Tutkiiko kukaan Hanka-sukua Etelä-Pohjanmaalla

[perttiakokko]

Olen itse ollut tietoinen äitini Hanka-suvusta vasta n. 10 vuotta, kun äitini serkku Riihimäen Herajoelta kertoi, että suku on perimätiedon vanha tsekkiläinen suku, mikä on tullut Suomen (oik. Ruotsin Suomen) lasiteollisuuden (böömiläisiä lasinpuhaltajia tai kristallinkoristelijoita) alkuaikoina johonkin Pohjanmaalle. Tiedän isoisäni syntyneen Kurikassa ja siitä edelleen suku on mennyt Ilmajoelle ja Teuvalle. Teuvan rippikirjoja en saanut tutkittua, kun "silmät pettivät" enkä saanut selvää puutteellisten välineiden takia mikrifilmirullasta. Osa suvusta on levinnyt pohjoiseen (iso-isäni ensin Kemiin ja sitten Inariin, välillä töissä Petsamon Liinahammarissa), isän veli Kemijärvelle, kaksi sisarta USA:han 1910-luvulla Mäki ja Björkman sekä Yksi sisar Ruotsiin sekä Etelä-Pohjanmaalla lienee vieläkin. Isoisän äidin mökki Teuvalla. Tsekissä on muuten ollut Vaclav Hanka-niminen tutkija ja veijari, joka Kalevalan innoittamana kirjoitteli Tsekille yhtä ihanan muinaistaruston. Vasta myöhemmin havaittiin, että Vaclav pani ns. omiaan!! (kts. slaavil. kirjall. kult. kirja wsoy, hki 1936, s. 700-7001). Jos joku tietää enemmän Hangoista, vihjaisisitko.

[Hannu Haapaniemi]

Suku Raitin tutkijajalta Pertti Viereltä löytyy Hankoja tutkimuksessaan
Etelä-Pohjanmaalta (Teuva, Jurva, Kurikka). Hankoja löytyy myös varmaan
muilta tutkijoilta Suku Raitilta.

[Matti Lund]

Olen itse ollut tietoinen äitini Hanka-suvusta vasta n. 10 vuotta, kun äitini serkku Riihimäen Herajoelta kertoi, että suku on perimätiedon vanha tsekkiläinen suku, mikä on tullut Suomen (oik. Ruotsin Suomen) lasiteollisuuden (böömiläisiä lasinpuhaltajia tai kristallinkoristelijoita) alkuaikoina johonkin Pohjanmaalle. Tiedän isoisäni syntyneen Kurikassa ja siitä edelleen suku on mennyt Ilmajoelle ja Teuvalle. Teuvan rippikirjoja en saanut tutkittua, kun "silmät pettivät" enkä saanut selvää puutteellisten välineiden takia mikrifilmirullasta. Osa suvusta on levinnyt pohjoiseen (iso-isäni ensin Kemiin ja sitten Inariin, välillä töissä Petsamon Liinahammarissa), isän veli Kemijärvelle, kaksi sisarta USA:han 1910-luvulla Mäki ja Björkman sekä Yksi sisar Ruotsiin sekä Etelä-Pohjanmaalla lienee vieläkin. Isoisän äidin mökki Teuvalla. Tsekissä on muuten ollut Vaclav Hanka-niminen tutkija ja veijari, joka Kalevalan innoittamana kirjoitteli Tsekille yhtä ihanan muinaistaruston. Vasta myöhemmin havaittiin, että Vaclav pani ns. omiaan!! (kts. slaavil. kirjall. kult. kirja wsoy, hki 1936, s. 700-7001). Jos joku tietää enemmän Hangoista, vihjaisisitko.



Hei,

Olen selvitellyt tuntemieni Etelä-Pohjanmaan Hankojen alkuperää.

Valitettavasti kertomasi perimätiedot eivät sovi niihin Hankoihin, joista jotain tiedän ja jotka sijoittuvat juuri kertomillesi alueille, vaan kaikki jäljitettävissä oleva heidän alkuperänsä pysyy tiukasti 50 kilometrin säteellä nykyisestä Vaasan kaupungista.

