Arkistonäkymässä ei tällä hetkellä lainaus erotu varsinaisesta viestistä. Suosittelemme että vilkaisette ns. täydellistä versiota: : Murhasaaret
Seppo Niinioja
07.05.09, 10:03
Tämänaamuisessa television säätiedotuksessa oli kuva ja sääolosuhteet Nokian Murhasaaresta. Hehän poimivat mielellään kaikenlaisia erikoisia paikannimiä mukaan.
Haku Kansalaisen karttapaikasta osoitti, että Murhasaari-nimeä on nykykartoissa seitsemän kappaletta. Nokian Murhasaari on nykyään niemi, jonka kautta kulkee Tampere-Pori-valtatie.
Koetan usuttaa Sukuvainukoiraa ja muita selvittämään, mistä tämä (nykyisen) Nokian Murhasaari (http://kansalaisen.karttapaikka.fi/linkki?scale=8000&text=Nokian+Murhasaari&y=6821864&x=2464574&lang=FI) on saanut nimensä. Muutkin saman nimiset paikat ovat kiinnostavia.
Seppo Niinioja
jyrkienator
07.05.09, 10:26
Heimoriiasta rakettu
http://www.karuse.info/index.php?option=com_content&view=article&id=244:murhasaaren-synty&catid=25:aulis-murto&Itemid=15
Nokian Siuron Murhasaareen liittyy oikea tarina, jota en nyt muista, mutta tuo paikka on todellinen automurhapaikka, Joka vuosi siinä kuolee ainakin yksi autoilija! Paikka on tosi vaikea ajettava niin kesäkelillä kuin talvellakin. Tuosta kartasta ei näy sitä, että molemmin puolin siltaa on jyrkät pitkät nousut/laskut, joten alaspäin tullessa auton vauhti kiihtyy huomaamatta niin kovaksi, että huonolla kelillä tai huonolla näkyvyydellä siinä tulee helposti nokkakolari. Tämä Murhasaari on siis syvässä rotkossa. Siinä, kun ensin on päässyt mäen alas ja sillalle, tulee monelle mieleen, että pitää ohittaa hitaammin edessä ajanut auto ylämäessä (liikennemerkki jää oikealle toisen auton varjoon) ja näin tie ei riitäkään. Minusta tuo on ihan kammottava paikka. Kun vasta ajokortin saanut poikani joutui kulkemaan työmatkansa kaksi kertaa päivässä tuon sillan yli, niin kuuntelin aina sydän syrjälläni radiota onnettomuuksista.
Kerran eräs nokialainen äiti kertoi, että hänen 25-vuotias poikansa oli kuollut kolarissa tuolla sillalla. Hän sanoi kuulleensa radiosta onnettomuudesta ja kun sitten muutaman tunnin kuluttua ovikello soi ja ovella seisoi poliisi, niin hän arvasi heti, mitä asiaa poliisilla oli.
Semmoinen Murhasaari se on Siurossa, varokaa!
Muutkin saman nimiset paikat ovat kiinnostavia.
Kelpaisiko sellaiseksi Kiskon Kirkkojärvessä oleva Raatholma? Pieni saari sijaitsee muinaisen Haapaniemen linnan raunioiden edustalla ja kansanperinteen tarun mukaan siellä sai surmansa joku (Juha V. varmaan tietää tarkemmin) Haapaniemen isännän sukulainen murhattuna tai kaksintaistelussa tai vast.
t. Olavi A.
http://kansalaisen.karttapaikka.fi/kartanhaku/osoitehaku.html?cx=2468486&cy=6680850&scale=16000&tool=siirra&lang=en-GB
Tällaista olen kirjoitellut blogiini 3.3.2008
Kiskon Haapaniemen kartanosta on säilynyt paljon tarinoita (http://juhansuku.blogspot.com/2008/02/haapaniemen-kartanolinnasta.html), joista tosin osa lienee yleiseurooppalaista kertomaperinnettä. Tässä yksi Suomen Muinaistieteellisen Seuran tutkimusmatkallaan 1870-luvun alussa muistiin merkitsemä.
Haapaniemen loistavassa hovissa asui muinen eräs mahtava ja rikas sotaherra nimeltä Arvid Horn. Hänellä oli suuri läänitysmaa, jota hän hallitsi kuin itsevaltias ruhtinas. Läänitysalueensa suuruutta todisti myöskin alamaistensa paljous, jotka määrättyinä vuoden päivinä toivat hänelle veroa, jotka tavallisesti maksettiin luonnossa.Niinpä kerrotaan, kuin toinen pää veron maksajien hevosjonosta oli Haapaniemessä, toinen oli vasta noin penikulman päässä olevassa Kurkelan kylässä. Kalavero piti maksettaman elävillä kaloilla, joita säilytettiin Haapaniemen rannassa olevassa järven lahdessa, joka sitä varten oli järvestä erilleen aidattu.
