Avioero entiseen tapaan?

[Päivi H]

Sellaista ei varmaankaan ollut. Mutta aviohelvettejä oli.
Otetaan vaikka 1700-luku: Pääsikö puolisosta mitenkään eroon ja jos, niin millä perusteilla? Millaisia käytäntöjä oli yhteiskuntaluokkien välillä?
Voisi kuvitella, että papistolle asia oli mahdoton - entä aatelisto, säätyläiset, torpparit sun muut vähäväkiset?
Onkohan tämä liian laaja asia kyseltäväksi, no tiedonhaluisena kyselen...
ph

[Juha]

Tämän esityksen sivulta 13 löytyy tietoja;

https://oa.doria.fi/bitstream/handle/10024/6344/TMP.objres.189.pdf?sequence=1


Lyhyesti;

v. 1100 Avioerokielto
v. 1571 Kirkkojärjestys mahdollisti eron
v. 1734 tuomiovalta tässä asiassa alioikeuksille
v. 1879 erojen tilastointi järjestelmällisesti
v. 1929 Avioliittolaki

jne jne

Juha

[Seppo Niinioja]

Sellaista ei varmaankaan ollut. Mutta aviohelvettejä oli.
Otetaan vaikka 1700-luku: Pääsikö puolisosta mitenkään eroon ja jos, niin millä perusteilla? Millaisia käytäntöjä oli yhteiskuntaluokkien välillä?
Voisi kuvitella, että papistolle asia oli mahdoton - entä aatelisto, säätyläiset, torpparit sun muut vähäväkiset?
Onkohan tämä liian laaja asia kyseltäväksi, no tiedonhaluisena kyselen...
ph

Kyllä niitä poikkeustapauksissa sentään myönnettiin, vaikka katolisessa kirkossa kai ei periaatteessa vieläkään.

Kirjailija Antti Tuuri on lanseerannut lähinnä 1800-luvun lopun suuria siirtolaisvuosia koskevan käsitteen "avioero pohjalaiseen tapaan": Mies muutti yksinään Amerikkaan ja "unohti" Suomeen jääneen perheensä. Tätä aihetta käsitellään myös Lill-Babsin mainiossa laulelmassa Är du kär i mig ännu, Klas-Göran? (http://www.lill-babs.com/texter.php ), suomeksi nimellä "Mua lemmitkö vielä oi Kustaa?".

Seppo Niinioja

[Päivi H]

Juha Vuorela kaivoi linkin kuin Speedy Gonzalez ainakin. Tutustun siihen huomenna. Kiitos.

Seppo, kysymykseni oli kyllä ihan vakavasti otettavaksi tarkoitettu - minkähänlaisissa poikkeustapauksissa?
ph

[Seppo Niinioja]

Juha Vuorela kaivoi linkin kuin Speedy Gonzalez ainakin. Tutustun siihen huomenna. Kiitos.

Seppo, kysymykseni oli kyllä ihan vakavasti otettavaksi tarkoitettu - minkähänlaisissa poikkeustapauksissa?
ph

Vakavasti minä siihen vastasinkin. Kyllä Suomeen jääneen perheen hylkääminen oli varmasti vaimolle ja lapsille kova paikka. Poikkeustapauksia saattoivat kai olla aviorikos, puolison juoppous, perheestään huolehtimattomuus, väkivaltaisuus, mielisairaus ja sen kaltaiset syyt. Ei ole onneksi omakohtaisia tapauksia tiedossa, nämä ihan muuten silmään sattuneita ja nekin lähinnä 1800-luvulta.

Voihan olla, että 1700-luvulla avioliitto saattoi purkautua vain puolison kuoleman kautta, kohtuutonta sinänsä. Kuolleidenluetteloissa lukeekin joskus "uppl.(öst)", mikä tarkoittaa, että avioliitto purkautui toisen puolison kuoleman kautta ja jäljelle jäi leski.

Nykyisinhän avioeron hakemista ei tarvitse mitenkään perustella. Jonkinlainen harkinta-aika lienee vielä voimassa.

Seppo Niinioja

[Seppo Niinioja]

Kannattanee myös vilkaista Naimisen Caari Ruotsin valtakunnan vuoden 1734 laista, http://agricola.utu.fi/hist/kktk/lait/1734/ , XIII. Lucu. Awioskäskyn erosta ja seuraavat.

Seppo Niinioja

[Päivi H]

Kiitos Sepollekin.
ph

[Ingeborg Palmén]

Kyllä säännöksiä avioerosta oli jo vuoden 1572 kirkkojärjestyksessä. Päätöksen teki tuomiokapituli, alioikeus tutki asian. Perusteita oli huori ja hylkääminen. Tämän lisäksi oli v:sta 1686 mahdollista saada vuode- ja asumusero, joka lopetti yhteiselon ja jolla oli varallisuusoikeudellisia vaikutuksia.
Minulla ei ole nyt viitteitä, mutta muistan nähneeni ainakin 2 eri avioerotapausta papiston keskuudessa 1700-luvulla, joten ei ihan kuollut kirjain. 1 asumuserotapaus porvariston piirissä 1800-luvun alkupuolella tulee mieleen, mutta siihen liittyi ainakin varallisuusnäkemyksiä, mies teki konkurssin. Hänen luonteestaan en mene sanomaan mitään.
Varmasti joku on tehnyt tutkimuksen näinkin kiehtovasta aiheesta.