Ensinnäkin Laihialle Jurvankylään perustettiin kaksi Hangan taloa vuoden 1690 korvilla (kaikki tarkemmat tiedot minulta löytyvät uudisviljelysten anomuksista yms.), joista toista sitten anottiin Närpiön pitäjän puolelle Teuvalle, jonne se sitten liitettiin. Toinen uudisviljelys, joka oli kivenheiton lähempänä pitäjän kirkkoa Jurvajärvellä, jäi kuulumaan Laihian pitäjään.

Molempia nimitettiin asiakirjoissa Hangoiksi ja Hangasluomiksi, mutta Teuvan taloa enimmäkseen Hangasluomaksi, ja Jurvan taloa enimmäkseen Hangaksi. Etelä-Pohjanmaalla taloilla oli useampia nimiä ja niinpä Teuvan taloa nimitettiin myös niin Tupeksi kuin Tuppiraudaksikin, jolla nimellä se tuli myöhemmin paremmin tunnetuksi.

Hanka -nimi jäi myöhemmin syrjään Teuvan talon asujilta, kun se taas korostui Jurvajärven asujilla niin, että voidaan melko luotettavasti päätellä, että Hanka -lisänimellä varustetut myöhemmin 1700 -luvulla ja sen jälkeen olivat asuneet Jurvan talossa.

Teuvan puolelle jääneen talon perustaja oli Juho Ollinpoika Vähä-Minni (eli Mattila) Isostakyröstä, joka oli Laihian Jokikylän Tarkkasen talon vävy (vo Johanna Sipontytär Tarkkanen). Heidän esivanhempansa tunnen 1500 -luvun puolella syntyneisiin asti. Juholla oli useampia lapsia, jotka kuitenkin jättivät talon autioksi ja hajaantuivat ympäriinsä (nämä on selvitetty). Sepäntaitoja on kyllä näissä sukuhaaroissa.

Teuvan talossa oli sittemmin useampia yrittäjiä, ennen kuin siellä asuttaminen vakiintui 1760 -luvulla erään Kauhajoelta tulleen toimesta. Hanka -nimeä ei näille kellekään tietämäni mukaan periytynyt.


Jurvan taloakin yritteli ensin useampi, mm. Antti Juhonpoika Rahnasto Ilmajoelta, mutta hukkui järveen. Myös tämä talo oli pitkään veroautio ja muutamana vuonna täysin asumatonkin isonvihan molemmin puolin. Vasta kun Taneli Tanelinpoika Viianen Laihian Keskikylästä sai Hangan viljeltäväkseen 1734, se sai pysyvän asujan ja Tanelin suku siellä jatkui useita polvia eteenpäin ja voidaan sanoa, että Hanka -nimisillä 1700 -luvun lopulla ja 1800 -luvun alussa siellä päin on jonkinlainen sukuyhteys Taneli Tanelinpoika Viiaseen.

Siis tässä vaiheessa ei ole Hangoilta löydettävissä ulkomaalaisia juuria.

Vaasan ympärillä oli ruukkeja, joissa työskenteli myös ulkomailta tulleita ammattimiehiä, enimmäkseen Ruotsin puolelta, tai sellaisia, jotka olivat tulleet ulkomailta ensin johonkin Etelä-Suomen ruukkiin.

Jurvaa lähinnä sijaitsi näistä Bergan lasiruukki Pirttikylässä ja sielläkin toimi joitakin ulkomaalaisia lasinpuhaltajia. Myös useampi jurvalainen ehti toimia lasiruukin palveluksessa.

Luonnollisesti jotkut paikalliset ovat avioituneet ruukkien ulkomaalaissyntyisten kanssa, mutta minulla ei ole tiedossa niin kattavasti tietoa 1800 -luvun lopulla eläneistä Jurvan Hangoista, että osaisin sanoa, onko joku heistä avioitunut ulkomaalaisen lasinpuhaltajan kanssa ja missä vaiheessa, mutta siitä olen varma, että sellaista avioliittoa ei ollut vielä viittaamissani sukupolvissa 1700 -luvulla.

Jos jollakin sukuhaaralla sattuu olemaan tällainen avioliitto, ulkomaille menevä juuri on kyllä tullut niin myöhään, että siitä uskoisi olevan aika luotettavaa muistitietoa vielä elävienkin joukossa ja esimerkiksi vanhoja valokuvia sukuun tulokkaasta perhealbumeissa ja muita aika tuoreita todisteita.