Jos ei Horn -herralta puuttunut rikkautta, niin ei hänellä valtaakaan liian vähän ollut. Kirkossa ei saatu koskaan yhteen soittaa ennen kuin Horn -herra oli saapunut kirkkoon taikka antanut merkkiä Haapaniemestä. Hän oli myöskin läänissään sekä ankarin tuomari että laupein armahtaja niille, jotka häneen turvasivat. Jos rikoksen tekijä kerkesi ennen syyttäjää tarttua hänen ovensa kädensijaan, niin hän sai anteeksi pahan tekonsa, mutta jos se tapahtuikin päin vastoin, niin rikoksellinen pidettiin vankeudessa Haapaniemen suuressa holvikellarissa siksi, kun hän oli tutkittu, tuomittu ja rangaistu.
Ei ainoastaan rikolliset, vaan vieläpä hänen oma kaunis viaton tyttärensä Sigridkin sai 15 vuotta kestää Haapaniemen hovin alla olevassa vankihuoneessa isänsä ankaruutta. Asian laita oli seuraava;
Neiti Sigrid sai yhtä haavaa kaksi kosijaa. Toiseen hän rakastuikin kohta, mutta isä ei antanut hänen sitä ottaa, vaan vaati häntä vastenmielisesti toiseen suostumaan. Koska asia oli näin kaksipäinen, niin ei muu sitä selväksi saanut kuin sulhaisten kaksintaistelu. Se tapahtui Haapaniemen kohdalla, keskellä järveä olevalla pienellä saarella.
Mutta mikä onnettomuus! Neiti Sigridin lemmitty saikin siinä surmansa, josta syystä mainittua saarta ruvettiin kutsumaan Raatoholmaksi. Mutta tytär, joka oli perinyt isänsä itsepäisen luonnon, ei sittenkään suostunut isänsä vaatimukseen, josta syystä tämä piti häntä jo edellä mainitussa vankeudessa.
"Nokian Murhasaari on nykyään niemi, jonka kautta kulkee Tampere-Pori-valtatie. Koetan usuttaa Sukuvainukoiraa ja muita selvittämään, mistä tämä (nykyisen) Nokian Murhasaari on saanut nimensä."
Muistaisin, että jättiläinen oli suuttunut poikaansa ja viskaisi tätä kivellä. Kivi kuitenkin osui pahasti, ja poika kuoli. Siitä nimitys Murhasaari. Tarkennan, jos löydän kirjallisuudesta lisää.
että jättiläinen oli suuttunut poikaansa ja viskaisi tätä kivellä. Kivi kuitenkin osui pahasti, ja poika kuoli. Siitä nimitys Murhasaari.
Nykyäänhän murha ja tappo tarkoittavat eri asioita, ennen ilmeisesti tarkoittivat osittain samaa. Vai käytettiinkö murha-sanaa ihmisen tappamisesta ja tappo-sanaa eläimen tappamisesta? Surmaamisestakin on puhuttu, tavallisessa puheessa se taitaa olla nykyään harvinainen ilmaisu.
Marjatta
"Nokian Murhasaari on nykyään niemi, jonka kautta kulkee Tampere-Pori-valtatie. Koetan usuttaa Sukuvainukoiraa ja muita selvittämään, mistä tämä (nykyisen) Nokian Murhasaari on saanut nimensä."
Muistaisin, että jättiläinen oli suuttunut poikaansa ja viskaisi tätä kivellä. Kivi kuitenkin osui pahasti, ja poika kuoli. Siitä nimitys Murhasaari. Tarkennan, jos löydän kirjallisuudesta lisää.
Saman tarinan olen kuullut Nokian Murhasaaresta. Lähdettä en muista.
Nokian Siuron Murhasaareen liittyy oikea tarina, jota en nyt muista, mutta tuo paikka on todellinen automurhapaikka, Joka vuosi siinä kuolee ainakin yksi autoilija! Paikka on tosi vaikea ajettava niin kesäkelillä kuin talvellakin. Tuosta kartasta ei näy sitä, että molemmin puolin siltaa on jyrkät pitkät nousut/laskut, joten alaspäin tullessa auton vauhti kiihtyy huomaamatta niin kovaksi, että huonolla kelillä tai huonolla näkyvyydellä siinä tulee helposti nokkakolari. Tämä Murhasaari on siis syvässä rotkossa. Siinä, kun ensin on päässyt mäen alas ja sillalle, tulee monelle mieleen, että pitää ohittaa hitaammin edessä ajanut auto ylämäessä (liikennemerkki jää oikealle toisen auton varjoon) ja näin tie ei riitäkään. Minusta tuo on ihan kammottava paikka. Kun vasta ajokortin saanut poikani joutui kulkemaan työmatkansa kaksi kertaa päivässä tuon sillan yli, niin kuuntelin aina sydän syrjälläni radiota onnettomuuksista.
