisiko tässä sama perhe kuin edellisessäkin?

[TerhiA]

Mitähän lukee Saarijärven rippikirjassa: http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/saarijarvi/rippikirja_1739-1752_uk622/224.htm (http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/saarijarvi/rippikirja_1739-1752_uk622/224.htm).
Sivun keskivaiheilla on ilmeisesti aviopari ja heillä lapsi(a). Kyseessä siis Pyhähäkin talo.

Vähän selvennettynä suunnilleen näin:
Anders Pollare
hu Lisa
dr Margetha
bror Johan
hu Carin
inh. Michell Wessman?/Westman?
hu Margetha
inh. Mårten Gabrielsson
hu Anna Henriksdr
son Lars
bror Bertil
inh. Susanna Johansdr
dr Maria
dr Lisa
dr Walborg
dr Agnetha
såld. Hägfeldt
hu Lisa Ersdr
gl pig. Walborg Pellinen död

[Heikki Koskela]

Vähän selvennettynä suunnilleen näin:
Anders Pollare
hu Lisa
dr Margetha
bror Johan
hu Carin
inh. Michell Wessman?/Westman?
hu Margetha
inh. Mårten Gabrielsson
hu Anna Henriksdr
son Lars
bror Bertil
inh. Susanna Johansdr
dr Maria
dr Lisa
dr Walborg
dr Agnetha
såld. Hägfeldt
hu Lisa Ersdr
gl pig. Walborg Pellinen död

Kiitokset Maisa ja Terhi. Kokonaiskuva alkaa vähitellen koostua, mutta jää vielä hieman ehdolliseksi. Ilmeisesti maininta bror Bertil tarkoittaa Mårtenin veljeä. Heidän molempien isä lienee Gabriel, jonka kotipaikka jää vielä epäselväksi koska Martti on itsellisenä Pyhä-Häkissä.

[TerhiA]

Ilmeisesti maininta bror Bertil tarkoittaa Mårtenin veljeä. Heidän molempien isä lienee Gabriel, jonka kotipaikka jää vielä epäselväksi koska Martti on itsellisenä Pyhä-Häkissä.

Saarijärven rippikirjoissa eivät nämä bror- ja syster-merkinnät ole mitenkään yksiselitteisesti perheen isäntään kohdistuvia, vaan saattavat tarkoittaa myös suhdetta edellisen rivin henkilöön. Esim. siellä ylempänä näkyvä bror Johan ei osoittaudu isäntä-Andersin veljeksi, vaan tytär Margetan veljeksi - Johan Andersson *1729, jolle tulee n1747 vaimoksi Karin Persdr *1730.
Tämä bror Bertil on minulle jäänyt tuntemattomaksi, en näe hänestä muita mainintoja.

Ceterum censeo, että tämä viestiketju kuuluisi oikeastaan Keski-Suomen alle, olisi mahdollisten Saarijärven asioista kiinnostuneiden helpommin bongattavissa.

[Heikki Koskela]

Saarijärven rippikirjoissa eivät nämä bror- ja syster-merkinnät ole mitenkään yksiselitteisesti perheen isäntään kohdistuvia, vaan saattavat tarkoittaa myös suhdetta edellisen rivin henkilöön. Esim. siellä ylempänä näkyvä bror Johan ei osoittaudu isäntä-Andersin veljeksi, vaan tytär Margetan veljeksi - Johan Andersson *1729, jolle tulee n1747 vaimoksi Karin Persdr *1730.
Tämä bror Bertil on minulle jäänyt tuntemattomaksi, en näe hänestä muita mainintoja.


Perukirjassa 8.2.1745 (mf ES 3618) Juditin kuoleman jälkeen on lueteltu näköjään elossaolevat lapset: Lauri, Perttu, Kaisa Kerttu ja Anna (kaikki ovat alaikäisiä). Kyseessä on siis Martin poika.

[TerhiA]

Perukirjassa 8.2.1745 (mf ES 3618) Juditin kuoleman jälkeen on lueteltu näköjään elossaolevat lapset: Lauri, Perttu, Kaisa Kerttu ja Anna (kaikki ovat alaikäisiä). Kyseessä on siis Martin poika.

Niin, allaolevastihan olen jo aiemmin kertonut. Nämä maininnat ovat ainoat, missä Bertilin olen tavannut.

Juditistahan on perukirja (8.2.1745), jonka mukaan hänellä & Mårtenilla oli lapsia Lars, Bertil, Kaisa, Gertrud ja Anna. Näistä kenestäkään en ole löytänyt jatkomerkintöjä.

[TerhiA]

Sitten olisi vielä pahempi kohta, josta on erittäin vaikea saada selvää: http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/saarijarvi/rippikirja_1739-1752_uk622/131.htm Tämäkin liittyy Pyhähäkin asujaimistoon. Teksti alkaa sivun alusta. Olisiko tässä sama perhe kuin edellisessäkin?

Kuvittelin vastanneeni jo tähänkin, mutta ilmeisesti oli jäänyt tekemättä. Tuossa digikuvassa on osa valitettavasti ihan lukukelvotonta, mutta olen sen joskus nähnyt selvempänä mf-rullalla. Seuraavat ja edellinen RK tietenkin auttoivat tulkinnassa.
Suunnilleen tällaista:
inh. Mårten Gabrielsson
hu Juditta död
son Lars
gl mohr Judit död
gl mohr Susanna
dr Maria
fahr syster Susanna död
Anders Eriksson i Cauto
Lisa Andersdr i Hännilä
sr Maria
Gustaf Gabrielsson
Anders Johansson Pållari
hu Lisa
Marg: Andersdr
son Johan
syster Marg:

[Heikki Koskela]

Niin, allaolevastihan olen jo aiemmin kertonut. Nämä maininnat ovat ainoat, missä Bertilin olen tavannut.


Äitini opetti minua: "Repetitio mater studiorum est." Olin hätäinen vastauksessani, anteeksi.

[Heikki Koskela]

Olen yrittänyt tutkia edelleen Wacklin-suvun jälkiä alkaen Kokkolan historian selaamisella ja jatkaen edelleen SSS:n kirkonkirjojen tavaamista. Etenemään en ole juurikaan päässyt. Kokkolan historia on hyvä kirja mutta ei ollut apua minulle tai en vain löytänyt haluamaani Wacklinia.

Lopputulemaksi jää vielä toistaiseksi, että Johan Ristonpoika (s. 1780) on käyttänyt sukunimeä Wacklin. Se käy ilmi Saarijärven lastenkirjasta 1833-1850 Lapinniemen talosta.

Mutta yhdestä sotkusta toivoisin huonojen käsialojen tuntijoilta selvitystä. Kyseinen Johannes on syntynyt Laukaalla. Hänet voi löytää Laukaan syntyneistä 1737-1789, filmiltä 405 ja kuvasta 132 lähellä oikean sivun alareunaa. Nimi on merkitty Johannes ja isä on selvästi Christer Mårtensson, muuta en sitte osaa lukeakaan. Voisiko joku illan ratoksi pähkäillä ko kuvaa ja kertoa mitä siinä lukee. Syntymäaikakin on aivan toinen kuin minulla.