[H.Niemi]

Esimerkki 1700-luvun avioerosta: vuonna 1737 eroitettiin Hauholla toisistaan David Hirn (s. 1706)ja Ingeborg Melartin (s. 1709) vaimon aviorikoksen vuoksi. Pari oli vihitty vuonna 1729 ja yhteinen lapsi Jonas oli syntynyt vuonna 1735. Eron jälkeen David Hirn avioitui Sofia Andersdr:n kanssa. David Hirn kuoli 1741, jonka jälkeen Ingeborg avioeroon syypäänä sai luvan valtakunnan lain mukaan myös avioitua. Hän avioituikin vuonna 1747 kapteeni David Gyllenbögelin (s. 1676) kanssa, jolle oli synnyttänyt lapsen vuonna 1744 ja 1747 (ja vielä 1748). David Gyllenbögel oli David Hirnin sukulainen (isän serkku?, joten ex-vaimon lapset olisivat olleet Hirnin pikkuserkkuja). Leski Sofia Andersdotterkin avioitui uudelleen Anders Hangelinin kanssa, joka myös kuului David Hirnin sukupiiriin. Näin siis ennen Kauniita ja Rohkeita...

[sirkka-liisa hämäläinen]

Tuomas Ragvaldinpojan ja Maria Juhanantyttären avioeroa käsiteltiin Turun Kämnerioikeudessa (pöytäkirjat 28.1.-13.7.1775). Turun tuomiokapitulin erokirja annettu 26.7.1775. Tuomas Ragvaldinpoika sai avioeron vaimon aviorikoksen takia.

[eeva häkkinen]

"Perheen hylkääminen" taisi olla yleisin avioeron syy ja valitettavan usein sekin johtui miehen jäämisestä sotaretkelle. Jollei kuolemasta ollut vakuuttavaa näyttöä, joutui vaimo virallisesti vaatimaan miestä palaamaan perheensä pariin ja uusi vihkiminen voitiin suorittaa vasta määräajan kuluttua. 1800-luvulla kuulutus tapahtui "i Finlands Allmänna Tidning", ennen tämän ilmestymistä luultavasti kirkonkuulutuksena (tietääkö joku?).

Aviorikos ("hor") oli rikoslaissa muistaakseni vielä 1900-luvulla, tosin ei enää yleisen syyttäjän piikissä, vaan asianomistajarikoksena. Aiemminhan hairahtunutta saattoivat vaatia käräjille pitäjän pappi tai nimismies ja vanhan maanlain mukaan seurauksena saattoi olla jopa kuolemantuomio - en tosin ole nähnyt yhtään sellaista toimeenpannuksi.

Juoppous ja muu avioliittoa haittaava pahantapaisuus hoidettiin yleensä niin, että pappi vaati pariskunnan puhutteluun ja vakavasti kehoitti heitä kristilliseen elämään. En tiedä, mitä tapahtui, jollei useampikaan puhuttelu auttanut, onko joku nähnyt tällaisia tapauksia? Vaimo saattoi myös vaatia oikeudessa miestään holhouksenalaiseksi, jos tämän juopottelu uhkasi perheen taloudellista asemaa. Yleensä tällöin vaimo sai holhouksen yhdessä jonkun luotetun naapurinisännän tai sukulaisen kanssa.

[Olarra]

Esimerkki 1700-luvun avioerosta: vuonna 1737 eroitettiin Hauholla toisistaan David Hirn (s. 1706)ja Ingeborg Melartin (s. 1709) vaimon aviorikoksen vuoksi. Pari oli vihitty vuonna 1729 ja yhteinen lapsi Jonas oli syntynyt vuonna 1735. Eron jälkeen David Hirn avioitui Sofia Andersdr:n kanssa. David Hirn kuoli 1741, jonka jälkeen Ingeborg avioeroon syypäänä sai luvan valtakunnan lain mukaan myös avioitua. Hän avioituikin vuonna 1747 kapteeni David Gyllenbögelin (s. 1676) kanssa, jolle oli synnyttänyt lapsen vuonna 1744 ja 1747 (ja vielä 1748). David Gyllenbögel oli David Hirnin sukulainen (isän serkku?, joten ex-vaimon lapset olisivat olleet Hirnin pikkuserkkuja). Leski Sofia Andersdotterkin avioitui uudelleen Anders Hangelinin kanssa, joka myös kuului David Hirnin sukupiiriin. Näin siis ennen Kauniita ja Rohkeita...

Onko tietoa, mikä mahtoi olla tuon uuden vaimon, Sofia Andersdotterin tausta?
t. Olavi A.