Kerran eräs nokialainen äiti kertoi, että hänen 25-vuotias poikansa oli kuollut kolarissa tuolla sillalla. Hän sanoi kuulleensa radiosta onnettomuudesta ja kun sitten muutaman tunnin kuluttua ovikello soi ja ovella seisoi poliisi, niin hän arvasi heti, mitä asiaa poliisilla oli.
Semmoinen Murhasaari se on Siurossa, varokaa!
Nyt on onneksi tienpitäjä havainnut asian. Ns. ohituskaitojen ja vastaantulevien kaistan väliin on mäkiin tehty keskikaide. Pientareita levennetty. Ja ennekaikkea se levähdyspaikka - johon jarruttavat ja josta lähtevät autoilijat - aiheuttivat vaaratilanteita, on poistettu. Huomettavasti aiempaa turvallisemmalta vaikutti paikka viikko sitten siitä mennen tullen ajaessani. Paha on vieläkin kuitenkin notko syksyn ja talven liukkailla. Syy onnettomuuksiin on kuitenkin useimmiten ratin ja penkin välissä. Joten varovaisuus on paikalla paikallaan.
Tuossa muuten kelikameran on-line -kuva paikalta http://www.tiehallinto.fi/alk/frames/kelikamerat-frame.html . Ei näytä nyt liukkaalta.
EDIT. Jahas ei se linkki suoraan siihen mennytkään. Ota tie 11 ja Nokia Murhasaari
Tämänaamuisessa television säätiedotuksessa oli kuva ja sääolosuhteet Nokian Murhasaaresta. Hehän poimivat mielellään kaikenlaisia erikoisia paikannimiä mukaan.
Haku Kansalaisen karttapaikasta osoitti, että Murhasaari-nimeä on nykykartoissa seitsemän kappaletta. Nokian Murhasaari on nykyään niemi, jonka kautta kulkee Tampere-Pori-valtatie.
Koetan usuttaa Sukuvainukoiraa ja muita selvittämään, mistä tämä (nykyisen) Nokian Murhasaari (http://kansalaisen.karttapaikka.fi/linkki?scale=8000&text=Nokian+Murhasaari&y=6821864&x=2464574&lang=FI) on saanut nimensä. Muutkin saman nimiset paikat ovat kiinnostavia.
Seppo Niinioja
Hei!
Veljelläni on täällä Nokian Murhasaaren lähellä kesämökki, jonne ajetaan Murhasaaren sillan kautta. Kysyin veljeltäni juuri äsken, mistä saari tai nykyäänhän se on niemi, on saanut nimensä. Veljeni sanoi, että siitä on montakin tarinaa olemassa. Vanhin tarina, minkä hän on kuullut, on jo pakanuuden ajalta. - Oli kuulemma tyttö ja poika, rakastavaiset, jotka kävivät siellä saaressa "muhimassa". Tytön isä ei kuitenkaan tästä pojasta tykännyt. Hän otti eräänä iltana jousipyssyn ja ampui nuolen poikaa kohti. Mutta nuoli osuikin tyttöön ja surmasi tämän. Isä murhasi siis oman tyttärensä, siitä saaren nimi Murhasaari.
Toinen tarina kertoo, että isonvihan aikana eräs venäläinen kenraali tai joku iso sotapäällikkö sai siellä surmansa.
Kolmannen tarinan mukaan nuijasodan aikana suuri joukko pohjalaisia talonpoikia surmattiin siellä ja heidät haudattiin saaren läheisyydessä oleville pelloille.
Kammottavaa!
t. Maisa M
Lyhyenä aikana Murhasaaren sillalla on tapahtunut monta liikenneonnettomuutta. Ei kai ole mahdotonta, että vuosisatojen kuluessa Murhasaaressa on tapahtunut useampiakin murhia?
Marjatta
Lyhyenä aikana Murhasaaren sillalla on tapahtunut monta liikenneonnettomuutta. Ei kai ole mahdotonta, että vuosisatojen kuluessa Murhasaaressa on tapahtunut useampiakin murhia?
Marjatta
Mutta ei kai ne murhia ole, liikenneonnettomuudet?
Erkki Järvinen
11.05.09, 13:52
Mutta ei kai ne murhia ole, liikenneonnettomuudet?
Jos paikassa mikä tiedetään vaaralliseksi, niin tiedä sitten vaikka niin olisikin asian laita!
nimimerkillä ei autoilija
Alkuperäinen lähettäjä Maisa M http://suku.genealogia.fi/images_Suomi_1/viewpost.gif (http://suku.genealogia.fi/showthread.php?p=40333#post40333)
Mutta ei kai ne murhia ole, liikenneonnettomuudet?
