Hülpherska genealogierna digitaliserade

[Janne Asplund]

Hei!

Vinkiksi vain kaikille, että Västeråsissa sijaitsevat Abraham Abrahamsson Hülphersin (1734-1798) sukututkimukset on nyt digitalisoitu ja tutkijoiden käytettävissä netissä.

Digitoitu materiaali löytyy osoitteesta:

www.bibliotek.vasteras.se (http://www.bibliotek.vasteras.se)

Klikkaa oikealla olevasta Snabbval-palkista.

Terveisin Janne Asplund

[Erkki A Tikkanen]

Hei ja kiitos, mielenkiintoinen linkki ja kokoelma. Löytyi paljon esivanhempia, mutta oikeastaan ei mitään uutta.:cool:

[Antti Järvenpää]

Aika mielenkiintoinen. Piti oikein kokeilla Emerentia nimeä, jolla löytyi jo tutuksi käynyt aihe.

[kkylakos]

Kiitos. Yritin tätä jokin aika sitten etsiä, mutta en onnistunut. Suora linkki näyttäisi olevan http://hosting.devo.se/genealogi/frame.jsp

[Janne Asplund]

Hei ja kiitos, mielenkiintoinen linkki ja kokoelma. Löytyi paljon esivanhempia, mutta oikeastaan ei mitään uutta.:cool:

Terve! 1990-luvulla tein tutkimusreissun Västeråsiin ja silloin tutustuin tähän kokoelmaan. Täytyy sanoa, että tämä digitalisoitu systeemi on loistava suurennustoimintoineen ja hakuineen.
Itse löysin tästä digitoidusta(kin) aineistosta uusia tietoja ja johtolankoja, joiden oikeellisuutta pitää nyt sitten alkaa tarkastelemaan. Vaikka Abraham on ruotsalaisen sukututkimuksen pioneereja, kannattaa tietoihin suhtautua reippaalla kriittisyydellä - etenkin kun noita käytettyjä lähteitä ei käsittääkseni ole mainittu. Jotenkin olettaisin kuitenkin, että luotetettavimmat tiedot olisivat suvuista, jotka ovat vaikuttaneet Abrahamin kotikaupungissa Västeråsissä.

Tämä Abraham Abrahamsson Hülphersin kokoelma oli minulle jättipotti jo aiemmin mainitsemallani 90-luvulla, sillä Abraham on isäisänisänisänisäni rovasti Johan Asplundin (1759-1827) vaimon Christina Catharina Hülphersin setä (Christina Catharinan isä, Abrahamin veli, oli porvari ja raatimies Västeråsissa Lars Petter Hülphers). Paitsi että löytyi runsain määrin genealogista tietoa niin myös potretteja esi-isistä, mikä oli erityisen ilahduttavaa. Itse Hülphersin suku voidaan jäljittää 1500-luvun Saksaan.

[Janne Asplund]

Mukava juttu näissä Hülphersin kokoelmissa näyttäisi olevan se, että Hülphers monessa tapauksessa ilmoittaa, että kuka suvun henkilöistä alkoi käyttää sukunimeä ensi kerran - siis patronyymin sijasta.

[Erkki A Tikkanen]

Mukava juttu näissä Hülphersin kokoelmissa näyttäisi olevan se, että Hülphers monessa tapauksessa ilmoittaa, että kuka suvun henkilöistä alkoi käyttää sukunimeä ensi kerran - siis patronyymin sijasta.

Västeråsin pormestari, Johan Johansson Guldsmed on tunnettu joissain suomalaisissa sukuselvityksissä myös lisänimellä Reuter. Näissä kokoelman tiedoissa ei hän, ei myöskään isänsä, käyttänyt tätä nimeä. Hänen tyttärensä Clara mainitaan myös tällä ihmeellisellä Reuter-sukunimellä näissä julkaistuissa tiedoissa.
Olen yrittänyt etsiä lähdettä tälle Reuterin käytölle, mutta en ole sitä löytänyt. Tämä kokoelma ei ainakaan näytä olevan se lähde.

Johanin apesta, tuomiorovasti Salomon Birgeri Vallensiksesta on Elfving-suvun yhteydessä pieni lisätieto, hänen lankonaan mainitaan tullimies Folker Franson, (mikäli oikein tulkitsin?) tässä ehkä vinkkiä Salomonin vaimon, Anna Halvarsdotterin, sukulaissuhteisiin? Salomonin sisaria ei tunneta nimeltä, voisi tietysti olla hänen sisarensa mies?

Täytyy jatkaa tutkailuja:cool:

[Erkki A Tikkanen]

Hänen tyttärensä Clara mainitaan myös tällä ihmeellisellä Reuter-sukunimellä näissä julkaistuissa tiedoissa.

Tarkennus, hänen sisarensa Greta oli tämä henkilö, jolle on annettu tämä lisänimi Reuter.
Luin juuri Ericus Alexander Sorolaisen (piispan poika) rakkauskirjettä Gretan sisarelle Claralle ja nimi lipsahti tuohon yo. viestiin.

[Janne Asplund]

Västeråsin pormestari, Johan Johansson Guldsmed on tunnettu joissain suomalaisissa sukuselvityksissä myös lisänimellä Reuter. Näissä kokoelman tiedoissa ei hän, ei myöskään isänsä, käyttänyt tätä nimeä. Hänen tyttärensä Clara mainitaan myös tällä ihmeellisellä Reuter-sukunimellä näissä julkaistuissa tiedoissa.
Olen yrittänyt etsiä lähdettä tälle Reuterin käytölle, mutta en ole sitä löytänyt. Tämä kokoelma ei ainakaan näytä olevan se lähde.

Johanin apesta, tuomiorovasti Salomon Birgeri Vallensiksesta on Elfving-suvun yhteydessä pieni lisätieto, hänen lankonaan mainitaan tullimies Folker Franson, (mikäli oikein tulkitsin?) tässä ehkä vinkkiä Salomonin vaimon, Anna Halvarsdotterin, sukulaissuhteisiin? Salomonin sisaria ei tunneta nimeltä, voisi tietysti olla hänen sisarensa mies?

Täytyy jatkaa tutkailuja:cool:

Liekö tästä apua, mutta jotain tietoa pormestari & kultaseppä Johan Johanssonista: "1639 skänkte borgmästaren och guldsmeden Johan Johansson en silverskål om 36 lod att vid dop placeras ovanpå detta fat. Inskriften lydde: "Ao 1639 förärad av gullsmeden Johan Johansson och hans Hustru Margareta Salomonsdotter till att brukas vid det heliga dopet i Västerås domkyrka". Skålen hade förgyllda grepar och var "allt omkring" förgylld samt försedd med makarnas förgyllda "vapen". 1711 ansågs den vara för liten, troligen genom befolkningsökningen och därav föranledda större antal samtliga dop, samtidigt som den var "förstött", varför kyrkorådet förordade en utökning. Denna, vartillman ansåg sig kunna taga "en gammal obrukelig ich obehövlig kanna", bekostades av domkyrkan, utfördes av guldsmeden Erik Barck ock kom att väga 79 3/4 lod [...]


Lähde: Ekström, Gunnar, Västerås Domkyrkas Inventarier genom tiderna. Västerås kulturnämnds skriftserie nr 3. Västerås 1976. s. 21"