Arkistonäkymässä ei tällä hetkellä lainaus erotu varsinaisesta viestistä. Suosittelemme että vilkaisette ns. täydellistä versiota: : yksi viesti haussa
Moi,
olen yrittänyt löytää täältä sellaista viestiä, jossa on vertailtu mustasta kirjasta otettua kuvaa (on ehkä digitoitu kuva netissä) ja nykytekniikalla eli itse digivalokuvaamalla otettua kuvaa samasta kohteesta mutta alkuperäisestä lähteestä. En vaan löydä kyseistä viestiketjua millään. Muistaisiko joku tällaista vertailua kirkonkirjojen tallentamisesta ja osaisiko neuvoa oikeaan viestiketjuun?
Vapputerveisin
-Ruokoja
Tapani Kovalaine
01.05.09, 20:03
No esmerkiks 19.4.2008 viestiketjussa elnd. srud. on Seppo Niinioja laittanut näytille kaksi kuvasarjaa, toisen mustasta kirjasta ja toisen kastekirjaa koskevasta mikrofilmistä.
Se elnd. strud. oli muuten muikean mukava Erkki Järvisen aloittama viestiketju ja ketjussa oli onnellinen loppu. Päähenkilö (ei ketjun aloittaja, vaan se seppä Malmbergin lasten äiti) täytti tällä välin 200 vuotta siellä Kuopion puolessa.
Arkiston puolelle on tuo viestiketju jo siirretty, mutta jospa sieltäkin ne kuvat vielä saa esille? Linkki on tässä: http://suku.genealogia.fi/archive/index.php/t-2159.html
Seppo Niinioja
02.05.09, 06:36
No esmerkiks 19.4.2008 viestiketjussa elnd. srud. on Seppo Niinioja laittanut näytille kaksi kuvasarjaa, toisen mustasta kirjasta ja toisen kastekirjaa koskevasta mikrofilmistä.
Se elnd. strud. oli muuten muikean mukava Erkki Järvisen aloittama viestiketju ja ketjussa oli onnellinen loppu. Päähenkilö (ei ketjun aloittaja, vaan se seppä Malmbergin lasten äiti) täytti tällä välin 200 vuotta siellä Kuopion puolessa.
Arkiston puolelle on tuo viestiketju jo siirretty, mutta jospa sieltäkin ne kuvat vielä saa esille? Linkki on tässä: http://suku.genealogia.fi/archive/index.php/t-2159.html
Kuvat eivät näy arkistossa syystä, joka täytyy vielä selvittää, mutta latasin ne uudelleen, samoin kuin kopion silloisesta viestistäni tähän.
Seppo Niinioja
-------------------------------
Seppo Niinioja
19.04.08, 13:02
Jatkoa eiliseen:
Erkkihän teki melkoisen jäynän pistämällä tammikuun lopussa liikkeelle kysymyksen, josta ei enää itsekään muista mihin se on liittynyt, eikä ole muistiin merkinnyt.
Selvyyden vuoksi: En ole tehnyt lainkaan varsinaista HisKi-tallennusta. Mustia kirjoja olen aikanaan käyttänyt melkein enemmän kuin HisKiä nyt.
HisKi-tallentajien ohjeissa sanotaan mm., että
"tiedot tallennetaan siinä muodossa, jossa ne esiintyvät käytetyssä lähteessä. Tietojen kirjoitusasu pidetään samana kuin se on lähteessä, tietoja ei lyhennetä, pidennetä, suomenneta tai korjailla. Maininnan lähteessä olevasta virheestä voi merkitä huomautuskenttiin, mutta itse tietoa ei korjata."
Kuten tiedetään, HisKi on kopioitu 1800-luvun loppupuolta lukuunottamatta SSS:n Mustista kirjoista. Näin ollen kummallisuuksia todettaessa pitäisi loogisesti ajatellen verrata HisKi-merkintää Mustaan kirjaan. Uskallan väittää, että niissä on erittäin vähän virheitä. Yksi tulee mieleen: Sääksmäellä 4.1.1763 syntynyt Johan Wesanderin ja Stina Johansd:r [Fabrician] tytär on Mustaan kirjaankin merkitty nimellä Catharina eikä Albertina. Alkuperäisessä nimi näyttää korjatun päälle ja siitä on vaikea saada selvää.