Jos paikassa mikä tiedetään vaaralliseksi, niin tiedä sitten vaikka niin olisikin asian laita!
nimimerkillä ei autoilija
Erkki, tarkoitin sitä, että se Murhasaari oli saanut nimensä jo paljon aikaisemmin ennenkuin autoja oli keksittykään! :cool: Ja kyllä , liikenteessä voidaan tehdä ainakin itsemurhia, valitaan vastapuoleksi vain tarpeeksi jämerä auto, esim. rekka ja ajetaan sitten kylmän rauhallisesti sen alle.
Se on kyllä niin väärin sitä vastapuolta kohtaan, joka joutuu sitten syytetyksi ilman omaa syytään!
terv. Maisa
Erkki Järvinen
11.05.09, 15:37
Erkki, tarkoitin sitä, että se Murhasaari oli saanut nimensä jo paljon aikaisemmin ennenkuin autoja oli keksittykään! :cool: Ja kyllä , liikenteessä voidaan tehdä ainakin itsemurhia, valitaan vastapuoleksi vain tarpeeksi jämerä auto, esim. rekka ja ajetaan sitten kylmän rauhallisesti sen alle.
Se on kyllä niin väärin sitä vastapuolta kohtaan, joka joutuu sitten syytetyksi ilman omaa syytään!
terv. Maisa
Olen aivan samaa mieltä kanssasi, mutta kaikkea sattuu myös maantiellä vaikka sitten ajettaisiin hevosella. - No murhasaari tietenkin on nimensä saanut ties kuinka kauan aikaa sitten.
http://www.aamulehti.fi/mediagalleria/aamulehti/yleinen/1459/
Google löytää hakusanalla: Murhasaari tuon saman.
Kun nyt oikein tästä Murhasaaresta ruvettiin keskustelemaan, niin kerron, miltä minusta on aina tuntunut, kun lähestyn tuota paikkaa.
Tulenpa sitten Tampereelta tai Porista päin tunne on sama. Mäen päällä velloo mahanpohjasta, kun katson sinne alas "syvyyteen", jossa on kapea silta ja sen alla vellova virta. Joessahan on vähän aikaisemmin Siuron koski. Tuntuu kuin syöksyisi vuoristorataan pää edellä ja koko ajan ajatellen, että vauhti kiihtyy, kiihtyy ja mitä tapahtuu alhaalla. Selviänkö tästä elävänä. Se on ihan sama kuka on kuski, ajanko itse vai olenko linja-autossa. Toisen kyydissä on ehkä pelottavampaa, kun itse ajaessa voi koko ajan jarruttaa, ettei vauhti nouse liikaa.
Make kertoi, että sinne on laitettu nyt levennyskaistoja ja poistettu se levähdys/näköalapaikka sieltä sillan kupeesta. Hyvä niin!!
Turun tiellä on jossain vastaavalla kohtaa samanlainen notko, mutta se on lievempi, eli nousut/laskut asettuvat pidemmälle matkalle, joten paikka ei ole niin pelottava. Eikä sen nimi ole Murhasaari. :eek:
Seppo Niinioja
11.05.09, 22:52
Nokian Siuron Murhasaareen liittyy oikea tarina, jota en nyt muista, mutta tuo paikka on todellinen automurhapaikka, Joka vuosi siinä kuolee ainakin yksi autoilija! Paikka on tosi vaikea ajettava niin kesäkelillä kuin talvellakin. Tuosta kartasta ei näy sitä, että molemmin puolin siltaa on jyrkät pitkät nousut/laskut, joten alaspäin tullessa auton vauhti kiihtyy huomaamatta niin kovaksi, että huonolla kelillä tai huonolla näkyvyydellä siinä tulee helposti nokkakolari. Tämä Murhasaari on siis syvässä rotkossa. Siinä, kun ensin on päässyt mäen alas ja sillalle, tulee monelle mieleen, että pitää ohittaa hitaammin edessä ajanut auto ylämäessä (liikennemerkki jää oikealle toisen auton varjoon) ja näin tie ei riitäkään. Minusta tuo on ihan kammottava paikka. Kun vasta ajokortin saanut poikani joutui kulkemaan työmatkansa kaksi kertaa päivässä tuon sillan yli, niin kuuntelin aina sydän syrjälläni radiota onnettomuuksista.
Kerran eräs nokialainen äiti kertoi, että hänen 25-vuotias poikansa oli kuollut kolarissa tuolla sillalla. Hän sanoi kuulleensa radiosta onnettomuudesta ja kun sitten muutaman tunnin kuluttua ovikello soi ja ovella seisoi poliisi, niin hän arvasi heti, mitä asiaa poliisilla oli.