Hangan ja Hangasluoman talojen suvuista on kyllä valmisteilla selvityksiä, joita saatetaan julkistaa melko piankin.

terv Matti Lund

[perttiakokko]

Hei Martti!

Kiitoksia viestistäsi! Tästäkin selvittämästäni Hanka-suvusta on joku haara muuttanut Vaasaan, tosin vasta 1902 (Hanka Sameli Petteri & Susanna Katariina os. Mäkynen). Varhaisin Hanka minulla tällä hetkellä on Fabian Samelinp. Hanka (s. 12.12.1833 Jurvassa, muutti Ilmajoelle, missä murhattu 31 (?)4.1884. Täytynee katsoa, kun sain nyt uudet lasit, mihin Jurvassa päädytään.

terv. Pertti Kokko Enontekiöltä

[Matti Lund]

Hei Martti!

Kiitoksia viestistäsi! Tästäkin selvittämästäni Hanka-suvusta on joku haara muuttanut Vaasaan, tosin vasta 1902 (Hanka Sameli Petteri & Susanna Katariina os. Mäkynen). Varhaisin Hanka minulla tällä hetkellä on Fabian Samelinp. Hanka (s. 12.12.1833 Jurvassa, muutti Ilmajoelle, missä murhattu 31 (?)4.1884. Täytynee katsoa, kun sain nyt uudet lasit, mihin Jurvassa päädytään.

terv. Pertti Kokko Enontekiöltä


Hei, kyllä tämä Fabian on ihan sitä Taneli Tanelinpoika Viiasen aloittamaa Hangan haaraa, eli

TTV & AJR --> Matti H (vo Marketta Joonaant. Kesti) --> Sameli H (vo Susanna Matint. Valkama [Hahto]) --> Natanaeli H (vo Maija Jaakont. Hannula) --> Sameli H (Maija Juhont. Heikkilä Kauhajoelta) --> Fabian H s. 12.11.1833 (rippikirjassa s.aika 12.12.1833).

Fabian ja hänen sisaruksensa näyttäisivät hajaantuneen Jurvasta Ilmajoelle vuosien 1854...1858 välillä, enkä ole selvitellyt itselleni sen jälkeistä aikaa heidän kohtaloistaan.

Tämä tekee erittäin mielenkiintoiseksi avaamasi ketjun aiheen.

Tunnen aika hyvin Fabianin esipolvien vaiheet Jurvassa, Laihialla, Kurikassa ja Teuvalla, ja kysymys on ihan paikallisista perussuvuista näillä seuduilla, mutta Fabianin ja hänen sisarustensa vaiheet myöhemmin Ilmajoella ovat jääneet minulta selvittämättä.

Nähdäkseni viittaamasi mahdollisen ulkomaalaisen juuren todenperäisyys jää riippumaan siitä, onko sellainen yhteys löydettävissä Fabianin ja hänen sisarustensa vaiheista Ilmajoella 1800 -luvun loppupuolella. - Siis jos se liittyisi nimenomaan jotenkin Hangan sukuun ja Fabianilla olisi siinä asiassa jokin rooli? - Toistaiseksi sellainen mahdollisuus vaikuttaa epäilyttävältä (samanlaisia tarinoita kaukomailta tulleesta esivanhuksesta on liikkeellä hyvin monista E-P:n talollissuvuista eikä niissä ole mitään perää), mutta toivottavasti saat asiaan selvyyden. Sen pitäisi olla sangen vaivatonta, sillä mm. SSHY:n sivuilla on hyvälaatuisia vedoksia Ilmajoen rippikirjoista, joten asiaan saattaa tulla jotain selkoa selailemalla tarpeeksi niitä sivuja.

terv Matti Lund

[ruupeli]

Vieläkö mahtaa Hanka -suku kiinnostaa.

Minulla on yhdestä haarasta luetteloa aika kauas. Omatekemä tietojen keruu ei ole enkä ole tarkistanut. On Snäll:ä Granbäck:ä, Riskua, Kestiä, Riihimäkeä, Tuoria, Potkaa, jne.