Liitteinä on kuva ko. Mustan kirjan sivusta ja suurennos merkinnästä
und.Smed.
Malmberg
(Muistin tuon ulkoa väärin eilen!)
sekä vastaavat kuvat alkuperäisestä kastekirjasta.
Viime mainitussa on Carl Malmbergin edessä merkintä föreg:, jolle en löytänyt muuta vastinetta kuin föregiven, joka on Lea Lampénin sanakirjan mukaan "epäaito kuviteltu, väärennetty, väärä". Tässä merkityksessä sitä näkyy esiintyvän harvinaisena HisKissa. Mustan kirjan kirjoittaja ei näytä noteeranneen sitä ja Carolina oli joka tapauksessa avioton lapsi. Tavallisempia sanontojahan ovat "fad. sades vara" ym. Rippikirjojakin selasin pikaisesti, mutta en löytänyt Malmbergejä sepistä ko. ajalta jostakin syystä.
Aion nyt äskeisen ohjelmanjulistukseni perusteella ilmoittaa tämän korjauksen keskusteluumme viitaten tulevien sukututkijoiden potentiaaliseksi hyödyksi.
Seppo Niinioja
---------------------------
Hei
kiitos näistä kuvista.
Muistelen kuitenkin, että hakemani kuvat olisivat olleet naisen kirjoittamassa viestissä, ja digikameralla alkuperäisestä dokumentista otettu kuva olisi ollut värillinen - siis se oli sellaiselta sivulta, jossa oli kirjoitusta eri väreillä. Ja sitten oli vertailun vuoksi samalta sivulta kuva, joka oli ilmeisesti otettu mikrokorttilukulaitteelta (siis kopio mustasta kirjasta). Olisi vaan ollut niin mainiota näyttää kaverille, kun ero niiden kuvien välillä oli todella huomattava - siis sen suhteen, mitä kirjoituksesta pystyi saamaan selvää.
Kuvat eivät näy arkistossa syystä, joka täytyy vielä selvittää, mutta latasin ne uudelleen, samoin kuin kopion silloisesta viestistäni tähän...
Mikäli etsitte viestejä esim. Googlen kautta ja löydätte viestin joka löytyy arkistoidulla sivulla voitte vilkaista varsinaista viestiketjua suoraan arkisto -sivun yläosassa olevan linkin avulla. Ketju löytyy siis ihan ehjänä ja samanlainena kuin aikaisemmin.
Niin sanotulla arkisto -sivulla näkyy ainoastaan tekstit, ei siis kuvia. Näitä sivuja "tarjotaan" Googlelle ja muille hakumoottoreille, foorumin varsinaisia sivuja ei indeksoidu mikäli vaan hakumoottorit toimivat sääntöjen mukaisesti.
Hasse
Yhdet kuvaverrokit voit näyttää www.sukuhistoria.fi (http://www.sukuhistoria.fi) -> Kirkonkirjat -> Loppi, siellä on rikosluetteloista sekä filmiltä skannatut että HMA:ssa alkuperäisistä kuvaamani sivut. Joskus jotain rikoksia taidettiin täällä ihmetellä.
Kovin värillisiä musteita ei noissa kirjoissa ole, mutta ero on kuin yöllä ja päivällä. Ainakin kotiseutuaktiivin kirjastotoimenjohtajamme onnistuin yllättämään varsin tehokkaasti. Hän oli aina kuvitellut alkuperäisten olleen niin huonokuntoisia, että mustuus olisi siitä johtunut.
Tässä filmiltä:
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/loppi/rikosluettelo_1832-1883_tk290/25.htm
ja sama alkuperäisestä:
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/loppi/rikosluettelo_1832-1883_alkup/44.htm
terveisin
Kirsi
Tässä ketjussa taisin noita samoja esitellä tämän vuoden alussa:
http://suku.genealogia.fi/showthread.php?t=5499
Föregiven merkitsee nykyruotsissa sitä mitä Seppo N. on Lampenin sanakirjasta löytänyt, siis suunnilleen 'luultavasti väärin perustein väitetty'. Kannattaa kuitenkin muistaa että vielä 1844 sanaa saatettiin SAOB:n mukaan käyttää merkityksessä 'ilmoitettu', siis ilman mitään vihjailua tiedon epäluottavuudesta. Tällöin 'föregiven fader' on tulkittava merkitsevän samaa kuin 'fader sades vara'.