Semmoinen Murhasaari se on Siurossa, varokaa!
Kun hetin tuon kysymyksen tänne, ajattelin että ehkä jopa HisKistä löytyisi viime vuosisadoilta todellinen murhatapaus, joka olisi tuon nimen alkuna. Nimi taitaa kyllä olla vanhempaa perua. Siuron kylä on aikaisemmin kuulunut osaksi Pirkkalaan, osaksi Suoniemeen (ks. www.siuro.net (http://www.siuro.net) ) ja molemmissa on murhia HisKin kattamalla kaudella tapahtunut. Jotenkin mielikuvitukseeni vetoaisi erityisesti Pirkkalan Kankaantaassa 27.8.1857 murhattu avioton tyttölapsi, jota ei ole nähtävästi edes kastettu. Kankaantaka ei tosin näy olevan kovinkaan lähellä Siuroa.
Nurmijärvelläkin on Aleksin Kiven syntymämökin kulmalta Palojoella Tuusulaan päin mentäessä aika hulppeat mäet ja joki pohjalla, mutta ei varmaankaan läheskään noin paha. Pelotti silti ensi kerroilla, eikä oikein uskaltanut sääntömääräistä 80 km/h lasketella.
Seppo Niinioja
Anteeksi että vastaus viipyi, olin lomilla.
Tarkoitin sanoa, että paikasta kerrotaan useita erilaisia murhatarinoita.
Onhan mahdollista, että niistä on tosia useampikin kuin yksi tarina, koska ajanjakso on pitkä, vaikkei ihan jättiläisten ajoista lähdettäisikään laskemaan. Joten ei ole tarpeen kiistellä, mikä tarina nimenomaan olisi se oikea tarina. Oikeita tarinoita voi olla useita. Kyllä näin dramaattisen nimen taustalla varmasti jotain piilee.
Liikenneonnettomuudet mainitsin vertailun vuoksi sen takia, etta autoilun ajanjakso on lyhyt, ja silti samassa paikassa on tapahtunut monta onnettomuutta. Mieleeni ei edes tullut, että ne olisivat murhia. (Mutta kun nyt tarkemmin ajattelen, niin mahdollistahan sekin olisi, että jokin olisi ollut murha, vaikkei se nyt tähän nimikeskusteluun liitykään!)
Mitä tulee itse siltaan, muistan kun muinoin siitä jouduin kulkemaan, jännitin kovasti. Jos autossa oli raskas kuorma, piti ottaa vauhtia alamäessä, että auto jaksoi vetää ylös Nokiallepäin menevän mäen. Tällainen vauhdinotto saattoi olla syynä sillalla tapahtuviin onnettomuuksiin. Niistä ajoista autojen voima on parantunut ja mäkeä on loivennettu mm. nostamalla silta ylemmäs, niin ettei enää samanlaista ongelmaa ole.
Marjatta
Saattaahan muistini tässä asiassa pettääkin, mutta tulkoon kuitenkin mainituksi, että Viljo Iisalo joskus 1955-60 kirjoitti Siuron (vai oliko Nokian tai koko vanhan Pirkkalan) paikannimistä Nokian Uutisiin. Hän taisi käsitellä myös Murhasaarta ja jos oikein muistan niin nimi juontuu hänen kertomansa mukaan jostain sotaisesta tapahtumasta vuosisatoja sitten.
Kansakielessähän murha, surma ja tappo ovat olleet synonyymejä. Vasta juristit ovat lähempänä nykyaikaa kehitelleet niille merkityseroja.
Paikallishist. terv.
JormaV
Kun nyt oikein tästä Murhasaaresta ruvettiin keskustelemaan, niin kerron, miltä minusta on aina tuntunut, kun lähestyn tuota paikkaa.
Tulenpa sitten Tampereelta tai Porista päin tunne on sama. Mäen päällä velloo mahanpohjasta, kun katson sinne alas "syvyyteen", jossa on kapea silta ja sen alla vellova virta. Joessahan on vähän aikaisemmin Siuron koski. Tuntuu kuin syöksyisi vuoristorataan pää edellä ja koko ajan ajatellen, että vauhti kiihtyy, kiihtyy ja mitä tapahtuu alhaalla. Selviänkö tästä elävänä. Se on ihan sama kuka on kuski, ajanko itse vai olenko linja-autossa. Toisen kyydissä on ehkä pelottavampaa, kun itse ajaessa voi koko ajan jarruttaa, ettei vauhti nouse liikaa.
Tarkoittaakohan tämä kuvaus eri paikkaa? Sitä kamalaa pystysuoraa Siuron mäkeä, jota jokainen henkeään arvostava yritti kaikin keinoin karttaa? Varmaan sekin on nykyään loivennettu. On hyvin kauan kun kuljin sitä kautta, mutta muistaakseni sen mäen lähellä oli koski. Rautatie kulki siitä läheltä.
Siuronkoskessa piti Suomen tunnetuin ITE-taiteilija Martti Hömppi monen vuonna näyttelyitään, onkohan hänen teoksiaan enää näytteillä?
Marjatta
Tarkoittaakohan tämä kuvaus eri paikkaa? Sitä kamalaa pystysuoraa Siuron mäkeä, jota jokainen henkeään arvostava yritti kaikin keinoin karttaa? Marjatta
Tarkoitan juuri sitä Murhasaaren yli menevää siltaa. Eli sama paikka mistä sinäkin kirjoitat. Mainitsin ehkä harhauttavasti koskesta, joka on tästä paikasta jonkin matkaa Nokialle päin eli Siuron keskustasssa.
Tässä joessa oli jokunen kymmenen vuotta sitten hyviä rapuja. Kävimme ravustamassa ilman mitään mertaa. Meillä oli vain kaloja, jotka pantiin illan tullen keppiin kiinni ja keppi työnnettiin joen pohjaan. Sen jälkeen vain odoteltiin. Pimeän tullen käytiin taskulampun valossa kokemassa pyydyksemme. Joskus oli montakin rapua yhden ja saman kalan kimpussa. Kun ensin voitti pelon tarttua rapua niskasta ja sitten vielä turrutti itsensä, että keitti ne elävältä, niin olivat tosi maukkaita. Nykyistä rapukantaa en tiedä. Ei ole enää ollut tilaisuutta käydä siellä ravustamassa.
Tarkoitan juuri sitä Murhasaaren yli menevää siltaa. Eli sama paikka mistä sinäkin kirjoitat. Mainitsin ehkä harhauttavasti koskesta, joka on tästä paikasta jonkin matkaa Nokialle päin eli Siuron keskustasssa.
No ei siinä Murhasaaren sillan lähellä ainakaan rautatietä ole. Siuronkosken yli kuitenkin on, mutta matkaa on Murhasaaren sillalta alavirtaan Siuronkoskelle linnuntietä noin 3,5 km. Tai siis lähellä ja lähellä... :confused:
http://kansalaisen.karttapaikka.fi/karttalinkki/karttalinkki.html?map.x=299&map.y=290&cx=2466131&cy=6819885&scale=40000&tool=siirra&styles=normal〈=FI&tool=siirra (http://kansalaisen.karttapaikka.fi/karttalinkki/karttalinkki.html?map.x=299&map.y=290&cx=2466131&cy=6819885&scale=40000&tool=siirra&styles=normal&lang=FI&tool=siirra)
Näin tämän aamun Aamulehdessä:
Piikki
Onko ihan pakko päästä ohi?
Sama toistuu joka kerta Nokian Murhasaaren sillan jälkeen.
Ajan reilua satasta pitkin ohituskaistaa. Näen sivupeilistä, että Audi, Volvo ja Sedan kiihdyttävät vasenta kaistaa ohittaakseen minut. Sieltä ne tulevat perä perää, vaikka ohituskaista ihan pian päättyy.
Hillitsen itseni ja pidän nopeuteni reilussa satasessa. Kansalaistottelemattomuuden raja kulkee kymmenen prosentin ylinopeudessa. Väärin sekin, totta.
Hillittömällä posottamisella herrat pääsevät ohitseni ja jäävät sitten niille sijoilleen siihen eteeni.
Ehkä syy on se, että autoni on Fiat Punto. Ison auton egoon ei sovi jäädä pienten taakse.
Sari Torvinen
Sami Lehtonen
23.05.09, 10:40
Näin tämän aamun Aamulehdessä:
Piikki
Onko ihan pakko päästä ohi?
Sama toistuu joka kerta Nokian Murhasaaren sillan jälkeen.
Ajan reilua satasta pitkin ohituskaistaa. Näen sivupeilistä, että Audi, Volvo ja Sedan kiihdyttävät vasenta kaistaa ohittaakseen minut. Sieltä ne tulevat perä perää, vaikka ohituskaista ihan pian päättyy.
Hillitsen itseni ja pidän nopeuteni reilussa satasessa. Kansalaistottelemattomuuden raja kulkee kymmenen prosentin ylinopeudessa. Väärin sekin, totta.
Hillittömällä posottamisella herrat pääsevät ohitseni ja jäävät sitten niille sijoilleen siihen eteeni.
Ehkä syy on se, että autoni on Fiat Punto. Ison auton egoon ei sovi jäädä pienten taakse.