JormaV
Kiitoksia Seppo ja Kirsi! Ehkä muistin ja sekoitin asiaan värillisen sivun joltain sukututkimuskurssilta tms.
tellervoranta
03.05.09, 12:12
Minulla on ollut vähän vastaavia:
-merkintä tästä olen ottanut kai jo liitteen pois
-lilla Spolander
Värillisiä musteita on alkuperäisissä näkynyt lähinnä henkikirjoissa, joihin on samaan kirjaan merkitty eri värisellä musteella useamman vuoden tiedot. Selailemieni seurakuntien kohdalla on aina ollut vain yhden värin mustetta käytössä, 1600-luvulta näihin päiviin saakka.
Kokoelmista ainakin SAY sisältää värimusteita, sen mukaan, mistä lähteestä ko paikkaa koskeva tieto on poimittu.
Erkki Järvinen
03.05.09, 13:49
Tänään nyt sananvapauden kunniaksi sanottakoon, että tämäkin ketju nyt viimeistään todistaa kuinka vaikeata on löytää jotakin vanhaa viestiä - sehän on kuin neulaa etsisi .........
Muuten neuloista, nuppi- tms. puheenollen, mihin ne kaikki katoavat, kai niitä ympäri maailman valmistetaan jatkuvasti - enkä ole kuullut kenenkään niitä mistään kasapäin löytäneen.
Seppo Niinioja
03.05.09, 15:30
Föregiven merkitsee nykyruotsissa sitä mitä Seppo N. on Lampenin sanakirjasta löytänyt, siis suunnilleen 'luultavasti väärin perustein väitetty'. Kannattaa kuitenkin muistaa että vielä 1844 sanaa saatettiin SAOB:n mukaan käyttää merkityksessä 'ilmoitettu', siis ilman mitään vihjailua tiedon epäluottavuudesta. Tällöin 'föregiven fader' on tulkittava merkitsevän samaa kuin 'fader sades vara'.
JormaV
Kirjoitin tuossa "elnd. srud" -viestissä 19.4.2008 mm.
"Viime mainitussa on Carl Malmbergin edessä merkintä föreg:, jolle en löytänyt muuta vastinetta kuin föregiven, joka on Lea Lampénin sanakirjan mukaan "epäaito kuviteltu, väärennetty, väärä". Tässä merkityksessä sitä näkyy esiintyvän harvinaisena HisKissa. Mustan kirjan kirjoittaja ei näytä noteeranneen sitä ja Carolina oli joka tapauksessa avioton lapsi. Tavallisempia sanontojahan ovat "fad. sades vara" ym."
En muistanut katsoa SAOB:ista ja siksi viitaus Lampéniin on vähän puutteellinen. Toisaalta vielä A. Jänneksen Ruotsalais-suomalaisen sanakirjan (1887) mukaan föregifva on "teeskennellä syyksi, esitellä tekosyy; uskotella" ja föregifven "teeskelty, teko-" ja SSS:n kotisivulla olevan Ruotsalais-suomalaisen laki- ja virkakielen sanaston (http://www.genealogia.fi/hakem/sanasto/sanastof.htm )
mukaan myös
Föregifva = uskotella
Samaa kuitenkin yritämme sanoa, koska mainitsin, että tavallisempia sanontojahan ovat "fad. sades vara" ym. Ellei isä tunnustanut lasta, niin väitteestä ja uskottelustahan viime kädessä oli kyse. Sattumalta käsillä olevassa Laukaassa (Laukaalla?) on isät saatu selville minusta yllättävänkin hyvin noin vuoteen 1810 asti. Näissä tapauksissa isän nimi on kastekirjassa ja HisKissä sellaisenaan. Tapaukset löytyvät helposti, kun kirjoittaa lapsen etunimiruutuun *oä. Ehkä seuraava pappi tai tuomari ei ollut yhtä tehokas...
Seppo Niinioja
vBulletin® v3.8.11, Copyright ©2000-2024, vBulletin Solutions Inc.