Sari Torvinen
Hauska juttu. Pohdituttamaan vain jää, mikä auto on Sedan :D:
Heikki Koskela
23.05.09, 10:52
Hauska juttu. Pohdituttamaan vain jää, mikä auto on Sedan :D:
Normaali käytäntöhän se on, että ohi mennään. Sedan on jokatapauksessa isompi ja kalliimpi kuin Punto - ajattelisin.
Sami Lehtonen
23.05.09, 11:09
Normaali käytäntöhän se on, että ohi mennään. Sedan on jokatapauksessa isompi ja kalliimpi kuin Punto - ajattelisin.
Sedan se oli Lada 1200L:kin, isompi saattoi olla - ei painoltaan tosin, mutta ainakaan ei kalliimpi. Ja tyyppivolvo on kai aina ollut se "kartanovolvo" - ei sedan.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Sedan
Enpä tiedä tuosta ison auton magiasta, mutta naisautoilusta tiedän. Olen autoillut noin 45 vuotta milloin pienellä, milloin isolla, milloin uudella ja milloin vanhalla autolla. Merkkejä on tähän ikään ollut kaikenlaisia, mutta eniten kuitenkin taitaa olla noita Fiateja, joita kait suurin osa autoilijoista ei oikein arvosta. Tällä hetkellä ajelen Twingolla, apina-autolla, kuten eräs ystäväni sen nimesi :p:
Kanssa-autoilijoiden käyttäytyminen on yleensä ollut suhteutettuna omaan ikääni. :D: Kun olin nuori, niin miehet yleensä yrittivät aina päästä ohitseni. Siinä varmaan oli jonkilaista kiusantekoa tai ehkäpä jopa pientä flirttiä. Mitä vanhemmaksi olen tullut sen vähempi olen kiinnostanut miesautoilijoita ja sen vähemmän olen itse kiinnittänyt huomiota minut ohittaviin autoihin. Ehkä oma ajotyylinikin on verkkaisempi ja jo kauas paistaa apina-auton kuljettajan harmaa hiustupsu, niin antavat mummelin ajaa ihan rauhassa.
Sen sanon, että vuosikymmeniä sitten miesautoilijat olivat kohteliaita ja auttavaisia. En usko, että ovat enää. Olen aina ollut sitä mieltä, että minun ei tarvitse auton tekniikasta tietää mitään muuta kuin, mistä auto lähtee käymään ja mistä bensa laitetaan tankkiin. Kaikki muu on miesten hommia. Tällä periaatteella olen nämä vuodet ajanut. Silloin nuorena autoni hajosi milloin mihinkin tienvarteen. Minun ei tarvinnut muuta kuin nostaa käteni pystyyn ja seistä auton vierellä, niin ensimmäinen auto pysähtyi ja auttava adonis riensi kysymään, mikä on hätänä.
Kiitoksia teille miehet, olen saanut teiltä monta kertaa avun rikkoutuneen autoni kanssa aikaanne ja vaivojanne säästelemättä.:)
Muistaisin, että jättiläinen oli suuttunut poikaansa ja viskaisi tätä kivellä. Kivi kuitenkin osui pahasti, ja poika kuoli. Siitä nimitys Murhasaari. Tarkennan, jos löydän kirjallisuudesta lisää.
Tein (tieteellistä :D:) tutkimusta kanssaihmisteni muistoista liittyen Murhasaaren nimeen. Osa muistaa jättiläisen, osa viittaa vuoden 1918 tapahtumiin, osa nuijasotaan tai vielä kauemmas.
Olen lueskellut jo muutaman illan Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran toimituksia, osa 47. Pitäjäänkertomuksia I. Historiallinen ja maantieteellinen kertomus Pirkkalan pitääjästä, kirjoittanut Wilh. Carlsson. (Helsingissä, painettu Hufwudstad’in kirjapainossa, 1869.) Kirjani ei ole se alkuperäinen vaan näköispainos 1970-luvun alusta. Lueskelin tai pikemminkin selailin kirjaa joskus kolmisenkymmentä vuotta sitten, mutta lukeminen on edelleenkin hidasta, sillä fraktuuraan ei sopeudu sitten millään. Ko. on myös saatettu nykyaikaisille kirjaimille, mutta tuota teosta ei ole käsillä.
Sivulta 6 löysin seuraavanlaista:
’Hiisien asunnosta Linnavuorella sekä niiden julmuudesta on tarina tämmöinen: Penttilän kylän Lahden talon kohdalla on saari nimeltä ’Murhasaari’, jonne jättiläinen eli pahalainen olisi poikansa pannut ja virstan päästä Linnavuorelta kivellä kuoliaaksi heittänyt.’
Ja sivulta 35:
’Jokisen järvessä on Pirkkalan osalla kaksi saarta: Murhasaari Lahden talon kohdalla ja Kirrasaari Linnan vuoren kohdalla. Edellisen nimestä on taru luettava kertomuksen alussa; jälkimmäisen saaren nimestä tarinoidaan, että ’pahalainen’ paetessansa Linnavuorelta pani sen järveen astuttavaksensa, kun hän meni Kuljun puolelle.’
Löysin netistä maininnan Murhasaaren nimen alkuperästä. Sivuilla on muutakin lukemisen arvoista - suosittelen. Alla on linkki.
D. Skogman (1864)
Kertomus matkoiltani Satakunnassa muisto-juttuja keräilemässä
Samoista paikoista jutellaan myös: “Kerran pani Jättiläinen uppiniskaisen poikansa Murhasaarelle ja meni itse Linnavuorelle heittään sieltä häntä kivellä kuolijaksi. Ensimmäinen kivi hempahti järveen, josta vähäinen saari Murhasaaren ja Linnanvuoren välillä, toinen tappoi.”
http://www.salakirjat.net/satakunnassa_muistojuttuja_kerailemassa_2_pirkkala .html
Tein (tieteellistä :D:) tutkimusta kanssaihmisteni muistoista liittyen Murhasaaren nimeen. Osa muistaa jättiläisen, osa viittaa vuoden 1918 tapahtumiin, osa nuijasotaan tai vielä kauemmas.
Olen lueskellut jo muutaman illan Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran toimituksia, osa 47. Pitäjäänkertomuksia I. Historiallinen ja maantieteellinen kertomus Pirkkalan pitääjästä, kirjoittanut Wilh. Carlsson. (Helsingissä, painettu Hufwudstad’in kirjapainossa, 1869.) Kirjani ei ole se alkuperäinen vaan näköispainos 1970-luvun alusta. Lueskelin tai pikemminkin selailin kirjaa joskus kolmisenkymmentä vuotta sitten, mutta lukeminen on edelleenkin hidasta, sillä fraktuuraan ei sopeudu sitten millään. Ko. on myös saatettu nykyaikaisille kirjaimille, mutta tuota teosta ei ole käsillä.
Sivulta 6 löysin seuraavanlaista:
’Hiisien asunnosta Linnavuorella sekä niiden julmuudesta on tarina tämmöinen: Penttilän kylän Lahden talon kohdalla on saari nimeltä ’Murhasaari’, jonne jättiläinen eli pahalainen olisi poikansa pannut ja virstan päästä Linnavuorelta kivellä kuoliaaksi heittänyt.’
Ja sivulta 35:
’Jokisen järvessä on Pirkkalan osalla kaksi saarta: Murhasaari Lahden talon kohdalla ja Kirrasaari Linnan vuoren kohdalla. Edellisen nimestä on taru luettava kertomuksen alussa; jälkimmäisen saaren nimestä tarinoidaan, että ’pahalainen’ paetessansa Linnavuorelta pani sen järveen astuttavaksensa, kun hän meni Kuljun puolelle.’
Löysin netistä maininnan Murhasaaren nimen alkuperästä. Sivuilla on muutakin lukemisen arvoista - suosittelen. Alla on linkki.
D. Skogman (1864)
Kertomus matkoiltani Satakunnassa muisto-juttuja keräilemässä
Samoista paikoista jutellaan myös: “Kerran pani Jättiläinen uppiniskaisen poikansa Murhasaarelle ja meni itse Linnavuorelle heittään sieltä häntä kivellä kuolijaksi. Ensimmäinen kivi hempahti järveen, josta vähäinen saari Murhasaaren ja Linnanvuoren välillä, toinen tappoi.”
http://www.salakirjat.net/satakunnassa_muistojuttuja_kerailemassa_2_pirkkala .html
Oikein paljon kiitoksia antamastasi linkistä Satakunnan muistojuttuihin! Luen sitä suurella mielenkiinnolla, kun sieltähän avautuu vaikka mitä kiinnostavaa!
terv. Maisa M
Kemissä Ajoksensaaressa on paikka nimeltä Murhaniemi. Siihen liittyy myös väkivallanteko.
Kemissä Ajoksensaaressa on paikka nimeltä Murhaniemi. Siihen liittyy myös väkivallanteko.
Ja Kangasniemen Puulavedessä on Murhosalmi. Synkkä, kapea, hiljainen, tummavetinen salmi, jonka molemmin puolin kohoaa tumma, runsaasti kuusettunut metsä. Siitä tahtoo vain nopeasti soutaa läpi sivuilleen katsomatta.
Saaristomerellä taas on useampikin Dömaskär eli Kuolleenmiehensaari. Puistattavia, kallioisia luotoja, joilla odottaa näkevänsä luurangon nojaamassa saaren ainoaan kelohonkaan.
vBulletin® v3.8.11, Copyright ©2000-2024, vBulletin Solutions Inc.